OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA: KERTOEN RAKENNETTU TOIMIEN TOTEUTETTU

Transkriptio

1 OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA: KERTOEN RAKENNETTU TOIMIEN TOTEUTETTU THL: KOHTI LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ KUNTAA JA MAAKUNTAA: KUUNTELE JA OPI LAPSILTA JA NUORILTA ELINA WECKSTRÖM, KM, LTO, PÄIVÄKODIN JOHTAJA, TOHTORIKOULUTETTAVA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

2 TAUSTAA Artikkeliväitöskirja: Osallisuuden toimintakulttuuria rakentamassa - Monimenetelmäinen tutkimus lasten ja aikuisten vastavuoroisesta suunnittelusta ja toiminnan toteutuksesta päiväkodin arjessa Osatutkimukset: Lasten osallisuuskokemukset Sadutus osallisuuden toimintakulttuurin menetelmänä Varhaiskasvatuksen henkilöstö uuden äärellä Lapset toiminnan suunnittelijoina ja toteuttajina Aineisto kerätty monimenetelmäisesti eteläsuomalaisen päiväkodin toiminnan käynnistymisestä syksystä 2015 kevääseen 2017 Kanssatutkijoina päiväkodin 3-7-vuotiaat lapset (N=43) ja päiväkodin henkilökunta (N=10) Havainnoinneissa mukana lähes kaikki päiväkodissa aineistonhankinta-aikana olleet 87 lasta

3 TAUSTAA Tutkimuksen ajankohtaisuus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) Esiopetussuunnitelman perusteet (2014) Uusi päiväkoti Oma rooli päiväkodissa lastentarhanopettajana ja tutkijana

4 LAPSINÄKÖKULMAINEN TUTKIMUS (KARLSSON 2014) Poikki- ja monitieteellisyys Tutkijan käsitykset lapsista, lapsuudesta, toiminnasta ja tiedosta Lasten ja aikuisten tuottaman tiedon tasavertaisuus Kontekstisidonnaisuus Aika, paikka ja toimijat

5 MIKSI OSALLISUUTTA? (LIPPONEN 2013) Vahvistetaan tunnetta yhteisöön kuulumisesta ja kuulluksi tulemisesta. Vahvistetaan osallistujien toimijuutta, sinnikkyyttä, pystyvyyttä ja kehittymistä. Opetellaan ja opitaan tunnistamaan ja vaalimaan positiivisia merkityksellisiä kokemuksia.

6 KAKSI NÄKÖKULMAA OSALLISUUTEEN (KALLIO 2014) Virallispoliittinen osallisuus Oppilaskunta koulu Nuorisovaltuusto kunta Lasten parlamentti - valtio Arkipoliittinen osallisuus Toteutuu eletyissä yhteisöissä Olemista ja läsnäoloa Toimintaa, tekoja ja osallistumista ->Sisältää mahdollisuuden olla oma itsensä, ilmaista omia näkemyksiään ja vaikuttaa.

7 AIKUISTEN TOIMINTA (WECKSTRÖM YM. 2017) Osallisuutta vahvistavia tekijöitä Selkeä aloitus Lasten ja aikuisten yhteinen tekeminen Jokaisen lapsen yksilöllinen huomioiminen Luonteva lähellä oleminen Ystävällinen suhtautuminen lapsiin ja iloitseminen yhdessä lasten kanssa Juttelu lasten kanssa Toimintaan osallistumisen vapaaehtoisuuden kunnioittaminen Lasten tekemiin aloitteisiin tarttuminen Palautteen ja toimintaideoiden kysyminen lapsilta Osallisuutta heikentäviä tekijöitä Epämääräinen aloitus Vetäytyminen yhteisestä toiminnasta Lapsen yli puhuminen Lapsen tekemän aloitteen huomiotta jättäminen Lapsen esittämän idean mitätöiminen

8 OSALLISUUDEN TOIMINTAKULTTUURI (KARLSSON 2014) Sadutus ja kerronnallisuus Kohtaaminen ja kuunteleminen Vastavuoroisuus Lapsinäkökulmainen tutkimusote

9 KIITOS! LAPSINAKOKULMA.WORDPRESS.COM Lapsen ei tarvitse katsoa maailmaa aikuisen silmin vaan aikuisen tulisi oppia katsomaan maailmaa lapsen silmin. (Tiller, 1997)

10 LÄHTEET: Butler-Kisber, L. (2010). Qualitative inquiry. Thematic, narrative and arts-informed perspectives. Los Angeles: Sage Publications. Esiopetussuunnitelman perusteet (2014). Opetushallitus. Gubrium, J. F. & Holstein, J. A. (2008). Narrative ethnography. Teoksessa Hesse-Biber, S. N. & Leavy, P. (toim.) Handbook of emergent methods. New York: The Guilfrod Press James, A. & James, A. (2008). Key concepts in Childhood Studies. London: Sage. Karlsson, L. (2012). Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen ja toiminnan poluilla. Teoksessa Karlsson, L. & Karimäki, R. (toim.) Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura Karlsson, L. (2014). Sadutus - Avain osallisuuden toimintakulttuuriin. Jyväskylä: PS-kustannus. Kumpulainen, K., Mikkola, A. & Salmi, S. (2015). Osallistava visuaalinen tutkimus ja lapsen äänen tavoittaminen. Teoksessa Mustola, M., Mykkänen, J., Böök, M. & Kärjä, A. (toim.) Visuaaliset menetelmät lapsuuden- ja nuorisotutkimuksessa. Helsinki: Nuorisotutkimusseura Paju, E. (2015). Kuvallisuudet, osallisuus ja eettisyys lasten parissa tehtävässä tutkimuksessa. Teoksessa Mustola, M., Mykkänen, J., Böök, M. & Kärjä, A. (toim.) Visuaaliset menetelmät lapsuuden- ja nuorisotutkimuksessa. Helsinki: Nuorisotutkimusseura

11 LÄHTEET JATKUU Pennanen, L. (2015). Lapsen toimijuuden tarkastelua visuaalisen aineiston avulla. Teoksessa Mustola, M., Mykkänen, J., Böök, M. & Kärjä, A. (toim.) Visuaaliset menetelmät lapsuuden- ja nuorisotutkimuksessa. Helsinki: Nuorisotutkimusseura Puroila, A-M. & Estola, E. (2012). Lapsen hyvä elämä? Päiväkotiarjen pienten kertomusten äärellä. Journal of Early Childhood Education Research 1(1) Puroila, A-M., Estola, E. & Syrjälä, L. (2012). Does Santa exist? Children's everyday narratives as dynamic meeting places in a day care centre context. Early Child Development and Care, 182(2), Rainio, A. P. (2012). Vastarinnasta osallisuuteen toimijaksi juonellisessa leikkipedagogiikassa. Teoksessa Karlsson, L. & Karimäki, R. (toim.) Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura Riihelä, M. (2012). Kertominen on lapselle sanallista leikkiä. Teoksessa Karlsson, L. & Karimäki, R. (toim.) Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura Strandell, H. (2010). Etnografinen kenttätyö: Lasten kohtaamisen eettisiä ulottuvuuksia. Teoksessa Lagström, H., Pösö, T., Rutanen, N. & Vehkalahti, K. (toim.) Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka. Helsinki: Nuorisotutkimusseura Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016). Opetushallitus.