Lyhyesti... Matkakustannusten verotukseen muutos. Päivärahat ja kilometrikorvaukset Tupo-työryhmä ehdotti uusia keinoja pitkäaikaistyöttömyyden

Transkriptio

1 Lyhyesti... Palstan jutut kksi Kirsti Levander, Matkakustannusten vertukseen muuts n Julukuun lpussa tehtiin tulverlakiin muuts, jka kskee matkakustannusten vertusta pitkillä kmennuksilla. Matkakustannusten vertuskhtelu li kk viime vuden ajan esillä verttajan timenpiteiden, KHO:n päätöksen ja sittemmin tulverlain muutksen valmistelun jhdsta. Asia n llut merkityksellinen niille YTN:n liittjen jäsenille, jtka vat pitkillä, yli vuden kestävillä kmennuksilla. Lakimuutksen mukaan: Tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla pidetään enintään kahden vuden työskentelyä samassa työntekemispaikassa, jllin matkakustannukset vat yleisten maksamisedellytysten täyttyessä vervapaita. Tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla vidaan pitää kuitenkin enintään klmen vuden työskentelyä samassa työntekemispaikassa, js kyse n työskentelystä rajatun ajan kestävässä työkhteessa, jlla Tup-työryhmä ehdtti uusia keinja pitkäaikaistyöttömyyden hitn suritetaan lunteeltaan sellaista tilapäistä työtä, jnka surittaminen työntekemispaikalla päättyy, kun työ saadaan valmiiksi. Lisäksi edellytetään, että työskentely suritetaan työntekemispaikassa, jka n yli 100 kilmetrin etäisyydellä vervelvllisen asunnsta ja varsinaisesta työpaikasta. Kahden vuden ylittävältä ajalta matkakustannusten krvaukset vat vervapaata tula ainastaan sillin, kun vervelvllinen n työmatkan takia yöpynyt erityisen työntekemispaikan sijainnin vuksi tarpeellisissa tilapäisissä majitustilissa. Määräaikja svelletaan, js erityinen työntekemispaikka n llut vervelvllisen pääasiallinen työskentelypaikka. Määräajan laskenta alitetaan alusta, js vervelvllisen työskentely samassa työntekemispaikassa n keskeytynyt yhtäjaksisesti vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja vervelvllinen n tänä aikana työskennellyt tisessa työntekemispaikassa. Lakia svelletaan ensimmäisen kerran vudelta 2005 timitettavassa vertuksessa. Lakia svelletaan myös työskentelyyn, jka n alkanut ennen tämän lain vimaantula. n Työministeriön asettama Tup 2 -työryhmä ehdttaa aktiivisen työnhaun pelisääntöihin ja työvimatimistjen timintatapihin selkeyttä. Yrityksille suunnattuun palkkatukeen ja työmarkkinatuen tukisetelin käyttöön ryhmä tiv justa. Lisäksi ryhmä esittää työvimanvukrauksen pilttihankkeen käynnistämistä, vaikeimmin työllistyvien välityömarkkiniden kehittämistä sekä työelämäläheisen saamisen parantamista. Näiden ehdtusten tarkituksena n helpttaa avimien työpaikkjen täyttymistä ja nstaa työttömien aktivintiaste 30 prsenttiin. Ehdtusten eteenpäin vieminen n j sin alkanut. Työministeriö asetti viime vuden huhtikuussa vusia kskevan tulpliittisen spimuksen perusteella klmikantaisen työryhmän valmistelemaan työllistymistä helpttavia ja työviman kysynnän ja tarjnnan khtaanta parantavia aktiivitimenpiteitä. Taustalla n riski siitä, että suurten ikälukkien tullessa eläkeikään työviman niukkuus ja työvimakapeikt tulevat esteiksi taluden kasvulle. Ehdtusten tavitteena n lyhentää työttömyysjaksja ja tyrehdyttää virtaa pitkittyvään työttömyyteen. Ehdtuksissa tarkastellaan myös varhaisen puuttumisen timintatapja työvimatimistissa sekä keskeisten työvimapalvelujen laatua ja tehkkuutta. Lisäksi eduskunta edellytti, että j maksuunpantujen verjen salta selvitetään mahdllisuudet myöntää vertusmenettelylain 88 :n tarkittamalla tavalla hujennus niissä tapauksissa, jissa vern perimistä lisi pidettävä ilmeisen khtuuttmana. Päivärahat ja kilmetrikrvaukset 2006 Ktimaan päivärahat työmatkan kestaika yli 6 tuntia (sapäiväraha) päiväraha 14 eura yli 10 tuntia (kkpäiväraha) 30 eura Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavurkauden vähintään 2 tunnilla, päiväraha n 14 eura, js yli 6 tunnilla, se n 30 eura. Js matkustaja jnakin matkavurkautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruan, päivärahan määrä n pulet edellä kerrtuista määristä. Ilmaisella rualla tarkitetaan kkpäivärahan kysymyksessä llen kahta ja sapäivärahan kysymyksessä llen yhtä ilmaista ateriaa. Kilmetrikrvaus autn käytöstä Krvaus man autn käytöstä n 42 senttiä kilmetriltä. Käyttöetuautlla tehdystä työmatkasta 12 senttiä kilmetriltä. Krvaukset, jita maksetaan kilmetrikrvauksen lisäksi, vat muuttuneet siten, että henkilöiden, suurten tai painavien esineiden sekä kiran kuljettamisesta maksettavan vervapaan krvauksen enimmäismäärä n nussut yhdestä sentistä kahteen senttiin kilmetriä khden. Ulkmaan päivärahat Ulkmaan päivärahat n vahvistettu yhteensä 209 maalle tai alueelle. Päivärahan määrä nusi 91 maassa tai alueella ja alenee 29 maassa verrattuna vuteen Lisätietja: 34 TEK tekniikan akateemiset 1/2006

2 Työajista ei spua EU:ssa palkansaajien ikeus enimmäistyöaikaan turvattava n EU:n työministerien neuvst ei päässyt julukuussa yhteisymmärrykseen työaikadirektiivin muutksista. Puheenjhtajamaa Isn-Britannian kmprmissiesitys, jka lisi säilyttänyt mahdllisuuden direktiivin enimmäistyöaikjen ylittämiseen, kaatui. Palkansaajien kannalta tämä li hyvä uutinen. Se merkitsee, että EU:ssa ei le pliittista yhteisymmärrystä ylipitkien työaikjen säilyttämisestä, san AKAVAn lakimies Minna Helle. Tällä hetkellä EU:n työaikadirektiivi mahdllistaa enimmäistyöajista pikkeamisen, js työnantaja ja työntekijä niin spivat. Niin kutsuttu pt ut -järjestelmä n tettu käyttöön etupäässä Britanniassa, missä jka kahdeksas työntekijä tekee yli 48 tunnin työviikka. Sumessa järjestelmä ei le käytössä. EU:n parlamentti n vaatinut pt ut -järjestelmän pistamista. Myös Sumi n neuvstssa kannattanut ylipitkistä työajista lupumista, mutta se kuuluu neuvstn pienenevään vähemmistöön. On hyvä, ettei Sumi taipunut hunihin kmprmisseihin. Kaikille palkansaajille tulisi taata ikeus EU:n perusikeusasiakirjan mukaisesti enimmäistyöaikaan, Helle san. Neuvst li j aiemmin päässyt yhteisymmärrykseen siitä, ettei työpaikalla tapahtuvaa ei-aktiivista päivystysaikaa lueta työaikaan. Myös työajan tasittumisjaksja pidennetään 12 kuukauteen. Työaikadirektiivin uudistus n Eurpan parlamentin ja neuvstn yhteispäätösmenettelyssä. Nyt uudistus siirtyy tulevien puheenjhtajamaiden harteille. TEK / Tim Mikama Teksti: Jyrki Raina jyrki.raina@nrdiskametall.rg Tellisuuden ammattiliitt yhteen Phjismaissa n Yli 1.2 miljnaa palkansaajaa edustavat tellisuuden ammattiliitt perustavat vuden alusta uuden phjismaisen etujärjestön. Sen nimeksi tulee Phjismaiden tellisuustyöntekijät (IN). Uuteen järjestöön yhdistetään Phjismainen Metalli sekä kemian-, paperi- ja tekstiilialjen NIF, jilla n yhteensä 22 kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaa jäsenliitta. Sumesta Phjismaiden tellisuustyöntekijöihin kuuluu kahdeksan tellisuuden ammattiliitta. Yhdistymisen taustalla n rajjen hämärtyminen tellisuudenaljen välillä sekä halu yhdistää vimat tehkkaaseen edunvalvntaan Phjlassa, Eurpassa ja maailmassa. Kansallisten liittjen fuusiprsesseja n meneillään mnissa maissa. IN:n jäsenliitt haluavat pulustaa phjismaista mallia, jhn kuuluu ssiaalinen turvallisuus, demkraattisen vaikuttamisen rakenteet, tasa-arv sekä kehittynyt kansallinen ja paikallinen spimusjärjestelmä. Ne humauttavat, että phjismainen malli n viime aikina herättänyt kiinnstusta useissa maissa ja Eurpan uninin taslla. Uuden järjestön painpisteitä vat spimusplitiikan lisääntyvä krdininti Eurpassa, phjismaisen tellisuuden tulevaisuuden strategiat, ay-verkstjen rakentaminen ylikansallisiin yrityksiin sekä kansainväliset puitespimukset yritysten kanssa ammattiyhdistysikeuksien takaamiseksi. Liitt tulevat valvmaan phjismaisilla yrityksiä, jilla n velvllisuus käyttäytyä hyvin kaikkialla, missä ne timivat maailmassa. IN:n jäsenliitt haluavat lla aktiivisia yhteistyökumppaneita tellisen phjan säilyttämiseksi Phjismaissa tutkimuksen, tutekehityksen, innvaatiiden ja kulutuksen avulla. Phjismaiden tellisuustyöntekijöiden perustava kkus Rutsin Sigtunassa valitsi uuden järjestön puheenjhtajaksi nrjalaisen Kjell Bjørndalenin ja pääsihteeriksi Jyrki Rainan. Järjestön timist sijaitsee Tukhlmassa. Muutsten ennakinnilla parannetaan henkilöstön asemaa tutannn siirtyessä ulkmaille n Työministeriön asettama glbalisaatityöryhmä luvutti raprttinsa työministeri Tarja Filatville julukuun alussa. Glbalisaatityöryhmän tehtävänä li selvittää henkilöstön asemaa tutannn siirtyessä ulkmaille. Työryhmä tteaa raprtissaan, että tutanta ulkmaille siirrettäessä henkilöstön asemaa vidaan parantaa kehittämällä muutsten ennakintia. Yritysten yhteiskuntavastuuta vidaan edistää lisäämällä tiedtusta. Lainsäädäntöä kehitettäessä tulisi ttaa humin henkilöstön infrminnin ja knsultinnin ikea-aikaisuus rajat ylittävissä yritysjärjestelyissä. Lisäksi erityistä humita tulee kiinnittää tukien takaisinperintää kskeviin säännöksiin. Klmikantaisessa työryhmässä li keskeisten työmarkkinajärjestöjen lisäksi työministeriön, kauppaja tellisuusministeriön sekä valtineuvstn kanslian edustus. Elinkeinelämän keskusliitt ja Sumen Yrittäjät vat jättäneet raprttiin eriävän mielipiteensä. Työryhmän raprtti n luettavissa työhallinnn Internet-sivuilla sitteessa TEK tekniikan akateemiset 1/

3 Teksti ja kuva: Kirsti Levander Ptkua PrHwryhmästä! Omaehtisen työllistymisen tukipisteessä Idea-Pintsissa Helsingissä tisensa khdanneet akateemiset saajat päättivät lyödä fiksut päänsä yhteen ja perustivat man PrHwryhmänsä. Nämä viisikymppiset työtä vaille jääneet jhdn ja päällikkötasn ihmiset vat ehdttman bisneshenkistä prukkaa; yrittäjyys n mnelle varteentettava vaihteht. Meiltä löytyy jhtprtaan saamista, kielitaita, kansainvälistä kulttuurisaamista, markkinntikykyä ja ennen kaikkea vankkaa työkkemusta, jukka vetävä eknmi Heikki Veriö kert. Jatkajayrittäjyys kiinnstaa kvasti. Heti kun minulle spiva, hyvän liikeidean phjalta timiva ja kehityskelpinen firma n tarjlla, len valmis harkitsemaan sen stamista, ryhmässä timiva DI, MBA (IMD) Mikk Kaarela vakuuttaa. PrHw-ryhmässä timivat vat myös valmiita vukrajhtajiksi tai vaativiin prjektitehtäviin esimerkiksi yrityksen murrsvaiheen ajaksi. Vähän yli vusi sitten perustetussa ryhmässä timii tistakymmentä henkeä aktiivisesti. Lisää tetaan mieluusti mukaan, sillä jukk uusiutuu kk ajan. Yrittäjiksi n lähtenyt tähän mennessä j klme. Mikk Kaarela ja Heikki Veriö kannustavat yrittäjyydestä ja jhttasn knsultintitehtävistä kiinnstuneita mukaan PrHw-ryhmään. PrHw-ryhmä tapaa viikittain. Luvassa n vertaistukea, mutta ennen kaikkea pyritään löytämään työllistymismahdllisuuksia ja yritysideita. Ryhmä kehittää kaiken aikaa myös maa saamistaan, keväällä n luvassa kurssitusta yrittäjyyteen liittyvistä aiheista. Lisätietja ryhmän timinnasta kiinnstuneille sekä yritykseensä jatkajaa etsiville sitteesta ja Idea-Pintsin timinnasta yleensä ÅBO AKADEMIN UUSI TEKNILLINEN TIEDEKUNTA (TkF) IT JA PROSESSITEKNIIKKA SAMAN KATON ALLE n Åb Akademin kemiallis-teknillisestä tiedekunnasta tulee vudenvaihteessa Åb Akademin teknillinen tiedekunta, lyhennettynä ÅA/ TkF (Tekniska fakulteten vid Åb Akademi). Kaikki infrmaatiteknlgian tutkimus ja petus Åb Akademissa keskitetään prsessitekniikan petuksen ja tutkimuksen kanssa uudistuneeseen teknilliseen tiedekuntaan. Kaksi sasta, yli tuhat piskelijaa Uudessa Åb Akademin teknillisessä tiedekunnassa (TkF) n kaksi sasta: kemiallis-teknillinen (KT) ja infrmaatiteknlgian (IT) sast. Tiedekunnassa n yli tuhat piskelijaa, nin 25 prfessria sekä satja tutkijita ja pettajia. Tiedekunta kuluttaa prsessija tiettekniikan diplmi-insinöörejä sekä tietjenkäsittelypin ja tietjärjestelmätieteen maistereita. Tiedekunnasta vi saada paitsi diplmi-insinöörin myös filsfian ja kauppatieteen maisterin tutkinnn. Tietjärjestelmätieteen petus yhdistää yritystaluden aineet nykyaikaiseen infrmaatiteknlgiaan. Opetuksessa n klme painaluetta: yritysjhdn, markkininnin ja laskentatimenkirjanpidn tietjärjestelmät. Tietjenkäsittelypin kulutus keskittyy hjelmistkehitykseen. Prsessitekniikan diplmi-insinöörikulutus antaa mahdllisuudet syventyä muun muassa prsessikemiaan, prsessien systeemitekniikkaan, puunjalstustekniikkaan, bi- ja materiaalitekniikkaan sekä tellisuustaluteen. Pääaineita tiettekniikan diplmi-insinöörikulutuksessa vat sulautetut järjestelmät, tellinen systeemitekniikka sekä hjelmisttutant Neljännes diplmiinsinööreistä jatkaa thtreiksi Teknillisen tiedekunnan tavitteena n kuluttaa nin 80 diplmiinsinööriä, 40 maisteria ja 20 thtria vusittain. Nin 25 prsenttia valmistuneista diplmi-insinööreistä jatkaa thtrintutkintn saakka. Tiedekunnalla n kansainväliset kulutushjelmat kemiantekniikassa ja it-alalla. Tiedekunta n keskeinen tekijä TUCS-rganisaatissa, Turun tietteknillisessä tutkimus- ja petuskeskuksessa, jssa kaupungin kaikki klme ylipista (Åb Akademi, Turun ylipist ja Turun kauppakrkeakulu) vat yhteistiminnassa. Tiedekunnassa timii kaksi Sumen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä: yksi tiettekniikan alalla (Centre fr Reliable Sftware Technlgy, CREST) ja Prsessikemian keskus Centret (PCC) kemiantekniikassa. Uutta teknillistä tiedekuntaa jhtavat vuden 2006 alusta prfessri Mikk Hupa dekaanina sekä prfessrit Barbr Back ja Kim Wikström varadekaaneina. 36 TEK tekniikan akateemiset 1/2006

4 Insinöörien Ruvat ry:n puheenjhtaja Helka Hllmén luvutti yhdistyksen 55-vutishistriikin TEKin timinnanjhtajalle Heikki Kaupille. Teksti ja kuva: Kirsti Levander Insinöörien Ruvien histriaa 55 vudelta n Insinöörien Ruvat ry:n syntyvusi li Alkuaikja ja tapahtumia 55 vuden ajalta muistellaan ruvien tureessa histriikissa. Kansien väliin n tiivistetty keskeiset asiat kultakin vusikymmeneltä ja runsaasti kuva-aineista. Teksesta välittyykin heti selailemalla kuva yhdistyksen vilkkaasta timinnasta ja ruvien ilisesta yhdessälsta. Insinöörien Ruvat ry:n histriikin kansikuvassa ruvat vat vierailulla Edunkuntatalssa vunna TunnustusPAANU 2005 Billnäsin Rakennusapteekille n Sumen Arkkitehtiliitt (SAFA) myönsi vuden 2005 kestävän kehityksen TunnustusPAANU-palkinnn Billnäsissä sijaitsevalle Rakennusapteekki Oy. Rakennusapteekki n edistänyt lunnnmukaisten rakennusmateriaalien käyttöä ja vanhjen rakennusten krjaamista asianmukaisilla materiaaleilla ja -menetelmillä. SAFAn palkinnn ttivat vastaan Rakennusapteekin perustajat Anette Ringbm ja Jari Ahlqvist. Kemiantekniikan kilta täyttää 30 vutta! Vusijuhlat järjestetään Lappeenrannassa. Juluristikn vitt Rvaniemelle TEK-lehden juluristikkn tuli runsaasti vastauksia. Ristikn ikein täyttäneiden juksta palkinnn saajaksi arvttiin Yrjö Peussa Rvaniemeltä. Hänelle n timitettu TEK-lahja. Onnittelumme vittajalla ja parhaat kiitkset kaikille sallistuneille. Yhteyshenkilönä Sanna Ojanen (tiedttaja) sanna.janen@lut.fi TEK tekniikan akateemiset 1/

5 Lukijalta... TEKin jäsenalennukset autn vukrauksessa Minulle tuli tarve vukrata aut Espanjasta viikksi. Vukrausvaihtehtja alin käydä läpi viime vuden pulella ja auta tarvitsin tämän vuden alussa. TEKin jäsenenä tuumasin, että nyt lisi iva tilaisuus käyttää hyväkseni TEKin neuvttelemia jäsenalennuksia. Lpputuls li karmea: mitään sellaista alennusta, mitä TEKin nettisivuilla jäsenille luvattiin, en saanut! Ryhdyin sitten tiedustelemaan TEKistä, mistä minen jhtuu, eli että nettisivuilla luvataan sellaista, mitä sitten tsitilanteessa ei saakaan. TEKissä asiaa selvitettiin. Hertz ilmitti itis, että aika li ajanut jäsenetujen hi. Siis hetkinen, lik jäsenetuspimus tehty sellaiseksi, ettei se sitnut tista sapulta lainkaan? Suureksi hämmästyksekseni Aviksen alennusplitiikkaa ryhdyttiin vimallisesti pulustamaan TEKin timesta. Timinnanjhtaja Kauppi selvitti minulle, että Aviksen ktimaan hinnista 3 vurkauden vukravaihtehdssa etu n enemmän kuin nettisivuilla luvattu 10 %. Tarkistin asian, mutta kkeilin vukraa 4 vurkauden hinnalla. Osittautui, että kuka tahansa lisi vinut vukrata autn Avikselta neljäksi vurkaudeksi samaan hintaan kuin TEKin alennuksella klmeksi vurkaudeksi! Tällaisia jäsenetuspimuksia li siis neuvteltu jäsenten eduksi. TEKin palveluksessa n varsin mittava jukk juristin kulutuksen saaneita henkilöitä (jäsenalmanakan mukaan ainakin 6). On siis varsin uta, että TEKissä ei sata spia jäsenetuja sellaiseksi, että ne myös sitvat tista sapulta. Esitin TEKille, että nettisivuilta pistettaisiin turhien jäsenetujen mainstaminen. Tähän ei sustuttu, vaan Aviksen mains n siellä edelleen ikein hallituksen päätöksellä. Sutavaa lisi, että TEKissä nyt sitten valvtaan, että alennusta myös annetaan. Valvntavastuuta ei tule missään tapauksessa siirtää jäsenille, niin kuin nyt n tapahtunut! Kyllä kai jäsenetu tarkittaa sitä, että jäsenetua myös saa ilman aikaa vievää vertailua. Tämän hetkisen spimuksen perusteella jäsenalennus vi lla se kalliimpi vaihteht! Timinnanjhtajan kmmentti TEKin verkksivuilla kerrtaan Avis-alennuksesta näin: Avis tarjaa TEKin jäsenille autnvukrausta ktimaassa erikishintaan (päivä- ja viiknlppuhinta). Ktimaan hinnat vat kiinteitä ja vimassa ympäri vuden. Alennusprsentti vaihtelee tarjustilanteesta riippuen. Kampanja-, spimus- tai muihin erikishintihin ei tule alennusta. Ulkmailla TEKin alennustunnuksesta n hyötyä vain rajitetusti. Etujen saanti edellyttää TEKin Avis AWD -numern käyttöä/ilmittamista varaukseen. TEKin Avis AWD-numer n Z Seuraavaksi saatan yrittää nauttia muistakin TEKin neuvttelemista jäsenalennuksista. Edessä n tdennäköisesti hauskja ja henkeäsalpaavia hetkiä. Kuinkahan mni etu n täyttä ptaskaa? Taun Virtanen Jäsenalennuksen käyttäjä, HUOM! Jäsenedun tarjaja antaa alennuksia mista hinnistaan. Alennukset vaihtelevat khteen ja ajankhdan mukaan. Alennettunakaan hinta ei välttämättä le markkiniden edullisin. Tisaalta myös tarjtun palvelun laadussa (esim. vukrattavien autjen ikä) n erja palveluntarjajien välillä. Kannattaa aina vertailla hintja ja laatua! Virtasen havaint, että TEKin jäsenhinnasta ei aina le hyötyä, pitää paikkansa. Silti n mnia tilanteita erityisesti lyhyet autnvukraukset arkipäivinä, jllin tarjushintja n vähemmän jissa jäsentunnuksella saa 15 prsentin alennuksen, useita kymmeniä eurja. Virtanenkaan ei le pystynyt esittämään esimerkkiä, jssa jäsentunnuksella saisi samasta vukrauksesta kalliimman hinnan. Kaikki edun tarjajat antavat alennuksen mista hinnistaan, jllin n usein hmahdllista löytää kilpailija, jka tarjaa vielä halvemmalla. TEKin jäsenalennukset eivät tässä suhteessa pikkea minkään järjesteön vastaavista. Heikki Kauppi Kirjita kkemuksestasi Näin selvisin työpaikkakiusaamisesta Työpaikkakiusaaminen n yleistä ja siitä n puhuttu ja kirjitettu paljn. Nyt n aika mennä eteenpäin ja selvittää, miten siitä pääsee ern: Miten työpaikilla n puututtu kiusaamiseen? Kuka n puuttunut ja mitä n tehty tilanteen selvittämiseksi? Mitä kiusattu itse n tehnyt lpettaakseen kiusaamisen? Millaisia tulksia n saatu aikaan? TJS Opintkeskus, Työterveyslaits, Jhtamistaidn Opist ja Sumalaisen Kirjallisuuden Seura keräävät kiusattujen makhtaisia kkemuksia ja selviytymistarinita. Kertmusten phjalta etsitään hyviä timintamalleja työpaikkakiusaamisen ratkaisemiseksi. Timintamalleja hyödynnetään käytännössä esimerkiksi esimiesten ja luttamusmiesten kulutuksessa. Kertmuksista tai niiden phjalta julkaistaan myös kirja. Kirjittajalta pyydetään lupa, js kertmus tai tteita siitä julkaistaan. Sumalaisen Kirjallisuuden Seura arkisti alkuperäiset kirjitukset myös myöhempää tutkimuskäyttöä varten. Kirjituksia kerätään Kirjitushjeet järjestäjärganisaatiiden www-sivuilla: TJS Opintkeskus Työterveyslaits Jhtamistaidn Opist ja Sumalaisen Kirjallisuuden Seura Lisätietja ja hjeita myös TJS Opintkeskuksesta, puh. (09) Kirjittajien kesken arvtaan viiknlppu kylpylässä. Pääpalkinnn lisäksi arvtaan 20 järjestäjärganisaatiiden julkaisemaa kirjaa. 38 TEK tekniikan akateemiset 1/2006