Oppimista, opetusta, monitieteisyyttä Kirjoituksia Kuninkaankartanonmäeltä

Transkriptio

1 oa r u 5 e - ja 2 : ta aisu n i lk dot H u j. Ks ntitie y my

2

3 Oppimista, opetusta, monitieteisyyttä Kirjoituksia Kuninkaankartanonmäeltä Toimittaneet Anneli Niikko, Ismo Pellikka ja Erkki Savolainen Savonlinnan opettajankoulutuslaitos

4 Julkaisija Joensuun yliopisto Savonlinnan opettajankoulutuslaitos Julkaisutoimikunta Ulla Härkönen, Anneli Niikko (puheenjohtaja), Ismo Pellikka, Harri Pitkäniemi, Sinikka Pöllänen, Erkki Savolainen (sihteeri), Timo Tossavainen Tekstien käsittely, typografia ja taitto Erkki Savolainen Kansien suunnittelu Kati Ranta ja Mari Rantakare Myynti Savonlinnan opettajankoulutuslaitos / Päivi Linnamurto PL 86, Savonlinna Puhelin: (015) , (015) (vaihde) Sähköposti: paivi.linnamurto@joensuu.fi Savonlinnan opettajankoulutuslaitos ja tekijät ISBN Painatus Joensuun yliopistopaino Joensuu 2007

5 Sisällys Esipuhe...5 Harri Pitkäniemi Oppimisen ja opetuksen tutkiminen prosessina...7 Ulla Härkönen Teorian ja tutkimuskohteen vuorovaikutus Bronfenbrennerin ekologinen systeemiteoria ihmisen kehittymisestä...21 Anneli Niikko Kokemus suuntaa käsityksiä. Kolmen lastentarhanopettajaopiskelijan näkemyksiä koulutuksen alkuvaiheessa...40 Ismo Pellikka Kasvatuksen historia pienellä liekillä. Kasvatuksen historian oppikirjat, sisällöt ja niiden muutokset Suomen kansakoulunopettajaseminaareissa Markku Palovaara Yhteisöllisyys kunniaan. Lasten ja nuorten sosiaalisen kehityksen turvaaminen koulussa ja päiväkodissa...67 Pirjo Nuutinen Lasten oikeuksista ja pedagogisesta vallankäytöstä...81 Sinikka Pöllänen Käsityö terapiana ja terapeuttisena toimintana...91 Anna-Mari Raunio Esineiden rajat ja rajattomuus Outi Sipilä Nukenvaatemuistoja tulkitsemassa Marketta Luutonen Harrin Jussin muisto. Jussipaita suomalaismiehen rooliasuna Tarja Kröger Käspaikan merkitys käsityötieteen opiskelijoille...152

6 Pirjo Äänismaa ja Seija Valjakka Kotitalousopetus kohti kestävää arjen hallintaa Kari Ahonen Opettajaksi opiskelevien musiikkimieltymyksistä Anna-Mari Lindeberg Opettajaksi opiskelevien laulukokemuksista Terhi Vesioja Tätä lajia täytyy rakastaa, ei vihata. Luokanopettajien arvioita itsestään musiikkikasvattajina Mari Rantakare Kokemuksellisuus taiteen ymmärtämisessä Seija Okkonen Draamaa mediassa vai mediaa draamassa mahdollisuus vai harha? Timo Tossavainen Matematiikan kieliaspekti ja matematiikkakuva Erkki Savolainen Murteita ja vanhaa kirjasuomea verkko-opiskeluna Kirjan tekijät...258

7 Esipuhe Tämä teos on Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen opettajien ja tutkijoiden neljäs yhteisjulkaisu uuden vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. Keväällä 2000 ilmestyi teos Opettajatiedon kipinöitä. Kirjoituksia pedagogiikasta (verkkoversio 2001: kipinat/). Teoksen nimessä opettajatiedolla tarkoitettiin pedagogista tietoa, jota opettajalla on ja jota hän itse aktiivisesti rakentaa. Se on myös tietoa, jota tutkimus tuottaa pedagogisista kysymyksistä. Esipuheessa toivottiin, että teoksesta singahtaisi tulta virittäviä kipinöitä opetus- ja kasvatustyön ruohonjuurille. Kesällä 2002 ilmestyi juhlakirja 50 vuotta opettajankoulutusta Savonlinnassa (verkkoversio 2003: Juhlakirjassa muisteltiin menneitä, kuvattiin nykyisyyttä ja kurkotettiin tulevaisuuteenkin. Opettajankoulutus on ollut jatkuvasti uusien haasteiden edessä. Maailman muuttuessa puhutaan osin samoista periaatteista ja arvoista kuin ennen mutta toisenlaisin sanoin. Seminaarina 1952 aloittanut Savonlinnan opettajankoulutuslaitos on ollut Joensuun yliopiston kelkassa ja rekenä yli 34 vuotta ja yhteinen taival jatkuu edelleen. Syksyllä 2004 ilmestyi kirja Tutkiva opettajankoulutus taitava opettaja (verkkoversio 2005: Tuolloin yliopistoissa uudistettiin opetussuunnitelmia ja tutkintojen rakenteita taas kerran. Kirja avasi ikkunoita akateemiseen opettajankoulutukseen, jonka haasteena on kehittää tutkimukseen perustuvaa opetusta, taata tasokas ja monipuolinen menetelmäkoulutus, tuottaa pedagogisia innovaatioita ja antaa tuleville opettajille valmiudet oman työnsä jatkuvaan kehittämiseen. Teos oli kannanotto suomalaisen opettajankoulutuksen akateemisuuden samoin kuin sen ammatillisuuden puolesta. Esipuheessa toivottiin kirjan olevan Kiveä vapaasti mukaillen hiivana opettajankoulutuksen nisutaikinassa. Entä nyt? Yliopistomaailma on jälleen uudenlaisten haasteiden edessä. Tutkintorakenteet ovat nyt kolmiportaisia, ja ne on mitoitettu eurooppalaisin opintopistein. Opintosuunnitelmiin on lisätty uusia asiantuntijuusalueita ja tutkimuksen teon merkitystä sekä tiedon käyttöarvoa yhteiskunnalle ja työelämälle korostetaan. Nämä uudistukset koskevat myös opettajankoulutusta. Yliopistolaitoksen rakenteita järjestellään uuteen uskoon. Yhdistämisellä haetaan sekä taloudellisia että tutkimuksellisia synergia- ja kilpailuetuja globalisoituvassa maailmassa. Savonlinnan opettajankoulutus on tiiviisti mukana Joensuun yliopiston ja sen kasvatustieteiden tiedekunnan kehittämishaasteissa. Opetus perustuu tutkimukseen, ja se kannustaa opiskelijoita tutkivaan ja luovaan ajatteluun. Laitoksen henkilöstö tekee tutkimusta joko virkatyönään tai erilaisissa tutkimus-

8 ja jatkokoulutushankkeissa sekä kehittääkseen omaa opetustaan. Tämä teos antaa osaltaan kuvan Savonlinnassa tehtävän tutkimustyön monipuolisuudesta. Suuri osa artikkeleista ilmentää laitoksen profiloitumista taide- ja taitokasvatukseen. Kirjassa on 19 artikkelia 20 kirjoittajalta. Teoksen rakenne etenee yleisten näkökohtien tarkastelusta yksityisempiin aiheisiin. Ensimmäiset kuusi artikkelia (Pitkäniemen, Härkösen, Niikon, Palovaaran, Nuutisen ja Pellikan) liittyvät kasvatustieteeseen ja siihen kuuluvaan varhaiskasvatukseen. Artikkeleissa käsitellään kasvatuksen ja pedagogiikan ilmiöitä paitsi teorioiden ja tutkimusmenetelmien näkökulmasta myös käytännön kannalta. Seuraavat kuusi artikkelia (Pölläsen, Raunion, Sipilän, Luutosen, Krögerin sekä Äänismaan ja Valjakan) edustavat käsityö- ja kotitaloustieteitä. Niissä paneudutaan esineen, tuotteen ja toiminnan symboliseen, mentaaliseen ja terapeuttiseen merkitykseen sekä käsityöopetuksen virtuaaliympäristöihin ja kotitalousopetukseen kestävän arjen hallinnan kannalta. Näiden jälkeen tulevat musiikkikasvatuksen, kuvataiteen sekä draama- ja mediakasvatuksen artikkelit (Ahosen, Lindebergin, Vesiojan, Rantakareen ja Okkosen). Kirjoituksissa tarkastellaan opettajaksi opiskelevien musiikkimieltymyksiä ja laulukokemuksia sekä opettajankoulutuksesta työhön saatuja musiikillisia eväitä ynnä kokemuksellisuutta taiteen ymmärtämisessä ja draama- ja mediakasvatuksen mahdollisuuksia. Kirjan kaksi viimeistä artikkelia (Tossavaisen ja Savolaisen) liittyvät Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen valinnaisiin sivuaineisiin matematiikkaan ja äidinkieleen. Kirjoittajat tarkastelevat matematiikan kieliaspektia ja matematiikkakuvaa sekä kokemuksia murteiden ja vanhan kirjasuomen kurssien verkko-opiskelusta. Kiitämme kirjantekijäkollegoja hyvästä yhteistyöstä, jonka tuloksena tämä teos nyt julkaistaan. Työ on tuottanut tekijöilleen iloa ja tyydytystä. Toivomme, että lukijat viihtyvät kirjamme ääressä. Savonlinnassa Kuninkaankartanonmäellä marraskuussa 2007 Anneli Niikko, Ismo Pellikka ja Erkki Savolainen

9 Kirjan tekijät Henkilöt ovat Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen opettajia ja tutkijoita. Nimen perässä on oppiarvo(t) ja virka-asema sekä tietoja keskeisestä tutkimuksesta ja muusta asiantuntemuksesta. Ahonen Kari, kasvatustieteen tohtori, dosentti, musiikinopettaja, musiikkikasvatuksen lehtori. Tutkimusaloja musiikin oppiminen, musiikkikasvatuksen filosofia ja musiikkiteknologian pedagogiset sovellukset. Härkönen Ulla, kasvatustieteen tohtori, dosentti, lastentarhanopettaja, varhaiskasvatuksen lehtori, varhaiskasvatuksen asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö. Tutkimusaiheita varhaiskasvatuksen filosofipedagogit ja varhaiskasvatusajattelu, työ ja työkasvatus, gender-teema, kestävä kehitys ja kestävä kasvatus, varhaiskasvatuksen systeeminen teoria, varhaiskasvatus tieteenä -teema. Kröger Tarja, kasvatustieteen tohtori, käsityötieteen lehtori. Tutkimusaloja verkko-oppimateriaalit ja tekstiilityön ainedidaktiikka. Lindeberg Anna-Mari, filosofian tohtori, musiikinopettaja ja musiikin lehtori. Tutkimuksellisen kiinnostuksen kohteena musiikillinen, erityisesti vokaalinen minäkuva ja laulamisen kokemuksellisuus. Luutonen Marketta, filosofian tohtori, valtiotieteen lisensiaatti, dosentti, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n toiminnanjohtaja. Tutkimusaloja ihmisten tuotesuhteet, tekstiilikulttuuri ja käsityöalan yritystoiminta. Niikko Anneli, kasvatustieteen tohtori, varhaiskasvatuksen professori. Tutkimusteemoja moderni lapsikeskeinen pedagogiikka, lastentarhanopettajien pedagoginen ajattelu ja toiminta, lastentarhanopettajaopiskelijoiden opettajaksi kehittyminen ja oppiminen. Nuutinen Pirjo, kasvatustieteen tohtori, professori. Tutkimusaiheita kasvatuksen ja vallan suhteet, opettajien valtakäsitykset, koulu nuorten sosialisaatioympäristönä, pedagoginen komiikka. Okkonen Seija, kasvatustieteen lisensiaatti, ilmaisukasvatuksen lehtori, peruskoulun luokanopettaja. Tutkimuksen kohteena draamakasvatus osana mediakasvatusta sekä integroidun taideopetuksen mahdollisuudet. Palovaara Markku, kasvatustieteen lisensiaatti, yhteiskuntatieteiden maisteri, kasvatustieteen lehtori, erityisesti erityispedagogiikka. Tutkimusalueita esi- ja alkuopetus, erityiskasvatus ja sosiaalipsykologia. Pellikka Ismo, teologian lisensiaatti, uskonnon ja historian opettaja, katsomusaineiden ja historian lehtori. Tutkimustoiminnan painopisteinä opettajankoulutuksen historia, historianopetus ja historiakasvatus, katsomusaineiden oppimiseen liittyvät kysymykset.

10 Pitkäniemi Harri, kasvatustieteiden tohtori, dosentti, kasvatustieteen yliassistentti. Tutkimusalueena kouluoppiminen ja -opetus sekä siihen liittyvän tutkimusmetodologian kehittäminen. Pöllänen Sinikka, kasvatustieteen tohtori, käsityönopettaja, käsityön lehtori, laitoksen pedagoginen johtaja. Tutkimusaloja käsityökasvatus, erityisesti käsityön opettaminen, käsityön merkitys sekä käsityö hyvinvoinnin ja selviytymisen välineenä, erityisopetuksen käsityö. Ranta Kati, taiteen maisteri, suunnittelija. Asiantuntemuksen painopisteitä visuaalisen tietoisuus ja suunnitteluteknologia. Rantakare Mari, kasvatustieteen maisteri, taiteen maisteri, kuvataiteen lehtori. Asiantuntemuksen painopisteitä kuvataiteen oppimisprosessit ja opettaminen, kokemuksellinen taideoppiminen ja taiteen tarkastelu. Raunio Anna-Mari, kasvatustieteen maisteri, käsityötieteen lehtori. Tutkimusalue vaatetus ja pukeutuminen sekä ihmisen elinympäristö. Savolainen Erkki, filosofian lisensiaatti, yhteiskuntatieteiden kandidaatti, suomen kielen lehtori. Tutkimus- ja kehittelyalueita suomen kielen sähköiset oppimateriaalit ja niiden käyttö opiskelussa, verkkojulkaisujen toimittaminen. Sipilä Outi, kasvatustieteen maisteri, käsi- ja taideteollisuusalan opettaja, käsityötieteen jatko-opiskelija. Tutkimuskohteena suomalainen käsityökulttuuri, erityisesti naisten käsityötaidot ja niiden sosiaalinen merkitys kulttuurihistoriallisessa kontekstissa. Tossavainen Timo, filosofian tohtori, dosentti, matematiikan lehtori, laitoksen johtaja. Tutkimusalueita muun muassa geometrinen analyysi ja matematiikan didaktiikka, erityisesti matemaattisten käsitteiden oppiminen. Valjakka Seija, kotitaloudenopettaja, humanististen tieteiden kandidaatti, kotitaloustieteen lehtori. Tutkimuksellisen kiinnostuksen kohteena peruskoulun kotitalouden opetussuunnitelma oppilaiden ja vanhempien kokemana. Vesioja Terhi, kasvatustieteen tohtori, musiikin maisteri, musiikin lehtori. Tutkimuskohteena musiikkikasvatus ja luokanopettajan toiminta musiikkikasvattajana. Äänismaa Pirjo, kasvatustieteen tohtori, kotitalousopettaja, kotitalouden lehtori. Asiantuntemuksen painopisteinä kestävää kehitystä edistävä kotitalousopetus ja oppiminen, kotitalouden ainedidaktiikka ja kestävä kehitys kotitalouden toiminnassa.