3 Missä aivojen kieli on?

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 Missä aivojen kieli on?"

Transkriptio

1 3 Missä aivojen kieli on? Alex kärsi geneettisen mutaation aiheuttamasta parantumattomasta synroomasta, joka aiheuttaa laajan verenkiertohäiriön vasemmalle aivopuoliskolle. Vasemman aivopuoliskon laaja toimintahäiriö johti siihen, ettei Alex omaksunut minkäänlaisia kielellisiä taitoja. Normaalisti aivojemme vasen puoli keskittyy kielen hallintaan. Niinpä hänen ollessaan 8 ja puolivuotias tehtiin dramaattinen päätös: koko vasen aivopuolisko poistettaisiin. Tällainen leikkaus joudutaan toisinaan tekemään viimeisenä oljenkortena. Alex selvisi, toipui ja aloitti elämänsä toisen aivopuoliskonsa turvin. Kohtaukset hävisivät. Entä puhe? Leikkauksen jälkeen, Alexin ollessa 9-vuotias, hänen terve oikea aivopuoliskonsa alkoi omaksua kieltä. Ollessaan 15-vuotias hän oli saavuttanut 8-10 vuotiaiden kielellisen taitotason.1 Tapaus kuvaa kolmea kieleen ja aivoihin liittyvää piirrettä. Kielelliset toiminnot ovat painottuneet toiselle puolelle, tyypillisesti vasemmalle. Tätä kutsutaan lateralisaatioksi, eli toispuoleisuudeksi. Alexin tapauksessa kielen omaksuminen ei käynnistynyt niin kauan, kun sairas vasen aivopuolisko yritti puhua. Kun oikea aivopuolisko jäi yksin, se otti tehtäväkseen huolehtia kielestä. Tämä on esimerkki aivojen muovautuvuudesta. Kun vasen aivopuolisko petti, oikea otti harteilleen kielen omaksumisen. Kolmas tärkeä seikka oli, ettei kielen omaksuminen ollut mahdotonta 9-vuotiaalle Alexille. Usein ajatellaan, että kielen omaksuminen olisi aloitettava varhaisella iällä. Uskomus on myytti. Aivojen kadonnut kieli

2 Kuva 51. Aivopuoliskojen tiedonkäsittely voi erikoistua. On hyvin tyypillistä, että kielen käsittelyyn liittyvät prosessit toispuolistuvat eli lateralisoituvat. Karkeasti ajatellaan, että symboleihin liittyvät paikalliset ja algoritmiset operaatiot tuotetaan aivojemme vasemmalla (dominantilla eli hallitsevalla) puolella, kun taas kielen kontekstiin kuuluvat seikat jäsennetään oikealla (ei-dominantilla) puolella. Vasen puoli tekee pikkutarkkaa kielellistä rakentelutyötä; oikea näkee rakentelun laajemman merkityksen ja sen kontekstin. Myös monet tunteisiin liittyvät seikat, kuten kielen prosodia, eli melodia, rytmi ja äänenpaino, tuotetaan oikealla puolella. Samoin musiikin analyysi kuuluu oikealle aivopuoliskolle. Käsittelen kirjani alkupuolella pääasiassa vasemman aivopuoliskon toimintaa. Oikean aivopuoliskon rooliin kielen käsittelyssä ja käytössä paneudumme luvussa 12.

3 Esimerkki osoittaa, että kieleen liittyvillä prosessoilla saattaa olla jokin tietty paikka aivoissamme. Näin todella onkin. Tässä luvussa puhumme sen vuoksi hieman aivoista. Jo edellisessä luvussa totesimme, että ihmisen aivoissa on pakko olla kieleen erikoistuneita hermoverkkoja. Selvitämme mihin ne sijoittuvat ja luomme alustavan kuvan siitä, miten eri aivojen osat kommunikoivat keskenään. Alexin tapaus osoittaa, että kieleen liittyvät toiminnot lateralisoituvat (kuva 51). Lateralisaatio tarkoittaa toispuoleisuutta. Suurimmalla osalla meistä kielen tuottaminen ja ymmärtäminen tapahtuu vasemmalla aivopuoliskolle. Tällä tarkoitetaan sellaisia toimintoja kuten sanojen tunnistamista, niihin liittyvän tiedon tallentamista, kielen motorista ohjausta sekä kieliopillisten rakenteiden tunnistamista, säätelyä ja tuottamista. Vasen aivopuolisko näyttää erikoistuneen symbolien käsittelyyn sekä niitä koskevien paikallisten komputaatioiden säätelyyn. Se on kuin kielellinen laskukone. Vasen puoli ei näe laajempaa kontekstia, jota tarvitaan huumorin, sarkasmin, monimerkityksellisyyden, metaforien tai tunne-sävyjen tunnistamiseen. Tällaisista toiminnoista vastaa oikea aivopuolisko. Jos vasen puoli on kuin kielellinen laskukone, oikea on taiteellinen ja runollinen. Ei ole ihan väärin sanoa, että oikea aivopuolisko liittyy kommunikaatioon, vasen kieleen sinänsä. Aivopuoliskojen eroista johtuu, että kaikki taiteellisesti tai sosiaalisesti lahjakkaat ihmiset eivät välttämättä ole hyviä puhuja tai kirjoittajia, ja toisinpin. Kieli koostuu monista eri asioista, jotka saattavat sijoittua aivoissamme eri puolille. (Yksi laterialisaation ominaisuus kuitenkin on, ettei se ole joko tai. Joillakin henkilöillä oikea aivopuolisko osaa tulkita kielellisiä ärsykkeitä, ainakin jollakin tasolla. Aivoissa oikein mikään ei ole täysin tarkkarajaista tai dikotomista, vaan hieman sumeaa.) Oikea ja vasen aivopuolisko eivät toimi toisistaan riippumatta. Ne ovat yhteydessä toisiinsa aivokurkiaisen välityksellä. Aivokurkiainen on rypäs hermosolujen yhteyksiä, jotka siirtävät informaatiota aivopuolelta toiselle. Aivokurkiaisen vaurioituminen tai katkeaminen johtaa siihen, ettei oikea aivopuolisko ole yhteydessä puhuvaan aivopuoliskoon. Tällainen ihminen saattaa käyttäytyä kuin häntä ohjaisi kaksi eri mieltä. Kielen laterialisaatiosta johtuu, että vain toinen näistä mielistä kykenee ilmaisemaan itseään kielellisesti. Toinen mieli jää puhuvan aivopuoliskon varjoon. Ilmiö on herättänyt keskustelua siitä, onko aivoissamme tosiasiassa kaksi mieltä, toinen puhuva, toinen olemukseltaan mykkä tai vasemman puolen sensuroima intuitiivisempi tietoisuus. Aivojen kadonnut kieli

4 Kielen symboliset prosessit sijoittuvat suurimmalla osalla ihmisiä vasemmalle. Ne voivat syntyä myös oikealle puolelle, erityisesti vasenkätisillä. Vasemman aivopuoliskon vaurioituminen riittävän varhaisessa iässä johtaa kielen kasvamisesta oikealle. On havaittu, että kielialueiden vaurioituminen aikuisilla esimerkiksi verenkiertohäiriön seurauksena voi johtaa vastaavien alueiden käyttämiseen oikealla aivopuoliskolla ja kuntoutumiseen. Ilmiö johtuu aivojen muovautuvuudesta. Ei kuitenkaan tunneta tapauksia, joissa kieli olisi syntynyt jonnekin muualle kuin aivojen kielialueille joko vasemmalle tai oikealle. Se ei voi syntyä aivojen takaosiin, päälaelle tai sisälle. Se, kummalle puolelle kielelliset prosessit lopulta lateralisoituvat ei vaikuta siihen, millainen kieli lopputuloksena syntyy. Nykykäsityksen mukaan ei ole olemassa oikeakätisten kieltä ja vasenkätisten kieltä. (Sen sijaan tiedetään tapauksia, joissa puheen tuottaminen ja kielen ymmärtäminen ovat kehittyneet eri puolille aivoja. Tällaisella henkilöllä kieltä tuottava alue voi olla vasemmalla puolella ja kieltä ymmärtävä järjestelmä oikealla puolella. En tiedä minkäänlaista näyttöä, jonka perusteella aivojen eri puolille heittelehtivät kielijärjestelmä tuottaisi outoa kieltä.) On erittäin mielenkiintoista, että aivojen muovautuvuudesta huolimatta käyttämämme kieli itse syntyy aina samojen lakien mukaan. Aivoissa on tietty määrä muovautuvuutta, mutta oikean ja vasemman aivopuoliskon kielet ovat silti samanlaisia. On todennäköistä, että kielen perusolemus asuu syvemmällä aivoissamme, jolloin muovautuvuus on heijastumaa joistakin toissijaisista tekijöistä. Kun katsot aivoja, näet aivokuoren. Se on poimumaisesti muodostunut pintarakenne, jossa on syvänteitä ja poimuja. Sen hermosolut ovat puolestaan yhteydessä sekä toisiin soluihin eri puolella aivokuorta että aivokuorenalaisiin järjestelmiin. Näiden rakenteiden anatominen sijainti käy ilmi kuvasta 50. Aivojen organisaation kannalta on keskeistä, että käsitämme aivokuoren eri osat osana laajempaa hermoverkkoa, johon osallistuvat sekä aivokuoren alueet että sen alla sijaitsevat hermokeskukset. On tavallista, että informaation prosessointi kulkee aivokuorelta aivojen sisäosiin ja sieltä taas takaisin aivokuorelle useita ratoja pitkin, muodostaen silmukoita. Kielen tuottamista säätelevä Brocan alue on osa tällaista informaation prosessointisilmukkaa (kuva 52). Vaikka puhumme paljon aivokuoresta, kyse on viime kädessä tällaisista laajemmista silmukoista. Aivokuori ja aivojen sisäiset osat toimivat koko ajan yhdessä ja kommunikoivat keskenään.

5 Kuva 50. Aivokuoren hermoverkot ovat yhteydessä sekä toisiin aivokuoren osiin että aivokuorenalaisiin järjestelmiin. Molemmat radat ovat normaalin aivotoiminnan kannalta välttämättömiä. Kuvassa näkyvät osa aivokuorenalaisista järjestelmistä piirrettynä läpinäkyvän aivokuoren alle (värikoodit: keltainen = thalamus, ruskea = ydinjatke, vihreä = caudate, sininen = hippokampus, punainen = mantelitumake, violetti = accumbens). Aivokuori jaetaan neljään lohkoon kallon luiden perusteella. Nämä lohkot ovat otsalohko, päälakilohko, ohimolohko sekä takaraivolohko (kuva 93). Aivokuori muodostaa poimuja ja syvänteitä. Aivokuoren alueiden tarkemmassa paikallistamisessa käytetään hyväksi juuri näitä poimuja ja syvänteitä. Ne ovat kuin maamerkkejä, joiden avulla tutkijat tietävät mistä alueista milloinkin puhutaan. Tässä kirjassa emme paneudu asiaan kovin yksityiskohtaisesti. Sen sijaan paikannamme seuraavaksi muutaman kielen kannalta keskeisen alueen. Kielen prosessointiin erikoistuneet tärkeimmät aivokuoresi alueet ovat Brocan alue sekä Wernicken alue. Alueet on esitetty kuvassa 49. Kielen prosessointi ei rajoitu näille alueille, mutta niitä voidaan pitää maamerkkeinä, joiden suhteen suunnistamme muille alueille. Nämä alueet tulevat vastaa kaikessa aivojen kieltä käsittelevässä kirjallisuudessa. Sekä puhuttu että viitottu kieli aktivoivat Brocan ja Wernicken alueita, joten kyse ei ole pelkästään puhutusta kielestä. Nämä ovat aitoja kielialueita aivoissamme, eivät pelkästään puhumista tai viittomista. Kuvan 49 Brocan alue jakautuu kahteen osaan. Niistä käytetään lyhenteitä BA44 ja BA45. Taaempana sijaitsevat osat (BA45) liittyvät kielen tuottamiseen. Ne nimittäin sijaitsevat lihastoiminnasta vastaavien aivopoimujen vieressä, aivan niiden edessä. Se siis antaa toimintakäskyjä puheelimillemme, mistä puhuminen viimekädessä muodostuu. Kuva 68 havainnollistaa Brocan alueen

6 Kuva 93. Aivokuori jaetaan neljään alueeseen kallon luiden perusteella. Alueet ovat otsalohko, päälakilohko, takaraivolohko sekä ohimolohko. Aivokuori on muodostunut poimumaisesti, ja näitä poimuja käytetään kun suunnistamme aivokuoren eri alueille. Kuva 52. Aivot kuvattuna edestä, aivokuori häivytettynä pois. Aivokuoren alla sijaitsevat aivokuorenalaiset järjestelmät, esimerkiksi tyvitumakkeet ja thalamus. Ne ovat yhteydessä aivokuorelle. Kielen tuottamiseen erikoistunut Brocan alue ei toimi yksinään, ilman tällaisia yhteyksiä. Yhteydet toimivat niin, että informaatio kiertää niiden välillä useita rinnakkaisia silmukoita pitkin. Keskeistä on silmukoiden toiminnan tasapaino.

7 Kuva 49. Kuva aivojen vasemmalta aivopuoliskolta, jossa keskeiset kielikeskukset (Brocan alue, STG, Wernicken alue). Brocan alue sijaitsee otsalohkon vasemman puolen alimmassa aivopoimussa (BA45, 44). Wernicken alue sijaitsee ohimolohkon yläpoimun takaosassa. Ohimolohkon ylä- ja keskipoimu ovat molemmat tärkeitä kielen merkityksen ymmärtämisessä.

8 Kuva 134. Brocan alue MRI-kuvassa. Ylemmässä kuvassa aivojen etupuoli (otsalohko) ylhäältä kuvattuna niin, että vasen aivopuolisko sijaitsee vasemmalla. Brocan alue on merkitty nuolella. Alemmassa kuvassa aivot edestä katsottuna, jolloni vasen puoli näkyy oikealla. Tällä kielen tuottaminen tapahtuu. sijaintia suhteessa motorisiin alueisiin, jotka ohjaavat äänihuulia, kieltä, leukaa, huulia ja kasvoja. Viittomakieli käyttää samoja järjestelmiä, vaikka ensisijainen ohjausvaikutus nähdään käsien alueella. Nopeilla ja hyvillä puhujilla nämä hermoverkot toimivat ilmeisesti poikkeuksellisen hyvin. Motorisia järjestelmiä lähellä olevat alueet liittyvät puheen konkreettiseen motoriseen ohjailuun, kun taas edempänä sijaitsevat järjestelmät liittyvän korkeampiin henkisiin toimintoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi työmuistiin, symbolien yhdistelyyn ja siirtelyyn, sanahahmojen luomiseen, kielen tahdonalaiseen ohjailuun ja merkitykseen liittyvät tehtävät. Kuva 68. Brocan alueen etummainen osa (BA44) motorisen aivokuoren edessä. Brocan alueen vieressä sijaitsevat äänihuulten, kielen, kasvojen motorinen ohjailu. Heti tämän jälkeen seuraavat sormet ja kädet, joita käytetään viittomissa. Kun puhumme tai viitomme, tietoa siirtyy Brocan alueelta motorisiin järjestelmiin (kuvassa nuoli). Jos Brocan alue olisi ylempänä, saattaisimme käyttää jalkoja ja alavartaloa kielelliseen kommunikaatioon.

9 Tämän vuoksi Brocan alueella on paljon tekemistä aivojen kielen kanssa. Konkreettinen motorinen ohjaus sijaitsee siis lähellä motorisia alueita, korkeammat henkiset toiminnot lähempänä otsalohkon korkeamman kognition keskuksia (Kuva 156). Tämä ei tietenkään ole sattumaa. Kuva 156. Brocan alue muodostaa "gradientin", jossa taaempana sijaitsevat alueet vastaavat kieleen liittyvistä konkreettisimmista toiminnoista, kun taas edempänä sijaitsevat liittyvät korkeampiin henkisiin toimintoihin. Konkreettisuus tarkoittaa, että toiminnot ovat olemukseltaan lähempänä varsinaista lihastoimintaa. Abstraktit toiminnot liittyvät intuitiivisesti sellaisiin ilmiöihin kuin ajattelu, merkitys ja muisti. Toinen kieleen erikoistunut paikka aivoissasi on Wernicken alue. Se sijaitsee ohimolohkon ylemmässä poimussa, sen takaosassa (ks. kuva 49). Wernicken alueen tehtävä on kielen hahmottaminen, ymmärtäminen, puheen tuottamisessa avustaminen sekä oman puheen oikeellisuuden tarkistaminen. Täällä saapuva ja lähtevä kielellinen ärsyke kytketään yhteen merkitysten kanssa. Kielen tuottaminen ja ymmärtäminen tapahtuvat aivoissamme siis kahdessa eri paikassa. Tällä tiedolla on merkitystä, kun alamme puhua kielen häiriöistä ja kielellisistä vaikeuksista. Miksi Wernicken alue on aivojen takaosassa? Miksi se ei olisi Brocan alueen vieressä? Wernicken aluetta edempänä sen lähellä sijaitsee kuuloaivokuori, jonne kuuloinformaatio kulkeutuu lähdettyään korvasta ja saavuttuaan aivoihin (kuva 92). Täällä käsitellään ääniärsykkeen yksinkertaisia piirteitä. Se Kuva 92. Kuuloaivokuori on aivokuoren alue, jonne ääniärsykkeet saapuvat kuljettuaan korvasta ensin selkäytimen ja talamuksen kautta. Koska kyse on kuuloinformaation ensimmäisestä aivokuoren pysähdyspaikasta, voidaan sanoa, että varsinainen kuuleminen alkaa täältä. Tämä alue kuulee äänestä yksinkertaisia asioita. Aivojen kadonnut kieli

10 kuuntelee ääniä. Sen vieressä taaempana on alueita, joissa äänen käsittely monimutkaistuu ja siitä etsitään uusia, monimutkaisempia piirteitä. Juuri tämä johtaa kielen äänteiden tunnistamiseen. Tiedonkäsittely näkyy nyt pääasiassa vasemmalla puolella. Voidaan ajatella, että vain vasen aivopuolisko on kiinnostunut kielenkaltaisesta äänivirrasta. Ilmiön perimmäinen selitys on, että aivojen vasemman puolen ääni-informaation käsittely on erikoistunut ajan suhteen nopeiden muutosten analysoimiseen, jollaisia tarvitaan juuri puheen tunnistamisessa, kun taas oikea aivopuolisko käsittelee äänen korkeutta, koostumusta ja havaitsee vain ajan suhteen hitaita muutoksia, eli musiikkia. Palataksemme aikaisemmin esitettyyn kysymykseen miksi Wernicken alue sijaitsee ohimolohkolla: kun kieltä tuottava Brocan alue on lähellä aivojemme motorisia keskuksia, kieltä vastaanottava Wernicken alue sijaitsee lähellä aistikeskuksia. Niiden paikat ovat siten täysin loogisia. Ne muodostuvat juuri sinne, missä niitä tarvitaan. Ajattele kielen tuottamisen olevan vain yksi motorisen ohjailun muoto, ja kielen havaitsemisen olevan yksi osa ihmisen aistimista. Brocan ja Wernicken alueet eivät toimi aivoissamme toisistaan riippumatta. Niitä yhdistää suoraan ryväs hermosolujen välisiä kytkentöjä (kuva 70). Sen nimi on arcuate fasciculus. Tämä osa ei näy monissa kuvissa, sillä se on muotoutunut aivokuoren alle. Se koostuu pitkistä hermosolujen välisistä yhteyksistä, jotka kuljettavat tietoa aivokuoren alueilta toiselle. Rata yhdistää äänteiden tunnistamisen ja puheen tuottamisen mekanismit keskenään. Aikaisemmissa teorioissa järjestelmän uskottiin osallistuvan toistamiseen, eli kielellisen tiedon suoraan siirtämiseen aivojen takaosasta motorisiin keskuksiin, mutta tämä oli liian yksinkertainen oletus. Sillä on rooli toistamisessa, mutta järjestelmän lopullinen tehtävä on edelleen tätä kirjoittaessani epäselvä. Vähän aikaa sitten kävi ilmi, että Brocan ja Wernicken alueita yhdistää toinenkin massiivinen reitti. Se kulkee hieman kiertäen päälakilohkon kautta (kuva 70). Tähän reittiin kuuluu etummainen osa, joka yhdistää Brocan alueen ja tietyn alueen päälakilohkon alaosasta hieman Wernicken alueen yläpuolella, sekä taaemmainen osa, joka yhdistää päälakilohkon ja Wernicken aluen. Taaemmaisen osan tehtävä näyttää olevan sanan yhdistäminen sen merkitykseen. Etummaisen osan toiminta liittyy sanan toistamiseen sen merkitykseen perustuen. Myös epäsuoraan reittiä voidaan käyttää kuullun kielellisen ärsykkeen toistamiseen, mutta tällöin toistamisessa käytetään hyväksi sanan merkitystä. Aivojen kannalta on siis todella paljon eroa sillä, toistammeko kieltä mekaanisesti, vai yritämmekö myös ymmärtää, mitä kuulemme. Matka klieliaivoihin

11 Kuva 70. Aivojen kielialueet on yhdistetty toisiinsa aivokuorenalaisten hermoratojen avulla. Jo pitkään on tiedetty, että eräs tällainen hermorata kulkee suoraan ohimolohkon yläpoimusta otsalohkon alimpaan aivopoimuun (arcuate fasciculus). Uudet kuvantamismenetelmät ovat paljastaneet aivoista toisen reitin. Se kulkee päälakilohkon kautta ja päätyy niin ikään Brocan alueella otsalohkolle. Näistä ensinmainittu suora reitti osallistuu jollakin tavalla eri kielialueiden tietojen vaihtoon, kun taas jälkimmäinen epäsuora reitti yhdistää kielialueiden informaation käsittelyä merkitykseen. Epäsuora reitti löydettiin vasta vähän aikaa sitten ja sen merkitys on ilmeisesti vielä avoin. Otsalohkon aivokuori ja ohimolohkon aivokuori eivät ole suoraan kiinni toisissaan. Niiden välissä on syvänne. Otsalohko on muodostunut sienimäisesti siten, että tästä syvänteestä pääsee sen alle. Tätä ohimolohkon ja otsalohkon välissä ja otsalohkon alla sijaitsevaa aivokuorta kutsutaan insulaksi. Insula näkyy kuvassa 135. Sekin liittyy puheen motoriseen ohjaamiseen.

12 Olemme paikantaneet kaksi erittäin tärkeää aluetta. Yksinään ne voivat kuitenkin tuottaa vain mekaanista kieltä. Keskeistä kielen toiminnan kannalta on, että kieleen liittyy merkitys, ajatelu ja tahto. Missä merkitys tai ajatus syntyy? Missä se tulee mukaan kieleen? Merkitys syntyy aivoissamme useassa eri paikassa (kuva 66). Siihen kuuluu eri aisteihin (näkeminen, kuuleminen, haistaminen, koskettaminen) sidotut piirteet. Esimerkiksi sanan pallo merkitykseen voi kuulua tietoa siitä, miltä pallo näyttää (visuaaliset alueet), tuntuu (somatosensoriset alueet) tai kuulostaa (auditiiviset alueet). Tällaista tietoa tallennetaan puolella aivoja siellä, missä kyseisiä aistimuksiakin käsitellään. Tieto visuaalisista (näönvaraisista) piirteistä tallentuu siis eri alueelle, kuin tieto auditiivisista (kuulonvaraisista) piirteistä. Tietoa on aivoissamme hajallaan eri puolilla. Merkitykseen kuluu myös aistimisesta riippumaton esitysmuoto, joka kokoaan aistitietoa yhteen paikkaan ja yhdistää sitä muuhun kieleen. Puhutaan tietomuistista tai semanttisesta muistista. Tällaista tietoa aivot tallentavat vasemman ja oikean ohimolohkon etu- ja alaosaan. Nämä keskukset kokoavat tietoa eri puolilta aivoja. Ne tallentavat abstrakteja käsitteitä. Ehkä ne ovat aistimuksista irrallisia abstrakteja ideaaleja, Kuva 66. Merkitykseen liittyvät keskeiset aivoalueet ja niiden tehtävät. Järjestelmään kuuluu kolmenlaista tietoa: tiettyyn aistimodaliteettiin liittyvää tietoa (aistialueet), aistimodaliteeteista riippumatonta tietoa (ohimolohkon etu- ja alaosat) sekä kielellistä toimintaa ja tiedon käyttöä (Brocan alue ja Wernicken alue). Uskon että merkitykseen kuuluu paljon muutakin, ja tästä puhumme myöhemmin. Kuva 135. MRI-kuva aivoista edestä. Ohimolohko on sienimäinen rakenne, jolloin sen ja otsa- ja päälakilohkon väliin jää syvänne. Syvänteen reunoja kutsutaan insulaksi. Se on siis piilossa olevaa, aivojen sisällä kiertynyttä aivokuorta. Insula liittyy kielen motoriseen ohjailuun. Matka klieliaivoihin

13 joista kreikkalainen filosofi Platon ( ekr.) kirjoitti. Ohimolohkon eri alueet tallentavat erilaista tietoa. Esimerkiksi työkalut, ihmiset tai eläimet on representoitu eri paikoissa. Tieto, merkitys ja kieli ei riitä kertomaan kaikkea kieleen liittyvää. Tarvitaan lisäksi kommunikaatio. Kommunikaatiossa on kyse laajemmasta ilmiöstä: voimme kommunikoida muullakin tavalla kuin vain kieltä käyttämällä. Kommunikaatio on mahdollista vaikkapa taiteen välityksellä. Esimerkiksi Brocan alue, josta oli puhetta aikaisemmin tässä luvussa, vastaa kielen tuottamisen mekanismeista, mutta ei vapaan tahdon alaisesta puheen ohjaamisesta. Sen vaurioituminen johtaa siihen, että henkilö haluaa puhua, mutta ei löydä kielellisiä ilmaisukeinoja tai sanoja. Kieli on kadoksissa; halua kommunikaatioon on. Vastaavasti aivojen motivaatiokeskusten vaurioituessa seurauksena saattaa olla puhumattomuus (eli mutismi), joka ei vaikuta varsinaisiin kielen mekanismeihin. Ihminen osaa puhua, mutta ei halua, tai ei ikäänkuin edes kykene haluamaan. Luvun 1 kieltä toistavalla ja laulavalla potilaalla Brocan alue toimi potilaan tahdosta riippumatta. Aivokuori Brocan alueen ympärillä oli vaurioitunut. Nykyään ajatellaan, että tahdonalainen puhe saa alkunsa otsalohkolla. Tämä tahdonalainen ja suunnitelmallinen toiminta siirtyy Brocan alueelle, jolloin se muuttuu lihastoiminnaksi. Voit ajatella miten aivoissa syntynyt ajatus muuttaa olomuotoaan konkreettiseksi lihastoiminnaksi. Motivaatioon ja tarpeisiin liittyvät mekanismit liittyvät ennen kaikkea tunne-elämää sääteleviin aivokuorenalaisiin järjestelmiin sekä pihtipoimun etuosaan. Pihtipoimu sijaitsee otsalohkolla kahden aivopuoliskon välisessä syvänteessä. Ilmeisesti siellä syntyy ihmisen perimmäinen tahtominen ja motivaatio, ainakin mitä tulee aivotoimintaan (onko ihmisellä aivoisa erillinen sielu?). Kommunikaatio ja sosiaalinen vuorovaikutus näyttää puolestaan liittyvän otsalohkon lisäksi erityisesti aivojen oikean puoliskon toimintaan. Tutustumme tähän ilmiöön myöhemmin tutkiessamme sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöitä. Minulta on usein kysytty, onko eläimillä esimerkiksi simpansseilla Brocan tai Wernicken aluetta. Kysymykseen on vaikea vastata sen vuoksi, että vaikka monien eläinten aivokouri on järjestynyt samalla tavalla kuin ihmisillä, siinä on myös eroja. Koska eläimillä ei ole kieltä, emme oikein tutkia mitä alueita kielellinen prosessointi aktivoi eläinten aivoissa. Sen sijaan voimme paikantaa eläinten aivokuorelta Brocan aluetta vastaavan aivoalueen ja tutkia, onko siellä samanlaisia hermoverkkoja kuin ihmisillä ja mitä ne mahdollisesti tekevät.

14 Tällaiset alueet voidaan todellakin paikantaa. Taaimmainen alue näyttää liittyvän eläimillä kasvojen ja käsien liikemotoriikan hallitsemiseen, etummainen muistitoimintoihin. Monet ajattelevat, että ihmisen kieli on erikoistunut tällaisista evolutiivisesti vanhemmista järjestelmistä. Kieli on toden totta evolutiivisesti uusi ja ainutlaatuinen tapa ohjailla käsiä ja kasvoja! Toinen usein kuulemani kysymys on, miten ihmisen kieliaivot ovat kehittyneet ihmisen evoluutiossa. Tämäkin pulma on vaikea ratkaista, sillä emme pääse tutkimaan puoli miljoonaa vuotta sitten kuolleiden esi-isiemme aivotoimintaa. Ongelman ratkaisemista vaikeuttaa se, että vain ihmiset osaavat käyttää kieltä. Emme tämän vuoksi pääse tutkimaan kielen evoluutiota tekemällä vertailuja muiden lajien edustajien kanssa. Jotakin hyvin erikoislaatuista ihmisen evoluutiossa on tapahtunut. Saatavilla oleva näyttö tukee hypoteesiä, että kyse on melko tuoreesta, ehkä noin 100,000 vuotta vanhasta ihmisen aivotoiminnan muutoksesta. Jotkut ovat väittäneet, että myös eläimillä on kieli. Meillä on kotona kaksi undulaattia, jotka alkavat laulaa kun soitan pianoa. Ehkä kyse on kommunikaatiosta? Mitä luulet simpanssin aivoissa tapahtuvan, kun esitämme sille kielellisiä ärsykkeitä tai vaadimme simpanssia prosessoimaan lauseita? Vastaus on, ettei mitään. Eläimet ohittavat koko asian reagoimatta siihen millään tavalla. Tämän vuoksi ei ole olemassa tietoa simpanssin kielellisestä työmuistista tai simpanssin morfosyntaktisen prosessoinnin vaiheista, eikä simpansseja vaivaa lukihäiriö tai kielellinen erityisvaikeus. Entäpä jos laskemme rimaa alemmas ja yritämme opettaa simpanssille yhden viittoman antamalla sille banaanin joka kerta, kun eläin tuottaa jonkin halutun viittoman? Nyt alkaa tapahtua. Valtava määrän simpanssin aivokapasiteettia valjastuu viittoman tuottamiseen. Sen jälkeen voimme nostaa vaativuustasoa ja koittaa opettaa kaksi sanaa, ja niin edelleen. Esimerkkini tarkoitus oli valaista miten tutkijat lähestyvät kysymystä eläinten ja ihmisten kielestä. Sen sijaan että ajattelemme kielen olevan yksi, jakamaton kyky, tutkimme jokaisen lajin kohdalla erikseen, minkälaisiin kielellisiin toimintoihin se kykenee (laboratoriossa tai luontaisessa ympäristössään). Tässä kirjassa puhun pääsääntöisesti sellaisista kielellisistä kyvyistä, jotka kuuluvat vain ihmiselle. On olemassa tutkijoita, joiden mukaan kieltä ei voi erottaa sosiaalisesta vuorovaikutuksesta tai kommunikaatiosta. Kuitenkin nämä taidot on välttämätöntä erottaa toisistaan, jos halumme ymmärtää vaikkapa lasten kielellisiä vaikeuksia. Kommunikaatiota ja sosiaalista vuorovaikutusta Matka klieliaivoihin

15 mitataan erilaisilla testeillä kuin vaikkapa sanaston laajuutta tai laatua, kieliopillisten rakenteiden hallintaa tai käsitteiden osaamista. Kommunikaatio on kykyä keskinäiseen vuorovaikutukseen, jossa on otettava huomioon toisen ihmisen näkökulma; sanaston tai kieliopin hallitsemiseen tällaista taitoa ei tarvita. Tämän vuoksi sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät kyvyt sijoittuvat aivoissa eri alueille kuin kielen ydinprosessit. Lopuksi tiedän tutkijoita, joiden mukaan kielen ydinprosessit muovautuvat yksinomaan kommunikaation vaatimusten mukaan. Hypoteesin puolesta ei ole olemassa empiiristä näyttöä. Päinvastoin, tunnetaan monia tapauksia, joissa ihmisen sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot ovat pahasti häiriintyneet tai kehittyneet puutteellisesti kielen pintarakenteiden säilyessä ennallaan. Ihmisen kieli on yhdistelmä monia erilaisia kykyjä ja aivoprosesseja, eikä mikään niistä ole hallitsevampi tai ensisijaisempi muihin nähden. 1 Vargha-Khadem, F., Carr, L.J., Isaacs, E., Brett, E., Adams, C., & Mishkin, M. (1997). Onset of speech after left hemispherectomy in a nine-year-old boy. Brain 120, Aivojen kadonnut kieli

16 Matka klieliaivoihin

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1 Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

viittomat kommunikoinnissa

viittomat kommunikoinnissa viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

2 Mikä on aivojen kieli?

2 Mikä on aivojen kieli? 2 Mikä on aivojen kieli? Maapallolla puhutaan tuhansia kieliä. Suomi, ruotsi tai englanti ovat esimerkkejä luonnollisista kielistä. Monet osaavat puhua useampaa kuin yhtä kieltä; nykyään yhä useampi suomalainenkin

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla 1. Tehtävänanto Pohdi kuinka opettaisit yläasteen oppilaille murtolukujen peruslaskutoimitukset { +, -, *, / } Cuisenairen lukusauvoja apuna

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Ihmisen chakrajärjestelmä

Ihmisen chakrajärjestelmä Ihmisen chakrajärjestelmä Aivan ulommaisena meitä ympäröi aura. Se toimii suojaavana kerroksena ihmisen ja maailman välissä. Aurassa on neljä kerrosta, neljä energiakehoamme fyysisen kehomme ympärillä;

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on oppinut, että vain kyseenalaistamalla

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä Kielijärjestelmä Kieli merkitys ja logiikka 3: Kielen biologinen perusta Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science

Lisätiedot

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä

Lisätiedot

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN 4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN Tähän lomakkeeseen on tarkoitus koota tietoa lapsen valmiuksista vanhemmilta, päivähoidosta ja neuvolasta. Vanhemmat

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Evantia 360 Teen Start -taulusto

Evantia 360 Teen Start -taulusto Evantia 360 Teen Start -taulusto Evan%a360 Teen Start - taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen

Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen Vanha Satama Mielenterveysmessut 20.11.2012 Narsistien uhrien tuki ry Sirpa Polo FT, KM Henkinen väkivalta On ajassa ilmi tuleva oleva vakava ja laaja psyykkinen

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Ehto- ja toistolauseet

Ehto- ja toistolauseet Ehto- ja toistolauseet 1 Ehto- ja toistolauseet Uutena asiana opetellaan ohjelmointilauseet / rakenteet, jotka mahdollistavat: Päätösten tekemisen ohjelman suorituksen aikana (esim. kyllä/ei) Samoja lauseiden

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

PROFESSORI ANTTI HERVONEN MUUTAMA OMANTUNNON KYSYMYS SINULLE

PROFESSORI ANTTI HERVONEN MUUTAMA OMANTUNNON KYSYMYS SINULLE PROFESSORI ANTTI HERVONEN MUUTAMA OMANTUNNON KYSYMYS SINULLE Oletko huomannut, että Olet alavireinen ja väsähdät nopeammin kuin ennen? Olet tullut stressiherkemmäksi, hermostut aikaisempaa herkemmin? Olet

Lisätiedot

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään

Lisätiedot

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9. Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Seniori-taulusto Kuvat Avainsanat

Seniori-taulusto Kuvat Avainsanat Seniori-taulusto Kuvat Avainsanat Seniori-taulusto on suunniteltu aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi -kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin

Lisätiedot

Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen

Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen Evantia Juniori-taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi - kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Sosiaalinen taso: Kertominen ja tarinan rakentaminen yhdessä

Sosiaalinen taso: Kertominen ja tarinan rakentaminen yhdessä Harjoite 5: AARRESAARI Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: P: aikajärjestys, IR: suhteet, sarjan järjestäminen Toiminnan tavoite ja kuvaus: Lapset käyttävät kuvia hyväksi muodostaessaan tarinan

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti

Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti Joonatan Porkkala PSw2.1 2017 2 1 Johdanto 1.1 Taustateoria Tutkimuksen taustateoriana on Piaget n teoria lapsen kognitiivisesta

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin

Lisätiedot

SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu

SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Näkökulma arviointiin ja tutkimukseen Suomi 100 ei ehkä

Lisätiedot

NELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS. Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake

NELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS. Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake 1 NELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake LAPSEN HENKILÖ TIEDOT / VARHAISKAS- VATUKSEN TIEDOT Lapsen nimi Varhaiskasvatuspaikka

Lisätiedot

Vuorovaikutus- ja viestintätaidot haastavissa asiakastilanteissa ja tiimityössä

Vuorovaikutus- ja viestintätaidot haastavissa asiakastilanteissa ja tiimityössä Vuorovaikutus- ja viestintätaidot haastavissa asiakastilanteissa ja tiimityössä PUHTAUSALAN ESIMIES- JA ASIANTUNTIJAPÄIVÄT 24.-25.1.2019 Hilton Helsinki Strand Franz Schnider Miksi? Ääritilanteissa normaalia

Lisätiedot

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Kenguru 2017 Student lukio

Kenguru 2017 Student lukio sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Oikeasta vastauksesta saa 3, 4 tai 5 pistettä.

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen

Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Luvan saatuasi m erkitse vastauslomakenumerosi eli vastauslomakkeen 3 o i keassa yläreunassa oleva numero. Vastauslomakenumero VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Copyright Helsingin

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot