LASTENTARHANOPETTAJA- KOULUTUS 120 VUOTTA SUOMESSA
|
|
- Aapo Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LASTENTARHANOPETTAJA- KOULUTUS 120 VUOTTA SUOMESSA HELSINGIN YLIOPISTON PÄÄRAKENNUKSEN JUHLASALI PERJANTAI SESSIOSSA Osallisuus ja toimijuus varhaiskasvatuksessa ja laatu Esitelmän nimi Hui, hai, missä se lapsi on varhaiskasvatuksen pedagogisessa systeemissä? Esitelmä perustuu: varhaiskasvatuksen pedagogiseen systeemiteoriaan (Härkönen) 1
2 METODOLOGISIA PERUSTEITA YLEINEN SYSTEEMITEORIA (Rapoport 1968; Parsons 1968; Chekland 1981; Chang-Gen 1990; Mingers 2006; Systems thinking Vol. 1-4, 2003; Senge 2009; ym.). OBJEKTIIVIS-HERMENEUTTINEN LÄHESTYMISTAPA Oevermann et. al. Historiallinen analyysi (Cohen & Manion 1994,46) SISÄLLÖN ANALYYSI analysoitaessa käsitteitä VARHAISKASVATUS ja ESIOPETUS (Strauss, A.L.1987, 143) Laadullisen tutkimuksen analysoijat käytävät visualisoinnin välineinään mm. mallinnosta ja malleja Malli: erityinen design tai tietyn tyyppinen tuote Malli: a systeemin yksinkertaistettu kuvaus Pedagogiset teoriat Kriittiset teoriat Konstruktivistiset teoriat Vygotskin teoria S y s t e m s Piaget n teoria Bronfenbrennerin teoria Didaktiset teoriat Behavioristiset teoriat Kuvio. Varhaiskasvatuksen teorioita esitettynä systeemisenä mallina. Härkönen Ulla
3 Freiren pedagoginen teoria Malaguzzin pedagoginen teoria Neillin pedagoginen teoria Suhomlinskin pedagoginen teoria Freinet n pedagoginen teoria Parkhurstin pedagoginen teoria Uusi pedagoginen systeemiteoria Montessorin pedagoginen teoria Dewey n pedagoginen teoria Steinerin pedagogien teoria Fröbelin pedagoginen teoria Ei-pedagogiset teoriat Kuvio. Aiemmat teoriat perustana uudelle pedagogiselle systeemiteorialle esitettynä systeemimallina. Härkönen Ulla 2008 Ulla Härkönen Paulo Freire ( ) Y Loris Malaguzzi ( ) A Vasili Suhomlinski / Sukhomlinsky( ) Y 3
4 lestin Freinet ( ) Y Helen Parkhurst ( ) V Aleksander Neill ( ) V Maria Montessori ( ) V Maria Montessori ( ) V Rudolf Steiner ( ) V John Dewey ( ) Y 4
5 Friedrich Fröbel ( ) A Johann Heinrich Pestalozzi ( ) Y Jean-Jacques Rousseau ( ) V Ulla Härkönen S-D Maailmankatsomukset Yhteiskuntakäsitykset Ihmiskäsitykset Lapsikäsitykset Tietoteoreettiset käsitykset Kasvatuskäsitykset Käsitykset tavoitteista Käsitykset oppiaineista Käsitykset menetelmistä Avataan Käsitykset perustoiminnoista ja hoidosta Käsitykset leikistä Käsitykset työstä Käsitykset opetuksesta Käsitykset juhlista Käsitykset retkistä Lastenhoito Hygienia Lääketiede Ravintotiede Kotitaloustiede Leikkipedagogiikka Työpedagogiikka Didaktiikka Perinnetiede Kansatiede Ajanviete Taiteet Turismi Yhteiskuntatieteet Luonnontieteet Kansainvälisyyskasvatus kasvatustiede, kehityspsykologia, psykologia, filosofia, sosiologia, ym. Varhaiskasvatustiede Näkemykset varhaiskasvatuksen ja pedagogisen prosessin suunnittelusta Näkemykset varhaiskasvatuksen pedagogisesta prosessista Kuvio. Varhaiskasvatus- ja esiopetusajattelun yleinen systeemimalli. Härkönen Ulla
6 systeemi Varhaiskasvatuskäytäntö hoito kasvatus oppiminen sosialisaatio henkistyminen opetus kehitys sivistys systeemi Varhaiskasvatusoppiaine Systeemi systeemi Varhaiskasvatustiede mm. teoriat Systeemi systeemi Varhaiskasvatusajattelu Kuvio. Varhaiskasvatus-käsitteen neljä extensiota ja kahdeksan intensiota systeemisenä mallina. Härkönen Ulla 2008 (EECERA_08: henkistyminen lisätty) systeemi Varhaiskasvatuskäytäntö Intensiot: uusina varhaiskasvatus- ja esiopetusajattelun yleisen systeemimallin sisällöt sekä aiemmat kahdeksan intensiota systeemi Varhaiskasvatusoppiaine Intensiot: uusina varhaiskasvatus- ja esiopetusajattelun yleisen systeemimallin sisällöt sekä aiemmat kahdeksan intensiota Systeemi systeemi Varhaiskasvatustiede, mm. teoriat Systeemi Intensiot: uusina varhaiskasvatus- ja esiopetusajattelun yleisen systeemimallin sisällöt sekä aiemmat kahdeksan intensiota systeem Varhaiskasvatusajattelu Varhaiskavatusajattelu Intensiot: uusina varhaiskasvatus- ja esiopetusajattelun yleisen systeemimallin sisällöt sekä aiemmat kahdeksan intensiota Kuvio. Varhaiskasvatus-käsitteen neljä extensiotaja uudet pedagogiset intensiot esitettynä systeemimallina. Härkönen Ulla
7 Kuvio. Oppiminen ja eri toimintakontekstit pedagogisessa systeemissä Perustoiminnot ja hoito Kasvatus, ohjaus, neuvonta, hoito, huolenpito Leikkitoiminnot Työtoiminnot Juhlat ja huvit Retket ja matkailu Leikkipedagogiikka Työpedagogiikka Kasvatus, ohjaus, harjoitteleminen Kasvatus, ohjaus, neuvonta O p P I m I n e n Opetustoiminta Opetus Vapaa-aika Seuranta Toimintamuodot / menetelmät Opettajan toiminta Toiminnan päämäärät Missä lapsi on varhaiskasvatuksen pedagogisessa systeemissä? Lapsi on kaikkialla, kaikissa pedagogisen systeemiteorian ja mallin osien sisällä, osien systeemisissä suhteissa ja vuorovaikutuksissa sekä samalla kokonaisuudessa Muodostuu sekä yksityiskohtainen tarkastelu että holistinen, kokonaisvaltainen näkemys lapseen; myös hänen osallisuuteensa ja toimijuuteensa ja hänen kasvatukseensa 7
8 ---lapsi on varhaiskasvatuksen pedagogisessa systeemissä Muodostuu moninainen, diversiteettinen, näkökulma ilmiöihin, myös lapseen Muodostuu tulkinnallinen näkökulma ilmiöihin, myös lapseen Muodostuu kestävä (sustainable) käsitys ilmiöistä, myös lapsesta Nämä näkökulmat muodostavat myös ns. laadun kriteerit Lapsen osallisuudesta ja toimijuudesta tarkasteltuna pedagogisen systeemimallin avulla Systeemimallissa lapsi on kaikkialla kuten todettu jo mutta lapsella on myös oma systeemin osa: ihmiskäsitysten yhteydessä olevat lapsikäsitykset On huomattava ilmaisun monikkomuoto! 8
9 Lapsen osallisuudesta ja toimijuudesta tarkasteltuna pedagogisen systeemimallin avulla Jos lapsen tulkitaan alkujaan olevan osallinen ja toimiva tai hänen tulkitaan tulevan osalliseksi ja toimijaksi ja jos nämä ilmaisut tulkitaan kuuluvan läheisesti yhteen tai olevan synonyymejä tms. niin on huomattava, että on kyse vain yhdestä tulkintasisällöstä ilmiöstä lapsi siis muitakin yleensä on yhtä aikaakin olemassa Näin ollen on huomattava, että kulttuureissa on samaan aikaan useita jossain määrin erilaisia tulkintoja ilmiöstä lapsi Sama koskee kieltä ja tulkintaa ilmiöstä lapsuus esimerkiksi puhuttaessa osallistavasta ja toiminnallisesta tai toiminnallistavasta lapsuudesta 9
10 Lapsen osallisuudesta ja toimijuudesta tarkasteltuna pedagogisen systeemimallin avulla Pedagoginen systeemimalli osoittaa, että lapsikäsityksellä on systeeminen suhde kaikkiin muihin systeemin osiin ja samalla kokonaisuuteen Tästä seuraa lukuisia kysymyksiä, jos halutaan selvittää perusteellisemmin, mitä muita käsityksiä voi liittyä mahdollisesti valittuun käsitykseen, että lapsi on tai tulee kasvattaa osalliseksi ja toimijaksi Osallisuus ja toimijuus systeemisesti ja holistisesti kysyttynä Millaiseen maailmankatsomukseen lapsen osallisuus ja toimijuus liittyvät Millaiseen ihmiskäsitykseen ja lapsikäsitykseen Millaiseen yhteiskuntakäsitykseen Millaiseen tietoteoreettiseen käsitykseen 10
11 Millaiseen kasvatuskäsitykseen Millaiseen käsitykseen kasvatustavoitteista Millaiseen käsitykseen oppiaineista Millaiseen käsitykseen menetelmistä (perustoiminnoista ja hoidosta, leikistä, työstä, opetuksesta juhlista, retkistä) Millaiseen käsitykseen tieteistä ja varhaiskasvatustieteestä Millaiseen käsitykseen pedagogisen prosessin suunnittelusta Millaiseen käsitykseen pedagogisesta prosessista Millaiseen käsitykseen valittujen käsitysten välisestä suhteesta Millaiseen käsitykseen kokonaisesta systeemisestä perustelusta 11
12 POHDINTAA JA ARVIOINTIA Paljon on kirjoitettua tekstiä lapsikeskeisestä pedagogiikasta, lapsilähtöisestä pedagogiikasta, aikuisjohtoisesta pedagogiikasta ( mutta entä lapsijohtoisesta pedagogiikasta); yhteiskunnallisesta lapsuudesta jne. Havaintonani totean, että suomalaissa varhaiskasvatuksen teksteissä on vaikeaa löytää yhtenäisiä filosofis-pedagogisia käsityksiä ja kuvauksia kasvatuksesta Eräs mielenkiintoinen lause Jatko-opiskelijani Päivi Virkki kirjoittaa erässä viittauksessaan: ---- (2010) ajattelee, että sosiologiassa lapsilähtöisyys tarkoittaa tulevaisuuteen orientoitunutta politiikkaa, jossa pohdinnan kohteena ovat lasten ja yhteiskunnan kilpailukyvyn kannalta tärkeät tiedot, taidot ja kompetenssit. 12
13 Esimerkissä näkyy jonkin asteista systeemisyyttä muutamien kasvatuksen keskeisten tekijöiden välillä Mutta, jos ei esitettäisi lisää selvityksiä, niin tässä lapsi on alisteinen yhteiskunnalle ja eritoten tulevaisuuden yhteiskunnalle Kysymyksiä herää: millaiselle yhteiskunnalle ja tulevaisuudelle? Yksi seikka mainitaan: kilpailukykyiselle yhteiskunnalle Yleiskäsitteenä yhteiskunta jää usein analysoimatta, tarkoitetaanko uusliberalistista yhteiskuntaa, kapitalistista markkinataloutta, suomalaista entistä puitetaloutta ja onko kyseessä toivottu vai kasvatuksella vastustettava uhkakuva YHTEISKUNNAN JA KULTTUURIN HAASTETTA KASVATTAJILLE Elämän yksityistyminen ja pirstaloituminen, moniarvoisuus ja taloudellinen eriarvoisuus ovat yhä vahvemmin osa suomalaista yhteiskuntaa. Niin uusliberalistinen individualismi kuin maailmanlaaja taantuma haastavat yhteisöllisen, vastuullisen hyvinvointiyhteiskunnan arvopohjan. Pinnallinen elämänselitys menee kaupaksi kaikilla kanavilla tavoitteena nopea menestys ja nopea voitto. Yhä useampi aikamme ongelma on myös eettinen ja moraalinen. Emme elä arvotyhjiössä vaan pikemminkin arvosumussa, missä yhä useampi totuus esiintyy ehdottomuuden vaatimuksin. 13
14 Siis miten? Tarvitsemme ehyitä laajasti käsiteltyjä ja esitettyjä kasvatuskäsityksiä, joihin mallia löytää historian suurilta kasvatusfilosofeilta, edustivatpa he aktiivisuus-, vapaus- tai sosiaalipedagogiikkaa tai niitä kaikkia Kuitenkin todellisuus lienee suhteellisen vapauden demokratiassa, että kulttuuri sisältää lukuisia variaatioita, ja meidän alan ammattilaisten pitäisi tunnistaa niiden kaikkien tai edes useiden variaatioiden olemassaolo. Osallisuuden ja toiminnallisuuden suhteen päättelyketju voisi mennä siten, että: Jos katsotaan, että lapsen toimijuus ja osallisuus on tärkeä tavoite ja päämäärä kasvatuksessa, niin se tulee osoittaa kaikilla kasvatussysteemin osa-alueilla ja rakentaa eheä käsitys kasvatuksesta, millaista sen tulisi olla, jotta tavoitteeseen voitaisiin pyrkiä Lisäksi tarvittaisiin tietoa siitä, miten käsitteet osallisuus ja toimijuus kuvastuvat varhaiskasvatuksen praktiksessa eli käytännössä, miten alan koulutuksissa, miten tieteen ja tutkimuksen alueella ja miten yhteiskunnan ja kulttuurin ajattelutavoissa ja käsityksissä 14
15 Samalla huomataan, miten kokonaisvaltainen kasvatusilmiö on ehdottomasti aikuisjohtoinen prosessi, jolla tavoitteena on itsenäinen ja yhteisöllinen, toimiva ja osallistuva lapsesta kasvanut aikuinen jotenkin Siljanderia mukaillen. Kauheaa voi olla myöntää, että se yksi näkemys ei koskaan tule kaikille hyväksytyksi Siksi on avattava silmät kasvatuskulttuurien variaatioille ja hyväksyttävä ja tiedostettava valinnan vapaus tai jopa valintojen pakko. LÄHTEITÄ ja niiden lähteitä: Härkönen, U The goals of education. Lastentarha 15/89, p (in Finnish) Härkönen, U Pedagogues thoughts about small children s education. Lapsen Maailma, 12/1992. p (in Finnish) Härkönen, U Connections between the Steiner pedagogy and background philosophy. Kasvatus p Referee. (in Finnish) Härkönen, U An analysis of the content of articles on work and work education from the point of view of a qualitative paradigm. In Ruoppila, I.; Hujala, E.; Karila, K.; Kinos, J.; Niiranen, P. & Ojala, M. (Eds.) Early Years Education Research Methods. Atena. Jyväskylä, pp (in Finnish) Härkönen, U How do the University teachers reflect the pedagocical process? In Opettajatiedon kipinöitä, ed. J.Enkenberg, P.Väisänen & E.Savolainen. The University of Joensuu, Savonlinnan Department of Education, (in Finnish). In Network (2001): Härkönen, U Does the didactics power the preschool education,too? KASVATUS 31 (1), REWIEV of the book A.Brotherus, J.Hytönen & L. Krokfors The didactics of preschool and primary school. (in Finnish). Härkönen, U Tuokio pedagogisena käsitteenä. KASVATUS 31 (4) Referee. Abstract in Englishat the end of the article.tuotoksia\tuokioartikkeli_2000.pdf Härkönen, U As a Lecturer in Holland. Long essee from teacher exchange in Holland. In Finnish. In the net: Härkönen, U What Early Childhood Education is? Article in Nuutinen, P. & Savolainen, E. (ed.) 50 years of Teacher Education in Savonlinna. Savonlinna Department of Teacher Education, University of Joensuu. Saarijärvi: Gummerus. Pages In Finnish. In the net: Härkönen, U Defining Early Childhood Education through Systems Theory. ARTICLE In coll. Scientific Articles of the 3rd International Conference "Person. Color. Natur. Music", May 15-18, 2002, Daugavpils University. (Committee of review: Dr.hab.psych, Dr.hab.paed, prof.a.vorobjovs, Latvia, Dr.hab.paed. prof. I.Zogla, Latvia, Dr.art, prof. V.Shamshur, Belorus, Dr.art, prof.l.paulauskas, Lithuania, Dr.Phil. M.Dikovitsky, USA, Prof. M.Fredrikson, Finland.), (Referee) Härkönen, U Current Theories Related to Early Childhood Education and Preschool as Frames of Reference for Sustainable Education. In Proceedings of the 1st International JTET Conference "Sustainable Development. Culture. Education." May, Daugavpils, Latvia, (Referee) Härkönen, U The New Systems Theory of Early Childhood Education and Preschool as a Frame of Reference for Sustainable Education. In Journal of Teacher Education and Training. Vol. 2, Faculty of Pedagogy and Psychology. Daugavpils University, (Referee) Härkönen, U Mitä termit varhaiskasvatus ja esiopetus tarkoittavat? - viitteitä ydinainesanalyysiin. Artikkeli teoksessa Kulttuurit, erilaisuus ja kohtaamiset. Osa 3. Artikkeli powerpoint-esityksenä. Kasvatustieteen päivien 2003 julkaisu, Toimittajat: Reetta Mietola ja Helena Outinen. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos ISBN Helsinki
16 Härkönen, U Mitä termit varhaiskasvatus ja esiopetus tarkoittavat? - viitteitä ydinainesanalyysiin. (Huom. Artikkeli MSPowerPoint-tiedostona) Artikkeli Kasvatustieteen päivien 2003 julkaisussa Kulttuurit, erilaisuus ja kohtaamiset (toim. Reetta Mietola & Helena Outinen. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos ISBN Helsinki Avaa PowerPoint: Nettiversio ydinainesesitelmästä, joka on pidetty valtakunnallisilla Kasvatustieteen päivillä Helsingissä Nettiversion nimi "Mitä termit varhaiskasvatus ja esiopetus tarkoittavat? -viitteitä ydinainesanalyysiin". Helsingissä pidettyä esitelmää on tässä täydennetty selittävillä tekstitysdioilla. Härkönen, U Practice of Early Childhood Education in the Light of Definitions. (Varhaiskasvatuksen käytäntö määritelmien valossa) Article in Studying Teacher Education - Proficient Teacher (Tutkiva opettajankoulutus taitava opettaja), ed by J. Enkenberg, E. Savolainen & P. Väisänen, (In Finnish) (ks. kohta 30.) refereed Härkönen, U Work Education for Sustainable Development (WESD). Article in: Sustainable Development. Culture. Education. Program. Plenary Sessions, Workshops. Round-Table discussions and Paper Presentations. CD. Tallinn Pedagogical University. Estonia. April 14-16, pages on CD. (in English) refereed Härkönen, U About definitions of early childhood education and systems. (Varhaiskasvatuksen määritelmistä ja systeemistä.) Kasvatus, 2004, no 4, (In Finnish.) Härkönen, U Work education for sustainable development (WESD) in Curricula and in the Systems Model. Article in the publication Sustainable Development. Culture. Education. Articles in early childhood education. Tallinn Pedagogical University. Tallinn: TPÛ Kirjastus. Estonia, (In English) refereed Härkönen, U Varhaiskasvatuksen käytäntö määritelmien valossa. Artikkeli teoksessa Tutkiva opettajankoulutus taitava opettaja, toimittajat J. Enkenberg, E. Savolainen & P. Väisänen, Verkkoversio 2005: Erkki Savolainen ja Kati Ranta. ISBN (PDF) refereed Härkönen, U Male kindergarten teachers: making changes in gender and work education. Article in the book of Scientific Articles named Person.Color.Nature.Music. Scientific Articles of the Fourth International Conference. May 18-21, Art Teacher Union, Faculty of Education and management, Faculty of Music and Art, Computer Science Department of Daugavpils University. Daugavpils: Saule, refereed Härkönen, U The growth of an early childhood education theory at the garden of mind. (Varhaiskasvatuksen teorian kasvu mielen puutarhassa.) Article in coll. Niikko, A. & Korhonen, R. (ed.) At the garden of childhood. (Lapsuuden puutarhassa.) The University Press, The University of Joensuu, (In Finnish) Härkönen U Diversity of Early Childhood Education Theories in a Democratic Society. Journal of Teacher Education and Training (JTET), Vol. Volume 6, s ISSN refereed Härkönen U Froebel's Educational Thinking as a Systems Model. Julkaisussa: Froebel: From Play to Work - Taking Froebel Forward. Presentations. Texts of Presented Papers received. CD. Froebel College, Dublin, Ireland s Härkönen, U. & Tuula Ainasoja Selkeät kasvatusteoriat varhaiskasvatuksen keskiössä. Lastentarha 4/2006, s. 22, Härkönen, U Small girls and boys doing gender based housework. Julkaisussa: Human perspectives on sustainable future. Journal of Housework, refereed Härkönen, U. & Jämsä, T Systems Theory, Holism and Early Childhood Education. Introduction to the two approaches and education. Article in Müyesser Ceylan / Detlev Lindau_Bank (ed.) Between Holistic Education and Teacher Training. Post-Conference Book. Hochschule Vecta, Germany: Caritas Sozialwerk Dinklage. (Schriftenreihe zur Sozialen Arbeit: Band 3.) VVSWF. (3rd International Journal of Teacher Education and Training Conference in Vechta University May, 2006, Germany), refereed Härkönen, U Froebel's educational thinking as a systems model - a gift for modern early childhood education. Article for the Froebel Ireland Journal of Child-Centred Education. Refereed and accepted in Dublin in refereed Härkönen, U The Bronfenbrenner ecological systems theory of human development. Julkaisussa: Slahova, Aleksandra et.al. Scientific Articles of V International Conference PERSON.COLOR.NATURE.MUSIC. Daugavpils University "Saule", s refereed Härkönen, U Teorian ja tutkimuskohteen vuorovaikutus- Bronfenbrennerin ekologinen systeemiteoria ihmisen kehittymisestä. Julkaisussa: A. Niikko, I. Pellikka & E. Savolainen (toim.). Oppimista, opetusta, monitieteisyyttä - Kirjoituksia Kuninkaankartanonmäeltä. Savonlinnan opettajankoulutus: Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, s refereed Härkönen, U Work education and gender equality education in early childhood education. Julkaisussa: Konuralp, Iren & Ayten Tekay (eds.). Symposium on alternative education models for the 0-6 age group. Diyarbakir: Kamer Foundation, s Härkönen, U Application of the systems educational model to sustainable education. In the Proceedings of the 5th International JTET Conference on Theories and Practices for Education of Sustainable Development, May 30 - June 2, 2007 Debrecen, Hungary, Department of Applied Ecology, University of Debrecen Hungary, In ACTA PERICEMONOLOGIA rerum ambientum, DEBRECINA, Papers in Environmental Studies, Tomus 2, Debrecen 2007, ISSN ; refereed Härkönen, U Preface. Julkaisussa: Härkönen U. & Savolainen E. (eds). International views on early childhood education. Savonlinna Department of Teacher Education: Savonlinna Department of Teacher Education, s Härkönen, U New pedagogical systems theory and early childhood education culture. Julkaisussa: Härkönen U. & Savolainen E. (eds). International views on early childhood education. Savonlinna Department of Teacher Education: Savonlinna Department of Teacher Education, s refereed Härkönen, U Mitä varhaiskasvatuspalvelut palvelevat - sen poliitikot päättävät! Teoksessa Varhaiskasvatus 2000-luvulla? Varhaiskasvatuspalvelut ja henkilöstön osaamisvaatimukset. OAJ:n julkaisu 05/2008, Härkönen, U Pienet työt täydentävät lasten leikkiä ja oppimista. Teoksessa Helenius, A. & Korhonen, R. (toim.) Pedagogiikan palikat - Johdatus varhaiskasvatukseen ja kehitykseen. WSOY. Refereed Härkönen, U Pedagogical systems theory and model for sustainable human development in early childhood education and care (ECEC). In Journal of Teacher Education for Sustainability, Vol.11/Issue 2, Härkönen, U Pedagogical systems theory and model for sustainable human development in early childhood education and care (ECEC). In Journal of Teacher Education for Sustainability, Paper version: ISSN Institute of Sustainable Education, Daugavpils University, DOI: /v Härkönen, U Vastauksena kysymykseen mitä varhaiskasvatus on. Virkaanastujaisesitelmä Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa Savonlinna. Julkaisematon puheteksti. Härkönen, U Salmela Kari & Härkönen, Ulla Lastentarhanopettajakoulutus ajan hermolla Savonlinnassa. ajan hermolla... Härkönen, U The Process of Creating the Pedagogical Systems Theory for for Early Childhood and Preschool Education. In M. Weisson, E. Hujala, P.K.Smith, M. Waniganayake & E. kikas (eds.) Global Perspectives in Early Childhood Education. Diversity, Challenges and Possibilities. Frankfurt am Main: Peter Lang International Verlag der Wissenschaften,
Verkostot ja systeemit apuna - Oppiminen osaamisen työssä
Verkostot ja systeemit apuna - Oppiminen osaamisen työssä Mitä ovat verkostot ja systeemit? Pedagoginen systeemiteoria ja systeeminen ajattelu käsittämisen ja motivaation apuna? Oppiminen osaamisen verkostotyössä!
Onko tässä systeemissä jokin vika vai? -vapaa sivistys koulutuksellisen tasa-arvon edistäjänä
Onko tässä systeemissä jokin vika vai? -vapaa sivistys koulutuksellisen tasa-arvon edistäjänä Helena Ahonen KT Koulutuskeskus Agricola, rehtori 7.3.2013 Kauheaa voi olla myöntää, että se yksi näkemys ei
päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193
Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä
Opettajan pedagoginen ajattelu
Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan
A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks
A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia
Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa
Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,
Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana on julkaistu muutamia
Ulla Härkönen Mitä varhaiskasvatus on? Varhaiskasvatuksen muutos Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana on julkaistu muutamia uusia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen oppikirjoja, joissa on määritelty
Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus
Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun
Metsä Opettajankoulutuksen oppimisympäristönä Petteri Vanninen
Metsä Opettajankoulutuksen oppimisympäristönä Petteri Vanninen MMT, projektikoordinaattori Miksi 1 Seudulliset vahvuudet Infra Opettajankoulutus (tutkimus + opettajien vaikuttavuus) Metsäntutkimus (tutkimus
Oppimista, opetusta, monitieteisyyttä Kirjoituksia Kuninkaankartanonmäeltä
Oppimista, opetusta, monitieteisyyttä Kirjoituksia Kuninkaankartanonmäeltä Toimittaneet Anneli Niikko, Ismo Pellikka ja Erkki Savolainen Savonlinnan opettajankoulutuslaitos Julkaisija Joensuun yliopisto
Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät
Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29
KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA
KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
Pro gradu seminaarien toteuttaminen lukuvuonna GRADUINFO
TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Pro gradu seminaarien toteuttaminen lukuvuonna 2013-2014 GRADUINFO 23.4.2013 SEMINAARIEN AIKATAULU seminaarit (36 h) alkavat aikaisintaan viikolla 38 (16.9.
Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010%
Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010% A. RefereedScientificArticles(vertaisarvioidut%tieteelliset%artikkelit)
Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista
Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten
Ulla Härkönen Dosentti, KT, lto, varhaiskasvatuksen lehtori Joensuun yliopisto Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
1 Ulla Härkönen Dosentti, KT, lto, varhaiskasvatuksen lehtori Joensuun yliopisto Savonlinnan opettajankoulutuslaitos Varhaiskasvatuksen teorian kasvu mielen puutarhassa Alkuun Kaunein kukkanen ojentuu
Research in Chemistry Education
Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?
Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?
VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi
VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko
TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö. Pro gradu seminaareihin ilmoittautuminen lukuvuonna
TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Pro gradu seminaareihin ilmoittautuminen lukuvuonna 2013-2014 SEMINAARIEN AIKATAULU syksyllä käynnistyvät seminaarit (36 h) alkavat aikaisintaan viikolla 38
Hujala, E. Johtamisen uusi suunta hallinnoinnista pedagogiikan johtamiseen. Lastentarha 5, 50 53.
Eeva Hujala (former Huttunen) B. A., M. Psychology, Lic. Ph., Ph. D. Professor of ECE at University of Tampere Adjunct Professor of ECE at University of Eastern Finland School of Education Early Childhood
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)
KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella
Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg
Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007
Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden
HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä
TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 4.6.2015 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen
Osviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka
1 Osviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka 21.11.2017 Kuva: Hanna Vilkka, Kivimuseo, Vapriikki 2 Lue: Ammattikasvatuksen aikauskirja Kasvatus & Aika Kasvatus-lehti Aikuiskasvatus-lehti Journal of Education
HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY
HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,
Aikuisopiskelijoiden suhde tieteeseen ja tieteelliseen tietämiseen - kontekstina avoimen yliopiston verkkovälitteinen metodikurssi
Aikuisopiskelijoiden suhde tieteeseen ja tieteelliseen tietämiseen - kontekstina avoimen yliopiston verkkovälitteinen metodikurssi Leena Isosomppi & Minna Maunula Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus
HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä
TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen
Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!
Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen
OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA: KERTOEN RAKENNETTU TOIMIEN TOTEUTETTU
OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA: KERTOEN RAKENNETTU TOIMIEN TOTEUTETTU THL: KOHTI LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ KUNTAA JA MAAKUNTAA: KUUNTELE JA OPI LAPSILTA JA NUORILTA ELINA WECKSTRÖM, KM, LTO, PÄIVÄKODIN JOHTAJA,
Koulutuksen globaali kriisi Agenda UNESCO - Koulutus hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen perustana
Koulutuksen globaali kriisi Agenda 20130 UNESCO - Koulutus hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen perustana Hannele Niemi, Professor UNESCO Chair on Educational Ecosystems for Equity and Quality of Learning
LEIKKI OPPIMISENA OPPIMINEN LEIKKINÄ
LEIKKI OPPIMISENA OPPIMINEN LEIKKINÄ Professori Kristiina Kumpulainen Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Leikki ja leikillisyys kiinnostavat! 2000-luvun oppiminen ja hyvinvointi Yhteisöllisyys.
Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa
Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa Anna Rönkä Jyväskylän yliopisto Perheet 24/7-tutkimusryhmä JY, JAMK & THL OHOI-hanke Hyvät uutiset Epätyypillinen työaika ei lähtökohtaisesti
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang
Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut
Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut 16.4.2015 VARHAISKASVATUKSEN STRATEGISET VALINNAT 2011-2015
PEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ
PEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ Janne Pietarinen Itä-Suomen yliopisto OPPI-tutkimusryhmä Copyright OPPI-tutkimusryhmä Neljä teesiä 1. Opettaja kuormittuu työnsä eri ulottuvuuksissa laadullisesti
Innovative teaching practices
Innovative teaching practices Juho Norrena 23 th January 2012 University of Jyväskylä, Agora Center Supervisors From Teacher Education in Computer Science: PhD Leena Hiltunen and professor Tommi Kärkkäinen
Kohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen
Kasvatustieteen peruskurssi B/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen (ei
APA-tyyli. Petri Nokelainen
APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa
SOSIAALI- PEDAGOGIIKKA
elina nivala & sanna Ryynänen SOSIAALI- PEDAGOGIIKKA kohti inhimillisempää yhteiskuntaa Suomen tietokirjailijat ry on tukenut teoksen kirjoittamista. Copyright 2019 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi
1. Koskinen S, Koskenniemi J, Leino-Kilpi H & Suhonen R Ikääntyneiden osallisuus palveluiden kehittämisessä. Pro terveys 41 (2),
PUBLICATIONS 11.6.2014 Sanna Koskinen (IF = Impact Factor 2012) A Peer-reviewed scientific articles A1 Journal article (refereed), original research 1. Koskinen S, Hupli M, Katajisto J & Salminen L. 2012.
KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Esitys perustuu artikkelikäsikirjoitukseen: Lambert P. & Vanhanen-Nuutinen L. Kirjoittamisen genren kehittäminen ammattikorkeakoulussa. Kirjoittamisen
MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN?
MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN? Anu Warinowski & Eija Yli-Panula yliopisto-opettaja, KT & yliopistotutkija, FT kasvatustiede & biologian ja maantieteen
KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä
KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet
Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016
Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto
Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena
Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden
Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia
IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
UUDISTUVA LAPSEN VASU
UUDISTUVA LAPSEN VASU Ⅰ Varhaiskasvatuspäivät, 15.-16.3.2017, Helsinki Noora Heiskanen KM, VEO, Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Vasu-työpajassa 1) Tarkastellaan lapsen vasua dokumenttina ja pedagogisena
Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus , Tieteiden talo
Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016, Tieteiden talo Kansainvälinen sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö on käytäntöön perustuva ammatti ja akateeminen
VARHAISKASVATUKSEN KÄYTÄNTÖ
VARHAISKASVATUKSEN KÄYTÄNTÖ MÄÄRITELMIEN VALOSSA ULLA HÄRKÖNEN TARVITTAVIA KÄSITTEITÄ KÄYTÄNTÖ LAAJAN VARHAISKASVATUS-KÄSITTEEN YTIMENÄ VARHAISKASVATUKSEN KÄYTÄNNÖN ANALYSOINTI VARHAISKASVATUKSEN KÄYTÄNNÖN
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita
Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita Päivi Tynjälä Korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja Eurostudent VI - käynnistysseminaari 1.3. 2016 Ilmasto, energia, ympäristö Poliittinen
Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa
Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa Kati Rintakorpi LTO, KM kammi@dlc.fi www.ilmaisupaivakotiillusia.fi www.koulutuspalveluillusia.fi Kyseessä on kasvatustieteen (varhaiskasvatus) pro gradu
Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki
Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July
VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki
VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista
UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka
UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS 26.1.2019 EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka teppo.t.toikka@jyu.fi Ammatillinen kehittyminen uutta luova asiantuntijuus oppivassa
OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN
OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos lasse.lipponen@helsinki.fi Kasvattaako päiväkoti lapsia aloitteelliseen ja
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKOKOULUTUS Ohjaajat 2017
tiedekunta KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKOKOULUTUS Ohjaajat 2017 Dosentti Johanna Annala Puhelin 040 190 4090 Johanna.Annala@uta.fi Huone Virta-kiinteistö huone 520 Korkeakoulu-ja yliopisto-opetus
TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto
TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö
Juhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria. Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi
Juhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi Jos koulun juhla on kasvatuksen väline, - millainen väline se on? - miten se toimii? - kuka sitä
Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena
Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents
Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience
Scottish Educational Review, 43 (1), 3-23. Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience Pasi Sahlberg ABSTRACT INTRODUCTION 3 term remains controversial. FROM PERIPHERY TO LIMELIGHT 4 entire
Dissertations in Education, Humanities, and Theology
PUBLICATIONS OF THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Dissertations in Education, Humanities, and Theology TITTA KETTUKANGAS PERUSTOIMINNOT-KÄSITE VARHAISKASVATUKSESSA PERUSTOIMINNOT-KÄSITE VARHAISKASVATUKSESSA
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus
TEKEEKÖ HARJOITUS MESTARIN? Futurex seminaari 6.6.2011 Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus Taituruus ilmenee: Hyvin organisoituneena ja käyttökelpoisena tietämyksenä taitona ratkaista ongelmia tehokkaalla
Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä
Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon
Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja
Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja 15.11.2017 Sosiaalityön klubi, Tampere Alustuksen tarkoitus -
Oppimista, opetusta, monitieteisyyttä Kirjoituksia Kuninkaankartanonmäeltä
oa r u 5 e - ja 2 : ta aisu n i lk dot H u j. Ks ntitie y my Oppimista, opetusta, monitieteisyyttä Kirjoituksia Kuninkaankartanonmäeltä Toimittaneet Anneli Niikko, Ismo Pellikka ja Erkki Savolainen Savonlinnan
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen
Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen Lea Pulkkinen TUKEVA 2 Oulun seudun osahankkeen loppuseminaari 20.9.2012 Myrskylä, P. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun
Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila
Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen
KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet
KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet Perusopinnot suoritettuaan opiskelija: - hahmottaa pedagogisia ilmiöitä erilaisista teoreettisista ja käytännöllisistä näkökulmista
Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry
Faculty of Agriculture and Forestry Promoting the sustainable use of bioresources by high level teaching based on scientific research Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta Faculty of Agriculture and
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
Vapaan sivistystyön päivät , Jyväskylä Jan-Markus Holm
Vapaan sivistystyön päivät 30.-31.8.2018, Jyväskylä Jan-Markus Holm www.eduexcellence.fi 1 Finland - the home of world-class education Source: Youtube: Education Export Personal background in a nutshell
Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta
Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta Eija Lehtonen eija.lehtonen@omnia.fi / eija.e.lehtonen@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Teoreettinen viitekehys
Lapsuudentutkimuksen dualismista lapsuuden politiikkaan
Lapsuudentutkimuksen dualismista lapsuuden politiikkaan Harriet Strandell Lapsuuden ja nuoruuden tutkimuksen menetelmät ja lapsuus- ja nuorisokuvat Helsinki 28.9.2011 19.10.2011 1 Erityinen lasten perinne
Sisällys. Suomen Varhaiskasvatus ry... 2. Esipuhe... 3. Lapsen äänen priimusmoottori, Leena Turja... 8 Eeva Hujala. Juhlamosaiikkia...
Sisällys Suomen Varhaiskasvatus ry... 2 Esipuhe... 3 Lapsen äänen priimusmoottori, Leena Turja... 8 Eeva Hujala Juhlamosaiikkia... 12 Pedagogisia näkökulmia lasten osallisuuden tukemiseen varhaiskasvatuksessa..
REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION
REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION CREATING A MOTIVATION AND SUCCESSFUL LEARNING ENVIRONMENT FOR ALL International seminar initiated by the Finnish Ministry of Education
Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala
Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista
Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen
Kasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria. Eetu Pikkarainen Kohdeteoria 1
Kasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen
Työkalupakista apua arkeen
Työkalupakista apua arkeen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Seinäjoella 20.-21.9.2018 Raija Ojell, KKP ja Tiina Haapsalo, Nuori kirkko ry Mikä on Vasu kirkossa? Mitä ajatuksia
ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena
http://collab0708.wordpress.com ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena Hankkeen esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Mikä on ColLab hanke? ColLab hanke on Oulun yliopiston
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen Olli Vesterinen Mediakasvatuskeskus HY/Sokla 2006 Media käsite kattaa laajasti ajateltuna
YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa
Pedagogiset käytännöt ja geneeriset taidot Itsearviointiin perustuvan mittarin kehittäminen
Pedagogiset käytännöt ja geneeriset taidot Itsearviointiin perustuvan mittarin kehittäminen Anne Virtanen & Päivi Tynjälä, Jyväskylän yliopisto PedaForum -päivät 17.-18.8.2016 Jyväskylä Geneeriset taidot
Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa
1 Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa Mervi Kaukko Mervi.kaukko@oulu.fi 2 Tausta Osallistava toimintatutkimus
SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN
SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
Enterprise Architecture TJTSE Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri
Enterprise Architecture TJTSE25 2009 Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri Jukka (Jups) Heikkilä Professor, IS (ebusiness) Faculty of Information Technology University of Jyväskylä e-mail: jups@cc.jyu.fi tel:
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos