Tässä julkaisussa on kuvattu Espoon rakennus- ja asuntokantaa Tilastokeskuksen tuottamasta VAL väestölaskenta-aineistosta.
|
|
- Jari Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 2 A L K U S A N A T Vuoden 1938 väestölaskentalain (154/38) mukaan Suomessa tulee tehdä väestölaskenta ja siihen liittyvä asunto- ja kiinteistölaskenta joka kymmenes vuosi. Tämän lain mukaisia laskentoja on ennen vuotta 2000 tehty vuosina 1950, 1960, 1970, 1980 ja Lisäksi vuosina 1975 ja 1985 tehtiin erillislakien nojalla väestölaskentoja vastaavat tutkimukset sekä vuonna 1995 tehtiin rekisteripohjainen väestölaskenta, joka perustui pelkästään tilastolakiin (62/94). Tilastokeskus on toteuttanut laskennan rekisterilaskentana ja sen tiedot ovat ajankohdalta Rakennus- ja asuntokantatiedot tuotettiin kokonaan väestötietojärjestelmästä ensimmäisen kerran vuonna Tässä julkaisussa on kuvattu Espoon rakennus- ja asuntokantaa Tilastokeskuksen tuottamasta VAL väestölaskenta-aineistosta. Raportin tiivistelmäosan on tehnyt tutkija Teija Jokiranta. Kuvat on piirtänyt ja taulukot koonnut tutkimusapulainen Sara Lamminmäki ja toimitustyön on tehnyt tutkimusapulainen Anna Niemelä. Espoossa Teuvo Savikko Tutkimuspäällikkö
3 3 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT TAULUKKOLUETTELO... 3 KUVIOLUETTELO.4 KARTTALETTELO 4 1 JOHDANTO Vuoden 2000 väestölaskennan rakennus- ja asuntokantatilasto Vertailtavuus Väestölaskentojen pitkittäistiedosto 5 2 RAKENNUSKANTA Rakennuskantaan liittyviä käsitteitä Rakennusten määrä ja kerrosala Rakennuskannan ikä Kesämökit 13 3 ASUNTOKANTA Asuntokantaan liittyviä käsitteitä Asuntokannan määrä Asuntojen talotyyppi Asuntokannan ikä Asuntojen pinta-ala Asuntojen hallintaperuste Vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot Asuntojen varustetaso ja asumisväljyys 32 4 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA, UUDELLAMAALLA JA KOKO MAASSA Rakennuskanta Asuntokanta 38
4 4 TAULUKKOLUETTELO 1 Rakennusten lukumäärä pääasiallisen käytön mukaan Espoossa 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) sekä vuosimuutos Rakennusten kerrosala (1 000 kerrosneliömetriä) käyttötarkoituksen mukaan Espoossa 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) sekä vuosimuutos Rakennusten lukumäärä käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Espoossa (%) Rakennusten kerrosala käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Espoossa (%) Kesämökit omistajan asuinkunnan ja rakennusvuoden mukaan Espoossa (%) Espoolaisten omistamat kesämökit sijaintikunnittain rakennusvuoden mukaan Asunnot suuralueittain Espoossa 1980, 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.).19 8 Asunnot talotyypin mukaan Espoossa 1980, 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) 21 9 Asunnot talotyypin mukaan suuralueittain Espoossa Asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan Espoossa Asunnot pinta-alaluokittain Espoossa 1975, 1980, 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) Asunnot talotyypin ja hallintaperusteen mukaan suuralueittain Espoossa Asunnot hallintaperusteen ja huoneistotyypin mukaan Espoossa Asunnot huoneluvun ja käytössäolotilanteen mukaan Espoossa Asunnot varustetason mukaan suuralueittain Espoossa Asunnot talotyypin ja asumisväljyyden mukaan Espoossa Rakennuskannan ikä pääkaupunkiseudun kunnissa ja Uudellamaalla ja koko maassa (kerrosneliömetriä, %) Asuntojen hallintaperuste pääkaupunkiseudun kunnissa, Uudellamaalla ja koko maassa Asunnot talotyypeittäin pääkaupunkiseudun kunnissa, Uudellamaalla ja koko maassa Asunnot huoneluvun mukaan pääkaupunkiseudun kunnissa, Uudellamaalla ja koko maassa Asunnot käytössäolotilanteen mukaan pääkaupunkiseudun kunnissa, Uudellamaalla ja koko maassa
5 5 KUVIOLUETTELO 1 Rakennusten kerrosala käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Espoossa (%) 11 2 Espoon asuntokanta talotyypin mukaan suuralueittain (%) 20 3 Asunnot Espoossa pinta-alan mukaan vuosina 1980, 1990 ja 2000 (%) A Erilliset pientalot Espoossa pinta-alan mukaan 1980, 1990 ja 2000 (%) B Rivi- ja ketjutalot Espoossa pinta-alan mukaan 1980, 1990 ja 2000 (%) C Asuinkerrostalot Espoossa pinta-alan mukaan 1980, 1990 ja 2000 (%) Asuntojen hallintaperuste Espoossa (%) 28 6A Asuntojen huoneluku hallintaperusteen mukaan Espoossa (%) B Asuntojen huoneluku hallintaperusteen mukaan Espoossa (%) A 7B Vakinaisessa ja ei-vakinaisessa asuinkäytössä olevien asuntojen koko Espoossa (%). 33 Vakinaisessa ja ei-vakinaisessa asuinkäytössä olevien asuntojen koko Espoossa (%) Puutteellisesti varustetut asunnot Espoossa suuralueittain (%).34 9 Asumisväljyyden kehitys Espoossa (m 2 ) Rakennuskannan ikä pääkaupunkiseudun kunnissa (%) Asuntojen huoneluku pääkaupunkiseudun kunnissa (%) 37 KARTTALUETTELO 1 Kerrostaloasunnot pienalueittain Espoossa Rivi- ja ketjutaloasunnot pienalueittain Espoossa Erillispientaloasunnot pienalueittain Espoossa
6 6 1 JOHDANTO 1.1 Vuoden 2000 väestölaskennan rakennus- ja asuntokantatilastot Rakennus- ja asuntokantatilastot tuotetaan väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen pohjalta, joita ylläpidetään rakennushankeilmoituksilla sekä määräaikaistarkistuksilla. Asuntoväestö on peräisin väestötietojärjestelmästä. Nyt tuotetut tiedot kuvaavat ajankohtaa Rakennus- ja asuntokantatilastot vastaavat toisiaan siten, että jokaista asuntokannan asuntoa vastaava rakennus on rakennuskannassa. Asutut asunnot (sekä vakinaisesti että tilapäisesti asutut) on saatu yhdistämällä henkilöistä muodostetut asuntokunnat rakennuksiin ja asuntoihin ns. kotipaikkatunnuksen avulla. Rakennus- ja asuntokantatilastojen ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistotiedot eivät ole täysin yhtenevät, koska rekisterin sisältämät virheet on tilastoissa pyritty korjaamaan. Kaikkia järjestelmään kerättäviä tietoja ei voida käyttää tilastotuotannossa. Esimerkiksi rakennuksien tilavuuksista ei ole tehty tilastoja. 1.2 Vertailtavuus Vertailtaessa eri ajankohtien rakennus- ja huoneistotietoja, on otettava huomioon, että muutokset johtuvat osin tietojärjestelmään tehdyistä tarkistuksista. Esimerkiksi rakennuskannan rakentamisvuosien korjausten vuoksi on rakennuskanta kokonaisuutena "nuorentunut". Tähän on vaikuttanut lisäksi myös rakennusten lisääntynyt perusparantaminen. Rakennus- ja asuntokantalukujen vertailtavuutta rakennus- ja asuntotuotantolukuihin vaikeuttaa mm. se, ettei kaikkea uudisrakennustuotantoa tilastoida rakennuskantaan. Tilastoissa ovat mukana kaikki asunnot ja rakennukset, joissa asuttiin vuoden 2000 viimeisenä päivänä, vaikka ne rekisterin mukaan eivät olisi vielä valmistuneet. On myös mahdollista, että rakennuskantaan kuulumaton rakennus otetaan asumiskäyttöön, jolloin ko. asunto on puuttunut edellisvuoden asuntokantaluvuista. Tällaisia rakennuksia voivat olla esimerkiksi pitkään tyhjillään olleet rakennukset ja kesämökit. Ensimmäiset rekisteripohjaiset verotustiedoilla täydennetyt kesämökkitilastot on julkaistu vuodelta Tätä edeltävät kesämökkitiedot ovat vuoden 1980 väestölaskennasta, jossa tiedot kerättiin lomakkeilla. Vuoden 1980 laskennassa kerättiin myös sellaisia tietoja, joita ei ole 1980-luvulla uustuotannosta, kuten tieto kesämökin yhteisomistuksesta ja talviasuttavuudesta. Edellisistä laskennoista poiketen ei vuoden 2000 väestölaskennassa tuoteta tilastoja toimitiloista. Tietoja toimitiloista on julkaistu väestölaskennoissa 1980, 1990 ja Väestölaskentojen pitkittäistiedosto Eri vuosien väestölaskentatietojen vertaileminen on viime vuosiin asti ollut hankalaa. Tiedot ovat olleet eri julkaisuissa, luokitukset ovat poikenneet toisistaan jne. Tilastokeskuksessa päätettiin 1980-luvun loppupuolella koota keskeiset laskentatiedot samaan tiedostoon. Myös tietojen luokituksia ja päättelysääntöjä yhdenmukaistettiin. Näin syntyi ns. väestölaskentojen pitkittäistiedosto, joka sisältää tietoja laskennan kaikilta ilmiöalueilta. Se on ainutlaatuinen tietoaineisto, jonka tiedoista voi tuottaa sekä aikasarjoja että väestön liikkuvuutta kuvaavia tunnuslukuja. Lähde: Väestölaskenta 2000 Käsikirja. Tilastokeskus 2001.
7 7 2 RAKENNUSKANTA 2.1 Rakennuskantaan liittyviä käsitteitä Rakennus on erillinen, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettu tai pystytetty omalla sisäänkäynnillä varustettu rakennelma, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erotettavien seinien rajoittamaa tilaa. Kallioluolat tai muut maanalaiset tilat, joiden pääasiallisena sisäpintana on kallioseinä tai vastaava ja/tai jotka eivät sisällä varsinaisten talorakennusten sisärakenteisiin verrattavia rakenteita, esimerkiksi maanalaiset öljysäilöt, eivät ole rakennuksia. Myöskään kevytrakenteisia katoksia, kioskeja yms., jotka eivät sisällä umpinaisin seinin erotettuja tiloja, samoin kuin siirrettävissä olevia matkailuvaunuja, laivoja yms., ei lueta rakennuksiksi. Rakennuskantatilastoihin kuuluvat kaikki muut rakennukset lukuun ottamatta: * kesämökkejä * nestevarastorakennuksia * yksinomaan maataloustuotannossa käytettäviä rakennuksia * asuinrakennusten saunarakennuksia * asuinrakennusten talousrakennuksia * kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevia rakennuksia * puolustusvoimien rakennuksia * väestösuojia, paitsi silloin kun em. rakennukset ovat asuttuja tai niissä on toimitiloja. Rakennuksen kerrosala sisältää kerrosten pinta-alat ja sen ullakon tai kellarikerroksen alan, jossa on asuin- tai työhuoneita taikka muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta. Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Edellisestä väestönlaskennasta poiketen rakennusvuoden mukaan taulukoitaessa ei ole huomioitu rakennukseen tehtyjä muutostöitä tai laajennuksia. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi. Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Liiketoimintaa palvelevia lomamökkejä, lomakylien rakennuksia ja siirtolapuutarhamökkejä ei lueta vapaa-ajan asuinrakennuksiksi. Kesämökeiksi luetaan kaikki rakennukset, joiden käyttötarkoitus vuoden viimeisenä päivänä on vapaa-ajan asuinrakennus tai joita ko. ajankohtana käytetään vapaa-ajan asuntona. Kesämökit eivät kuulu rakennuskantaan. Kesämökin pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen kerrosalaa. Tiedot kesämökeistä on saatu väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedoista. Omistajalaji Rakennukset jaetaan omistajan mukaan seuraaviin luokkiin: - yksityinen henkilö/ perikunta - asunto-osakeyhtiö tai osuuskunta - kiinteistöosakeyhtiö - yksityinen yritys - valtio- tai kuntaenemmistöinen yritys
8 8 - valtion tai kunnan liikelaitos - pankki tai vakuutuslaitos - kunta - valtio - sosiaaliturvarahasto - uskonnollinen yhteisö, säätiö, puolue yms. - muu tai tuntematon. Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Rakennusluokituksen pääryhmiä on 13 ja ne ovat: A Asuinrakennukset B Vapaa-ajan asuinrakennukset C Liikerakennukset D Toimistorakennukset E Liikenteen rakennukset F Hoitoalan rakennukset G Kokoontumisrakennukset H Opetusrakennukset J Teollisuusrakennukset K Varastorakennukset L Palo- ja pelastustoimen rakennukset M Maatalousrakennukset N Muut rakennukset. A Asuinrakennukset 01 Erilliset pientalot 011 Yhden asunnon talot 012 Kahden asunnon talot 013 Muut erilliset pientalot 02 Rivi- ja ketjutalot 021 Rivitalot 022 Ketjutalot 03 Asuinkerrostalot 032 Luhtitalot 039 Muut asuinkerrostalot B Vapaa-ajan asuinrakennukset * 04 Vapaa-ajan asuinrakennukset* 041 Vapaa-ajan asuinrakennukset* C Liikerakennukset 11 Myymälärakennukset 111 Myymälähallit 112 Liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset 119 Muut myymälärakennukset 12 Majoitusliikerakennukset 121 Hotellit yms. 123 Loma-, lepo- ja virkistyskodit 124 Vuokrattavat lomamökit ja -osakkeet 129 Muut majoitusliikerakennukset 13 Asuntolarakennukset 131 Asuntolat yms.
9 9 139 Muut asuntolarakennukset 14 Ravintolat yms. 141 Ravintolat yms. D Toimistorakennukset 15 Toimistorakennukset 151 Toimistorakennukset E Liikenteen rakennukset 16 Liikenteen rakennukset 161 Rautatie- ja linja-autoasemat, lento- ja satamaterminaalit 162 Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennukset 163 Pysäköintitalot 164 Tietoliikenteen rakennukset 169 Muut tietoliikenteen rakennukset F Hoitoalan rakennukset 21 Terveydenhuoltorakennukset 211 Keskussairaalat 213 Muut sairaalat 214 Terveyskeskukset 215 Terveydenhuollon erityislaitokset 219 Muut terveydenhuoltorakennukset 22 Huoltolaitosrakennukset 221 Vanhainkodit 222 Lasten- ja koulukodit 223 Kehitysvammaisten huoltolaitokset 229 Muut huoltolaitosrakennukset 23 Muut sosiaalitoimen rakennukset 231 Lasten päiväkodit 239 Muualla luokittelemattomat sosiaalitoimen rakennukset 24 Vankilat 241 Vankilat G Kokoontumisrakennukset 31 Teatteri- ja konserttirakennukset 311 Teatterit, ooppera-, konsertti- ja kongressitalot 312 Elokuvateatterit 32 Kirjasto-, museo- ja näyttelyhallirakennukset 322 Kirjastot ja arkistot 323 Museot ja taidegalleriat 324 Näyttelyhallit 33 Seura-, ja kerhorakennukset yms. 331 Seura- ja kerhorakennukset yms. 34 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 341 Kirkot, kappelit, luostarit ja rukoushuoneet 342 Seurakuntatalot 349 Muut uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 35 Urheilu- ja kuntoilurakennukset 351 Jäähallit 352 Uimahallit 353 Tennis-, squash- ja sulkapallohallit 354 Monitoimihallit ja muut urheiluhallit 359 Muut urheilu- ja kuntoilurakennukset 36 Muut kokoontumisrakennukset
10 Muut kokoontumisrakennukset H Opetusrakennukset 51 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset 511 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset 52 Ammatillisten oppilaitosten rakennukset 521 Ammatillisten oppilaitosten rakennukset 53 Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennukset 531 Korkeakoulurakennukset 532 Tutkimuslaitosrakennukset 54 Muut opetusrakennukset 541 Järjestöjen, liittojen, työnantajien yms. opetusrakennukset 549 Muualla luokittelemattomat opetusrakennukset J Teollisuusrakennukset 61 Energiantuotannon yms. rakennukset 611 Voimalaitosrakennukset 613 Yhdyskuntatekniikan rakennukset 69 Teollisuuden tuotantorakennukset 691 Teollisuushallit 692 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 699 Muut teollisuuden tuotantorakennukset K Varastorakennukset 71 Varastorakennukset 711 Teollisuusvarastot 712 Kauppavarastot 719 Muut varastorakennukset L Palo- ja pelastustoimen rakennukset 72 Palo- ja pelastustoimen rakennukset 721 Paloasemat 722 Väestönsuojat 729 Muut palo- ja pelastustoimen rakennukset M Maatalousrakennukset ** 81 Kotieläinrakennukset ** 811 Navetat, sikalat, kanalat yms. ** 819 Eläinsuojat, ravihevostallit, maneesit yms. ** 89 Muut maatalousrakennukset ** 891 Viljankuivaamot ja viljan säilytysrakennukset ** 892 Kasvihuoneet ** 893 Turkistarhat ** 899 Muut maa-, metsä- ja kalatalouden rakennukset ** N Muut rakennukset 93 Muut rakennukset 931 Saunarakennukset 941 Talousrakennukset 999 Muualla luokittelemattomat rakennukset * = Eivät sisälly rakennuskantaan, vaan ko. luokka tilastoidaan erikseen ** = Eivät sisälly rakennuskantaan Lähde: Väestölaskenta 2000 Käsikirja. Tilastokeskus 2001.
11 Rakennusten määrä ja kerrosala Espoossa oli vuoden 2000 lopussa rakennuksia yhteensä , niistä asuinrakennuksia oli ja muita kuin asuinrakennuksia Kaikkien rakennusten lukumäärä kasvoi vuosina yhteensä rakennuksella, eli 12,2 prosenttiyksikköä. Asuinrakennusten lukumäärä kasvoi rakennuksella, eli 13,6 ja muiden rakennusten 1,1 prosenttiyksikköä. Asuinrakennuksista eniten kasvoi rivi- ja ketjutalojen osuus 18,2 ja erillisten pientalojen osuus 13,4 prosenttiyksikköä, näin ollen pientalojen osuus kasvoi yhteensä 32,0 prosenttiyksikköä. Vastaavasti kerrostalojen osuus kasvoi vain 9,4 prosenttiyksikköä. Muista kuin asuinrakennuksista eniten kasvoi liikenteen rakennusten osuus 33,7, hoitoalan rakennuksien osuus 17,9 ja kokoontumisrakennuksien osuus 11,2 prosenttiyksikköä (taulukko 1, s. 12). Espoon rakennuksissa oli kerrosalaa vuoden 2000 lopussa yhteensä kerrosneliömetriä. Kaikkien rakennusten kerrosala kasvoi vuosina yhteensä kerrosneliömetriä, eli 13,7 prosenttiyksikköä. Asuinrakennusten kerrosala kasvoi 14,9 ja muiden kuin asuinrakennusten kerrosala 11,3 prosenttiyksikköä. Asuinrakennuksista eniten kasvoi pientalojen kerrosala yhteensä 33,4 prosenttiyksikköä. Kerrostalojen kerrosala kasvoi 12,4 prosenttiyksikköä. Espoon asuntokanta on muuttunut pientalovaltaisemmaksi 1990-luvun loppupuolella. Muista kuin asuinrakennuksista eniten kasvoi toimistorakennusten kerrosala 19,5, liikenteen rakennusten kerrosala 17,9, kokoontumisrakennusten kerrosala 15,3 ja liikerakennusten kerrosala 14,2 prosenttiyksikköä (taulukko 2, s. 13). Taulukko 1. Rakennusten lukumäärä käyttötarkoituksen mukaan Espoossa 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) sekä vuosimuutos Espoo Muutos Käyttötarkoitus Rakennuksia kpl kpl % Kaikki rakennukset ,2 Asuinrakennuksia ,6 Erilliset pientalot ,4 Rivi- ja ketjutalot ,2 Kerrostalot yhteensä ,4 Kerrostalot alle 4 kerrosta Kerrostalot 4 + kerrosta Muita rakennuksia ,1 Liikerakennukset ,5 Toimistorakennukset ,1 Liikenteen rakennukset ,7 Hoitoalan rakennukset ,9 Kokoontumisrakennukset ,2 Opetusrakennukset ,7 Teollisuusrakennukset ,5 Varastorakennukset ,3 Muut rakennukset ,8 Lähteet:Tilastokeskus VL 1985 MO1, VAL1990 O80, VAL 2000 R05E
12 12 Taulukko 2. Rakennusten kerrosala (1 000 m 2 ) käyttötarkoituksen mukaan Espoossa 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) sekä vuosimuutos Espoo Muutos Käyttötarkoitus Kerrosalaa (1 000 m 2 ) Kerrosalaa % Kaikki rakennukset ,7 Asuinrakennuksia ,9 Erilliset pientalot ,4 Rivi- ja ketjutalot ,0 Kerrostalot yhteensä ,4 Kerrostalot alle 4 kerrosta Kerrostalot 4 + kerrosta Muita rakennuksia ,3 Liikerakennukset ,2 Toimistorakennukset ,5 Liikenteen rakennukset ,9 Hoitoalan rakennukset ,6 Kokoontumisrakennukset ,3 Opetusrakennukset ,8 Teollisuusrakennukset ,4 Varastorakennukset ,8 Muut rakennukset ,9 Lähteet: Tilastokeskus VL 1985 MO1, VAL1990 O81, VAL 2000 R05D 2.3 Rakennuskannan ikä % 35,0 30,0 25,0 Kuvio 1. Rakennusten kerrosala käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Espoossa (%) Asuinrakennuksia Muita rakennuksia 20,0 15,0 10,0 5,0 0,
13 13 Espoon rakennus- ja asuntokanta on nuorta, siitä noin puolet on valmistunut 1980-luvulla tai sen jälkeen. Tosin rakennuskannan määrä on kasvanut voimakkaasti jo 1970-luvulta lähtien. Muita kuin asuinrakennuksia on valmistunut erityisen paljon 1980-luvulla. Espoon vanhimmat asuintalot ovat erillisiä pientaloja. Rivi- ja ketjutalojen osuus alkaa kasvaa 1960-luvulla samoin kuin kerrostalojenkin. Espooseen rakennetut kerrostalot ovat yleensä olleet matalia, alle nelikerroksisia. Ainoastaan 1970-luvulla valmistui tätä korkeampia kerrostaloja enemmän kuin matalia. Muista kuin asuinrakennuksista opetusrakennukset ovat iältään vanhimpia. Niistä suurin osa on valmistunut 1960-luvulla ja vain kolmasosa 1980-luvulla tai sen jälkeen. Muut rakennukset ovat pääsääntöisesti valmistuneet 1970-luvulla tai sen jälkeen (taulukot 3 ja 4, s. 14 ja 15). Taulukko 3. Rakennusten lukumäärä käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Espoossa (%) Espoo Valmistumisvuosi Yhteensä Tunte maton Käyttötarkoitus Prosenttia % Kaikki rakennukset 2,2 2,5 14,9 10,3 15,9 26,5 24,8 2,8 100,0 Asuinrakennuksia 2,1 2,6 15,8 10,5 15,3 26,2 25,5 2,0 100,0 Erilliset pientalot 2,6 3,3 19,0 10,4 13,6 24,6 24,5 2,1 100,0 Rivi- ja ketjutalot 0,1-1,9 7,5 17,4 39,1 32,2 1,7 100,0 Kerrostalot yhteensä 0,2 0,1 4,5 15,8 29,2 23,1 25,5 1,5 100,0 Kerrostalot alle 4 kerrosta 0,4 0,3 2,2 13,5 28,3 24,3 28,7 2,3 100,0 Kerrostalot 4 + kerrosta - - 7,6 18,7 30,3 21,6 21,4 0,4 100,0 Muita rakennuksia 3,5 1,3 6,9 9,0 21,6 29,5 18,5 9,9 100,0 Liikerakennukset 4,2 1,3 9,1 12,8 23,4 27,9 16,4 4,9 100,0 Toimistorakennukset 2,4 1,8 6,0 7,3 17,2 37,2 23,9 4,2 100,0 Liikenteen rakennukset 1,1 0,8 1,9 8,7 11,0 29,9 30,9 15,7 100,0 Hoitoalan rakennukset 5,7 2,0 9,8 11,1 13,5 32,8 22,1 2,9 100,0 Kokoontumisrakennukset 10,5 3,3 7,1 5,0 18,0 33,5 15,5 7,1 100,0 Opetusrakennukset 3,1 1,3 18,7 18,2 16,4 26,2 12,9 3,1 100,0 Teollisuusrakennukset 0,6 0,2 3,4 7,7 18,9 30,1 22,1 17,2 100,0 Varastorakennukset 4,1-8,1 7,4 33,8 37,8 5,4 3,4 100,0 Muut rakennukset 5,0 2,0 7,9 5,2 46,0 17,6 2,5 13,9 100,0 Lähde: Tilastokeskus VAL 2000 R05D
14 14 Taulukko 4. Rakennusten kerrosala käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Espoossa (%) Espoo Valmistumisvuosi Yhteensä Tunte maton Käyttötarkoitus Prosenttia % Kaikki rakennukset 0,8 0,6 6,5 13,9 25,9 28,1 22,7 1,4 100,0 Asuinrakennuksia 0,7 0,8 7,1 14,2 25,2 25,7 25,2 1,0 100,0 Erilliset pientalot 1,8 2,2 12,5 9,0 16,4 28,4 28,4 1,3 100,0 Rivi- ja ketjutalot 0,1-2,7 11,5 20,3 35,6 28,8 1,1 100,0 Kerrostalot yhteensä - - 4,2 19,8 34,5 19,6 21,2 0,7 100,0 Kerrostalot alle 4 kerrosta 0,1-2,1 20,5 32,3 22,1 21,8 1,2 100,0 Kerrostalot 4 + kerrosta - - 5,4 19,4 35,8 18,2 20,8 0,5 100,0 Muita rakennuksia 1,0 0,3 5,3 13,2 27,5 32,7 17,8 2,2 100,0 Liikerakennukset 1,7 0,3 5,0 9,8 29,3 28,7 25,1 0,2 100,0 Toimistorakennukset 0,2 0,1 1,4 2,3 25,8 38,8 26,0 5,4 100,0 Liikenteen rakennukset 0,3 0,1 1,3 7,6 20,6 49,7 17,7 2,6 100,0 Hoitoalan rakennukset 1,9 0,5 7,0 13,0 37,9 22,4 17,5-100,0 Kokoontumisrakennukset 2,5 1,0 5,7 5,5 24,1 38,1 22,8 0,4 100,0 Opetusrakennukset 0,3 0,7 15,0 29,4 21,6 18,1 14,5 0,4 100,0 Teollisuusrakennukset 1,4 0,1 5,1 16,5 35,2 30,1 9,7 1,9 100,0 Varastorakennukset 1,3-0,7 21,9 28,7 41,2 5,7 0,5 100,0 Muut rakennukset 6,3 1,2 10,1 14,4 19,9 39,5 6,2 2,5 100,0 Lähde: Tilastokeskus VAL 2000, taulu R05D 2.4 Kesämökit Espoossa oli vuoden 2000 lopussa kaikkiaan kesämökkiä. Niistä lähes kaksi kolmasosaa on valmistunut 1950-luvulla tai sitä ennen. Espoossa on hyvin vähän uusia, 1980-luvulla tai sen jälkeen valmistuneita, kesämökkejä. Helsinkiläiset ovat suurin kesämökkien omistajaryhmä, he omistavat Espoossa sijaitsevista kesämökeistä 35 % (taulukko 5, s. 16). Espoolaiset omistivat kaikkiaan kesämökkiä vuoden 2000 lopussa. He suosivat uusia kesämökkejä, sillä lähes puolet espoolaisten omistamista kesämökeistä on valmistunut 1970-luvulla tai sen jälkeen. Kesämökkikunnista ylivoimaisesti suosituin espoolaisten keskuudessa on Tammisaari, missä espoolaiset omistivat 827 kesämökkiä, eli 5,5 %. Muita espoolaisten suosimia kesämökkikuntia olivat, Espoon lisäksi, Kirkkonummi, Nummi-Pusula, Inkoo, Lohja ja Vihti (taulukko 6, s. 17).
15 15 Taulukko 5. Kesämökit omistajan asuinkunnan ja rakennusvuoden mukaan Espooossa (%) Espoo Omistajan asuinkunta Yhteensä Valmistumisvuosi Tunte maton Kesämökkejä kpl Kaikki omistajat Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kirkkonummi Nurmijärvi Muu Suomi Ei yksityisen omistama/tuntematon Prosenttia % Kaikki omistajat 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0-100,0 Espoo 23,5 26,7 24,1 24,4 27,2 22,8 24,1 22,4 8,8-18,8 Helsinki 34,7 35,6 35,3 37,6 39,8 37,9 28,7 26,5 17,0-41,7 Vantaa 2,7 1,1 3,0 3,1 3,0 4,1 1,5 4,1 2,2-2,1 Kauniainen 2,0 2,8 2,3 1,4 1,6 1,8 1,5 6,1 1,6-4,2 Kirkkonummi 0,6 1,1 1,0 0,3-1,4 0, ,1 Nurmijärvi 0,3-0,3 0,7 0,2-0,5-0,5 - - Muu Suomi 2,8 1,7 3,3 3,7 2,0 5,5 1,0 4,1 2,2-2,1 Ei yksityisen 33,5 31,1 30,7 28,8 26,2 26,5 42,1 36,7 67,6-29,2 omistama/tuntematon Lähde: Tilastokeskus VAL 2000, R07D
16 16 Taulukko 6. Espoolaisten omistamat kesämökit sijaintikunnittain rakennusvuoden mukaan Espoo Sijaintikunta Yhteensä Valmistumisvuosi Tunte maton Kesämökkejä kpl Kaikki kesämökit Tammisaari Espoo Kirkkonummi Nummi-Pusula Inkoo Lohja Vihti Karjalohja Dragsfjärd Mäntyharju Loppi Mikkeli Tammela Sysmä Muut kunnat Prosenttia % Kaikki kesämökit 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Tammisaari 5,5 2,9 0,9 1,2 2,3 7,4 6,0 7,7 6,5 6,6 Espoo 3,1 5,2 8,3 8,8 8,3 1,9 1,6 0,5 0,7 1,2 Kirkkonummi 2,7 1,1 2,6 1,7 4,6 3,6 2,0 2,1 2,3 4,3 Nummi-Pusula 2,4 1,0 1,7 2,5 1,7 2,2 3,7 2,7 2,2 1,8 Inkoo 2,2 2,2 1,8 1,2 1,3 3,2 2,3 2,2 2,7 0,7 Lohja 2,2 1,3 1,7 3,8 4,1 2,7 2,1 1,4 1,6 0,8 Vihti 2,0 1,4 2,5 2,2 3,2 2,0 2,2 2,0 1,0 0,8 Karjalohja 1,8 1,0 0,7 1,6 2,6 2,9 2,0 1,9 0,9 1,1 Dragsfjärd 1,6 1,0 0,5 0,2 0,2 1,4 2,5 1,8 3,2 0,8 Mäntyharju 1,6 0,7 0,8 0,9 0,8 2,0 2,4 1,9 1,5 1,2 Loppi 1,5 1,0 1,4 0,7 1,8 1,1 1,5 2,3 1,8 0,4 Mikkeli 1,5 0,8 1,9 1,6 1,0 2,0 1,7 0,9 1,5 1,5 Tammela 1,4 1,5 1,4 1,8 1,0 1,3 1,0 1,9 2,1 0,3 Sysmä 1,3 1,1 1,6 1,0 0,5 1,2 1,7 1,4 1,5 2,2 Muut kunnat 69,2 77,9 72,1 70,7 66,7 65,0 67,5 69,3 70,7 76,1 Lähde: Tilastokeskus VAL 2000, R07D
17 17 3 ASUNTOKANTA 3.1 Asuntokantaan liittyviä käsitteitä Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m 2. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esimerkiksi omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston. Asuntolalla (erityisrakenteisella asuntolalla) tarkoitetaan yhteisasumiseen tarkoitettua rakennusta, jossa asukkailla on yhteiset keittiö-, oleskelu- ja/tai saniteettitilat. Tämän tyyppisessä asuntolassa ei yleensä ole varsinaisia asuinhuoneistoja. Rakennusteknisesti ei erityisrakenteinen asuntola juuri poikkea majoitusrakennuksesta. Asuntola on tarkoitettu erityisryhmille kuten vanhuksille, vammaisille tms.. Erityisryhmille rakennetut tavalliset asuinrakennukset, joiden tilaratkaisuissa ei ole mitään poikkeavaa (esimerkiksi yhteistiloja) eivät ole asuntolarakennuksia. Käyttötarkoitukseltaan asuntolarakennukseksi luokitellussa rakennuksessa sijaitseva asunto katsotaan normaaliksi asunnoksi silloin, kun asunnossa on * huoneluku keittiö mukaan lukien suurempi kuin yksi * vähintään keittiö tai keittokomero * WC ja * suihku, amme tai huoneistokohtainen sauna. Asuntola-asuntoja ei kuvata omana ryhmänään, vaan ne kuuluvat normaaliin asuntokantaan. Niitä asuntola-asuntoja, joilla edellä mainitut normaalin asunnon ehdot eivät täyty, ei ole tilastoitu asuntokantaan lainkaan. Huone ja huoneluku. Huone on ikkunallinen tila, jonka lattiapinta-ala on vähintään 7 m 2 ja keskikorkeus vähintään 2 metriä. Eteistä, vilpolaa, makuualkovia tai muuta vastaavaa ei katsota huoneeksi. Huonelukuun ei yleensä sisälly keittiötä. Keittiö on huone, joka on sisustettu ruoanlaittoa varten. Alle 7 m 2 suuruinen ruoanlaittoa varten sisustettu tila katsotaan keittokomeroksi tai keittotilaksi. Talotyyppi. Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti: Erillisiä pientaloja ovat 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset. Rivi- ja ketjutaloja ovat asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Asuinkerrostaloja ovat vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin. Muihin rakennuksiin sisältyy myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon. Asuntojen keskikoko on asuinhuoneistojen yhteenlaskettu pinta-ala jaettuna niiden lukumäärällä. Asunnon pinta-ala lasketaan rajoittavien seinien sisäpinnoista (ns. huoneistoala). Asunnon pintaalaan lasketaan myös aputilojen (kodinhoitotilan, vaatehuoneen, tms. ), kylpyhuoneen, askarteluhuoneen, takkahuoneen, huoneistokohtaisen saunan, pesu- ja pukuhuoneen pinta-ala sekä työtiloina käytetyt huoneet, jos niissä ei työskentele palkattuja työntekijöitä.
18 18 Asunnon pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kalustamattomassa pohjakerroksessa olevaa saunatilaa, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia, vilpolaa, tuulikaappia eikä ullakon muita kuin asuintiloja. Asunnon hallintaperuste. Asunnot ryhmitellään hallintaperusteen mukaan seuraavasti: Omistusasunto - asunnon haltija omistaa talon - asunnon haltija omistaa asunto-osakkeet Vuokra-asunto - aravavuokra-asunto - korkotukivuokra-asunto - muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu hallintaperuste - esimerkiksi syytinki, sukulaisuus Hallintaperuste tuntematon Asuntokannassa hallintaperuste on määritelty myös ei-vakinaisessa asuinkäytössä olevalle asunnolle, silloin, kun se sijaitsee arava- tai korkotukivuokra-asunnossa tai asumisoikeusasunnossa. Hallintaperustetietoa on täydennetty valtion asuntorahaston tiedoilla valtion tuella tuotetuista tai peruskorjatuista asunnoista. Asunnon käytössäolotilanne. Asunnot luokitellaan käytössäolotilanteen mukaan vakinaisesti asuttuihin, tilapäisesti asuttuihin ja ei-asuinkäytössä oleviin asuntoihin. Asunto on vakinaisesti asuttu, jos siinä asuu väestön keskusrekisterin mukaan yksikin asunnon henkilö vakituisesti. Asunto katsotaan tilapäisesti asutuksi, jos siinä asuu väestön keskusrekisterin mukaan tilapäisiä asukkaita, mutta ei yhtään vakituista asukasta. Asunto ei ole asuinkäytössä, jos asunnossa ei väestön keskusrekisterin mukaan asu yhtään henkilöä vakituisesti tai tilapäisesti. Väestön keskusrekisterin väestö- ja huoneistotiedot sisältävät asuntoja, jotka todellisuudessa eivät ole asuinkäytössä tai ovat rekisterivirheitä. Tällaisia asuntoja ei ole mukana asuntokantatilastoissa niissä tapauksissa, joissa ne on voitu päätellä virheiksi tai poistumaan kuuluviksi muiden tietojen perusteella. Asunnon ja rakennuksen varusteet. Tiedot asuntojen ja rakennusten varusteista ovat peräisin väestötietojärjestelmästä. Asunnon varusteet: - viemäri - vesijohto - WC - lämminvesi - peseytymistilat (asunnossa on joko suihku-/kylpyhuone tai sauna) - suihku- tai kylpyhuone - huoneistokohtainen sauna - keskus- tai sähkölämmitys. Rakennuksen varusteet: - sähkö - viemäri - vesijohto
19 19 - lämminvesi - hissi - talosauna - uima-allas - koneellinen ilmastointi - väestönsuoja. Asumistaso (sis. asunnon varustetason) - asumisväljyys ks. asuntokunnat - vuodesta 1989 lähtien keittiötä ei ole enää luettu mukaan huonelukuun. Kukin asumisväljyysluokka luokitellaan edelleen asunnon varustetason mukaan seuraavasti: hyvin varustettu asunto on asunto, jossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (suihku-/kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys puutteellisesti varustettu asunto on asunto, josta puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys) erittäin puutteellisesti varustettu asunto on asunto, josta puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. Ahtaasti asuminen Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu: normi 1: enemmän kuin 2 henkilöä huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun normi 2: enemmän kuin 2 henkilöä huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun normi 3: enemmän kuin 1 henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun normi 4: enemmän kuin 1 henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Tilastoissa sovelletut normit ovat muuttuneet vuosikymmenittäin. Normeja 1 ja 2 käytettiin väestölaskennoissa 1970 ja Normin 3 mukaisia tietoja on tuotettu vuodesta Normi 4 on ensimmäisen kerran mukana vuoden 1990 väestölaskennassa. Normia 4 on sovellettu myös asumistasoluokituksessa vuoden 1990 väestölaskennasta lähtien. Sitä ennen on käytetty normia 3. Asumistiheys on asunnon koon ja siinä asuvien henkilöiden lukumäärän välinen suhdeluku. Asunnon koko ilmaistaan joko huonelukuna tai asunnon pinta-alana. Asuntoväestö asuntoväestöön kuuluvat väestötietojärjestelmän mukaan vuoden lopussa varsinaisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön ne asuntolarakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asunnon määritelmää, eivät kuulu asuntoväestöön. Kerrosluku. Rakennuksen kerroslukuun lasketaan mukaan kaikki ne pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella olevat kerrokset, joissa on asuin- tai työhuoneita tai rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos rakennuksen kerrosluku vaihtelee rakennuksen eri osissa, kerrosluvulla tarkoitetaan yleensä rakennuksen suurinta kerroslukua. Lähde : Väestölaskenta 2000 Käsikirja. Tilastokeskus 2001.
20 Asuntokannan määrä Espoossa oli vuoden 2000 lopussa kaikkiaan asuntoa. Suurin osa asunnoista sijaitsi Suur- Leppävaarassa. Siellä oli lähes asuntoa, mikä on 27 % Espoon asuntokannasta. Myös Suur-Espoonlahdessa ja Suur-Tapiolassa asuntoja oli noin 20 % asuntokannasta, eli noin asuntoa (taulukko 7, s. 21). Espoon asuntokanta kasvoi vuodesta 1995 kaikkiaan asunnolla, eli alle12 prosenttiyksikköä, kasvua oli kaikilla suuralueilla. Eniten asuntokanta on kasvanut Suur-Leppävaarassa, 20 prosenttiyksikköä. Asuntojen määrä on kasvanut paljon myös Suur-Espoonlahden, Vanha-Espoon ja Suur- Matinkylän alueilla. Vähiten asuntokanta kasvoi Suur-Kauklahden ja Suur-Tapiolan alueilla (taulukko 7, s. 21). Taulukko 7. Asunnot suuralueittain Espoossa 1980, 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12) Espoo Suuralue Asuntoja kpl Koko Espoo Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Tuntematon Prosenttia % Koko Espoo 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Suur-Leppävaara 22,9 23,8 24,2 24,8 26,7 Suur-Tapiola 26,0 25,0 22,5 21,7 19,6 Suur-Matinkylä 16,6 16,7 16,0 15,5 14,9 Suur-Espoonlahti 18,1 18,8 20,0 20,2 20,4 Suur-Kauklahti 2,5 2,2 2,1 2,2 2,0 Vanha-Espoo 10,6 10,8 12,0 12,6 12,5 Pohjois-Espoo 3,2 2,7 3,1 3,0 3,3 Tuntematon 0,2-0,1-0,5 Lähteet: Tilastokeskus VAL /17, VL-85 O70, VAL-90 O70, VL-95 O400, VAL-2000 R01E
21 Asuntojen talotyyppi Espoon asunnoista lähes 56 % oli kerrostaloasuntoja vuoden 2000 lopussa, vastaavasti pientaloasuntoja oli noin 43 %. Espoon asuntokanta on muuttunut pientalovaltaisempaan suuntaan, sillä vuoden 1980 lopussa Espoon asuntokannasta lähes 60 % oli kerrostaloissa (taulukko 8, s. 23). Kaikkein kerrostalovaltaisin alue Espoossa on Suur-Matinkylä. Siellä lähes 70 % asuntokannasta on kerrostaloissa (taulukko 9, s. 23). Muita selvästi kerrostalovaltaisia alueita ovat Suur- Leppävaara ja Suur-Tapiola, missä kerrostaloasuntojen osuus koko asuntokannasta on lähes 60 %. Selkeästi pientalovaltaisia alueita ovat Pohjois-Espoo ja Suur-Kauklahti (taulukko 9, s. 23, kuvio 2, s. 22). % 100,0 Kuvio 2. Espoon asuntokanta talotyypin mukaan suuralueittain (%) 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 Asuinkerrostalot Rivi-ja kejutalot Erilliset pientalot 30,0 20,0 10,0 0,0 Koko Espoo Suur- Suur-Tapiola Leppävaara Suur- Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur- Kauklahti Vanha- Espoo Pohjois- Espoo % 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Kuvio 3. Asunnot Espoossa pinta-alan mukaan vuosina 1980, 1990 ja 2000 (%) ,
22 22 Taulukko 8. Asunnot talotyypin mukaan Espoossa 1980, 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) Espoo Talotyyppi Asuntoja kpl Kaikki talotyypit Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muut tai tuntematon Prosenttia % Kaikki talotyypit 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Erilliset pientalot 28,3 26,2 27,4 26,4 27,2 Rivi- ja ketjutalot 9,6 12,8 13,7 14,5 15,6 Asuinkerrostalot 59,3 56,9 56,4 56,7 55,7 Muut tai tuntematon 2,8 4,1 2,5 2,4 1,5 Lähteet: Tilastokeskus VAL /17, VL-85 K71, VAL-90 K71, VL-95 O400, VAL 2000 R01E Taulukko 9. Asunnot talotyypin mukaan suuralueittain Espoossa Kaikki Talotyyppi Espoo talotyypit Erilliset Rivi- ja Asuin- Muu tai pientalot ketjutalot kerrostalot tuntematon Suuralue Asuntoja kpl Koko Espoo Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Prosenttia % Koko Espoo 100,0 27,2 15,6 55,7 1,5 Suur-Leppävaara 100,0 27,2 11,6 59,4 1,8 Suur-Tapiola 100,0 21,2 18,5 58,8 1,5 Suur-Matinkylä 100,0 14,9 15,7 68,9 0,5 Suur-Espoonlahti 100,0 31,6 16,8 50,6 1,0 Suur-Kauklahti 100,0 46,3 15,0 35,9 2,8 Vanha-Espoo 100,0 30,8 18,0 48,8 2,4 Pohjois-Espoo 100,0 63,4 15,0 19,8 1,8 Lähde: Tilastokeskus VAL 2000, R01E
23 23 Kerrostaloalueet. Pienaluetarkastelussa kerrostaloasunnot sijoittuvat suurimmaksi osaksi Länsiväylän varrelle, erityisesti Kivenlahteen, Espoonlahden keskuksen ja Soukanmäen, joillekin Matinkylän pienalueille ja Tapiolassa Länsikorkeen, Tapiolan keskuksen, Haukilahden ja Otaniemen alueille. Muita kerrostalovaltaisia alueita ovat rantaradan tuntumassa Suvela ja Suur- Leppävaaraan kuuluvat Viherlaakso, Karakallio ja Pohjois-Leppävaara (kartta 1, s. 25). Rivi- ja ketjutaloalueet. Selvä yhtenäinen rivi- ja ketjutalovyöhyke sijoittuu Länsiväylän eteläpuolelle rannikkoon rajoittuville pienalueille. Rivitaloja on runsaasti myös Länsiväylän tuntumaan sijoittuvilla Suur-Tapiolan, Suur-Matinkylän ja Suur-Espoonlahden alueilla sekä rantarataan rajoittuvilla Suvelan, Tuomarilan ja Muuralan pienalueilla. Myös Kehä III:een rajoittuvalla Järvenperän ja Suur- Leppävaaraan kuuluvilla Lippajärven ja Karakallion pienalueilla on paljon rivi- ja ketjutaloasuntoja (kartta 2, s. 26). Erilliset pientaloalueet. Omakotitalovyöhykkeitä on kolme: Länsiväylää seuraava etelässä, Kehä III:sta seuraava koillisessa ja rantaradan tuntumaan sijoittuva. Eniten omakotitaloasuntoja on Jupperin alueella, lähes Yli tuhannen omakotitalon pienalueita ovat lisäksi Latokaskenmäki ja Taavinkylä (kartta 3, s. 27). 3.4 Asuntokannan ikä Espoon asuntokannan vanhimmat asunnot ovat pääasiallisesti omakotitaloja ja valmistuneet ennen vuotta Monet kerrostaloasunnot ovat valmistuneet luvuilla ja painopiste on siirtynyt pientaloasuntoihin 1980-luvulta alkaen. Pientaloasuntojen osuus asuntokannasta nousee yli 50 %:n 1980-luvulta alkaen (taulukko 10, s. 24). Taulukko 10. Asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan Espoossa Espoo Talotyyppi Yhteen- Valmistumisvuosi sä Tunte maton Asuntoja kpl Kaikki talotyypit Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon Prosenttia % Kaikki talotyypit 100,0 0,7 0,2 0,6 1,2 6,3 14,7 26,2 25,0 24,1 1,0 Erilliset pientalot 100,0 2,3 0,5 2,3 4,2 12,1 9,1 14,2 27,9 26,1 1,4 Rivi- ja ketjutalot 100,0 0, ,1 2,7 9,0 18,2 37,6 31,0 1,2 Asuinkerrostalot 100, ,3 19,2 34,0 20,1 21,6 0,8 Muu tai tuntematon 100,0 3,4 0,8 0,8 2,5 10,0 12,4 35,1 21,7 11,7 1,7 Lähde: Tilastokeskus VAL 2000 R01E
24 Kartta 1. Kerrostaloasunnot pienalueittain Espoossa
25 Kartta 2. Rivi- ja ketjutaloasunnot pienalueittain Espoossa
26 Kartta 3. Erillispientaloasunnot pienalueittain Espoossa
27 Asuntojen pinta-ala Tyypillinen asunnon koko Espoossa on m 2 tai m 2. Tällaisia asuntoja oli vuoden 2000 lopussa 66,2 % asuntokannasta (taulukko 11, s. 28 ja kuvio 3, s. 22). Vuodesta 1980-lähtien pienten, alle 40 neliömetrin asuntojen osuus Espoon asuntokannasta on laskenut ja 70 neliömetriä suurempien asuntojen osuus noussut, ainoastaan neliömetrin asuntojen osuus on pysynyt lähes ennallaan. Pienten omakotitaloasuntojen, alle 70 neliömetrin, osuus on laskenut ja isompien vähintään 140 neliömetrin asuntojen osuus noussut asuntokannassa 1980-luvulta 2000-luvulle tultaessa (kuvio 4A, s. 29). Rivitaloasunnot ovat pienentyneet; neliömetrin asuntojen osuus on kasvanut ja vähintään 100 neliömetrin asuntojen osuus laskenut 1980-luvulta 2000-luvulle tultaessa (kuvio 4B, s. 29). Kaikenkokoisten kerrostaloasuntojen osuus on laskenut (kuvio 4C, s. 29). Taulukko 11. Asunnot pinta-alaluokittain Espoossa 1975, 1980, 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) Espoo Pinta-alaluokat m 2 Asuntoja kpl Yhteensä Tuntematon Prosenttia % Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0-19 1,5 0,4 0,4 0,3 0, ,2 4,8 3,7 3,3 2,8 2, ,3 11,0 9,7 9,7 9,0 8, ,1 8,7 7,9 8,0 9,1 9, ,3 14,8 13,7 14,1 13,8 13, ,5 10,9 10,7 10,6 10,6 9, ,0 12,8 13,4 13,7 14,2 14, ,9 9,5 10,0 10,0 10,0 10, ,2 8,0 8,5 8,7 8,5 9, ,3 14,0 14,6 14,9 14,6 15, ,7 4,9 5,3 5,7 5,8 6,5 Tuntematon 1,0 0,2 2,1 0,9 1,4 1,0 Lähteet: Tilastokeskus AET-75 A2 pienalueittain, VAL /18, VL-85 K78, VAL-90 K52, VL-95 K404, VAL 2000 R04D
28 28 % 35,0 30,0 25,0 Kuvio 4A. Erilliset pientalot Espoossa pinta-alan mukaan 1980, 1990 ja 2000 (%) ,0 15,0 10,0 5,0 0, % 60,0 50,0 40,0 Kuvio 4B. Rivi- ja ketjutalot Espoossa pinta-alan mukaan 1980, 1990 ja 2000 (%) ,0 20,0 10,0 0, % 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Kuvio 4C. Asuinkerrostalot Espoossa pinta-alan mukaan 1980, 1990 ja 2000 (%)
29 Asuntojen hallintaperuste Omistusasuminen on ollut korkeimmillaan Espoossa , jolloin yli 70 % asunnoista oli omistusasuntoja. Omistusasumisen suosio on laskenut 1990-luvun alusta lähtien niin, että vuoden 2000 lopussa omistusasuntoja oli noin 54 % koko asuntokannasta. Näin alhaalla omistusasuminen on ollut viimeksi 1970-luvulla sekä sitä ennen 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa, jolloin omistusasuntoja oli selvästi alle 60 % asuntokannasta ja 1950-luvulla vielä sitäkin vähemmän, alle 50 % (kuvio 5, s. 30). Omistusasuntoja on enemmistö pientalo- ja 40 % kerrostaloasunnoista. Asunnon omistaminen keskittyi erillisiin pientaloasuntoihin ja asunnon osakkeiden omistaminen rivi- ja ketjutalo- sekä kerrostaloasuntoihin. Vuokra-asunnot ovat pääsääntöisesti kerrostaloissa. Arava-vuokra-asunnoista noin 83 %, korkotukivuokra-asunnoista noin 74 % ja muista vuokra-asunnoista noin 77 % sijaitsi kerrostaloissa. Asumisoikeusasunnoista noin 55 % on kerrostaloasuntoja, 28 % rivi- ja ketjutaloasuntoja ja 17 % erillispientaloasuntoja (taulukko 12, s. 32). Omistusasuntojen osuus asuntokannasta on korkein Suur-Espoonlahdessa, 58,8 % ja matalin Suur-Kauklahdessa, 39,3 %. Arava-vuokra-asuntoja on eniten Suur-Leppävaarassa, lähes asuntoa, mikä on 23,7 % Espoon arava-asuntokannasta. Lähes yhtä paljon niitä on Vanha- Espoossa, noin asuntoa, 21,0 %. Ylivoimaisesti eniten korkotukivuokra-asuntoja on Suur- Leppävaarassa noin asuntoa, eli 52,3 % korkotukivuokra-asuntokannasta. Muita vuokraasuntoja on eniten Suur-Leppävaarassa ja Suur-Tapiolassa kummassakin noin asuntoa, mikä on kummallakin alueella %, eli yhteensä yli puolet, 54 %, muusta vuokraasuntokannasta. Asumisoikeusasuntoja on eniten Suur-Leppävaarassa asuntoa, eli 41 %, toiseksi eniten Suur-Espoonlahdessa 870 asuntoa, eli 25 % ja kolmanneksi eniten Vanha- Espoossa 470 asuntoa, eli 14 % Espoon asumisoikeusasuntokannasta. Suur-Kauklahden asunnoista suurin osa, 525 asuntoa, 27,6 %, on arava-vuokra-asuntoja, mutta lähes yhtä paljon on myös talon omistavia. Vanha-Espoossa on asunto-osakkeiden omistaminen ja aravuokraasunnossa asuminen lähes yhtä yleistä. Pohjois-Espoossa yleisin asunnon hallintamuoto on talon omistaminen asuntoa, mikä on 40,6 % Vanha-Espoon asuntokannasta (taulukko 12, s. 32). Suurimmat asunnot ovat omistusasuntoja. Tyypillisin espoolainen asunto käsittää 3-4 huonetta ja keittiön. Tällaisia asuntoja on 46 % asuntokannasta. Jos omistaa asunnon, sen tyypillisin koko on 4-5 huonetta ja keittiö. Jos omistaa asunnon osakkeet, asunnon tyypillisin koko on 3-4 huonetta ja keittiö. Aravavuokra-asuntojen tyypillisin koko on 2-3 huonetta ja keittiö. Tällaisia asuntoja on yli puolet, 52 % arava-vuokra-asunnoista. Muista vuokra-asunnoista viidennes oli yksiöitä. Asumisoikeusasuntojen tyypillisin huoneistotyyppi on 3-4 huonetta ja keittiö, niitä on 50 % asumisoikeusasunnoista (kuviot 6A ja 6B, s. 31, taulukko 13, s. 33). % 100,0 Kuvio 5. Asuntojen hallintaperuste Espoossa (%) 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 Vuokra-asunto Omistusasunto 30,0 20,0 10,0 0,
30 30 % 30,0 Kuvio 6A. Asuntojen huoneluku hallintaperusteen mukaan Espoossa (%) 25,0 20,0 15,0 10,0 Omistus asunnot 5,0 0, Huoneiden lukumäärä % 16,0 Kuvio 6B. Asuntojen huoneluku hallintaperusteen mukaan Espooossa (%) 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 Omistus asunnot Vuokraasunnot Vuokraasunnot 4,0 2,0 0, Huoneiden lukumäärä
31 31 Taulukko 12. Asunnot talotyypin ja hallintaperusteen mukaan suuralueittain Espoossa Talotyyppi/ Asuntoja Hallintaperuste suuralue yhteensä Omistaa Omistaa Arava- Korko- Muu Asumis- Muu tai talon asunnon vuokra- tuki- vuokra- oikeus- tunt. osakkeet asunto vuokra- asunto asunto asunto Asuntoja KOKO ESPOO Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tunt Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Sarakeprosentit % KOKO ESPOO 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Erilliset pientalot 27,2 96,8 26,4 1,7 8,3 10,6 17,3 39,5 Rivi- ja ketjutalot 15,6 1,3 22,0 12,8 17,9 8,4 27,8 11,8 Asuinkerrostalot 55,7 1,2 51,3 82,7 73,8 77,3 54,8 44,7 Muu tai tunt. 1,5 0,6 0,3 2,9-3,8-4,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 1 Suur-Leppävaara 26,8 28,9 24,5 23,7 52,3 27,1 41,1 24,8 2 Suur-Tapiola 19,7 10,0 23,9 13,8 3,4 26,4 10,9 23,8 3 Suur-Matinkylä 15,0 6,5 17,5 17,5 13,0 14,8 6,6 12,7 4 Suur-Espoonlahti 20,5 18,7 23,4 17,9 17,0 17,1 25,3 18,0 5 Suur-Kauklahti 2,0 4,9 0,8 3,1-2,6 1,0 3,1 6 Vanha-Espoo 12,6 18,2 8,8 21,0 13,3 9,3 13,5 11,2 7 Pohjois-Espoo 3,3 12,8 1,1 2,9 1,0 2,8 1,6 6,5 Riviprosentit % KOKO ESPOO 100,0 10,4 43,2 18,0 3,7 13,4 3,7 7,5 Erilliset pientalot 100,0 37,2 42,0 1,1 1,1 5,2 2,4 10,9 Rivi- ja ketjutalot 100,0 0,9 60,7 14,7 4,2 7,2 6,6 5,7 Asuinkerrostalot 100,0 0,2 39,8 26,7 4,9 18,6 3,6 6,0 Muu tai tunt. 100,0 4,3 8,6 33,8-33,3 0,1 19,9 1 Suur-Leppävaara 100,0 11,2 39,4 15,9 7,2 13,6 5,7 6,9 2 Suur-Tapiola 100,0 5,3 52,3 12,6 0,6 18,0 2,0 9,1 3 Suur-Matinkylä 100,0 4,5 50,1 21,0 3,2 13,2 1,6 6,3 4 Suur-Espoonlahti 100,0 9,5 49,3 15,7 3,1 11,2 4,6 6,6 5 Suur-Kauklahti 100,0 24,8 17,5 27,6-16,9 1,8 11,4 6 Vanha-Espoo 100,0 15,1 30,3 30,1 3,9 9,9 4,0 6,7 7 Pohjois-Espoo 100,0 40,6 14,5 15,8 1,1 11,5 1,8 14,7 Lähde: Tilastokeskus VAL2000, R02E
HIRSITALOTEOLLISUUS Ähtäri/Mesikämmen. Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila
HIRSITALOTEOLLISUUS 6.4.2018 - Ähtäri/Mesikämmen Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila YHTIÖMUOTOINEN PIENTALORAKENTAMINEN ALOITUKSET 2015 2018, 1000 AS. 2015 2016 2017 2018E A. OMAKOTITALOT 1,1 1,4 1,9
LisätiedotTILASTOKATSAUS 9:2015
TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62
LisätiedotTilastokatsaus 15:2014
19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,
LisätiedotALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme
2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa
LisätiedotTilastokatsaus 11:2012
Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa
LisätiedotVakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja
Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015
Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 21:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotAsunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014
Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut
Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017
Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuonna 2005
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
Lisätiedot215, 219 221, 229 131 24 12 223, 229 24 222 24 231 24 239 121, 123, 129
Valvontakohteiden tarkastusvälit 21.8.2015 Liite 2. Taulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli Keskussairaalat Muut sairaalat Terveyskeskusten
LisätiedotAsunnot ja asuinolot 2015
Asuminen 2016 Asunnot ja asuinolot 2015 Yksinasuvien määrä kasvoi eniten vanhemmissa ikäryhmissä 2015 Tilastokeskuksen mukaan asuntokuntia oli vuoden 2015 lopulla 2,6 miljoonaa, joista 42 prosenttia oli
LisätiedotLUONNOS Liite 2 (2018)
1 LUONNOS 3.10.2017 Liite 2 (2018) RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN LUOKITTELUASTEIKOT Energiatodistuksessa rakennuksen tai rakennuksen osan energiatehokkuuden luokitteluasteikkona käytetään tässä liitteessä
LisätiedotRakennukset ja kesämökit 2008, yleiskatsaus
Asuminen 2009 Rakennukset ja kesämökit 2008, yleiskatsaus Suomessa vähän korkeita rakennuksia Yksi- ja kaksikerroksiset rakennukset muodostavat yhteensä 95 prosenttia koko rakennuskannasta. Rakennus, jossa
LisätiedotAsunnot ja asuinolot 2013
Asuminen 2014 Asunnot ja asuinolot 2013 Ahtaasti asuminen yleistyi pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2013 lopulla 2 600 000 asuntokuntaa, joista 42 prosenttia
Lisätiedot5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA
3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen
LisätiedotYmpärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1)
Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1) Valvontakohteiden A1 luoaan kuuluvat kohteet, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä. On huomioitava, että kiinteistössä yöpyvät eivät
Lisätiedot5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA
33 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2009204 Käyttötarkoitus 2009 200 20 202 203 204 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuonna 2004
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a 2005 4 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-406-0 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen Helsingin kaupungin
LisätiedotRakentaminen, asuminen ja ympäristö
Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla
LisätiedotK A I K K I E N J A L O I S S A NOVA KASETTIMATOT
K A I K K I E N J A L O I S S A NOVA KASETTIMATOT ENSIVAIKUTELMAN TEKEMISEEN EI SAA KOSKAAN UUTTA MAHDOLLISUUTTA Hyvin suunniteltu ja toimiva sisääntuloalue antaa ihmisille mielikuvan yrityksestä tai rakennuksesta.
LisätiedotAsunnot ja asuinolot. Lähes neljäsosa väestöstä asui vuokralla 2011. 2011, yleiskatsaus
Asuminen 2012 Asunnot ja asuinolot 2011, yleiskatsaus Lähes neljäsosa väestöstä asui vuokralla 2011 Tilastokeskuksen tietojen mukaan 24 prosenttia väestöstä asui vuokralla vuoden 2011 lopussa. Vuokralla
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuonna 2002
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a Rakentaminen Helsingissä vuonna 22 verkkojulkaisu ISSN 1458-577 painettu ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA: Tutkija Maija Vihavainen puh. 169
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2018
TILASTOKATSAUS 4:2018 8.3.2018 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2017 1 Vantaalle rakennettiin vuonna 2017 uutta kerrosalaa 349 590 kerrosneliömetriä, josta asuinrakennuksiin valmistui 234 712 k-m 2 (67 %).
LisätiedotVuokra-asunnoissa pääosin 1 2 henkilön asuntokuntia
Asuminen 2010 Asunnot ja asuinolot 2009, yleiskatsaus Vuokra-asunnoissa pääosin 1 2 henkilön asuntokuntia Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuokra-asunnossa asuvista asuntokunnista suurin osa, 85 prosenttia,
LisätiedotUusista kerrostaloasunnoista 41 prosenttia oli vuokralla vuonna 2012
Asuminen 2013 Asunnot ja asuinolot 2012, yleiskatsaus Uusista kerrostaloasunnoista 41 prosenttia oli vuokralla vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan uusia kerrostaloasuntoja valmistui vuonna 2012
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2015
Irja Henriksson 5.4.216 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 215 Vuonna 215 Lahteen valmistui 386 rakennusta ja 766 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes ennallaan, mutta asuntotuotanto
Lisätiedot3(5+(,7b$ ,$$68172-$
6LSRRQNXQWD+DOOLQWRRVDVWR5/gKXO /lkgh7lodvwrnhvnxv 3(5+(,7b$68172.817,$$68172-$ -$5$.(118.6,$6,32266$98211$ Vuonna 2002 Sipoon väkiluku oli 18 177 henkilöä. Asuntoväestöön luettiin kuuluvaksi 17 927 henkilöä.
LisätiedotA L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö
A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien
LisätiedotAsunnot ja asuinolot. Ensiasunnon ostajia 21 000 vuonna 2013. 2013, yleiskatsaus
Asuminen 2014 Asunnot ja asuinolot 2013, yleiskatsaus Ensiasunnon ostajia 21 000 vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 asuntoväestöön kuului 20 718 osakemuotoisen ensiasunnon ostajaa. Ensiasunnon
LisätiedotESPOO ALUEITTAIN 2011
ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset
LisätiedotRakentaminen Vantaalla 2010
Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen
LisätiedotValvontakohteiden tarkastusvälit
Valvontakohteiden tarkastusvälit.1.2018 Taulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli Rakennusluokitus 1994 kk kk kk kk kk 96 kk 0 kk Keskussairaalat
LisätiedotRakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja
2016:10 Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Pekka Vuori, Jätkäsaari 2016 Uustuotanto ja laajennukset 2015 2000 2014 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m
LisätiedotTORNION ASUMISEN SUUNNITELMA 2006-2020
TORNION ASUMISEN SUUNNITELMA 2006-2020 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...3 2. Nykytila-analyysi...5 2.1. Väkiluvun ja väestörakenteen kehitys...5 2.2. Asumiseen liittyvien osatekijöiden kehitys...11 2.2.1.
LisätiedotYhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 36 9 Rakentaminen Helsingissä vuoden 9 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 88 348 k-m 2 1 72 asuntoa toimitilarakentaminen 24 14 k-m 2
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
Lisätiedot5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA
- 32-5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.1. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2010-2015 Käyttötarkoitus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asuntotontit - lukumäärä 2253 2275 2290 2294 2303 2308 - lisäys ed.vuoteen
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 211 Rakentaminen Helsingissä vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 98 15 k-m 2 1 25 asuntoa toimitilarakentaminen 25 712
LisätiedotYli puolet 20 29 -vuotiaista asui vuokralla vuonna 2014
Asuminen 2015 Asunnot ja asuinolot 2014, yleiskatsaus Yli puolet 20 29 -vuotiaista asui vuokralla vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan kaikista 20 29 -vuotiaista 55 prosenttia eli 6 000 henkilöä asui itsenäisesti
LisätiedotRAKENTAMINEN VANTAALLA 2014
RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 125 871 k-m 2 1 610 asuntoa toimitilarakentaminen 45 698
LisätiedotAsuntojen hinnat. Asuntojen hinnat laskivat heinäkuussa. 2011, heinäkuu
Asuminen 2011 Asuntojen hinnat 2011, heinäkuu Asuntojen hinnat laskivat heinäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,6 prosenttia
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 45 231 k-m 2 496
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 79 802 k-m 2 915 asuntoa toimitilarakentaminen 28 802
LisätiedotRakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:
Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,
LisätiedotRakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu
Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin
LisätiedotIsännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake.
1) Laskentakohteen perustiedot: Kohde (esim. asunto-osakeyhtiön nimi): Lähiosoite: Postitoimipaikka: Paikkakunta: Valmistumisvuosi: Rakennustunnus/tunnukset: Bruttopinta-ala (ks. ohjeet kohdasta 7): Rakennustyyppi
LisätiedotRakentaminen Vantaalla 2012
Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Jätkäsaari Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 56 635 k-m 2 577
LisätiedotAsunnot ja asuinolot 2010
Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010 Yksin- ja kaksinasuvien määrä kasvoi 2010 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2010 lopulla yhteensä 2 537 000 asuntokuntaa. Asuntokuntien määrä lisääntyi
LisätiedotRakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 212 Rakentaminen Helsingissä 211 sekä rakentamisen aikasarjoja Asuinrakentaminen jatkui Helsingissä vuonna 211 edellisen vuoden tapaan vilkkaana, mutta toimitilarakentaminen
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuonna 2003
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a 2004 13 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2003 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-289-0 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen Helsingin
LisätiedotRakentaminen Vantaalla 2011
Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2012 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Eija Rauniomaa Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 57 699 k-m 2
LisätiedotAsunnot ja asuinolot 2009
Asuminen 2010 Asunnot ja asuinolot 2009 Pienasuntokuntien määrä kasvoi edelleen 2009 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2009 lopulla yhteensä 2 517 000 asuntokuntaa. Asuntokuntien määrä lisääntyi
LisätiedotJyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:
Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat
LisätiedotPalautekooste: Tilastokeskuksen Rakennusluokitus muutosehdotusten hyväksyminen
Palautekooste: Tilastokeskuksen Rakennusluokitus muutosehdotusten hyväksyminen 8.3.2018 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 6 - MMM - Kotimaisten kielten keskus - Maanmittauslaitos - ympäristöministeriö,
LisätiedotTILASTOKATSAUS 2:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37
Lisätiedothenkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina
henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 34 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 99 343 k-m 2 1 174 asuntoa toimitilarakentaminen 15 261
LisätiedotTilastokatsaus 7:2013
Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli
LisätiedotRakentaminen Vantaalla 2013
Rakentaminen Vantaalla 2013 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2014 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Pertti Raami, Vantaan kaupungin
LisätiedotVuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille
ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne
LisätiedotKaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016
1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)
LisätiedotKaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012
1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika
LisätiedotSuomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo
1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita
LisätiedotRakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu
Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen
LisätiedotAsuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
LisätiedotHenkilövalmisaineistomoduulit, VL7085, kokonaisaineisto
Aineistokuvaus Henkilövalmisaineistomoduulit, VL7085, kokonaisaineisto Sisältökuvaus Aineisto sisältää tietoja väestölaskentavuosilta 1970, 1975, 1980 ja 1985. Joitain muuttujia on karkeistettu. Aineistoa
LisätiedotToimintaympäristön tilastot
2015 Toimintaympäristön tilastot Sisältö 1. Avainluvut... 4 2. Väestö... 5 2.1. Väestökehitys... 5 2.2. Väestön sijoittuminen... 15 2.3. Väestön muuttoliike... 17 3. Työelämä ja elinkeinorakenne... 20
Lisätiedot7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista
1 7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista Kuopiossa kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuonna 2007
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja Rakentaminen Helsingissä vuonna 27 28 9 Kuvio 1. Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennustyöt Helsingissä vuosina 1992-27, (liukuva vuosisumma) 1 k-m 2 Myönnetyt
LisätiedotMaapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %
Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.
LisätiedotAsunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty
Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2017 1 21.12.2017 ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2016 Vantaalla oli yhteensä 108 300 asuntoa vuoden 2016 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta
LisätiedotAsuntojen hinnat. Vanhojen asuntojen hintojen nousu hidastui heinä syyskuussa. 2010, 3. vuosineljännes
Asuminen 2010 Asuntojen hinnat 2010, 3. vuosineljännes Vanhojen asuntojen hintojen nousu hidastui heinä syyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes
Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
LisätiedotRakennukset ja kesämökit 2009
Asuminen 2010 Rakennukset ja kesämökit 2009 Eniten mökkejä Länsi-Turunmaan kunnassa 2009 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 yhteensä 485 100 kesämökkiä. Lukumääräisesti eniten kesämökkejä
LisätiedotRakennukset ja kesämökit 2012
Asuminen 2013 Rakennukset ja kesämökit 2012 Mikkeli oli mökkivaltaisin kunta 2012 Kesämökkejä oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2012 lopussa yhteensä 496 200. Kuntaliitokset muuttavat mökkivaltaisimpien
LisätiedotAsunnot ja asuinolot 2012
Asuminen 2013 Asunnot ja asuinolot 2012 Yksinasuvien määrä kasvoi 17 000:lla vuonna 2012 Suomessa oli vuoden 2012 lopulla yhteensä 2 580 000 asuntokuntaa, joista suurin osa (74 prosenttia) oli pieniä,
LisätiedotRakennukset ja kesämökit 2010
Asuminen 2011 Rakennukset ja kesämökit 2010 Kesämökkejä eniten Länsi-Turunmaan kunnassa 2010 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 kaikkiaan 489 000 kesämökkiä. Lukumääräisesti eniten kesämökkejä
LisätiedotTilastokatsaus 10:2014
Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotRakennukset ja kesämökit 2011
Asuminen 2012 Rakennukset ja kesämökit 2011 Uusia mökkejä eniten Etelä-Savoon ja Lappiin 2011 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 kaikkiaan 493 000 kesämökkiä. Eniten uusia mökkejä rakennettiin
LisätiedotAsunnot ja asuinolot 2014
Asuminen 2015 Asunnot ja asuinolot 2014 Ahtaasti asuminen yleistyi edelleen pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2014 lopussa 2,6 miljoonaa asuntokuntaa, joista yksinasuvia
Lisätiedot