NANNAN ENGLANTI-SUOMI PSYKOLOGIAN SANASTO
|
|
- Kimmo Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ********************************************************************************** NANNAN ENGLANTI-SUOMI PSYKOLOGIAN SANASTO ********************************************************************************** Versio: Sanoja: 400+ Huomaa, että sanasto ei ole täydellinen, ja siinä voi olla virheitä. Jos käännöksen tarkkuus on erityisen tärkeä, tarkista sen oikeellisuus muistakin lähteistä. Yhteystiedot: SYMBOLIEN MERKITYKSET: * epäselvä sinä D lohikäärme anterior contralateral distal dorsal inferior ipsilateral lateral medial posterior proximal superior ventral Aivoalueiden sijainnin hahmottamista auttavia suuntasanoja anteriorinen: etummainen, edessä kontralateraalinen: vastakkaisella puolella kehoa distaalinen: etäinen dorsaalinen: selänpuoleinen inferiorinen: alempi, alaipsilateraalinen, samanpuoleinen; samalla puolella kehoa lateraalinen: sivunpuoleinen, ulompi; kaukana keskitasosta mediaalinen: keskimmäinen, sisäpuolinen; kaukana reunasta posteriorinen: takimmainen, takana oleva läheinen yläpuolella vatsanpuoleinen Sivu 1 / 17
2 5-Hydroxyindoleacetic acid, 5-HIAA hydroksi-indolyyliasetaatti ablation acetylcholine acetylcholinesterase action potential activation-synthesis theory acuity adrenal cortex adrenal gland adrenergic adrenocorticotropic hormone, ACTH afferent agonist aldosterone alertness align allostasis allostatic load amacrine cell amino acid amplitude amygdala amyotrophic lateral sclerosis, ALS anandamide androstenedione anencephaly angiotensin angular gyrus anion antagonist A irtoaminen, poistaminen (neuronien tai aivo-osan) asetyylikoliini asetyylikoliiniesteraasi toimintajännite aktivaatio-synteesi teoria näöntarkkuus lisämunuaisen kuori lisämunuainen adrenerginen kortikotropiini afferentti: keskushermoon tuleva, nouseva vastaanottimeen vaikuttava aine aldosteroni valppaus asettua, järjestäytyä suuntaan allostaasi allostaasinen kuorma amakriinisolu aminohappo amplitudi, voimakkuus mantelitumake amyotrofinen lateraaliskleroosi anandamidi androstenedioni aivottomuus, anenkefalia angiotensiini kulmapoimu, angulaaripoimu negatiivisesti varautunut ioni estäjä, vastavaikuttaja Sivu 2 / 17
3 anterior anxiety disorder aorta carotis aorta vertebralis apoptosis apparent motion arachnoid arcuate fasciculus arcuate nucleus arousal aspiny neurons atmospheric perspective atonia auditory cortex auricle autonomic nervous system, ANS axon axon collateral axon hillock axon terminal anteriorinen: etummainen, edessä ahdistuneisuushäiriö kaulavaltimo nikamavaltio apoptoosi, ohjelmoitu solukuolema näennäisliike lukinkalvo valkean aineen rata * (käännökset harvinaisia) ARC-tumake vireys, virittyminen, kiihtyminen okaattomat hermosolut ilmaperspektiivi atonia, lihasvelttous kuuloaivokuori korvalehti autonominen hermojärjestelmä viejähaarake, aksoni viejähaarakkeen sivuhaara viejähaarakkeen tyvi, aksonikeko viejähaarakkeen pääteosa basal basal ganglia basal metabolic rate basket cell benzodiazepine zolpidem binding site bladder blast blob blood-brain barrier B tyvityvitumakkeet perusaineenvaihdunta korisolu bentsodiatsepiini - tsolpideemi sidospaikka rakko emosolu läiskä veriaivoeste Sivu 3 / 17
4 brain stem, brainstem aivorunko capillary carbon monoxide cataplexy cation caudate nucleus cell assembly cell body, soma central nervous system, CNS central nucleus central sulcus cephalic cerebellum cerebral cortex cerebrospinal fluid, CSF cholinergic brain stem cholecystokinin, CCK cingulate gyrus circadian rhythm chlorpromazine cochlea colitis colon color constancy column commissure concentration gradient conductance conduction aphasia cone C hiussuoni häkä katapleksia positiivisesti varautunut ioni häntätumake soluliitos solurunko, solukeskus keskushermosto keskeinen tumake keskiuurre kefaalinen, päähän liittyvä, pää pikkuaivot isoaivokuori aivoselkäydinneste kolinerginen aivorunko kolekystokiniini pihtipoimu sirkadiaanirytmi, vuorokausirytmi klooripromatsiini simpukka koliitti paksusuoli värien vakioisuus pylväs, sarake kannas, yhdysosa, liittymäkohta pitoisuusvietto, väkevyysvietto sähkönjohtavuus konduktiivinen afasia, assosiatiivinen afasia tappisolu Sivu 4 / 17
5 constancy contour contralateral cornea coronary blocking corpus callosum corpus luteum corpus striatum cortical cortical column cortisol cranial nerve cross-modal matching cyklothymia cytokine cytoplasm cytoskeleton vakioisuus ääriviiva kontralateraalinen, vastakkaisella puolella kehoa sarveiskalvo (sydämen) verisuoniin liittyvä tukkeutuminen aivokurkiainen keltarauhanen tyvitumakkeet, basaaligangliot kortikaalinen (kuori, aivokuori) aivokuoren kerros kortisoli aivohermo subjektiivinen samanarvoisuus aistien välillä syklotymia, lievä kaksisuuntainen mielialahäiriö sytokiini sytoplasma, soluliima tukiranka decerebration dendrite dendritic spine dentate gyrus deoxyhemoglobin depolarization detection threshold deuteranopia diencephalon diffusion distal dopaminergic dorsal D aivojen poisto tuojahaarake, dendriitti tuojahaarakkeen piikki pykäläpoimu hapeton hemoglobiini polarisaation poistaminen havaintokynnys vihersokeus väliaivot sekaantuminen, leviäminen distaalinen, etäinen dopaminerginen dorsaalinen, selänpuoleinen Sivu 5 / 17
6 dorsal root duodenum dura dysgraphia dyslexia dysthymia takajuuri pohjukkaissuoli kovakalvo kirjoitushäiriö, dysgrafia lukivaikeus, dysleksia dystymia, lievä masennus echolalia efferent electrical gradient electroencephalography, EEG embryo end foot endometrium endoplasmic reticulum endothelilal cell end-stopped cell entorhinal cortex erinephrine even-related potentials excitatory excitement exication exocytosis extracellular fluid extrafusal muscle fiber E ekolalia, kaikupuhe keskushermostosta lähtevä, laskeva sähköinen vietto elektroenkefalografia; aivosähkökäyrä, EEG alkio viejähaarakkeen päätelevy kohdun limakalvo solulimakalvosto sisäpinnan solu hyperkompleksi solu entorinaalinen kuorikerros adrenaliini herätevasteet kiihdyttävä eksitaatio, kiihtyminen, aktivoituminen, heräte solun laukomistaajuuden kiihtyminen, eksitaatio välittäjäaineen vapautuminen soluvälineste ekstrafusaalisyy Sivu 6 / 17
7 fallopian tube filament fissure fluent aphasia follicle follicle stimulating hormone, PSH follicular phase forebrain, prosencephalon fovea frontal lobe, frontal cortex functional magnetic resonance imaging fusiform gyrus F munajohdin säie halkeama, uurre sujuva afasia follikkeli, karvan juurituppi, rakkula follikkeleita stimuloiva hormoni, gonadotropiini follikulaari vaihe etuaivot fovea; kuoppa, syvennys otsalohko toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus, fmri pihtipoimu GABAergic gamma-aminobutyric acid, GABA gate general adaptation syndrome, GAS genetic locus (pl. loci) glial cell glottis glucagon glucocorticoid G GABAerginen gamma-aminovoihappo portti, sulkuluukku adaptaatiosyndrooma geneettinen lokus (mon. lokukset) hermotukisolu äänirako glukagoni glukokortikoidi glucoprivation glukoprivaatio * golgi body, golgi apparatus gonad Graafian follicle granule grating gray matter gyrus golgin laite sukurauhanen Graafin follikkeli jyvänen juovasto harmaa aine Sivu 7 / 17
8 H hemisphere hindbrain, metencephalon hippocampal gyrus hippocampus hue hypercomplex cell hyperpolarization hypersomnia hypocretin hypothalamus hypovolemic thirst aivopuolisko taka-aivot aivotursopoimu hippokampus, aivoturso värisävy hyperkompleksi solu hyperpolarisaatio, polarisaation lisääntyminen liikaunisuus hypokretiini (oreksiini) hypotalamus hypovoleeminen jano incus, anvil inferior inferior colliculus inhibition inhibitory insomnia insula interaural time difference interblob interneuron intracellular fluid invariant ion channel ion pump ipsilateral I alasin inferiorinen, alempi, alaalempi nelikukkula, alakukkula inhibitio, solun laukeamistaajuuden estyminen tai laskeminen estävä unettomuus aivosaari korvienvälinen aikaero läiskien välit välihermosolu solulima muuttumaton ionikanava ionipumppu ipsilateraalinen, samanpuoleinen; samalla puolella kehoa Sivu 8 / 17
9 junction J yhdyskohta K complex K k-kompleksi laminae kerros L language acquisition devide, LAD kielenomaksumisjärjestelmä, kielenoppimismekanismi * larynx lateral lateral geniculate nucleus, LGN lateral sulcus lateralization level limbic system lipostatic theory lobe locus coeruleus lucid dream luteal phase lutenizing hormone, LH lysosome kurkunpää lateraalinen, sivunpuoleinen, ulompi; kaukana keskitasosta ulompi polvitumake, sivupolvitumake sivu-uurre lateralisaatio, aivojen puolisuus taso, kerros limbiset rakenteet, limbinen järjestelmä lipostaattinen teoria lohko sinertävä aivotäplä, sinitumake selkouni luteaalivaihe lutenisoiva hormoni, lutropiini lysosomi Sivu 9 / 17
10 magnetic resonance image magnetic resonance spectroscopy magnetoencephalography, MEG magnocellular nucleus malleus medial medulla oblongata melatonin membrane potential mesencephalon, midbrain metabolism M magneettikuva magneettispektroskopia magnetoenkefalografia magnosolutumake vasara mediaalinen, keskimmäinen, sisäpuolinen; kaukana reunasta ydinjatke melatoniini kalvojännite keskiaivot aineenvaihdunta metabonomics metabolomiikka * metencephalon, hindbrain microfilament micrortubule midbrain, mesencephalon monoamine oxidase, MAO motor cortex morpheme multisensory muscle spindle taka-aivot pienoissäie pienoisputki keskiaivot monoamiinioksidaasi liikeaivokuori morfeemi moniaistinen lihaskäämi, lihassukkula narcolepsy narcotic analgesics nerve impulse neural pathway neurofibrillary tangle neuron neurotransmission N narkolepsia huumaavat kipulääkkeet hermoimpulssi hermorata neurofibrillaarinen solmu hermosolu, neuroni hermovälitys Sivu 10 / 17
11 neurotransmitter night terror, pavor nocturnus nigrostratial pathway nitric oxide nitrous oxide nonfluent aphasia norepinephrine nucleus (pl. nuclei) nucleus accumbens nucleus ruber välittäjäaine yöllinen kauhukohtaus nigrostriataalinen rata typpioksidi typpioksiduuli, ilokaasu juuttuva afasia noradrenaliini tuma, tumake talamuksen mediaalinen tumake* punatumake occipital lobe occlusion occular dominance olfactory bulb opponent process theory optic chiasm optic nerve optic radiation optic tract optical flow oral cavity organelle organum vasculosum laminae terminalis orientation columns ossicles ovarian follicle oxyhemoglobin oxytocin O takaraivolohko peittäminen silmän vallitsevuus hajukäämi vastaväriteoria näköhermonristi, optinen kiasma näköhermo näkökimppu näköjuoste optinen vuo suuontelo soluelin kolmannen aivokammion seinämän rakenne suuntapylväät kuuloluut munarakkula hapekas hemoglobini oksitosiini Sivu 11 / 17
12 palate palatable parasympathetic nervous system paraventricular nucleus parietal lobe pattern pavor nocturnus, night terror peripheral nervous system, PNS pharynx phase phase-sequence pheromone phonology phospholipid photon photoreceptor pia mater pineal gland pinna pituitary gland plasticity pons pore positron emission tomography, PET posterior posterior pituitary hormones postsynaptic prefrontal cortex, PFC presynaptic primary cortex primary visual cortex P kitalaki, suulaki maukas parasympaattinen hermosto paraventrikulaarinen hypotalamustumake päälakilohko, parietaalilohko kuvio, kaava yöllinen kauhukohtaus ääreishermosto nielu vaihe, olomuoto vaihejärjestys feromoni fonologia solukalvon rasva fotoni fotoreseptori pehmeäkalvo käpyrauhanen korvalehti aivolisäke muovautuvuus aivosilta aukko positoniemissiotomografia posteriorinen, takimmainen, takana oleva aivolisäkkeen takalohkon hormonit hermoliitoksen jälkeinen otsalohkon etummaisin osa presynaptinen, hermoliitosta edeltävä primääri, ensimmäinen aivokuori primääri näköaivokuori Sivu 12 / 17
13 prodromal phase progesterone prosencephalon, forebrain protanopia prostate gland proximal psychoactive purkinje cell putamen prodromaalivaihe, ennakkovaihe progesteroni, keltarauhashormoni etuaivot punasokeus eturauhanen läheinen mielentilaan vaikuttava, psykoaktiivinen pyramidisolu aivokuorukka raphé nuclei, raphe nuclei rapid eye movement sleep, REM receptor refractory resolution resting membrane potential resting potential reticular activating system, RAS reticular formation retina retinohypothalamic tract reuptake rod R raphe-tumake REM-uni reseptori, välittäjäaineen vastaanotin ärsykkeitä vastaanottamaton erottelukyky lepokalvojännite lepojännite retikulaarijärjestelmä aivoverkosto verkkokalvo retinohypotalaminen rata takaisinotto sauvasolu Sivu 13 / 17
14 saturation scrotum seasonal affective disorder, SAD second messenger secondary cortex sedative selective serotonin reuptake inhibitor, SSRI seminal vesicle senile plaque sensitization sensory cortex septum set-point theory sex chromosome sleep paralysis sleep spindle small-molecule transmitters sodium-potassium-pump soma, cell body somatic nervous system somatosensory cortex somnambulism spatial frequency spatial summation spike rate spinal cord spinal nerve spiny neurons stage stapes, stirrup stellate cells S värikylläisyys kivespussi kaamosmasennus toisiolähetti toinen, toissijainen aivokuori rauhoite valikoiva serotoniinin takaisinoton estäjä rakkularauhanen seniili plakki herkistäminen tuntoaivokuori väliseinä asetuspisteteoria sukupuolikromosomi unihalvaus uni-spindle, unikäämi* pienimolekyyliset välittäjäaineet natrium-kalium-pumppu solurunko, solukeskus somaattinen hermojärjestelmä tuntoaivokuori unissakävely paikkataajuus avaruudellinen yhteenlasku laukeamistiheys selkäydin selkäydinhermo okaaliset hermosolut vaihe jalustin tähtisolut Sivu 14 / 17
15 stimulant stimulus stressor superior stop consonant striate cortex subarachnoid sace subfornical organ, SFO substantia nigra sulcus, fissure superior colliculus superior temporal sulcus, STS suprachiasmatic nucleus, SCN sylvian fissure sympathetic nervous system synapse synaptic cleft synthesis piriste ärsyke stressitekijä yläpuolella klusiili näköaivokuori, juovainen aivokuori lukinkalvo-ontelo subfornikulaarielin mustatumake aivouurre; uurteet ylempi nelikukkula, yläkukkula ylempi ohimolohkon uurre suprakiasmaattinen tumake sivu-uurre, sivuvako sympaattinen hermosto hermoliitos, synapsi synapsirako yhdistäminen, synteesi tectum tegmentum teleodendria temporal frequency temporal gyrus temporal lobe tertiary cortex texture gradient thalamic nuclei thalamus T keskiaivojen katto keskiaivojen peite viejähaarakkeen päätehaara välketaajuus ohimopoimu ohimolohko kolmas aivokuori pintarakenteen tiheys talamuksen tumakkeet talamus Sivu 15 / 17
16 theory of mind threshold potential tomography tonotopic tract transcranial magnetic stimulation, TMS transcription trichromatic theory tritanopia tryptophan tympanic membrane, eardrum mielen teoria laukeamiskynnys tomografia, kerroskuvaus äänen korkeuden mukaan järjestäytyminen rata transkraniaalinen magneettistimulaatio; aivojen magneettiärsytys transkriptio kolmiväriteoria siniokeus tryptofaani tärykalvo urethra uterus U virtsaputki kohtu vagus nerve velum ventral ventral root ventricle vertebrate vesicle vestibular system visual cortex vocal cords vocal tract voltage activated channel voltage gradient V kiertäjähermo kitapurje vatsanpuoleinen etujuuri aivokammio selkärankainen kuljetusrakkula vestibulaarijärjestelmä, tasapainojärjestelmä näköaivokuori äänihuulet ääniväylä jänniteriippuva kanava jännite-ero Sivu 16 / 17
17 wakefulness white matter W valvetila valkea aine zeitgeber Z zeitgeber: ajastaja Sivu 17 / 17
1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1.
1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. Sagittal plane: sagitaalitaso, jakaa alueet oikeaan ja vasempaan puoleen Corona plane: Horisontaalitaso jakaa alueen ylä- ja alaosaan horizontal
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, akatemiatutkija teemu.rinne@helsinki.fi Käyttäytymistieteiden laitos HY
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) luentokuvat: http://www.helsinki.fi/~tjrinne/neuroi_syksy2009_espoo/ Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori
LisätiedotNucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu
Neurobiologia/ Anatomia 1/ 2012 Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: 1) aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat osin motorisen ja sensorisen järjestelmän käsittelyn yhteydessä)
LisätiedotAivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa
Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät
LisätiedotAIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,
LisätiedotHermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2
Hermosolu 3 Hermosolu Oppiminen yksinkertaisissa systeemeissä pienen neuronijoukon ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia Hermosolu 1 Hermosolun rakenne 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA II
Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia
LisätiedotHermosto. Enni Kaltiainen
Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin 10 000-15
LisätiedotHermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu
Hermosolu Hermosolu 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet
LisätiedotMotoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus
Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotHermosto (L/H1k) ydinaines
Hermosto (L/H1k) ydinaines A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella
LisätiedotMusiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin
Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö
Lisätiedot800 Hz Hz Hz
800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta
LisätiedotYhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua
Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I Taksonomiaa ja vertailua Sisällys Historiaa Selkärankaisten taksonomiaa Aikuisten aivojen vertailua Aivoalueet Solutyypit Historiaa Geoffroy Saint-Hillaire:
LisätiedotDementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen
Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Jukka Kemppainen CT koulutusta isotooppilääkäreille PET / SPECT muistihäiriöiden/dementian diagnostiikassa PET ja SPECT eivät ole rutiinidiagnostiikan
LisätiedotAutonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio
Kirsi Sainio 14.5.2013 Kertausta varhaisesta kehityksestä Keskushermosto ja ääreishermosto: erilaistumisen pääpiirteet Toiminnallinen jakautuminen somaattiseen ja viskeraaliseen l. autonomiseen hermostoon
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotAKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON
AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON Riina Flink Pro gradu- tutkielma Syksy 2011 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän Yliopisto
LisätiedotKOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA
KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA Taru Tammela Kirjallisuuskatsaus Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto
LisätiedotVireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila
LisätiedotAivojen rakenne HEIKKI HERVONEN. Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW
Aivojen rakenne HEIKKI HERVONEN Rohen et al.: A Color Atlas of Anatlmy, LWW HEIKKI HERVONEN Aivojen rakenne Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: - aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat
LisätiedotANNA TAPANINAHO DEVELOPMENT OF A CONDUCTIVITY MEASUREMENT METHOD DURING INSTALLMENT OF DEEP BRAIN STIMULATION ELECTRODES. Master of Science Thesis
ANNA TAPANINAHO DEVELOPMENT OF A CONDUCTIVITY MEASUREMENT METHOD DURING INSTALLMENT OF DEEP BRAIN STIMULATION ELECTRODES Master of Science Thesis Examiner: Professor Hannu Eskola Examiner and subject approved
LisätiedotAutonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio
Kirsi Sainio 8.5.2012 Kertausta varhaisesta kehityksestä Keskushermosto ja ääreishermosto: erilaistumisen pääpiirteet Toiminnallinen jakautuminen somaattiseen ja viskeraaliseen l. autonomiseen hermostoon
LisätiedotToisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston
Toisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston Hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon. Keskushermostoon kuuluvat aivot selkäydin. Aivoihin kuuluvat isoaivot pikkuaivot aivorunko.
LisätiedotAivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa
Sinikka Hiltunen 23.8.2013 1/12 Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa Julkaistu alun perin kirjassaterävä pää kaiken ikää, Valitut palat, 2011, ss. 266 279. Joiltakin osin korjattu versio sanastosta
LisätiedotAIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 16.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 3. Aivot kehityksestä syntymän jälkeen 4. Temporaalilohko:
Lisätiedot8 "Puheenhavaitsemiselimistö"
Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 27 8 "Puheenhavaitsemiselimistö" Korvan rakenteen perusasiat, ks. esim. Aulanko, R. (2005). Puheen havaitsemisen peruskäsitteitä.
Lisätiedot2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.
2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit
LisätiedotSolukalvon kerrokset. Solukalvo. Solukalvon kerrostuminen. Solukalvon tehtävät. Solunsisäiset kalvot. Dawson-Danielli-malli
Solukalvon kerrokset Solukalvo Elektronimikroskoopilla solukalvossa erottuu kolme kerrosta Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 2 nm 3,5 nm 2 nm elektronitiheä, osmiofiilinen
LisätiedotSolukalvon tehtävät. Solukalvo. Solunsisäiset kalvot. Solukalvon kerrokset. Dawson-Danielli-malli. Solukalvon kerrostuminen
Solukalvon tehtävät Solukalvo Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 1. rajaa solun yksilöksi 2. säätelee soluun tulevien ja sieltä poistuvien aineiden määrää 3. ylläpitää
LisätiedotHermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén
Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä Muonion lukio 20.8.2018 Noora Lindgrén Hermosolu perusyksikkönä äärimmäisen monimutkaisessa verkostossa Aivoissa on lähes sata miljardia hermosolua Aivojen toiminta
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
Lisätiedotexternan haaroja. Jälkimmäiset kulkevat duran lehtien luuhun ja veriviemäriin ja falx cerebriin. Mikä suoni mihinkin vuotaa?
1 Aivodissektio /Neurobiologia/ 2012 Aivodissektio on järjestetty siten, että kohteista on tehty valmiit preparaatit, joita kurssityössä tarkastellaan ja joista etsitään monisteessa nimetyt rakenteet.
LisätiedotHOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1
HOIDA AIVOJASI Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 14/03/2019 1 MITEN AIVOJA TUTKITAAN? 1. Laboratoriossa simuloidaan MEG eli magnetoenkefalografia fmri
LisätiedotMitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan
Mitä voidaan tutkia Aivojen kuvantamisemenetelmistä 14. 9. 2012 Synnöve Carlson Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto, Biolääketieteen laitos/fysiolgia Rakennetta Toimintaa ja toiminnan sijoittumista Ajallisia
LisätiedotHermosolu 1. Hermosolu. Hermosolu 2. Hermosolu 3
Hermosolu 1 Hermosolu Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet
LisätiedotWhy our Brains Love Crafts?
Why our Brains Love Crafts? Professor Minna Huotilainen Swedish Collegium for Advanced Studies and University of Helsinki Design: Anna Bananna Brain research methods are approaching everyday- life questions
LisätiedotSikiön CNS ultraäänidiagnostiikkaa. Tommi Vimpeli 23.2.2011
Sikiön CNS ultraäänidiagnostiikkaa Tommi Vimpeli 23.2.2011 Hermoston kehitys 1. Hermokudoksen induktio ektodermissä ja kaavoittuminen 2. Hermoston esiastesolujen eli neuroblastien synty ja vaeltaminen
LisätiedotHermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia
LisätiedotKuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni
Paineaallon liike ilmassa => ääni Kuulon fysiologia Antti Pertovaara Ihminen voi aistia ääniä taajuusalueella 20 20 000 Hz, miljoonakertaisella intensiteettialueella ja paikantaa äänen yhden asteen tarkkuudella
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA
T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA
LisätiedotNeuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali
Neuronin Fysiologia Lepojännite ja aktiopotentiaali Molekyylitasolla hermosolun toiminnalliset yksiköt koostuvat hermovälittjä-reseptoreista sekä Receptors and channels Ionotropic G-protein coupled Enzyme
Lisätiedotumpieritysjärjestelmä
umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen
LisätiedotFOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI
FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING
LisätiedotHormonit. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009
Hormonit Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Humoraalinen säätely = nestevälitteinen säätely, viestiaineet leviävät paikasta toiseen verenkierron ja kudosnesteen mukana osa
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA I
Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin
LisätiedotGastrulaatio neurulaatio elinaiheet
sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi
Lisätiedot2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.
1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin
LisätiedotAdrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.
Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset
LisätiedotIhmisen endokriiniset rauhaset
Ihmisen endokriiniset rauhaset Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 2/2 Erittäviä soluja myös Sydämen eteisessä Mahalaukussa (kromaffiiniset solut) Rasvakudoksessa (adiposyytit)
LisätiedotTRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO
1 (35) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO Kuvallinen potilasohje KYS:n kliinisen neurofysiologian yksikköön T E K I J Ä
LisätiedotAdrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii
LisätiedotVäärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.
1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin
Lisätiedot3 Missä aivojen kieli on?
3 Missä aivojen kieli on? Alex kärsi geneettisen mutaation aiheuttamasta parantumattomasta synroomasta, joka aiheuttaa laajan verenkiertohäiriön vasemmalle aivopuoliskolle. Vasemman aivopuoliskon laaja
LisätiedotPerusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru
Emootioiden neurobiologiaa Antti Pertovaara Perusemootioita Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Korkeamman asteen emootioita Mukana kognitiivisia komponentteja Ylpeys Kiitollisuus Le Doux n teesit
LisätiedotLuento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:
Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa
LisätiedotVesitasapainon säätely. Kappaleet 26 ja 27 Tortora 12ed
Vesitasapainon säätely Kappaleet 26 ja 27 Tortora 12ed Yleistä Noin 60% ruumiinpainosta on vettä Yli puolet solujen sisällä Loput solunulkoisessa nesteessä Kudosneste Plasma Lymfa Homeostaasi Solunulkoisen
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotNuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin
Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset
LisätiedotHengityselimistö. Kappale 23 Tortora 12ed
Hengityselimistö Kappale 23 Tortora 12ed CO 2 O 2 Airways Alveoli of lungs Exchange I: atmosphere to lung (ventilation) CO 2 O 2 Exchange II: lung to blood CO 2 O 2 Pulmonary circulation Transport of gases
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
Lisätiedotkivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia
Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy
LisätiedotAivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä
Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Minna Huotilainen Kognitiotieteen dosentti FinnBrain-hanke, Turun yliopisto Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti
LisätiedotAlakulo aivodynamiikan aamunkoissa
Ilpo Helén Alakulo aivodynamiikan aamunkoissa Psykoanalyysi, yhteiskunta ja politiikka Tampereen yliopisto 13.-14.4. 2012 Toinen filosofinen kritiikki (...) asettaa kysymyksen: Mikä on oma ajankohtamme?
LisätiedotPerusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru
Emootioiden neurobiologiaa Antti Pertovaara Perusemootioita Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Korkeamman asteen emootioita Mukana kognitiivisia komponentteja Esim. Ylpeys Kiitollisuus Le Doux
LisätiedotNEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN
NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN Laura Mattila Anna Mäkivaara Heini Ranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen
LisätiedotUnen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt. Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys
Unen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys Unen merkitys Mihin unta tarvitaan Lähes kaikki eläimet nukkuvat jopa yksi-soluisilla
LisätiedotToiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho)
Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging; fmri) [1] on aivotoiminnan
LisätiedotNeuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat
Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti
LisätiedotSignalointi: G-proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit
Jyrki ukkonen H, läinlääketieteellisten biotieteiden osasto email jyrki.kukkonen@helsinki.fi ignalointi: -proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit -proteiinikytkentäiset reseptorit uurin solukalvoreseptoriperhe
LisätiedotTRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÖSSÄ
TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÖSSÄ Olli-Matti Sirviö Opinnäytetyö Lokakuu 2013 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma
LisätiedotMiten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus
LisätiedotHormonit. Elina Itkonen
Hormonit Elina Itkonen Yleistä hormoneista Hormoni = kemiallinen viesti- eli signaaliaine Leviää verenkierron mukana koko elimistöön, mutta vaikuttaa vain soluihin, joissa on sen reseptori Reseptorien
LisätiedotTunne aivosi palaudu stressistä
Tunne aivosi palaudu stressistä Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti MILLAISTA
LisätiedotKivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys
Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin
LisätiedotLuentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)
Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud A132 Lari Vainio,
LisätiedotVaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet
Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti
LisätiedotNaishormonit, Kuukautiskierron säätely
Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden
LisätiedotNEUROLOGIA copyright 2012
NEUROLOGIA copyright 2012 NEUROLOGIA Neurologian erikoisalaan kuuluvat hermoston eli aivojen, selkäytimen ja ääreishermojen sekä lihasten elimellisten sairauksien selvittely ja hoito. Erikoisalan nimi
LisätiedotPAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ
PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ ETIOLOGIA Paula Pasanen-Aro 1 F 42 Pakko-oireinen häiriö Pakkoajatukset; toistuvia, kaavamaisia, ahdistavia, yritys vastustaa, tunnistaa omiksi ajatuksiksi vaikka vastentahtoisia
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotUnen kemia. Katsaus. Vireyttä lisäävät välittäjäaineet
Katsaus Tarja Porkka-Heiskanen ja Dag Stenberg Unen kemia Uni ja valve muodostavat vireystilan jatkumon ääripäät. Uni ei ole ainoastaan valveen puuttumista vaan aivojen aktiivinen tila, joka syntyy samaan
LisätiedotCLONINGERIN ALKOHOLISTITYYPPIEN 1 JA 2 EROT AUTORADIOGRAFIASSA
CLONINGERIN ALKOHOLISTITYYPPIEN 1 JA 2 EROT AUTORADIOGRAFIASSA Hanna Leppänen Syventävät opinnot Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/ Farmakologia
LisätiedotAspergerin oireyhtymän tutkiminen lapsilta ntms-menetelmällä
Aspergerin oireyhtymän tutkiminen lapsilta ntms-menetelmällä Jenni Miettinen TB9S Erna Mäkinen TB9S Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala
LisätiedotAistijärjestelmien yleisiä toimintaperiaatteita
Aistijärjestelmien yleisiä toimintaperiaatteita fysikaalinen energia muutetaan aistinelinten reseptorisolujen avulla hermoimpulsseiksi hermoimpulssit aina samanlaisia ärsykkeestä riippumatta, miten ärsykkeen
LisätiedotMIELIHALUN NÄKYMINEN AIVOJEN SÄHKÖISESSÄ AKTIVAATIOSSA
MIELIHALUN NÄKYMINEN AIVOJEN SÄHKÖISESSÄ AKTIVAATIOSSA Aapeli Lahtinen Kandidaatintyö Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen Yliopisto Maaliskuu 2017 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,
LisätiedotKurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2
Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2 Luento 1: Yleisten asioiden jälkeen: MB, luku 1 (s. 28-49) Luento 2: Luku 1 jatkuu +
LisätiedotNeurobiologia L/H1k-L/H2s
Neurobiologia L/H1k-L/H2s A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot
LisätiedotLiikunta ja skitsofrenia?
Liikunta ja skitsofrenia? Kirjallisuuskatsaus aivojen näkökulmasta Mikko Leinonen SPT3S1 Tuukka Äännevaara SPT3S1 Opinnäytetyö Kevät 2007 Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulu JYVÄSKYLÄN AMMATTKIKORKEAKOULU
Lisätiedot