Tässä julkaisussa on kuvattu Espoon rakennus- ja asuntokantaa Tilastokeskuksen tuottamasta VAL väestölaskenta-aineistosta.

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä julkaisussa on kuvattu Espoon rakennus- ja asuntokantaa 31.12.2000 Tilastokeskuksen tuottamasta VAL-2000 -väestölaskenta-aineistosta."

Transkriptio

1

2 2 A L K U S A N A T Vuoden 1938 väestölaskentalain (154/38) mukaan Suomessa tulee tehdä väestölaskenta ja siihen liittyvä asunto- ja kiinteistölaskenta joka kymmenes vuosi. Tämän lain mukaisia laskentoja on ennen vuotta 2000 tehty vuosina 1950, 1960, 1970, 1980 ja Lisäksi vuosina 1975 ja 1985 tehtiin erillislakien nojalla väestölaskentoja vastaavat tutkimukset sekä vuonna 1995 tehtiin rekisteripohjainen väestölaskenta, joka perustui pelkästään tilastolakiin (62/94). Tilastokeskus on toteuttanut laskennan rekisterilaskentana ja sen tiedot ovat ajankohdalta Rakennus- ja asuntokantatiedot tuotettiin kokonaan väestötietojärjestelmästä ensimmäisen kerran vuonna Tässä julkaisussa on kuvattu Espoon rakennus- ja asuntokantaa Tilastokeskuksen tuottamasta VAL väestölaskenta-aineistosta. Raportin tiivistelmäosan on tehnyt tutkija Teija Jokiranta. Kuvat on piirtänyt ja taulukot koonnut tutkimusapulainen Sara Lamminmäki ja toimitustyön on tehnyt tutkimusapulainen Anna Niemelä. Espoossa Teuvo Savikko Tutkimuspäällikkö

3 3 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT TAULUKKOLUETTELO... 3 KUVIOLUETTELO.4 KARTTALETTELO 4 1 JOHDANTO Vuoden 2000 väestölaskennan rakennus- ja asuntokantatilasto Vertailtavuus Väestölaskentojen pitkittäistiedosto 5 2 RAKENNUSKANTA Rakennuskantaan liittyviä käsitteitä Rakennusten määrä ja kerrosala Rakennuskannan ikä Kesämökit 13 3 ASUNTOKANTA Asuntokantaan liittyviä käsitteitä Asuntokannan määrä Asuntojen talotyyppi Asuntokannan ikä Asuntojen pinta-ala Asuntojen hallintaperuste Vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot Asuntojen varustetaso ja asumisväljyys 32 4 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA, UUDELLAMAALLA JA KOKO MAASSA Rakennuskanta Asuntokanta 38

4 4 TAULUKKOLUETTELO 1 Rakennusten lukumäärä pääasiallisen käytön mukaan Espoossa 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) sekä vuosimuutos Rakennusten kerrosala (1 000 kerrosneliömetriä) käyttötarkoituksen mukaan Espoossa 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) sekä vuosimuutos Rakennusten lukumäärä käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Espoossa (%) Rakennusten kerrosala käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Espoossa (%) Kesämökit omistajan asuinkunnan ja rakennusvuoden mukaan Espoossa (%) Espoolaisten omistamat kesämökit sijaintikunnittain rakennusvuoden mukaan Asunnot suuralueittain Espoossa 1980, 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.).19 8 Asunnot talotyypin mukaan Espoossa 1980, 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) 21 9 Asunnot talotyypin mukaan suuralueittain Espoossa Asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan Espoossa Asunnot pinta-alaluokittain Espoossa 1975, 1980, 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) Asunnot talotyypin ja hallintaperusteen mukaan suuralueittain Espoossa Asunnot hallintaperusteen ja huoneistotyypin mukaan Espoossa Asunnot huoneluvun ja käytössäolotilanteen mukaan Espoossa Asunnot varustetason mukaan suuralueittain Espoossa Asunnot talotyypin ja asumisväljyyden mukaan Espoossa Rakennuskannan ikä pääkaupunkiseudun kunnissa ja Uudellamaalla ja koko maassa (kerrosneliömetriä, %) Asuntojen hallintaperuste pääkaupunkiseudun kunnissa, Uudellamaalla ja koko maassa Asunnot talotyypeittäin pääkaupunkiseudun kunnissa, Uudellamaalla ja koko maassa Asunnot huoneluvun mukaan pääkaupunkiseudun kunnissa, Uudellamaalla ja koko maassa Asunnot käytössäolotilanteen mukaan pääkaupunkiseudun kunnissa, Uudellamaalla ja koko maassa

5 5 KUVIOLUETTELO 1 Rakennusten kerrosala käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Espoossa (%) 11 2 Espoon asuntokanta talotyypin mukaan suuralueittain (%) 20 3 Asunnot Espoossa pinta-alan mukaan vuosina 1980, 1990 ja 2000 (%) A Erilliset pientalot Espoossa pinta-alan mukaan 1980, 1990 ja 2000 (%) B Rivi- ja ketjutalot Espoossa pinta-alan mukaan 1980, 1990 ja 2000 (%) C Asuinkerrostalot Espoossa pinta-alan mukaan 1980, 1990 ja 2000 (%) Asuntojen hallintaperuste Espoossa (%) 28 6A Asuntojen huoneluku hallintaperusteen mukaan Espoossa (%) B Asuntojen huoneluku hallintaperusteen mukaan Espoossa (%) A 7B Vakinaisessa ja ei-vakinaisessa asuinkäytössä olevien asuntojen koko Espoossa (%). 33 Vakinaisessa ja ei-vakinaisessa asuinkäytössä olevien asuntojen koko Espoossa (%) Puutteellisesti varustetut asunnot Espoossa suuralueittain (%).34 9 Asumisväljyyden kehitys Espoossa (m 2 ) Rakennuskannan ikä pääkaupunkiseudun kunnissa (%) Asuntojen huoneluku pääkaupunkiseudun kunnissa (%) 37 KARTTALUETTELO 1 Kerrostaloasunnot pienalueittain Espoossa Rivi- ja ketjutaloasunnot pienalueittain Espoossa Erillispientaloasunnot pienalueittain Espoossa

6 6 1 JOHDANTO 1.1 Vuoden 2000 väestölaskennan rakennus- ja asuntokantatilastot Rakennus- ja asuntokantatilastot tuotetaan väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen pohjalta, joita ylläpidetään rakennushankeilmoituksilla sekä määräaikaistarkistuksilla. Asuntoväestö on peräisin väestötietojärjestelmästä. Nyt tuotetut tiedot kuvaavat ajankohtaa Rakennus- ja asuntokantatilastot vastaavat toisiaan siten, että jokaista asuntokannan asuntoa vastaava rakennus on rakennuskannassa. Asutut asunnot (sekä vakinaisesti että tilapäisesti asutut) on saatu yhdistämällä henkilöistä muodostetut asuntokunnat rakennuksiin ja asuntoihin ns. kotipaikkatunnuksen avulla. Rakennus- ja asuntokantatilastojen ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistotiedot eivät ole täysin yhtenevät, koska rekisterin sisältämät virheet on tilastoissa pyritty korjaamaan. Kaikkia järjestelmään kerättäviä tietoja ei voida käyttää tilastotuotannossa. Esimerkiksi rakennuksien tilavuuksista ei ole tehty tilastoja. 1.2 Vertailtavuus Vertailtaessa eri ajankohtien rakennus- ja huoneistotietoja, on otettava huomioon, että muutokset johtuvat osin tietojärjestelmään tehdyistä tarkistuksista. Esimerkiksi rakennuskannan rakentamisvuosien korjausten vuoksi on rakennuskanta kokonaisuutena "nuorentunut". Tähän on vaikuttanut lisäksi myös rakennusten lisääntynyt perusparantaminen. Rakennus- ja asuntokantalukujen vertailtavuutta rakennus- ja asuntotuotantolukuihin vaikeuttaa mm. se, ettei kaikkea uudisrakennustuotantoa tilastoida rakennuskantaan. Tilastoissa ovat mukana kaikki asunnot ja rakennukset, joissa asuttiin vuoden 2000 viimeisenä päivänä, vaikka ne rekisterin mukaan eivät olisi vielä valmistuneet. On myös mahdollista, että rakennuskantaan kuulumaton rakennus otetaan asumiskäyttöön, jolloin ko. asunto on puuttunut edellisvuoden asuntokantaluvuista. Tällaisia rakennuksia voivat olla esimerkiksi pitkään tyhjillään olleet rakennukset ja kesämökit. Ensimmäiset rekisteripohjaiset verotustiedoilla täydennetyt kesämökkitilastot on julkaistu vuodelta Tätä edeltävät kesämökkitiedot ovat vuoden 1980 väestölaskennasta, jossa tiedot kerättiin lomakkeilla. Vuoden 1980 laskennassa kerättiin myös sellaisia tietoja, joita ei ole 1980-luvulla uustuotannosta, kuten tieto kesämökin yhteisomistuksesta ja talviasuttavuudesta. Edellisistä laskennoista poiketen ei vuoden 2000 väestölaskennassa tuoteta tilastoja toimitiloista. Tietoja toimitiloista on julkaistu väestölaskennoissa 1980, 1990 ja Väestölaskentojen pitkittäistiedosto Eri vuosien väestölaskentatietojen vertaileminen on viime vuosiin asti ollut hankalaa. Tiedot ovat olleet eri julkaisuissa, luokitukset ovat poikenneet toisistaan jne. Tilastokeskuksessa päätettiin 1980-luvun loppupuolella koota keskeiset laskentatiedot samaan tiedostoon. Myös tietojen luokituksia ja päättelysääntöjä yhdenmukaistettiin. Näin syntyi ns. väestölaskentojen pitkittäistiedosto, joka sisältää tietoja laskennan kaikilta ilmiöalueilta. Se on ainutlaatuinen tietoaineisto, jonka tiedoista voi tuottaa sekä aikasarjoja että väestön liikkuvuutta kuvaavia tunnuslukuja. Lähde: Väestölaskenta 2000 Käsikirja. Tilastokeskus 2001.

7 7 2 RAKENNUSKANTA 2.1 Rakennuskantaan liittyviä käsitteitä Rakennus on erillinen, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettu tai pystytetty omalla sisäänkäynnillä varustettu rakennelma, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erotettavien seinien rajoittamaa tilaa. Kallioluolat tai muut maanalaiset tilat, joiden pääasiallisena sisäpintana on kallioseinä tai vastaava ja/tai jotka eivät sisällä varsinaisten talorakennusten sisärakenteisiin verrattavia rakenteita, esimerkiksi maanalaiset öljysäilöt, eivät ole rakennuksia. Myöskään kevytrakenteisia katoksia, kioskeja yms., jotka eivät sisällä umpinaisin seinin erotettuja tiloja, samoin kuin siirrettävissä olevia matkailuvaunuja, laivoja yms., ei lueta rakennuksiksi. Rakennuskantatilastoihin kuuluvat kaikki muut rakennukset lukuun ottamatta: * kesämökkejä * nestevarastorakennuksia * yksinomaan maataloustuotannossa käytettäviä rakennuksia * asuinrakennusten saunarakennuksia * asuinrakennusten talousrakennuksia * kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevia rakennuksia * puolustusvoimien rakennuksia * väestösuojia, paitsi silloin kun em. rakennukset ovat asuttuja tai niissä on toimitiloja. Rakennuksen kerrosala sisältää kerrosten pinta-alat ja sen ullakon tai kellarikerroksen alan, jossa on asuin- tai työhuoneita taikka muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta. Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Edellisestä väestönlaskennasta poiketen rakennusvuoden mukaan taulukoitaessa ei ole huomioitu rakennukseen tehtyjä muutostöitä tai laajennuksia. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi. Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Liiketoimintaa palvelevia lomamökkejä, lomakylien rakennuksia ja siirtolapuutarhamökkejä ei lueta vapaa-ajan asuinrakennuksiksi. Kesämökeiksi luetaan kaikki rakennukset, joiden käyttötarkoitus vuoden viimeisenä päivänä on vapaa-ajan asuinrakennus tai joita ko. ajankohtana käytetään vapaa-ajan asuntona. Kesämökit eivät kuulu rakennuskantaan. Kesämökin pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen kerrosalaa. Tiedot kesämökeistä on saatu väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedoista. Omistajalaji Rakennukset jaetaan omistajan mukaan seuraaviin luokkiin: - yksityinen henkilö/ perikunta - asunto-osakeyhtiö tai osuuskunta - kiinteistöosakeyhtiö - yksityinen yritys - valtio- tai kuntaenemmistöinen yritys

8 8 - valtion tai kunnan liikelaitos - pankki tai vakuutuslaitos - kunta - valtio - sosiaaliturvarahasto - uskonnollinen yhteisö, säätiö, puolue yms. - muu tai tuntematon. Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Rakennusluokituksen pääryhmiä on 13 ja ne ovat: A Asuinrakennukset B Vapaa-ajan asuinrakennukset C Liikerakennukset D Toimistorakennukset E Liikenteen rakennukset F Hoitoalan rakennukset G Kokoontumisrakennukset H Opetusrakennukset J Teollisuusrakennukset K Varastorakennukset L Palo- ja pelastustoimen rakennukset M Maatalousrakennukset N Muut rakennukset. A Asuinrakennukset 01 Erilliset pientalot 011 Yhden asunnon talot 012 Kahden asunnon talot 013 Muut erilliset pientalot 02 Rivi- ja ketjutalot 021 Rivitalot 022 Ketjutalot 03 Asuinkerrostalot 032 Luhtitalot 039 Muut asuinkerrostalot B Vapaa-ajan asuinrakennukset * 04 Vapaa-ajan asuinrakennukset* 041 Vapaa-ajan asuinrakennukset* C Liikerakennukset 11 Myymälärakennukset 111 Myymälähallit 112 Liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset 119 Muut myymälärakennukset 12 Majoitusliikerakennukset 121 Hotellit yms. 123 Loma-, lepo- ja virkistyskodit 124 Vuokrattavat lomamökit ja -osakkeet 129 Muut majoitusliikerakennukset 13 Asuntolarakennukset 131 Asuntolat yms.

9 9 139 Muut asuntolarakennukset 14 Ravintolat yms. 141 Ravintolat yms. D Toimistorakennukset 15 Toimistorakennukset 151 Toimistorakennukset E Liikenteen rakennukset 16 Liikenteen rakennukset 161 Rautatie- ja linja-autoasemat, lento- ja satamaterminaalit 162 Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennukset 163 Pysäköintitalot 164 Tietoliikenteen rakennukset 169 Muut tietoliikenteen rakennukset F Hoitoalan rakennukset 21 Terveydenhuoltorakennukset 211 Keskussairaalat 213 Muut sairaalat 214 Terveyskeskukset 215 Terveydenhuollon erityislaitokset 219 Muut terveydenhuoltorakennukset 22 Huoltolaitosrakennukset 221 Vanhainkodit 222 Lasten- ja koulukodit 223 Kehitysvammaisten huoltolaitokset 229 Muut huoltolaitosrakennukset 23 Muut sosiaalitoimen rakennukset 231 Lasten päiväkodit 239 Muualla luokittelemattomat sosiaalitoimen rakennukset 24 Vankilat 241 Vankilat G Kokoontumisrakennukset 31 Teatteri- ja konserttirakennukset 311 Teatterit, ooppera-, konsertti- ja kongressitalot 312 Elokuvateatterit 32 Kirjasto-, museo- ja näyttelyhallirakennukset 322 Kirjastot ja arkistot 323 Museot ja taidegalleriat 324 Näyttelyhallit 33 Seura-, ja kerhorakennukset yms. 331 Seura- ja kerhorakennukset yms. 34 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 341 Kirkot, kappelit, luostarit ja rukoushuoneet 342 Seurakuntatalot 349 Muut uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 35 Urheilu- ja kuntoilurakennukset 351 Jäähallit 352 Uimahallit 353 Tennis-, squash- ja sulkapallohallit 354 Monitoimihallit ja muut urheiluhallit 359 Muut urheilu- ja kuntoilurakennukset 36 Muut kokoontumisrakennukset

10 Muut kokoontumisrakennukset H Opetusrakennukset 51 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset 511 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset 52 Ammatillisten oppilaitosten rakennukset 521 Ammatillisten oppilaitosten rakennukset 53 Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennukset 531 Korkeakoulurakennukset 532 Tutkimuslaitosrakennukset 54 Muut opetusrakennukset 541 Järjestöjen, liittojen, työnantajien yms. opetusrakennukset 549 Muualla luokittelemattomat opetusrakennukset J Teollisuusrakennukset 61 Energiantuotannon yms. rakennukset 611 Voimalaitosrakennukset 613 Yhdyskuntatekniikan rakennukset 69 Teollisuuden tuotantorakennukset 691 Teollisuushallit 692 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 699 Muut teollisuuden tuotantorakennukset K Varastorakennukset 71 Varastorakennukset 711 Teollisuusvarastot 712 Kauppavarastot 719 Muut varastorakennukset L Palo- ja pelastustoimen rakennukset 72 Palo- ja pelastustoimen rakennukset 721 Paloasemat 722 Väestönsuojat 729 Muut palo- ja pelastustoimen rakennukset M Maatalousrakennukset ** 81 Kotieläinrakennukset ** 811 Navetat, sikalat, kanalat yms. ** 819 Eläinsuojat, ravihevostallit, maneesit yms. ** 89 Muut maatalousrakennukset ** 891 Viljankuivaamot ja viljan säilytysrakennukset ** 892 Kasvihuoneet ** 893 Turkistarhat ** 899 Muut maa-, metsä- ja kalatalouden rakennukset ** N Muut rakennukset 93 Muut rakennukset 931 Saunarakennukset 941 Talousrakennukset 999 Muualla luokittelemattomat rakennukset * = Eivät sisälly rakennuskantaan, vaan ko. luokka tilastoidaan erikseen ** = Eivät sisälly rakennuskantaan Lähde: Väestölaskenta 2000 Käsikirja. Tilastokeskus 2001.

11 Rakennusten määrä ja kerrosala Espoossa oli vuoden 2000 lopussa rakennuksia yhteensä , niistä asuinrakennuksia oli ja muita kuin asuinrakennuksia Kaikkien rakennusten lukumäärä kasvoi vuosina yhteensä rakennuksella, eli 12,2 prosenttiyksikköä. Asuinrakennusten lukumäärä kasvoi rakennuksella, eli 13,6 ja muiden rakennusten 1,1 prosenttiyksikköä. Asuinrakennuksista eniten kasvoi rivi- ja ketjutalojen osuus 18,2 ja erillisten pientalojen osuus 13,4 prosenttiyksikköä, näin ollen pientalojen osuus kasvoi yhteensä 32,0 prosenttiyksikköä. Vastaavasti kerrostalojen osuus kasvoi vain 9,4 prosenttiyksikköä. Muista kuin asuinrakennuksista eniten kasvoi liikenteen rakennusten osuus 33,7, hoitoalan rakennuksien osuus 17,9 ja kokoontumisrakennuksien osuus 11,2 prosenttiyksikköä (taulukko 1, s. 12). Espoon rakennuksissa oli kerrosalaa vuoden 2000 lopussa yhteensä kerrosneliömetriä. Kaikkien rakennusten kerrosala kasvoi vuosina yhteensä kerrosneliömetriä, eli 13,7 prosenttiyksikköä. Asuinrakennusten kerrosala kasvoi 14,9 ja muiden kuin asuinrakennusten kerrosala 11,3 prosenttiyksikköä. Asuinrakennuksista eniten kasvoi pientalojen kerrosala yhteensä 33,4 prosenttiyksikköä. Kerrostalojen kerrosala kasvoi 12,4 prosenttiyksikköä. Espoon asuntokanta on muuttunut pientalovaltaisemmaksi 1990-luvun loppupuolella. Muista kuin asuinrakennuksista eniten kasvoi toimistorakennusten kerrosala 19,5, liikenteen rakennusten kerrosala 17,9, kokoontumisrakennusten kerrosala 15,3 ja liikerakennusten kerrosala 14,2 prosenttiyksikköä (taulukko 2, s. 13). Taulukko 1. Rakennusten lukumäärä käyttötarkoituksen mukaan Espoossa 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) sekä vuosimuutos Espoo Muutos Käyttötarkoitus Rakennuksia kpl kpl % Kaikki rakennukset ,2 Asuinrakennuksia ,6 Erilliset pientalot ,4 Rivi- ja ketjutalot ,2 Kerrostalot yhteensä ,4 Kerrostalot alle 4 kerrosta Kerrostalot 4 + kerrosta Muita rakennuksia ,1 Liikerakennukset ,5 Toimistorakennukset ,1 Liikenteen rakennukset ,7 Hoitoalan rakennukset ,9 Kokoontumisrakennukset ,2 Opetusrakennukset ,7 Teollisuusrakennukset ,5 Varastorakennukset ,3 Muut rakennukset ,8 Lähteet:Tilastokeskus VL 1985 MO1, VAL1990 O80, VAL 2000 R05E

12 12 Taulukko 2. Rakennusten kerrosala (1 000 m 2 ) käyttötarkoituksen mukaan Espoossa 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) sekä vuosimuutos Espoo Muutos Käyttötarkoitus Kerrosalaa (1 000 m 2 ) Kerrosalaa % Kaikki rakennukset ,7 Asuinrakennuksia ,9 Erilliset pientalot ,4 Rivi- ja ketjutalot ,0 Kerrostalot yhteensä ,4 Kerrostalot alle 4 kerrosta Kerrostalot 4 + kerrosta Muita rakennuksia ,3 Liikerakennukset ,2 Toimistorakennukset ,5 Liikenteen rakennukset ,9 Hoitoalan rakennukset ,6 Kokoontumisrakennukset ,3 Opetusrakennukset ,8 Teollisuusrakennukset ,4 Varastorakennukset ,8 Muut rakennukset ,9 Lähteet: Tilastokeskus VL 1985 MO1, VAL1990 O81, VAL 2000 R05D 2.3 Rakennuskannan ikä % 35,0 30,0 25,0 Kuvio 1. Rakennusten kerrosala käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Espoossa (%) Asuinrakennuksia Muita rakennuksia 20,0 15,0 10,0 5,0 0,

13 13 Espoon rakennus- ja asuntokanta on nuorta, siitä noin puolet on valmistunut 1980-luvulla tai sen jälkeen. Tosin rakennuskannan määrä on kasvanut voimakkaasti jo 1970-luvulta lähtien. Muita kuin asuinrakennuksia on valmistunut erityisen paljon 1980-luvulla. Espoon vanhimmat asuintalot ovat erillisiä pientaloja. Rivi- ja ketjutalojen osuus alkaa kasvaa 1960-luvulla samoin kuin kerrostalojenkin. Espooseen rakennetut kerrostalot ovat yleensä olleet matalia, alle nelikerroksisia. Ainoastaan 1970-luvulla valmistui tätä korkeampia kerrostaloja enemmän kuin matalia. Muista kuin asuinrakennuksista opetusrakennukset ovat iältään vanhimpia. Niistä suurin osa on valmistunut 1960-luvulla ja vain kolmasosa 1980-luvulla tai sen jälkeen. Muut rakennukset ovat pääsääntöisesti valmistuneet 1970-luvulla tai sen jälkeen (taulukot 3 ja 4, s. 14 ja 15). Taulukko 3. Rakennusten lukumäärä käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Espoossa (%) Espoo Valmistumisvuosi Yhteensä Tunte maton Käyttötarkoitus Prosenttia % Kaikki rakennukset 2,2 2,5 14,9 10,3 15,9 26,5 24,8 2,8 100,0 Asuinrakennuksia 2,1 2,6 15,8 10,5 15,3 26,2 25,5 2,0 100,0 Erilliset pientalot 2,6 3,3 19,0 10,4 13,6 24,6 24,5 2,1 100,0 Rivi- ja ketjutalot 0,1-1,9 7,5 17,4 39,1 32,2 1,7 100,0 Kerrostalot yhteensä 0,2 0,1 4,5 15,8 29,2 23,1 25,5 1,5 100,0 Kerrostalot alle 4 kerrosta 0,4 0,3 2,2 13,5 28,3 24,3 28,7 2,3 100,0 Kerrostalot 4 + kerrosta - - 7,6 18,7 30,3 21,6 21,4 0,4 100,0 Muita rakennuksia 3,5 1,3 6,9 9,0 21,6 29,5 18,5 9,9 100,0 Liikerakennukset 4,2 1,3 9,1 12,8 23,4 27,9 16,4 4,9 100,0 Toimistorakennukset 2,4 1,8 6,0 7,3 17,2 37,2 23,9 4,2 100,0 Liikenteen rakennukset 1,1 0,8 1,9 8,7 11,0 29,9 30,9 15,7 100,0 Hoitoalan rakennukset 5,7 2,0 9,8 11,1 13,5 32,8 22,1 2,9 100,0 Kokoontumisrakennukset 10,5 3,3 7,1 5,0 18,0 33,5 15,5 7,1 100,0 Opetusrakennukset 3,1 1,3 18,7 18,2 16,4 26,2 12,9 3,1 100,0 Teollisuusrakennukset 0,6 0,2 3,4 7,7 18,9 30,1 22,1 17,2 100,0 Varastorakennukset 4,1-8,1 7,4 33,8 37,8 5,4 3,4 100,0 Muut rakennukset 5,0 2,0 7,9 5,2 46,0 17,6 2,5 13,9 100,0 Lähde: Tilastokeskus VAL 2000 R05D

14 14 Taulukko 4. Rakennusten kerrosala käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Espoossa (%) Espoo Valmistumisvuosi Yhteensä Tunte maton Käyttötarkoitus Prosenttia % Kaikki rakennukset 0,8 0,6 6,5 13,9 25,9 28,1 22,7 1,4 100,0 Asuinrakennuksia 0,7 0,8 7,1 14,2 25,2 25,7 25,2 1,0 100,0 Erilliset pientalot 1,8 2,2 12,5 9,0 16,4 28,4 28,4 1,3 100,0 Rivi- ja ketjutalot 0,1-2,7 11,5 20,3 35,6 28,8 1,1 100,0 Kerrostalot yhteensä - - 4,2 19,8 34,5 19,6 21,2 0,7 100,0 Kerrostalot alle 4 kerrosta 0,1-2,1 20,5 32,3 22,1 21,8 1,2 100,0 Kerrostalot 4 + kerrosta - - 5,4 19,4 35,8 18,2 20,8 0,5 100,0 Muita rakennuksia 1,0 0,3 5,3 13,2 27,5 32,7 17,8 2,2 100,0 Liikerakennukset 1,7 0,3 5,0 9,8 29,3 28,7 25,1 0,2 100,0 Toimistorakennukset 0,2 0,1 1,4 2,3 25,8 38,8 26,0 5,4 100,0 Liikenteen rakennukset 0,3 0,1 1,3 7,6 20,6 49,7 17,7 2,6 100,0 Hoitoalan rakennukset 1,9 0,5 7,0 13,0 37,9 22,4 17,5-100,0 Kokoontumisrakennukset 2,5 1,0 5,7 5,5 24,1 38,1 22,8 0,4 100,0 Opetusrakennukset 0,3 0,7 15,0 29,4 21,6 18,1 14,5 0,4 100,0 Teollisuusrakennukset 1,4 0,1 5,1 16,5 35,2 30,1 9,7 1,9 100,0 Varastorakennukset 1,3-0,7 21,9 28,7 41,2 5,7 0,5 100,0 Muut rakennukset 6,3 1,2 10,1 14,4 19,9 39,5 6,2 2,5 100,0 Lähde: Tilastokeskus VAL 2000, taulu R05D 2.4 Kesämökit Espoossa oli vuoden 2000 lopussa kaikkiaan kesämökkiä. Niistä lähes kaksi kolmasosaa on valmistunut 1950-luvulla tai sitä ennen. Espoossa on hyvin vähän uusia, 1980-luvulla tai sen jälkeen valmistuneita, kesämökkejä. Helsinkiläiset ovat suurin kesämökkien omistajaryhmä, he omistavat Espoossa sijaitsevista kesämökeistä 35 % (taulukko 5, s. 16). Espoolaiset omistivat kaikkiaan kesämökkiä vuoden 2000 lopussa. He suosivat uusia kesämökkejä, sillä lähes puolet espoolaisten omistamista kesämökeistä on valmistunut 1970-luvulla tai sen jälkeen. Kesämökkikunnista ylivoimaisesti suosituin espoolaisten keskuudessa on Tammisaari, missä espoolaiset omistivat 827 kesämökkiä, eli 5,5 %. Muita espoolaisten suosimia kesämökkikuntia olivat, Espoon lisäksi, Kirkkonummi, Nummi-Pusula, Inkoo, Lohja ja Vihti (taulukko 6, s. 17).

15 15 Taulukko 5. Kesämökit omistajan asuinkunnan ja rakennusvuoden mukaan Espooossa (%) Espoo Omistajan asuinkunta Yhteensä Valmistumisvuosi Tunte maton Kesämökkejä kpl Kaikki omistajat Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kirkkonummi Nurmijärvi Muu Suomi Ei yksityisen omistama/tuntematon Prosenttia % Kaikki omistajat 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0-100,0 Espoo 23,5 26,7 24,1 24,4 27,2 22,8 24,1 22,4 8,8-18,8 Helsinki 34,7 35,6 35,3 37,6 39,8 37,9 28,7 26,5 17,0-41,7 Vantaa 2,7 1,1 3,0 3,1 3,0 4,1 1,5 4,1 2,2-2,1 Kauniainen 2,0 2,8 2,3 1,4 1,6 1,8 1,5 6,1 1,6-4,2 Kirkkonummi 0,6 1,1 1,0 0,3-1,4 0, ,1 Nurmijärvi 0,3-0,3 0,7 0,2-0,5-0,5 - - Muu Suomi 2,8 1,7 3,3 3,7 2,0 5,5 1,0 4,1 2,2-2,1 Ei yksityisen 33,5 31,1 30,7 28,8 26,2 26,5 42,1 36,7 67,6-29,2 omistama/tuntematon Lähde: Tilastokeskus VAL 2000, R07D

16 16 Taulukko 6. Espoolaisten omistamat kesämökit sijaintikunnittain rakennusvuoden mukaan Espoo Sijaintikunta Yhteensä Valmistumisvuosi Tunte maton Kesämökkejä kpl Kaikki kesämökit Tammisaari Espoo Kirkkonummi Nummi-Pusula Inkoo Lohja Vihti Karjalohja Dragsfjärd Mäntyharju Loppi Mikkeli Tammela Sysmä Muut kunnat Prosenttia % Kaikki kesämökit 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Tammisaari 5,5 2,9 0,9 1,2 2,3 7,4 6,0 7,7 6,5 6,6 Espoo 3,1 5,2 8,3 8,8 8,3 1,9 1,6 0,5 0,7 1,2 Kirkkonummi 2,7 1,1 2,6 1,7 4,6 3,6 2,0 2,1 2,3 4,3 Nummi-Pusula 2,4 1,0 1,7 2,5 1,7 2,2 3,7 2,7 2,2 1,8 Inkoo 2,2 2,2 1,8 1,2 1,3 3,2 2,3 2,2 2,7 0,7 Lohja 2,2 1,3 1,7 3,8 4,1 2,7 2,1 1,4 1,6 0,8 Vihti 2,0 1,4 2,5 2,2 3,2 2,0 2,2 2,0 1,0 0,8 Karjalohja 1,8 1,0 0,7 1,6 2,6 2,9 2,0 1,9 0,9 1,1 Dragsfjärd 1,6 1,0 0,5 0,2 0,2 1,4 2,5 1,8 3,2 0,8 Mäntyharju 1,6 0,7 0,8 0,9 0,8 2,0 2,4 1,9 1,5 1,2 Loppi 1,5 1,0 1,4 0,7 1,8 1,1 1,5 2,3 1,8 0,4 Mikkeli 1,5 0,8 1,9 1,6 1,0 2,0 1,7 0,9 1,5 1,5 Tammela 1,4 1,5 1,4 1,8 1,0 1,3 1,0 1,9 2,1 0,3 Sysmä 1,3 1,1 1,6 1,0 0,5 1,2 1,7 1,4 1,5 2,2 Muut kunnat 69,2 77,9 72,1 70,7 66,7 65,0 67,5 69,3 70,7 76,1 Lähde: Tilastokeskus VAL 2000, R07D

17 17 3 ASUNTOKANTA 3.1 Asuntokantaan liittyviä käsitteitä Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m 2. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esimerkiksi omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston. Asuntolalla (erityisrakenteisella asuntolalla) tarkoitetaan yhteisasumiseen tarkoitettua rakennusta, jossa asukkailla on yhteiset keittiö-, oleskelu- ja/tai saniteettitilat. Tämän tyyppisessä asuntolassa ei yleensä ole varsinaisia asuinhuoneistoja. Rakennusteknisesti ei erityisrakenteinen asuntola juuri poikkea majoitusrakennuksesta. Asuntola on tarkoitettu erityisryhmille kuten vanhuksille, vammaisille tms.. Erityisryhmille rakennetut tavalliset asuinrakennukset, joiden tilaratkaisuissa ei ole mitään poikkeavaa (esimerkiksi yhteistiloja) eivät ole asuntolarakennuksia. Käyttötarkoitukseltaan asuntolarakennukseksi luokitellussa rakennuksessa sijaitseva asunto katsotaan normaaliksi asunnoksi silloin, kun asunnossa on * huoneluku keittiö mukaan lukien suurempi kuin yksi * vähintään keittiö tai keittokomero * WC ja * suihku, amme tai huoneistokohtainen sauna. Asuntola-asuntoja ei kuvata omana ryhmänään, vaan ne kuuluvat normaaliin asuntokantaan. Niitä asuntola-asuntoja, joilla edellä mainitut normaalin asunnon ehdot eivät täyty, ei ole tilastoitu asuntokantaan lainkaan. Huone ja huoneluku. Huone on ikkunallinen tila, jonka lattiapinta-ala on vähintään 7 m 2 ja keskikorkeus vähintään 2 metriä. Eteistä, vilpolaa, makuualkovia tai muuta vastaavaa ei katsota huoneeksi. Huonelukuun ei yleensä sisälly keittiötä. Keittiö on huone, joka on sisustettu ruoanlaittoa varten. Alle 7 m 2 suuruinen ruoanlaittoa varten sisustettu tila katsotaan keittokomeroksi tai keittotilaksi. Talotyyppi. Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti: Erillisiä pientaloja ovat 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset. Rivi- ja ketjutaloja ovat asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Asuinkerrostaloja ovat vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin. Muihin rakennuksiin sisältyy myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon. Asuntojen keskikoko on asuinhuoneistojen yhteenlaskettu pinta-ala jaettuna niiden lukumäärällä. Asunnon pinta-ala lasketaan rajoittavien seinien sisäpinnoista (ns. huoneistoala). Asunnon pintaalaan lasketaan myös aputilojen (kodinhoitotilan, vaatehuoneen, tms. ), kylpyhuoneen, askarteluhuoneen, takkahuoneen, huoneistokohtaisen saunan, pesu- ja pukuhuoneen pinta-ala sekä työtiloina käytetyt huoneet, jos niissä ei työskentele palkattuja työntekijöitä.

18 18 Asunnon pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kalustamattomassa pohjakerroksessa olevaa saunatilaa, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia, vilpolaa, tuulikaappia eikä ullakon muita kuin asuintiloja. Asunnon hallintaperuste. Asunnot ryhmitellään hallintaperusteen mukaan seuraavasti: Omistusasunto - asunnon haltija omistaa talon - asunnon haltija omistaa asunto-osakkeet Vuokra-asunto - aravavuokra-asunto - korkotukivuokra-asunto - muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu hallintaperuste - esimerkiksi syytinki, sukulaisuus Hallintaperuste tuntematon Asuntokannassa hallintaperuste on määritelty myös ei-vakinaisessa asuinkäytössä olevalle asunnolle, silloin, kun se sijaitsee arava- tai korkotukivuokra-asunnossa tai asumisoikeusasunnossa. Hallintaperustetietoa on täydennetty valtion asuntorahaston tiedoilla valtion tuella tuotetuista tai peruskorjatuista asunnoista. Asunnon käytössäolotilanne. Asunnot luokitellaan käytössäolotilanteen mukaan vakinaisesti asuttuihin, tilapäisesti asuttuihin ja ei-asuinkäytössä oleviin asuntoihin. Asunto on vakinaisesti asuttu, jos siinä asuu väestön keskusrekisterin mukaan yksikin asunnon henkilö vakituisesti. Asunto katsotaan tilapäisesti asutuksi, jos siinä asuu väestön keskusrekisterin mukaan tilapäisiä asukkaita, mutta ei yhtään vakituista asukasta. Asunto ei ole asuinkäytössä, jos asunnossa ei väestön keskusrekisterin mukaan asu yhtään henkilöä vakituisesti tai tilapäisesti. Väestön keskusrekisterin väestö- ja huoneistotiedot sisältävät asuntoja, jotka todellisuudessa eivät ole asuinkäytössä tai ovat rekisterivirheitä. Tällaisia asuntoja ei ole mukana asuntokantatilastoissa niissä tapauksissa, joissa ne on voitu päätellä virheiksi tai poistumaan kuuluviksi muiden tietojen perusteella. Asunnon ja rakennuksen varusteet. Tiedot asuntojen ja rakennusten varusteista ovat peräisin väestötietojärjestelmästä. Asunnon varusteet: - viemäri - vesijohto - WC - lämminvesi - peseytymistilat (asunnossa on joko suihku-/kylpyhuone tai sauna) - suihku- tai kylpyhuone - huoneistokohtainen sauna - keskus- tai sähkölämmitys. Rakennuksen varusteet: - sähkö - viemäri - vesijohto

19 19 - lämminvesi - hissi - talosauna - uima-allas - koneellinen ilmastointi - väestönsuoja. Asumistaso (sis. asunnon varustetason) - asumisväljyys ks. asuntokunnat - vuodesta 1989 lähtien keittiötä ei ole enää luettu mukaan huonelukuun. Kukin asumisväljyysluokka luokitellaan edelleen asunnon varustetason mukaan seuraavasti: hyvin varustettu asunto on asunto, jossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (suihku-/kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys puutteellisesti varustettu asunto on asunto, josta puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys) erittäin puutteellisesti varustettu asunto on asunto, josta puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. Ahtaasti asuminen Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu: normi 1: enemmän kuin 2 henkilöä huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun normi 2: enemmän kuin 2 henkilöä huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun normi 3: enemmän kuin 1 henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun normi 4: enemmän kuin 1 henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Tilastoissa sovelletut normit ovat muuttuneet vuosikymmenittäin. Normeja 1 ja 2 käytettiin väestölaskennoissa 1970 ja Normin 3 mukaisia tietoja on tuotettu vuodesta Normi 4 on ensimmäisen kerran mukana vuoden 1990 väestölaskennassa. Normia 4 on sovellettu myös asumistasoluokituksessa vuoden 1990 väestölaskennasta lähtien. Sitä ennen on käytetty normia 3. Asumistiheys on asunnon koon ja siinä asuvien henkilöiden lukumäärän välinen suhdeluku. Asunnon koko ilmaistaan joko huonelukuna tai asunnon pinta-alana. Asuntoväestö asuntoväestöön kuuluvat väestötietojärjestelmän mukaan vuoden lopussa varsinaisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön ne asuntolarakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asunnon määritelmää, eivät kuulu asuntoväestöön. Kerrosluku. Rakennuksen kerroslukuun lasketaan mukaan kaikki ne pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella olevat kerrokset, joissa on asuin- tai työhuoneita tai rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos rakennuksen kerrosluku vaihtelee rakennuksen eri osissa, kerrosluvulla tarkoitetaan yleensä rakennuksen suurinta kerroslukua. Lähde : Väestölaskenta 2000 Käsikirja. Tilastokeskus 2001.

20 Asuntokannan määrä Espoossa oli vuoden 2000 lopussa kaikkiaan asuntoa. Suurin osa asunnoista sijaitsi Suur- Leppävaarassa. Siellä oli lähes asuntoa, mikä on 27 % Espoon asuntokannasta. Myös Suur-Espoonlahdessa ja Suur-Tapiolassa asuntoja oli noin 20 % asuntokannasta, eli noin asuntoa (taulukko 7, s. 21). Espoon asuntokanta kasvoi vuodesta 1995 kaikkiaan asunnolla, eli alle12 prosenttiyksikköä, kasvua oli kaikilla suuralueilla. Eniten asuntokanta on kasvanut Suur-Leppävaarassa, 20 prosenttiyksikköä. Asuntojen määrä on kasvanut paljon myös Suur-Espoonlahden, Vanha-Espoon ja Suur- Matinkylän alueilla. Vähiten asuntokanta kasvoi Suur-Kauklahden ja Suur-Tapiolan alueilla (taulukko 7, s. 21). Taulukko 7. Asunnot suuralueittain Espoossa 1980, 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12) Espoo Suuralue Asuntoja kpl Koko Espoo Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Tuntematon Prosenttia % Koko Espoo 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Suur-Leppävaara 22,9 23,8 24,2 24,8 26,7 Suur-Tapiola 26,0 25,0 22,5 21,7 19,6 Suur-Matinkylä 16,6 16,7 16,0 15,5 14,9 Suur-Espoonlahti 18,1 18,8 20,0 20,2 20,4 Suur-Kauklahti 2,5 2,2 2,1 2,2 2,0 Vanha-Espoo 10,6 10,8 12,0 12,6 12,5 Pohjois-Espoo 3,2 2,7 3,1 3,0 3,3 Tuntematon 0,2-0,1-0,5 Lähteet: Tilastokeskus VAL /17, VL-85 O70, VAL-90 O70, VL-95 O400, VAL-2000 R01E

21 Asuntojen talotyyppi Espoon asunnoista lähes 56 % oli kerrostaloasuntoja vuoden 2000 lopussa, vastaavasti pientaloasuntoja oli noin 43 %. Espoon asuntokanta on muuttunut pientalovaltaisempaan suuntaan, sillä vuoden 1980 lopussa Espoon asuntokannasta lähes 60 % oli kerrostaloissa (taulukko 8, s. 23). Kaikkein kerrostalovaltaisin alue Espoossa on Suur-Matinkylä. Siellä lähes 70 % asuntokannasta on kerrostaloissa (taulukko 9, s. 23). Muita selvästi kerrostalovaltaisia alueita ovat Suur- Leppävaara ja Suur-Tapiola, missä kerrostaloasuntojen osuus koko asuntokannasta on lähes 60 %. Selkeästi pientalovaltaisia alueita ovat Pohjois-Espoo ja Suur-Kauklahti (taulukko 9, s. 23, kuvio 2, s. 22). % 100,0 Kuvio 2. Espoon asuntokanta talotyypin mukaan suuralueittain (%) 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 Asuinkerrostalot Rivi-ja kejutalot Erilliset pientalot 30,0 20,0 10,0 0,0 Koko Espoo Suur- Suur-Tapiola Leppävaara Suur- Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur- Kauklahti Vanha- Espoo Pohjois- Espoo % 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Kuvio 3. Asunnot Espoossa pinta-alan mukaan vuosina 1980, 1990 ja 2000 (%) ,

22 22 Taulukko 8. Asunnot talotyypin mukaan Espoossa 1980, 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) Espoo Talotyyppi Asuntoja kpl Kaikki talotyypit Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muut tai tuntematon Prosenttia % Kaikki talotyypit 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Erilliset pientalot 28,3 26,2 27,4 26,4 27,2 Rivi- ja ketjutalot 9,6 12,8 13,7 14,5 15,6 Asuinkerrostalot 59,3 56,9 56,4 56,7 55,7 Muut tai tuntematon 2,8 4,1 2,5 2,4 1,5 Lähteet: Tilastokeskus VAL /17, VL-85 K71, VAL-90 K71, VL-95 O400, VAL 2000 R01E Taulukko 9. Asunnot talotyypin mukaan suuralueittain Espoossa Kaikki Talotyyppi Espoo talotyypit Erilliset Rivi- ja Asuin- Muu tai pientalot ketjutalot kerrostalot tuntematon Suuralue Asuntoja kpl Koko Espoo Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Prosenttia % Koko Espoo 100,0 27,2 15,6 55,7 1,5 Suur-Leppävaara 100,0 27,2 11,6 59,4 1,8 Suur-Tapiola 100,0 21,2 18,5 58,8 1,5 Suur-Matinkylä 100,0 14,9 15,7 68,9 0,5 Suur-Espoonlahti 100,0 31,6 16,8 50,6 1,0 Suur-Kauklahti 100,0 46,3 15,0 35,9 2,8 Vanha-Espoo 100,0 30,8 18,0 48,8 2,4 Pohjois-Espoo 100,0 63,4 15,0 19,8 1,8 Lähde: Tilastokeskus VAL 2000, R01E

23 23 Kerrostaloalueet. Pienaluetarkastelussa kerrostaloasunnot sijoittuvat suurimmaksi osaksi Länsiväylän varrelle, erityisesti Kivenlahteen, Espoonlahden keskuksen ja Soukanmäen, joillekin Matinkylän pienalueille ja Tapiolassa Länsikorkeen, Tapiolan keskuksen, Haukilahden ja Otaniemen alueille. Muita kerrostalovaltaisia alueita ovat rantaradan tuntumassa Suvela ja Suur- Leppävaaraan kuuluvat Viherlaakso, Karakallio ja Pohjois-Leppävaara (kartta 1, s. 25). Rivi- ja ketjutaloalueet. Selvä yhtenäinen rivi- ja ketjutalovyöhyke sijoittuu Länsiväylän eteläpuolelle rannikkoon rajoittuville pienalueille. Rivitaloja on runsaasti myös Länsiväylän tuntumaan sijoittuvilla Suur-Tapiolan, Suur-Matinkylän ja Suur-Espoonlahden alueilla sekä rantarataan rajoittuvilla Suvelan, Tuomarilan ja Muuralan pienalueilla. Myös Kehä III:een rajoittuvalla Järvenperän ja Suur- Leppävaaraan kuuluvilla Lippajärven ja Karakallion pienalueilla on paljon rivi- ja ketjutaloasuntoja (kartta 2, s. 26). Erilliset pientaloalueet. Omakotitalovyöhykkeitä on kolme: Länsiväylää seuraava etelässä, Kehä III:sta seuraava koillisessa ja rantaradan tuntumaan sijoittuva. Eniten omakotitaloasuntoja on Jupperin alueella, lähes Yli tuhannen omakotitalon pienalueita ovat lisäksi Latokaskenmäki ja Taavinkylä (kartta 3, s. 27). 3.4 Asuntokannan ikä Espoon asuntokannan vanhimmat asunnot ovat pääasiallisesti omakotitaloja ja valmistuneet ennen vuotta Monet kerrostaloasunnot ovat valmistuneet luvuilla ja painopiste on siirtynyt pientaloasuntoihin 1980-luvulta alkaen. Pientaloasuntojen osuus asuntokannasta nousee yli 50 %:n 1980-luvulta alkaen (taulukko 10, s. 24). Taulukko 10. Asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan Espoossa Espoo Talotyyppi Yhteen- Valmistumisvuosi sä Tunte maton Asuntoja kpl Kaikki talotyypit Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon Prosenttia % Kaikki talotyypit 100,0 0,7 0,2 0,6 1,2 6,3 14,7 26,2 25,0 24,1 1,0 Erilliset pientalot 100,0 2,3 0,5 2,3 4,2 12,1 9,1 14,2 27,9 26,1 1,4 Rivi- ja ketjutalot 100,0 0, ,1 2,7 9,0 18,2 37,6 31,0 1,2 Asuinkerrostalot 100, ,3 19,2 34,0 20,1 21,6 0,8 Muu tai tuntematon 100,0 3,4 0,8 0,8 2,5 10,0 12,4 35,1 21,7 11,7 1,7 Lähde: Tilastokeskus VAL 2000 R01E

24 Kartta 1. Kerrostaloasunnot pienalueittain Espoossa

25 Kartta 2. Rivi- ja ketjutaloasunnot pienalueittain Espoossa

26 Kartta 3. Erillispientaloasunnot pienalueittain Espoossa

27 Asuntojen pinta-ala Tyypillinen asunnon koko Espoossa on m 2 tai m 2. Tällaisia asuntoja oli vuoden 2000 lopussa 66,2 % asuntokannasta (taulukko 11, s. 28 ja kuvio 3, s. 22). Vuodesta 1980-lähtien pienten, alle 40 neliömetrin asuntojen osuus Espoon asuntokannasta on laskenut ja 70 neliömetriä suurempien asuntojen osuus noussut, ainoastaan neliömetrin asuntojen osuus on pysynyt lähes ennallaan. Pienten omakotitaloasuntojen, alle 70 neliömetrin, osuus on laskenut ja isompien vähintään 140 neliömetrin asuntojen osuus noussut asuntokannassa 1980-luvulta 2000-luvulle tultaessa (kuvio 4A, s. 29). Rivitaloasunnot ovat pienentyneet; neliömetrin asuntojen osuus on kasvanut ja vähintään 100 neliömetrin asuntojen osuus laskenut 1980-luvulta 2000-luvulle tultaessa (kuvio 4B, s. 29). Kaikenkokoisten kerrostaloasuntojen osuus on laskenut (kuvio 4C, s. 29). Taulukko 11. Asunnot pinta-alaluokittain Espoossa 1975, 1980, 1985, 1990, 1995 ja 2000 (31.12.) Espoo Pinta-alaluokat m 2 Asuntoja kpl Yhteensä Tuntematon Prosenttia % Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0-19 1,5 0,4 0,4 0,3 0, ,2 4,8 3,7 3,3 2,8 2, ,3 11,0 9,7 9,7 9,0 8, ,1 8,7 7,9 8,0 9,1 9, ,3 14,8 13,7 14,1 13,8 13, ,5 10,9 10,7 10,6 10,6 9, ,0 12,8 13,4 13,7 14,2 14, ,9 9,5 10,0 10,0 10,0 10, ,2 8,0 8,5 8,7 8,5 9, ,3 14,0 14,6 14,9 14,6 15, ,7 4,9 5,3 5,7 5,8 6,5 Tuntematon 1,0 0,2 2,1 0,9 1,4 1,0 Lähteet: Tilastokeskus AET-75 A2 pienalueittain, VAL /18, VL-85 K78, VAL-90 K52, VL-95 K404, VAL 2000 R04D

28 28 % 35,0 30,0 25,0 Kuvio 4A. Erilliset pientalot Espoossa pinta-alan mukaan 1980, 1990 ja 2000 (%) ,0 15,0 10,0 5,0 0, % 60,0 50,0 40,0 Kuvio 4B. Rivi- ja ketjutalot Espoossa pinta-alan mukaan 1980, 1990 ja 2000 (%) ,0 20,0 10,0 0, % 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Kuvio 4C. Asuinkerrostalot Espoossa pinta-alan mukaan 1980, 1990 ja 2000 (%)

29 Asuntojen hallintaperuste Omistusasuminen on ollut korkeimmillaan Espoossa , jolloin yli 70 % asunnoista oli omistusasuntoja. Omistusasumisen suosio on laskenut 1990-luvun alusta lähtien niin, että vuoden 2000 lopussa omistusasuntoja oli noin 54 % koko asuntokannasta. Näin alhaalla omistusasuminen on ollut viimeksi 1970-luvulla sekä sitä ennen 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa, jolloin omistusasuntoja oli selvästi alle 60 % asuntokannasta ja 1950-luvulla vielä sitäkin vähemmän, alle 50 % (kuvio 5, s. 30). Omistusasuntoja on enemmistö pientalo- ja 40 % kerrostaloasunnoista. Asunnon omistaminen keskittyi erillisiin pientaloasuntoihin ja asunnon osakkeiden omistaminen rivi- ja ketjutalo- sekä kerrostaloasuntoihin. Vuokra-asunnot ovat pääsääntöisesti kerrostaloissa. Arava-vuokra-asunnoista noin 83 %, korkotukivuokra-asunnoista noin 74 % ja muista vuokra-asunnoista noin 77 % sijaitsi kerrostaloissa. Asumisoikeusasunnoista noin 55 % on kerrostaloasuntoja, 28 % rivi- ja ketjutaloasuntoja ja 17 % erillispientaloasuntoja (taulukko 12, s. 32). Omistusasuntojen osuus asuntokannasta on korkein Suur-Espoonlahdessa, 58,8 % ja matalin Suur-Kauklahdessa, 39,3 %. Arava-vuokra-asuntoja on eniten Suur-Leppävaarassa, lähes asuntoa, mikä on 23,7 % Espoon arava-asuntokannasta. Lähes yhtä paljon niitä on Vanha- Espoossa, noin asuntoa, 21,0 %. Ylivoimaisesti eniten korkotukivuokra-asuntoja on Suur- Leppävaarassa noin asuntoa, eli 52,3 % korkotukivuokra-asuntokannasta. Muita vuokraasuntoja on eniten Suur-Leppävaarassa ja Suur-Tapiolassa kummassakin noin asuntoa, mikä on kummallakin alueella %, eli yhteensä yli puolet, 54 %, muusta vuokraasuntokannasta. Asumisoikeusasuntoja on eniten Suur-Leppävaarassa asuntoa, eli 41 %, toiseksi eniten Suur-Espoonlahdessa 870 asuntoa, eli 25 % ja kolmanneksi eniten Vanha- Espoossa 470 asuntoa, eli 14 % Espoon asumisoikeusasuntokannasta. Suur-Kauklahden asunnoista suurin osa, 525 asuntoa, 27,6 %, on arava-vuokra-asuntoja, mutta lähes yhtä paljon on myös talon omistavia. Vanha-Espoossa on asunto-osakkeiden omistaminen ja aravuokraasunnossa asuminen lähes yhtä yleistä. Pohjois-Espoossa yleisin asunnon hallintamuoto on talon omistaminen asuntoa, mikä on 40,6 % Vanha-Espoon asuntokannasta (taulukko 12, s. 32). Suurimmat asunnot ovat omistusasuntoja. Tyypillisin espoolainen asunto käsittää 3-4 huonetta ja keittiön. Tällaisia asuntoja on 46 % asuntokannasta. Jos omistaa asunnon, sen tyypillisin koko on 4-5 huonetta ja keittiö. Jos omistaa asunnon osakkeet, asunnon tyypillisin koko on 3-4 huonetta ja keittiö. Aravavuokra-asuntojen tyypillisin koko on 2-3 huonetta ja keittiö. Tällaisia asuntoja on yli puolet, 52 % arava-vuokra-asunnoista. Muista vuokra-asunnoista viidennes oli yksiöitä. Asumisoikeusasuntojen tyypillisin huoneistotyyppi on 3-4 huonetta ja keittiö, niitä on 50 % asumisoikeusasunnoista (kuviot 6A ja 6B, s. 31, taulukko 13, s. 33). % 100,0 Kuvio 5. Asuntojen hallintaperuste Espoossa (%) 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 Vuokra-asunto Omistusasunto 30,0 20,0 10,0 0,

30 30 % 30,0 Kuvio 6A. Asuntojen huoneluku hallintaperusteen mukaan Espoossa (%) 25,0 20,0 15,0 10,0 Omistus asunnot 5,0 0, Huoneiden lukumäärä % 16,0 Kuvio 6B. Asuntojen huoneluku hallintaperusteen mukaan Espooossa (%) 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 Omistus asunnot Vuokraasunnot Vuokraasunnot 4,0 2,0 0, Huoneiden lukumäärä

31 31 Taulukko 12. Asunnot talotyypin ja hallintaperusteen mukaan suuralueittain Espoossa Talotyyppi/ Asuntoja Hallintaperuste suuralue yhteensä Omistaa Omistaa Arava- Korko- Muu Asumis- Muu tai talon asunnon vuokra- tuki- vuokra- oikeus- tunt. osakkeet asunto vuokra- asunto asunto asunto Asuntoja KOKO ESPOO Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tunt Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Sarakeprosentit % KOKO ESPOO 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Erilliset pientalot 27,2 96,8 26,4 1,7 8,3 10,6 17,3 39,5 Rivi- ja ketjutalot 15,6 1,3 22,0 12,8 17,9 8,4 27,8 11,8 Asuinkerrostalot 55,7 1,2 51,3 82,7 73,8 77,3 54,8 44,7 Muu tai tunt. 1,5 0,6 0,3 2,9-3,8-4,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 1 Suur-Leppävaara 26,8 28,9 24,5 23,7 52,3 27,1 41,1 24,8 2 Suur-Tapiola 19,7 10,0 23,9 13,8 3,4 26,4 10,9 23,8 3 Suur-Matinkylä 15,0 6,5 17,5 17,5 13,0 14,8 6,6 12,7 4 Suur-Espoonlahti 20,5 18,7 23,4 17,9 17,0 17,1 25,3 18,0 5 Suur-Kauklahti 2,0 4,9 0,8 3,1-2,6 1,0 3,1 6 Vanha-Espoo 12,6 18,2 8,8 21,0 13,3 9,3 13,5 11,2 7 Pohjois-Espoo 3,3 12,8 1,1 2,9 1,0 2,8 1,6 6,5 Riviprosentit % KOKO ESPOO 100,0 10,4 43,2 18,0 3,7 13,4 3,7 7,5 Erilliset pientalot 100,0 37,2 42,0 1,1 1,1 5,2 2,4 10,9 Rivi- ja ketjutalot 100,0 0,9 60,7 14,7 4,2 7,2 6,6 5,7 Asuinkerrostalot 100,0 0,2 39,8 26,7 4,9 18,6 3,6 6,0 Muu tai tunt. 100,0 4,3 8,6 33,8-33,3 0,1 19,9 1 Suur-Leppävaara 100,0 11,2 39,4 15,9 7,2 13,6 5,7 6,9 2 Suur-Tapiola 100,0 5,3 52,3 12,6 0,6 18,0 2,0 9,1 3 Suur-Matinkylä 100,0 4,5 50,1 21,0 3,2 13,2 1,6 6,3 4 Suur-Espoonlahti 100,0 9,5 49,3 15,7 3,1 11,2 4,6 6,6 5 Suur-Kauklahti 100,0 24,8 17,5 27,6-16,9 1,8 11,4 6 Vanha-Espoo 100,0 15,1 30,3 30,1 3,9 9,9 4,0 6,7 7 Pohjois-Espoo 100,0 40,6 14,5 15,8 1,1 11,5 1,8 14,7 Lähde: Tilastokeskus VAL2000, R02E

HIRSITALOTEOLLISUUS Ähtäri/Mesikämmen. Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila

HIRSITALOTEOLLISUUS Ähtäri/Mesikämmen. Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila HIRSITALOTEOLLISUUS 6.4.2018 - Ähtäri/Mesikämmen Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila YHTIÖMUOTOINEN PIENTALORAKENTAMINEN ALOITUKSET 2015 2018, 1000 AS. 2015 2016 2017 2018E A. OMAKOTITALOT 1,1 1,4 1,9

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme 2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017 Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

215, 219 221, 229 131 24 12 223, 229 24 222 24 231 24 239 121, 123, 129

215, 219 221, 229 131 24 12 223, 229 24 222 24 231 24 239 121, 123, 129 Valvontakohteiden tarkastusvälit 21.8.2015 Liite 2. Taulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli Keskussairaalat Muut sairaalat Terveyskeskusten

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2015

Asunnot ja asuinolot 2015 Asuminen 2016 Asunnot ja asuinolot 2015 Yksinasuvien määrä kasvoi eniten vanhemmissa ikäryhmissä 2015 Tilastokeskuksen mukaan asuntokuntia oli vuoden 2015 lopulla 2,6 miljoonaa, joista 42 prosenttia oli

Lisätiedot

LUONNOS Liite 2 (2018)

LUONNOS Liite 2 (2018) 1 LUONNOS 3.10.2017 Liite 2 (2018) RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN LUOKITTELUASTEIKOT Energiatodistuksessa rakennuksen tai rakennuksen osan energiatehokkuuden luokitteluasteikkona käytetään tässä liitteessä

Lisätiedot

Rakennukset ja kesämökit 2008, yleiskatsaus

Rakennukset ja kesämökit 2008, yleiskatsaus Asuminen 2009 Rakennukset ja kesämökit 2008, yleiskatsaus Suomessa vähän korkeita rakennuksia Yksi- ja kaksikerroksiset rakennukset muodostavat yhteensä 95 prosenttia koko rakennuskannasta. Rakennus, jossa

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2013

Asunnot ja asuinolot 2013 Asuminen 2014 Asunnot ja asuinolot 2013 Ahtaasti asuminen yleistyi pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2013 lopulla 2 600 000 asuntokuntaa, joista 42 prosenttia

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1)

Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1) Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1) Valvontakohteiden A1 luoaan kuuluvat kohteet, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä. On huomioitava, että kiinteistössä yöpyvät eivät

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 33 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2009204 Käyttötarkoitus 2009 200 20 202 203 204 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a 2005 4 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-406-0 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

K A I K K I E N J A L O I S S A NOVA KASETTIMATOT

K A I K K I E N J A L O I S S A NOVA KASETTIMATOT K A I K K I E N J A L O I S S A NOVA KASETTIMATOT ENSIVAIKUTELMAN TEKEMISEEN EI SAA KOSKAAN UUTTA MAHDOLLISUUTTA Hyvin suunniteltu ja toimiva sisääntuloalue antaa ihmisille mielikuvan yrityksestä tai rakennuksesta.

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot. Lähes neljäsosa väestöstä asui vuokralla 2011. 2011, yleiskatsaus

Asunnot ja asuinolot. Lähes neljäsosa väestöstä asui vuokralla 2011. 2011, yleiskatsaus Asuminen 2012 Asunnot ja asuinolot 2011, yleiskatsaus Lähes neljäsosa väestöstä asui vuokralla 2011 Tilastokeskuksen tietojen mukaan 24 prosenttia väestöstä asui vuokralla vuoden 2011 lopussa. Vuokralla

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a Rakentaminen Helsingissä vuonna 22 verkkojulkaisu ISSN 1458-577 painettu ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA: Tutkija Maija Vihavainen puh. 169

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2018

TILASTOKATSAUS 4:2018 TILASTOKATSAUS 4:2018 8.3.2018 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2017 1 Vantaalle rakennettiin vuonna 2017 uutta kerrosalaa 349 590 kerrosneliömetriä, josta asuinrakennuksiin valmistui 234 712 k-m 2 (67 %).

Lisätiedot

Vuokra-asunnoissa pääosin 1 2 henkilön asuntokuntia

Vuokra-asunnoissa pääosin 1 2 henkilön asuntokuntia Asuminen 2010 Asunnot ja asuinolot 2009, yleiskatsaus Vuokra-asunnoissa pääosin 1 2 henkilön asuntokuntia Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuokra-asunnossa asuvista asuntokunnista suurin osa, 85 prosenttia,

Lisätiedot

Uusista kerrostaloasunnoista 41 prosenttia oli vuokralla vuonna 2012

Uusista kerrostaloasunnoista 41 prosenttia oli vuokralla vuonna 2012 Asuminen 2013 Asunnot ja asuinolot 2012, yleiskatsaus Uusista kerrostaloasunnoista 41 prosenttia oli vuokralla vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan uusia kerrostaloasuntoja valmistui vuonna 2012

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2015

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2015 Irja Henriksson 5.4.216 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 215 Vuonna 215 Lahteen valmistui 386 rakennusta ja 766 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes ennallaan, mutta asuntotuotanto

Lisätiedot

3(5+(,7b$ ,$$68172-$

3(5+(,7b$ ,$$68172-$ 6LSRRQNXQWD+DOOLQWRRVDVWR5/gKXO /lkgh7lodvwrnhvnxv 3(5+(,7b$68172.817,$$68172-$ -$5$.(118.6,$6,32266$98211$ Vuonna 2002 Sipoon väkiluku oli 18 177 henkilöä. Asuntoväestöön luettiin kuuluvaksi 17 927 henkilöä.

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot. Ensiasunnon ostajia 21 000 vuonna 2013. 2013, yleiskatsaus

Asunnot ja asuinolot. Ensiasunnon ostajia 21 000 vuonna 2013. 2013, yleiskatsaus Asuminen 2014 Asunnot ja asuinolot 2013, yleiskatsaus Ensiasunnon ostajia 21 000 vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 asuntoväestöön kuului 20 718 osakemuotoisen ensiasunnon ostajaa. Ensiasunnon

Lisätiedot

ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Valvontakohteiden tarkastusvälit

Valvontakohteiden tarkastusvälit Valvontakohteiden tarkastusvälit.1.2018 Taulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli Rakennusluokitus 1994 kk kk kk kk kk 96 kk 0 kk Keskussairaalat

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja 2016:10 Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Pekka Vuori, Jätkäsaari 2016 Uustuotanto ja laajennukset 2015 2000 2014 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m

Lisätiedot

TORNION ASUMISEN SUUNNITELMA 2006-2020

TORNION ASUMISEN SUUNNITELMA 2006-2020 TORNION ASUMISEN SUUNNITELMA 2006-2020 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...3 2. Nykytila-analyysi...5 2.1. Väkiluvun ja väestörakenteen kehitys...5 2.2. Asumiseen liittyvien osatekijöiden kehitys...11 2.2.1.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 36 9 Rakentaminen Helsingissä vuoden 9 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 88 348 k-m 2 1 72 asuntoa toimitilarakentaminen 24 14 k-m 2

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA - 32-5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.1. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2010-2015 Käyttötarkoitus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asuntotontit - lukumäärä 2253 2275 2290 2294 2303 2308 - lisäys ed.vuoteen

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 211 Rakentaminen Helsingissä vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 98 15 k-m 2 1 25 asuntoa toimitilarakentaminen 25 712

Lisätiedot

Yli puolet 20 29 -vuotiaista asui vuokralla vuonna 2014

Yli puolet 20 29 -vuotiaista asui vuokralla vuonna 2014 Asuminen 2015 Asunnot ja asuinolot 2014, yleiskatsaus Yli puolet 20 29 -vuotiaista asui vuokralla vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan kaikista 20 29 -vuotiaista 55 prosenttia eli 6 000 henkilöä asui itsenäisesti

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

Asuntojen hinnat. Asuntojen hinnat laskivat heinäkuussa. 2011, heinäkuu

Asuntojen hinnat. Asuntojen hinnat laskivat heinäkuussa. 2011, heinäkuu Asuminen 2011 Asuntojen hinnat 2011, heinäkuu Asuntojen hinnat laskivat heinäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,6 prosenttia

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 45 231 k-m 2 496

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 79 802 k-m 2 915 asuntoa toimitilarakentaminen 28 802

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake.

Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake. 1) Laskentakohteen perustiedot: Kohde (esim. asunto-osakeyhtiön nimi): Lähiosoite: Postitoimipaikka: Paikkakunta: Valmistumisvuosi: Rakennustunnus/tunnukset: Bruttopinta-ala (ks. ohjeet kohdasta 7): Rakennustyyppi

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2012

Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Jätkäsaari Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 56 635 k-m 2 577

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2010

Asunnot ja asuinolot 2010 Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010 Yksin- ja kaksinasuvien määrä kasvoi 2010 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2010 lopulla yhteensä 2 537 000 asuntokuntaa. Asuntokuntien määrä lisääntyi

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 212 Rakentaminen Helsingissä 211 sekä rakentamisen aikasarjoja Asuinrakentaminen jatkui Helsingissä vuonna 211 edellisen vuoden tapaan vilkkaana, mutta toimitilarakentaminen

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2011

Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2012 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2003

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a 2004 13 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2003 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-289-0 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen Helsingin

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Eija Rauniomaa Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 57 699 k-m 2

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2009

Asunnot ja asuinolot 2009 Asuminen 2010 Asunnot ja asuinolot 2009 Pienasuntokuntien määrä kasvoi edelleen 2009 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2009 lopulla yhteensä 2 517 000 asuntokuntaa. Asuntokuntien määrä lisääntyi

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Palautekooste: Tilastokeskuksen Rakennusluokitus muutosehdotusten hyväksyminen

Palautekooste: Tilastokeskuksen Rakennusluokitus muutosehdotusten hyväksyminen Palautekooste: Tilastokeskuksen Rakennusluokitus muutosehdotusten hyväksyminen 8.3.2018 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 6 - MMM - Kotimaisten kielten keskus - Maanmittauslaitos - ympäristöministeriö,

Lisätiedot

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 34 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 99 343 k-m 2 1 174 asuntoa toimitilarakentaminen 15 261

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2013

Rakentaminen Vantaalla 2013 Rakentaminen Vantaalla 2013 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2014 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Pertti Raami, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

Henkilövalmisaineistomoduulit, VL7085, kokonaisaineisto

Henkilövalmisaineistomoduulit, VL7085, kokonaisaineisto Aineistokuvaus Henkilövalmisaineistomoduulit, VL7085, kokonaisaineisto Sisältökuvaus Aineisto sisältää tietoja väestölaskentavuosilta 1970, 1975, 1980 ja 1985. Joitain muuttujia on karkeistettu. Aineistoa

Lisätiedot

Toimintaympäristön tilastot

Toimintaympäristön tilastot 2015 Toimintaympäristön tilastot Sisältö 1. Avainluvut... 4 2. Väestö... 5 2.1. Väestökehitys... 5 2.2. Väestön sijoittuminen... 15 2.3. Väestön muuttoliike... 17 3. Työelämä ja elinkeinorakenne... 20

Lisätiedot

7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista

7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista 1 7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista Kuopiossa kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2007

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja Rakentaminen Helsingissä vuonna 27 28 9 Kuvio 1. Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennustyöt Helsingissä vuosina 1992-27, (liukuva vuosisumma) 1 k-m 2 Myönnetyt

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2017

TILASTOKATSAUS 5:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2017 1 21.12.2017 ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2016 Vantaalla oli yhteensä 108 300 asuntoa vuoden 2016 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta

Lisätiedot

Asuntojen hinnat. Vanhojen asuntojen hintojen nousu hidastui heinä syyskuussa. 2010, 3. vuosineljännes

Asuntojen hinnat. Vanhojen asuntojen hintojen nousu hidastui heinä syyskuussa. 2010, 3. vuosineljännes Asuminen 2010 Asuntojen hinnat 2010, 3. vuosineljännes Vanhojen asuntojen hintojen nousu hidastui heinä syyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

Rakennukset ja kesämökit 2009

Rakennukset ja kesämökit 2009 Asuminen 2010 Rakennukset ja kesämökit 2009 Eniten mökkejä Länsi-Turunmaan kunnassa 2009 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 yhteensä 485 100 kesämökkiä. Lukumääräisesti eniten kesämökkejä

Lisätiedot

Rakennukset ja kesämökit 2012

Rakennukset ja kesämökit 2012 Asuminen 2013 Rakennukset ja kesämökit 2012 Mikkeli oli mökkivaltaisin kunta 2012 Kesämökkejä oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2012 lopussa yhteensä 496 200. Kuntaliitokset muuttavat mökkivaltaisimpien

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2012

Asunnot ja asuinolot 2012 Asuminen 2013 Asunnot ja asuinolot 2012 Yksinasuvien määrä kasvoi 17 000:lla vuonna 2012 Suomessa oli vuoden 2012 lopulla yhteensä 2 580 000 asuntokuntaa, joista suurin osa (74 prosenttia) oli pieniä,

Lisätiedot

Rakennukset ja kesämökit 2010

Rakennukset ja kesämökit 2010 Asuminen 2011 Rakennukset ja kesämökit 2010 Kesämökkejä eniten Länsi-Turunmaan kunnassa 2010 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 kaikkiaan 489 000 kesämökkiä. Lukumääräisesti eniten kesämökkejä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Rakennukset ja kesämökit 2011

Rakennukset ja kesämökit 2011 Asuminen 2012 Rakennukset ja kesämökit 2011 Uusia mökkejä eniten Etelä-Savoon ja Lappiin 2011 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 kaikkiaan 493 000 kesämökkiä. Eniten uusia mökkejä rakennettiin

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2014

Asunnot ja asuinolot 2014 Asuminen 2015 Asunnot ja asuinolot 2014 Ahtaasti asuminen yleistyi edelleen pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2014 lopussa 2,6 miljoonaa asuntokuntaa, joista yksinasuvia

Lisätiedot

Tilastokeskus: asuntokantatilastot, väestölaskennat, Kiinteistövirasto

Tilastokeskus: asuntokantatilastot, väestölaskennat, Kiinteistövirasto 2.1 Asuntokanta 2.1.1 Asuntojen määrä ja ominaisuudet Tietolähde: Perustietoja: Tilastokeskus: asuntokantatilastot, väestölaskennat, Kiinteistövirasto Asuntokanta hallintaperusteen (omistusasunto, vuokra-asunto,

Lisätiedot