Uudenkaupungin henkilöstöstrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenkaupungin henkilöstöstrategia"

Transkriptio

1 1 Uudenkaupungin henkilöstöstrategia Kaupunginhallitus Kaupungin johtoryhmä Yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja määrittely 2 Henkilöstöstrategian lähtökohtana ovat mm. Uudenkaupungin menestysstrategia ja palveluiden hankintastrategia. Henkilöstöstrategian avulla kaupunki kehittää työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaansa. Sen avulla tuetaan johtamista ja strategisten tavoitteiden saavuttamista sekä ennakoidaan tulevia haasteita. Henkilöstöstrategian päämääränä on luoda perusta kaupungin vision ja strategian mukaiselle, yhtenäisiä suuntaviivoja noudattavalle henkilöstöpolitiikalle. Tavoitteena on lisäksi pitää henkilöstö osaavana sekä aktiivisesti itseään, työtään ja työyhteisöään kehittävänä. Henkilöstö- ja lakiasiainosasto on valmistellut henkilöstöstrategiaa yhdessä henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiesten sekä palvelukeskusten henkilöstöasioista vastaavien hallinto- ja talouspäälliköiden kanssa. Menestysstrategia Uudenkaupungin kaupungin menestysstrategia on laadittu vuonna 2001 ja se on tarkistettu vuonna Menestysstrategian mukaan päämääränä on, että kaupungin talous on tasapainossa vuonna Tuottavuutta parannetaan niin, että vuosittaiset palkkakustannusten nousut kyetään kattamaan ilman lisämäärärahoja. Tämä edellyttää muutoksia toiminnoissa. Kuntalaisten hyvinvoinnin turvaavat peruspalvelut säilyvät, mutta niiden laatutasot arvioidaan maan keskiarvon kustannusten ja keskiarvokäytön kriteereillä huomioiden mm. ikä- ym. rakenteet ja niitä suunnataan palvelutarpeen mukaisesti (väestörakenteen muutokset). Kohdassa Julkiset palvelut todetaan lisäksi, että kuntalaisten hyvinvointia toteutetaan julkisin palveluin, jotka ovat asiakaslähtöisiä, kustannustehokkaita ja laadukkaita. Osa niistä tuotetaan tai järjestetään seudullisesti sekä yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Kohdassa suhtautuminen henkilöstöön todetaan: Periaatteellinen lähtökohta: Henkilöstö on kuntalaisten palvelujen kehittämisen keskeinen voimavara. Jatkuva kehittämistyö on välttämätöntä palvelujen tehokkuuden ja laadullisuuden takaamiseksi. Suunnittelukaudella eläköitymisiän saavuttavat noin 300 henkilöä, (näistä varsinaisen eläkeiän saavuttaa suunnittelukaudella noin 80) on joustovara, jota luonnollisen poistuman lisäksi ensisijaisesti hyödynnetään uutta talouden tasapainoa etsittäessä. Lisäksi suhtaudutaan myönteisesti seudullista palvelutuotantoa toteuttaviin henkilöstöratkaisuihin. tarkistetaan palvelukeskuksittain ja henkilöittäin henkilöstösuunnitelma eläköitymisten suhteen tarkistetaan palvelutuotannon seutu- ja yritysmuotoisten ratkaisujen vaikutusta nykyiseen henkilöstöön

3 3 suositaan tehtävien yhdistämisiä ja matalia organisaatioita Palvelujen hankintastrategia ja kilpailuttamisen pelisäännöt Kaupunginhallitus päätti käynnistää palvelujen hankintastrategian laadinnan, jossa painopisteenä ovat oman palvelutoiminnan jatkuva kehittäminen ja kaupungin oman organisaation ulkopuolelta tuotettavien palvelujen hyödyntäminen. Palvelustrategia sisältää myös kaupungin kilpailuttamista koskevat linjaukset. Kaupunginjohtajan asettama työryhmä sai työnsä valmiiksi syyskuun lopussa Strategia hyväksytään keväällä Palvelujen hankintastrategian tarkoituksena on turvata kaupunkilaisten palvelut edistämällä uusia tuotantotapojen käyttöönottoa, oman toiminnan kehittämistä ja palvelumarkkinoiden hyödyntämistä. Strategiassa tuodaan esille, mitkä seikat on huomioitava vaihtoehtoisia tuotantotapoja mietittäessä ja palvelujen hankinnassa sekä miten toimitaan kilpailuttamistilanteessa ja mikä on henkilöstön asema. Palvelujen hankintastrategia on toimintafilosofia, johon sitoutuminen edistää parhaiden toimintatapojen etsintää ja julkisten palveluiden avautumista markkinoille. Strategia on luonteeltaan uutta toimintatapaa käynnistävä. Tulevia haasteita Liite eläköitymisistä Kunnat joutuvat lähivuosina kilpailemaan työvoimasta muiden työnantajien kanssa, sillä kunnat tarvitsevat tällä vuosikymmenellä noin uutta työntekijää, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Erityisen suuria ongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla. Näillä aloilla ei riitä edes eläkkeelle siirtyvän henkilöstön korvaaminen, sillä väestön ikääntyessä kuntien palvelurakenne muuttuu ja hoiva - ja hoitopalvelujen tarve kasvaa. Tarvitaan yli lisätyöntekijää hoitamaan vanhenevaa väestöä. Työvoimapulan helpottamiseksi tarvittaneen lisää myös osaavia ammattitaitoisia maahanmuuttajia. Kaupungin palveluksessa olevasta työvoimasta siirtyy vuoteen 2015 mennessä vanhuuseläkkeelle lähes 40 %. Nykyinen toimintatapa edellyttää, että kaupungilla on vuonna 2015 noin 330 uutta työntekijää. Kaupungin talous ei kuitenkaan anna mahdollisuutta palkata uutta työvoimaa kaikkiin vapautuviin työpaikkoihin. Kehitys antaa mahdollisuuden uusien toimintatapojen kokeiluun. Kunnallinen työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Tekninen kehitys muuttaa ja poistaa kokonaan työtehtäviä ja työprosesseja ja luo uusia. Ihmisten arvot ja palveluodotukset muuttuvat. Kunnalle tulee jatkuvasti uusia velvoitteita, vaikka rahaa on käytettävissä entistä vähemmän. Työyhteisöt joutuvat jatkuvasti muuttamaan toimintastrategioitaan vastaamaan uusia vaatimuksia.

4 4 Uudenkaupungin henkilöstöstrategian vaikuttavuusnäkökulmat ja kriittiset menestystekijät Vision eli tulevaisuuden tahtotilan toteuttaminen edellyttää asioiden tarkastelua erilaisista näkökulmista. Uudenkaupungin henkilöstöstrategiaa tarkastellaan henkilöstöpoliittisen vaikuttavuuden, organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden sekä resurssien näkökulmista. Jokaiselle näkökulmalle on määritelty kriittiset menestystekijät eli ne asiat, missä kaupungin on pitkällä aikavälillä onnistuttava vision toteuttamiseksi. Strategiassa on yhteensä 13 kriittistä menestystekijää UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Henkilöstöpoliittinen vaikuttavuus Kriittiset menestystekijät Hyvä työnantaja sekä tavoitteellinen ja suunnitelmallinen johtaminen Osaava, ammattitaitoinen työhönsä motivoitunut, sitoutunut ja uudistushaluinen henkilöstö Aito yhteistoiminta Henkilöstön työhyvinvointi Tulokseen kannustava palkitseminen VISIO YHRES KAUPUNKIM PARHAKS Uudenkaupungin kaupunki on luotettava, arvostava, määrätietoinen, innostava ja kilpailukykyinen työnantaja. Henkilöstö, joka on osaava, motivoitunut ja uudistushaluinen, tuottaa ja järjestää laadukkaita asiakkaan tarvitsemia palveluja tehokkaasti ja taloudellisesti Organisaation suorituskyky ja toimivuus Kriittiset menestystekijät Asiakkaiden tarvitsemia palveluja tuotetaan ja järjestetään kokonaistaloudellisesti edullisesti ja hyvin Tavoitetietoisuus ja uudistuminen Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö Oikea organisaatiorakenne joustava organisaatio Perustehtäviin keskittyminen Resurssit Kriittiset menestystekijät Oikea henkilöstömitoitus ja rakenne Osaavan henkilöstön saatavuus Kehittämiseen panostaminen

5 1. Henkilöstöpoliittinen vaikuttavuus 5 Henkilöstöpoliittinen vaikuttavuus sisältää ne henkilöstöä ja työnantajaa koskevat tekijät, joissa on onnistuttava, jotta visio saavutetaan Hyvä työnantaja sekä tavoitteellinen ja suunnitelmallinen johtaminen Työnantaja, joka käsittää sekä poliittisen johdon että esimiehet, on luotettava, johdonmukainen, palkitseva, tasapuolinen, innostava ja arvostava. Työnantaja tiedostaa työnantajan vastuunsa ja on yhteistyön luoja sekä huolehtii siitä, että työnantajan imago on kunnossa. Strategisella henkilöstöjohtamisella parannetaan työyksiköiden tuloksellisuutta ja kilpailukykyä sekä työelämän laatua. Henkilöstöllä on oikeus oikeudenmukaiseen ja vuorovaikutukseen perustuvaan johtamiseen, jonka avulla kehitetään työilmapiiriä ja ylläpidetään työkykyä. Kaupungin johtamiskulttuuri tukee kaupungin imagoa hyvänä työnantajana Osaava, ammattitaitoinen, työhönsä motivoitunut, sitoutunut ja uudistushaluinen henkilöstö Kaupungin palveluksessa on hyvin koulutettu, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö Kaupunki tukee uralla etenemistä ja ammatillista kehittymistä sekä ammatinvaihtoa kaupungin palveluksessa Sisäisiä siirtoja ja työnkiertoa sekä tehtävien uudelleenjärjestelyjä tehdään aina tarvittaessa 1.3. Aito yhteistoiminta Henkilöstö osallistuu työyhteisön toimintaan ja sen kehittämiseen organisaation eri tasoilla yhteistoimintasopimuksen mukaisesti

6 Henkilöstön työhyvinvointi Mahdollistetaan työyhteisö, jossa tuetaan jaksamista ja jossa on avoin, vuorovaikutteinen ja turvallinen työilmapiiri ja -olosuhteet, joihin jokainen voi vaikuttaa Työhyvinvointi, työelämän laatu ja työn sisältö ovat tulevaisuudessa tärkeitä kilpailutekijöitä kilpailtaessa uudesta osaavasta työvoimasta Tuloksiin kannustava palkitseminen Kannustaminen ja palkitseminen on osa normaalia toimintaa. Hyvään johtamiseen kuuluu työtä koskevan palautteen ja kiitoksen antaminen. Paras tunnustus on välitön, tilannekohtainen, oikeudenmukainen ja saajansa arvostama. 2. Organisaation suorituskyky ja toimivuus Tässä näkökulmassa tarkastellaan niitä tekijöitä, joilla vaikutetaan organisaatioiden suorituskykyyn ja toimivuuteen Asiakkaiden tarvitsemia palveluja tuotetaan ja järjestetään kokonaistaloudellisesti edullisesti ja hyvin Yksiköiden toimintoja kehitetään koko ajan palvelujen kilpailukyvyn varmistamiseksi Kuntalaisten hyvinvointia toteutetaan julkisin palveluin, jotka ovat asiakaslähtöisiä, kustannustehokkaita ja laadukkaita. Osa niistä toteutetaan tai järjestetään seudullisesti sekä yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa 2.2. Tavoitetietoisuus ja uudistuminen Jokainen tietää oman yksikkönsä ja oman työnsä tavoitteet ja toteuttaa näitä jokapäiväisessä työssään. Henkilöstö on valmis muutokseen ja uudistumiseen

7 Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö Palvelukeskusten ja työyksiköiden rajat ja kuntarajat Vakka-Suomen seudulla eivät ole esteenä yhteistyölle ja kehittämiselle 2.4. Oikea organisaatiorakenne joustava organisaatio Kaupungilla on tehokas ja joustava organisaatiorakenne 2.5. Perustehtäviin keskittyminen Keskitytään perustehtävien tekemiseen karsimalla kaikki epäoleellinen 3. Resurssit Resursseilla tarkoitetaan niitä tekijöitä, jotka varmistavat organisaation suorituskyvyn ja henkilöstöpoliittisen vaikuttavuuden päämäärien saavuttamisen ottaen huomioon taloudellisuuden ja tuottavuuden Oikea henkilöstömitoitus ja rakenne Henkilöstön määrä ja rakenne mitoitetaan vastaamaan asetettuja tavoitteita 3.2. Osaavan henkilöstön saatavuus Kaupungilla on riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö Kaupungilla on hyvä maine työnantajana Kehittämiseen panostaminen Toimintoja kehitetään jatkuvasti Vähenevistä resursseista huolimatta joudutaan panostamaan kehittämiseen, sillä kuntasektori on jatkuvassa muutoksessa. Myös tuloksellisuuden parantaminen edellyttää kehittämiseen panostamista.

8 8 LIITE VANHUUSELÄKKEELLE JÄÄVÄT HENKILÖT VUOSINA Palvelukeskuksittain (ilman aluepelastuslaitosta) Vuosi Kaup.kanslia Sos.- ja terv.keskus Sipa Tyke ja liikelait. Yht Kum %-osuus , , , , , , , , , , , , ,48 Yhteensä Vak. hlöstö ilman aluepelastuslaitosta Hlöstön väh % 37,50 34,77 41,89 50,00 39,48 Vanhuuseläkkeelle vuosina jää yhteensä 334 henkilöä (n. 40 % henkilöstöstä). Eläkkeelle jäävien määrä kasvaa vuosittain. Huippuvuosi on vuonna 2011 yhteensä 43 henkilöä. Suhteellisesti eniten eläkkeelle jäädään teknisestä ja ympäristökeskuksesta eli 50 % henkilöstöstä. Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina yhteensä

9 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TAVOITTEIDEN JA PÄÄMÄÄRIEN TOTEUTTAMISEKSI KÄYTETTÄVÄT TOIMENPIDE- JA KEINOVALIKOT 1. Henkilöstöpoliittinen vaikuttavuus 1.1 Hyvä työnantaja sekä tavoitteellinen ja suunnitelmallinen johtaminen Esimieskoulutus Esimiesinfot Poliittisen johdon yhteispalaverit esimiesten ja järjestöjen edustajien kanssa Poliittisen johdon koulutusta, jossa kerrotaan organisaatioiden toiminnasta ja toimintatavoista sekä henkilöstöhallintoa ohjaavista säädöksistä, määräyksistä ja sopimuksista Ulkoisen informaation laadun parantaminen ja positiivisten asioiden esille tuominen nykyistä enemmän Johtamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: o esimies ymmärtää yksikön tehtävät ja niiden yhteyden oman palvelukeskuksen toimintojen ja koko kaupungin toimintojen kokonaisuuteen o esimies huolehtii siitä, että yksiköllä on yhteisesti luodut selkeät tavoitteet ja että toimintaa mitataan oikein. Asiakkuus näkyy tavoitteissa ja toiminnan arvioinnissa. o johtaminen on vuorovaikutteista ja avointa uusille ajatuksille o esimies käy vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelut henkilöstönsä kanssa o esimies kannustaa henkilöstöä ammatilliseen kehittymiseen ( yksi osa kehityskeskustelua) o esimies kehittää työyhteisön ilmapiiriä yhdessä henkilöstönsä kanssa o esimies tiedostaa johtamisen vaikutukset työkykyyn ja yksikön ilmapiiriin o esimies kehittää valmiuksiaan toimia johtajana o esimies saa henkilöstön tarkastelemaan omaa työtään uudella tavalla ja kehittämään sitä o esimies hyödyntää henkilöstön osaamista o esimies antaa säännöllisesti palautetta työstä

10 2 1.2 Osaava, ammattitaitoinen, työhönsä motivoitunut, sitoutunut ja uudistushaluinen henkilöstö Kehityskeskustelut Esimiehen kanssa vähintään kerran vuodessa käytävissä kehityskeskusteluissa sovitaan työntekijän tavoitteista. Kehityskeskusteluissa arvioidaan työntekijän onnistuminen tavoitteissa ja esimiehen onnistumista edellytysten luomisessa työn tekemiselle ja yhteistyölle. Lisäksi arvioidaan, mitkä ovat ne työn osa-alueet, joiden tekemisessä työntekijän tulee kehittyä sekä sovitaan kehittämistoimenpiteistä ja koulutustarpeista. Koulutus Osaamista tuetaan suunnitelmallisella henkilöstökoulutuksella ja ammatillisella täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutuksella. Henkilöstökoulutuksen tulee perustua todellisiin tarpeisiin ja sen on oltava suunnitelmallista pitkäjänteistä ja tavoitteellista. Henkilöstökoulutuksessa tulee ennakoida tulevaisuuden työvoiman tarve kullakin toimialalla ja edistää tarvittavan koulutuksen järjestämistä yhteistyössä oppilaitosten kanssa sekä käyttämällä myös oppisopimuskoulutusmahdollisuutta. Jokaiselle henkilölle laaditaan hänen kehittymistarpeisiinsa, tuleviin uudistuksiin ja lainsäädännön muutoksien hallintaan perustuva pitkän aikavälin koulutussuunnitelma, jota tarkistetaan ja toteutetaan vuosittain. Yksittäisten henkilöiden koulutuksen lisäksi järjestetään myös koko kaupunkia koskevaa yhteistä koulutusta vuosittain laadittavan koulutussuunnitelman mukaisesti. Oppisopimuskoulutuksen toteuttamistarvetta selvitetään lähinnä niillä toimialoilla, jotka tarvitsevat tulevaisuudessa lisäresursseja nykyistä enemmän sekä työyksiköissä, joissa on eläköitymässä runsaasti työntekijöitä. Heidän tieto-taitonsa siirtyminen uusille työntekijöille on välttämätöntä. Perehdytys Vuoden 2004 aikana uudistetaan perehdytysjärjestelmä. Uudet työntekijät perehdytetään järjestelmällisesti. Järjestelmällinen perehdyttäminen tehdään myös silloin, kun henkilön työt muuttuvat.

11 3 Sisäiset siirrot ja työnkierto Suositaan sisäisiä siirtoja ja tehtävien uudelleenjärjestelyjä ja työtehtävät priorisoidaan. Selvitetään työnkiertomahdollisuudet ja toteutuksen tuomat hyödyt/haitat kaikissa palvelukeskuksissa. Mentorointi Käytetään tarvittaessa mentorointia tieto-taidon siirtämisessä : - vaativissa tehtävissä työntekijä perehdyttää itse seuraajansa ennen eläkkeelle siirtymistään - kokenut työntekijä opastaa uutta työntekijää (mestari-kisällimalli) 1.3 Aito yhteistoiminta Toteutetaan yhteistoimintaa hyväksytyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti 1.4 Henkilöstön työhyvinvointi Johtaminen, toimintatavat ja vuorovaikutus o työn suunnittelun parantaminen o yhteistyön ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen o työn tavoitteiden selkiyttäminen o sisäisen tiedotuksen parantaminen o johtamisen ja esimiestyön kehittäminen o tiimityön kehittäminen o työn monipuolistaminen o työn itsenäisyyden ja vastuun lisääminen o palautteen ja kannustuksen lisääminen o henkilöstön arvostuksen lisääminen o työjärjestelyjen joustavuuden kehittäminen o työnjaon ja työn mitoituksen parantaminen o muutosten- ja kriisienhallinnan parantaminen o työaikojen joustavuuden parantaminen Työn ja työympäristön kehittäminen o ergonomian, työhygienian ja työturvallisuuden parantaminen Osaamista edistävät toimenpiteet, ks. 1.2

12 Toimintakykyä ja terveyttä edistävät toimenpiteet Tuloksiin kannustava palkitseminen o liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen o kuntoutuksen järjestäminen o terveellisten elämäntapojen edistäminen o työt yksiköissä on jaettu siten, että jokaisen työt ovat monimuotoisia ja mielenkiintoisia ja työntekijällä on mahdollisuus käyttää kaikkia taitojaan ja osaamistaan o työt jaetaan työyksiköissä tasapuolisesti ja ruuhkahuippujen tasoittamiseksi on luotu järjestelmä siten, että työvoimaa voidaan hetkellisesti siirtää tai lainata muilta yksiköiltä o panostetaan työkykyä ylläpitävään liikuntatoimintaan (TYKY-toiminta) o esimiesten kouluttaminen o työhyvinvointiin liittyvä kysely koko henkilöstön osalta joka toinen vuosi (työolobarometri) o määritellään ne toimenpiteet, joita tehdään em. kyselyn tulosten johdosta o sairauspoissaolojen seuranta ja johtopäätösten tekeminen o kysely työstä lähteville lähdön syistä sekä työhyvinvointiin liittyvistä seikoista o työterveyshuolto käyttää tarvittaessa ns. työstressikyselyä yksittäisen henkilön työkykyä/työhyvinvointia selvitettäessä. Tarpeen mukaan kysely laajennetaan koskemaan koko työyksikköä. o työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa ja sen toteuttamisessa lähtökohtana on työstä ja työolosuhteista johtuvien haittojen poistaminen sekä henkilöstön terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta. Työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntemusta hyödynnetään aktiivisesti. o ikääntyvien henkilöiden työssä suoriutumista tuetaan ja heidän ammattitaitoaan arvostetaan Palkkausjärjestelmän kehittäminen kannustavaksi Kun työn vaativuuden arviointi on saatu valmiiksi käytetään tämän jälkeen merkittävä osa järjestelyvaraeristä henkilökohtaisten lisien maksamiseen henkilökohtaisen osaamisen ja työtulosten perusteella. Esimies tiedostaa kannustavan palautteen merkityksen ja antaa sitä Selvitetään eri kannustusmahdollisuuksia

13 5 2. Organisaation suorituskyky ja toimivuus 2.1. Asiakkaiden tarvitsemia palveluja tuotetaan ja järjestetään kokonaistaloudellisesti, edullisesti ja hyvin Tutkitaan ja arvioidaan työn tekemistä ja sen tuloksia. Päätetään kehittämiskeinosta, joilla työn tuloksellisuutta ja palvelun laatua parannetaan ( oman toiminnan jatkuva kehittäminen) Laaditaan toiminnoittain toimintaa ohjaavat laatu- /toimintajärjestelmät. Laatujärjestelmien avulla 2.2 Tavoitetietoisuus ja uudistuminen o toiminnan kokonaisuuden hallinta paranee o työn ja palvelun laatu paranee o kilpailukyky paranee o työtavat ja tavoitteet selkiytyvät o työn arvostus ja motivaatio lisääntyy o löytyy yhteinen toimintamalli o toiminta tehostuu ja joustavuus lisääntyy o yhteisvastuu ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin lisääntyy o pystytään paremmin vastaamaan asiakkaiden vaatimuksiin o saadaan eväät työn kehittämiselle o kokonaiskustannukset alenevat Harkittaessa oman palvelutuotannon vaihtoehtona ja täydentäjänä vaihtoehtoisia tuotantotapoja noudatetaan laadittua palvelujen hankintastrategiaa ja siinä olevia kilpailuttamisen pelisääntöjä ja niitä ohjeita joita on annettu henkilöstön asemasta kilpailutilanteessa. Johtamisessa noudatetaan sivulla 1 mainittuja periaatteita Tuetaan henkilöstöä muutoksessa ja uudistumisessa ja etsitään henkilöstön kanssa yhdessä keinot tavoitteisiin pääsemiseksi ja annetaan tarvittava koulutus Suositaan tehtävien uudelleenjärjestelyjä ja siirtymistä tehtävästä toiseen (ks. sivu 2)

14 6 2.3 Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö Lisätään ja tiivistetään samaa tai samantyyppistä työtä tekevien yhteistyötä myös yli palvelukeskusrajojen Kehitetään koko ajan sisäistä ja ulkoista yhteistyötä eri tahojen kanssa Otetaan yhteiset projektit tavaksi tehdä työtä yhdessä tehokkaasti ja tuloksellisesti Laaditaan seutukunnallinen palvelustrategia ja tehdään konkreettisia päätöksiä strategian toteuttamiseksi 2.4 Oikea organisaatiorakenne joustava organisaatiio 2.5 Perustehtäviin keskittyminen Selvitetään nykyinen organisaatiorakenne ja siirrytään entistä matalampiin tehokkaisiin organisaatioihin, jotka eivät ole esteenä tehokkaalle yhteistyölle Edistetään tiimityöskentelyä toiminnoissa, joissa se on mahdollista Työtehtävät priorisoidaan, selkiytetään perustehtävät ja keskitytään niihin Vapautetaan henkilöstö tekemään omaa ammattityötään 3. Resurssit 3.1 Oikea henkilöstömitoitus- ja rakenne Laaditaan kunkin toiminnon osalta palvelutarpeeseen perustuva henkilöstömitoitus pitkällä aikavälillä Selvitetään resurssien siirtomahdollisuudet niiltä aloilta, joilla palvelutarve vähenee niille, jotka palvelutarpeen lisääntymisen johdosta tarvitsevat lisäresursseja. Selvitetään muut vaihtoehtoiset tuottamistavat lähtökohtana kokonaistaloudellisesti edullinen tuottamistapa

15 3.2 Osaavan henkilöstön saatavuus 7 Käynnistetään täydennys- ja uudelleenkoulutuksen suunnittelu ja toteutus, mikäli palvelutarpeen vähentymisen tai toiminnan tehostamisen takia resursseja siirretään toimialalta toiselle. Koulutus toteutetaan yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa ja hyödyntäen oppisopimuskoulutusmahdollisuutta. Mietitään omia vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä työnantajana ja viestittää näistä kaupungin omille työntekijöille ja kaupungin organisaation ulkopuolelle. Viestintä ja markkinointi on osa kaikkea kaupungin toimintaa, johon jokainen työntekijä osallistuu. Tyytyväinen ja omasta työstään ylpeä työntekijä on tehokkain ja uskottavin kuntatyön markkinoija. Jotta kaupungilla olisi tulevaisuudessakin mahdollisuus saada osaavia työntekijöitä on seuraavien asioiden oltava kunnossa: o palkat kilpailukykyisiä muihin kuntiin ja yleisiin työmarkkinoihin verrattuna Vuonna 2001 tehdyn kunta-alan palkkatasoselvityksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien palkat ovat keskimäärin noin 7-8 % pienempiä kuin yleisten työmarkkinoiden palkat vastaavissa ammateissa. Palkkaerot ovat suurimmat johtajatasolla (29,9 %). Palkkausjärjestelmien kehittämissopimus nostaa vuosina kuntapuolen palkkoja yhteensä keskimäärin 3 % o kaupungin imago hyvänä työnantajana tunnetaan Kaupunki joutuu lähitulevaisuudessa entistä enemmän kilpailemaan osaavasta työvoimasta muiden kuntien ja yleisten työmarkkinoiden kanssa. Tämän johdosta on tärkeää, että kaupungilla on hyvä maine työnantajana. Suomen Kuntaliitto ja viestintätoimisto Pohjoisranta selvittivät syys-lokakuussa 2003 tehdyssä tutkimuksessa kuntien maineeseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen mukaan kuntamaineen tärkeimpiä osatekijöitä ovat kunnan palvelut, johtamiskulttuuri, henkilöstöpolitiikka, muutosherkkyys, kuntakuva ja kestävä kehitys. Tutkimus vahvisti sen, että maine syntyy teoista. Suomalaisten mielipiteistä koottujen maineulottuvuuksien mukaan hyvämaineista kuntaa johdetaan ammattitaitoisesti ja yhteistyökykyisesti. Sen toiminta on vastuullista ja palvelut ovat kunnossa. Kunta huolehtii työntekijöistään ja se haluaa myös muuttua ja kehittyä.

16 3.3 Kehittämiseen panostaminen 8 o kaupungin imago hyvänä asuin- ja työpaikkakuntana tunnetaan o tiedostetaan, että kaikki ulospäin näkyvä toiminta, markkinointi ja ilmoittelu luo mielikuvaa paikkakunnasta o kohdennetaan oppilaitosyhteistyö, markkinointi, opinnäytetyöt ja harjoittelupaikat aloille, joilla on tiedossa työvoimapulaa o hyödynnetään nuorten kesätyön, ammatillisen koulutuksen työssä oppimisen jakso n, peruskoululaisten työelämään tutustumisen (TET) sekä oppisopimuskoulutuksen tuomia mahdollisuuksia tutustuttaa ja sitouttaa nuoret kuntatyöhön. Annetaan nuorille tutkintoihin liittyviä loppu- ja päättötöitä sekä harjoittelupaikkoja ja näin saadaan viestitettyä sitä, että kunta on monialayritys, josta löytyy mielenkiintoisia ja erilaisia töitä laidasta laitaan o työpaikka-ilmoitusten painopiste on kuntamarkkinoinnissa, yksittäisten tehtävien kuvaukset ja vaatimukset annetaan lisätietoina esimerkiksi wwwsivuilla tai niitä voi tiedustella ao. esimieheltä Annetaan ensisijaisesti henkilöstölle itselleen mahdollisuudet kehittää omia toimintatapojaan. Tapauskohtaisesti tämän oman kehittämistoiminnan rinnalla voidaan käyttää myös ulkopuolisia konsultteja. Oman toiminnan kehittämiseen panostaminen kannattaa, vaikka se alussa maksaisi enemmänkin. Kehittämisen tuloksena paranee pitkällä aikavälillä sekä tehokkuus että laatu. Henkilöstön osallistuminen kehitystyöhön sitouttaa henkilöstön myös kehittämistyön tulokseen.

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2016-2019 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 3.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

. AMMATTIMAINEN................ JOHTAMISTAPA............. Osallistava johtajuus henkilöstön edustus kaikissa johtoryhmissä esimiehiä arvioidaan säännönmukaisesti kehityskeskustelut käydään vähintään joka

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Kehityskeskustelut kerran vuodessa Vaihtoehtona yksilö/ryhmäkeskustelu

Kehityskeskustelut kerran vuodessa Vaihtoehtona yksilö/ryhmäkeskustelu 1 TYÖHÖNSÄ MOTIVOITU JA OSAAVA HENKILÖSTÖ ON KAUPUNGIN TÄRKEIN VOIMAVARA Tehtäväkuvat ajan tasalla ja tehtävät tarpeeksi haastavia (osaaminen, ammattitaito ja koulutus vastaavat tehtäviä) Kehityskeskusteluiden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ! Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Strategiakortit 2016

Strategiakortit 2016 Kh 26.4.2016 120 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto Strategia 2017-2018 Siun sote hallitus 22.11.2016 Siun soten valtuusto 8.12.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Taustaa Suomi on satavuotisen historiansa aikana kehittynyt

Lisätiedot

Henkilöstöpolitiikka

Henkilöstöpolitiikka Henkilöstöpolitiikka Työ- ja virkasuhteet ovat pääsääntöisesti vakituisia lukuun ottamatta sijaisia Lukuisia työsuhteita on vakinaistettu Tulevaisuuteen on varauduttu rekrytoimalla mahdollisimman monikelpoisia

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Henkilöstövisio 2025

Henkilöstövisio 2025 Henkilöstövisio 2025 Kajaani on uudistumiskykyinen osaamis- ja palveluyhteisö, joka vahvistaa vuorovaikutteisella ja kestävällä tavalla tuottavuutta ja hyvinvointia. En usko, että kukaan meistä tekee 10

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot