1.1. Budjettirahoitteiset tehtävät. Hyvinvointipalvelut/ Ikääntyneiden palvelut. Toiminnan kuvaus

Transkriptio

1 1.1. Budjettirahoitteiset tehtävät Toimiala Vastuuhenkilö Sitovuustaso Hyvinvointipalvelut/ Ikääntyneiden palvelut Arja Kumpu Lautakunta Toiminnan kuvaus Ikääntyneiden palveluihin sisältyvät varhaiset palvelut, kotihoitoa tukevat palvelut, kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut sekä hoiva-asuminen (oma tuotanto ja ostopalvelut). Toiminnan tavoitteena on vastata asiakkaan palvelutarpeeseen asiakaslähtöisesti sekä siirtää palveluiden painopistettä edistäviin ja palveluntarvetta ennakoiviin palveluihin. Ikääntyneiden palveluiden toteutuksen perustana on ajantasainen palveluiden kustannusten seuranta ja kokonaistaloudellisesti kestävien toimintamallien kehittäminen. Terveydenhuollon kanssa tehtävässä yhteistyössä korostuu asiakas siirtymä terveydenhuollosta ikääntyneiden palveluihin. Asiakkaan osallisuutta vahvistetaan sekä tuetaan asiakkaiden itsenäistä toimintakykyä ja kotona asumista. Toimintamallien ja palveluiden kehittämisessä huomioidaan vanhuspalvelulain (980/2012) ja STM:n (2013:11) laatusuosituksen mukaiset velvoitteet ja sisällön määrittelyt. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella Ikääntyneiden palveluissa Askel hankkeen juurruttamisesta arkeen vastaavat asiakkuuspäälliköt. Hankkeen juurruttamisessa korostuu asiakkaan osallisuus palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Asiakkaita ja heidän omaisiaan kuullaan mm. asiakas- ja omaisten illoissa. Asiakkuuspäälliköt ovat kiinteästi mukana palveluiden toteutuksessa sekä asiakaspalautteen käsittelyssä. Ikääntyneiden palveluiden varhaisten palveluiden toiminnassa korostuu ikääntyneiden itsenäisen selviytymisen tukeminen ja kokonaisvaltainen palvelutarpeen ennakointi. Asiakkaiden palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi ja gerontologinen sosiaalityö on organisoitunut alueellisesti. Hyvinvointiasemien toiminta (5 kpl) jatkuu alueellisesti eri puolilla Kouvolaa joko omana toimintana tai ostopalveluna. Hyvinvointiasemien toiminnassa korostuu verkostoituminen eri toimijoiden kanssa ja ne tarjoavat alueen ikääntyville kohtaamispaikan. Varhaisiin palveluihin esitetään perustettavaksi palveluohjaajan virka ja vastaavasti muutetaan palveluohjaajan toimi viraksi lukien. Palveluohjauksen resursoinnilla tuetaan ennakoivaa asiakkuuden arviointia ja palvelutarpeen arvioinnin toteuttamista. Varhaiset palveluiden terveysasemayhteistyö jatkuu edelleen alueellisesti sisältäen asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa sekä henkilöstön ohjausta. Yhteistyö sosiaali- ja kriisipäivystyksen kanssa jatkuu edelleen toistuvasti terveydenhuollon palveluita käyttävien asiakkaiden osalta (lähinnä Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen asiakkuudet). Varhaiset palvelut tekee alueellisesti kiinteästi yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kotihoitoa tukeviin palveluihin sisältyy omaishoito, kotiutusyksiköt (Apila ja Lauttaranta) sekä kotiutustiimi. Omaishoidon asiakkuudet ovat lisääntyneet tasaisesti vuosittain ja vuoden 2016 talousarvion valmistelussa arvioitiin omaishoidon palkkion määrärahan lisäystarpeen olevan noin , sekä perhehoitoon ja omaishoitajien lakisääteisten vapaiden toteutukseen arvioitiin määrärahalisäykseksi noin Omaishoitoon esitetään perustettavaksi palveluohjaajan virka sekä lähihoitajan toimi n lukien. Palveluohjauksen resursoinnilla tuetaan omaishoitajuuden ajantasaista arviointia. Lähihoitajan työ kohdentuu omaishoidon lakisääteisten vapaiden sijaistamisiin. Talousarvion 2016 kehykseen pääsemiseksi on omaishoidon määrärahasta vähennetty 1M. Talousarvion 2016 valmistelussa on huomioitu omaishoidon lakisääteisten vapaiden maksullisuus lukien (11,30 /päivä, arvioitu tulon lisäys /vuosi) sekä omaishoidon tuen määrärahasidonnaisuus. Kotiutustiimi tulee muuttumaan lukien ympärivuorokautiseksi toiminnaksi ja muutoksen toteuttamiseen esitetään kahden sairaanhoitajan toimen vakinaistamista lukien. Toiminnan muutoksella tuetaan asiakkaiden kotiutumista terveydenhuollon palveluista sekä turvataan riittävä sairaanhoidon osaaminen ja resurssi kotona asumisen tukemiseen. Kotiutustiimi toimii kiinteästi akuuttien kotiutusten tukena kotihoidon ja hoiva-asumisen yksiköiden asiakkaille sekä vastaa kotisaattohoidon toteutuksesta koko Kouvolan alueella yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Kotiutusyksiköt (Apila ja Lauttaranta) toimivat terveydenhuollon palveluista kotiutuvien asiakkaiden arviointi- ja kuntoutusyksikköinä. Toiminnan tavoitteena on turvallinen kotiutus omaan kotiin heti asiakkaan voinnin kohentumisen myötä. Kotiutusyksiköissä on 4 kpl kuntoutuspaikkoja kotihoidon asiakkaille.

2 Lauttarannan kotiutusyksikköön esitetään perustettavaksi kaksi lähihoitajan toimea varahenkilöksi sijaistamaan henkilöstön akuutteja poissaoloja sekä yksi lähihoitajan toimi ja sairaanhoitajan toimi vakinaisiksi vuosilomansijaisiksi. Apilan kotiutusyksikköön esitetään perustettavaksi kaksi lähihoitajan toimea lukien niin, että toinen toimii varahenkilönä ja toinen vakinaisena vuosiloman sijaisena. Vastaavasti määräaikaisen henkilöstön määrärahavarausta on pienennetty. Kotihoidossa on käytössä FastROI Hilkka toiminnanohjausjärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä välitöntä asiakasaikaa, painottaa vastuuhoitajuutta sekä optimoida henkilöstöresurssin kohdentumista. Toiminnanohjauksen käyttöönoton myötä on kotihoitoon muodostettu resurssipooli (36 htv) alueellisesti. Resurssipoolin henkilöstö toimii sijaisena lyhyissä poissaoloissa. Resurssipoolin henkilöstöresurssin kohdentumista seurataan tiimeittäin. Kotihoidon keskeisenä kehittämishaasteena on toiminnan sisällön kehittäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa niin, että palvelun toteutus perustuu asiakkaan ajantasaiseen palvelutarpeen arviointiin ja turvaa ikääntyneiden itsenäisen kotona asumisen. Kotihoidon asiakkuuden alkaessa on arviointijakso, jolloin kartoitetaan Rai toimintakykymittarin avulla palvelutarve ja laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Kotihoitoon esitetään perustettavaksi tukipalveluohjaajan virka lukien, jonka vastuualueella on kotihoidon tukipalveluiden sekä veteraanien kotiin annettavien palveluiden toteutus. Kotihoidossa tehostetaan säännöllisen kotihoidon ja tilapäisen kotihoidon (sisältäen sairaanhoidon) palvelusetelin käyttöä vaihtoehtoisena palveluiden järjestämistapana. Itse palvelusetelien valmistelu ja päätöksenteko toteutuu vuoden 2015 loppupuolella. Yhteistyössä terveydenhuollon kanssa on tarkoitus sopia fysioterapian lisäresurssin kohdentumisesta kotihoitoon (asiakkuuden toimintakyvyn arviointi, henkilöstön ohjaus ja koulutus). Nykyisellään kotihoidossa on kaksi fysioterapeuttia noin asiakasta kohden. Hoiva-asumisessa jatkuu Valtionvarainministeriön kuntakokeilu, jonka tavoitteena on Valkealakodin alueella uusien toimintamallien kehittäminen vastaamaan asiakastarpeeseen sekä tiivis yhteistyö alueen ikääntyneiden palvelujen, koulujen ja päiväkotien välillä. Ao. kuntakokeiluun liittyy kiinteästi järjestöyhteistyö. Valkealakodin peruskorjaus alkaa 12/2015 ja jatkuu vuosina 2016 ja Valtion Asuntorahasto (ARA) on myöntänyt kohteen perusparannukseen ja laajennukseen :n ehdollisen avustusvarauksen (ns. ensimmäinen vaihe) sekä Valkealakodin ja Mäntylä 1:n peruskorjaukseen :n ehdollisen varauksen, erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen tarkoitettu avustus ja :n korkotukilainan vuokra-asuntojen parantamiseen (ns. toinen vaihe). Hoiva-asumisen tehostetun palveluasumisen hankinta on kilpailutettu maalis-huhtikuussa 2015 ja uudet puitesopimukset alkavat valittujen palveluntuottajien kanssa. Ikääntyneiden palvelut ostaa keskimäärin 450 tehostetun palveluasumisen paikkaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Tehostetun palveluasumisen ja tavallisen palveluasumisen palvelusetelin käyttö jatkuu 2016 aikana. Hoiva-asumiseen esitetään asumispalveluohjaajan viran perustamista lukien vastuualueenaan tavallisen palveluasumisen palveluseteliasiakkuudet ja yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa. Kotiharjun palvelukeskus muuttuu tehostetun palveluasumisen yksiköksi lukien ja ao. yksikön muutos lyhytaikaishoidon yksiköksi jatkuu vuoden 2016 aikana. Ikääntyneiden palveluiden talousarvion laadinnan yhteydessä on jouduttu karsimaan -2,2 M talousarvion kehykseen pääsemiseksi. Riskianalyysi Ikääntyneiden palveluiden riskit on arvioitu suhteessa talousarviotavoitteisiin. Asiakkuuksien osallistamisen ja kuulemisen kehittämisessä on mahdollista että, asiakas-/ asukasraadit tai omaistenillat eivät vastaa tarkoitusta tai niitä ei toteuteta aiotussa laajuudessa. Asiakkaiden ja omaisten osallistamisen kautta saatua palautetta ei huomioida palveluiden kehittämisessä. Varhaisten palveluiden ja peruspalveluiden vahvistaminen ja resursointi ja asiakkuuden siirtymä ei toteudu suunnitellusti. Ikääntyneiden palveluissa keskeisenä haasteena on turvallinen kotiutus omaan kotiin akuutin terveydenhuollon palvelutarpeen päättymisen jälkeen. Toimintamallin toteutuksen riskinä on, että kotiutuksen toimintamalliin ei sitouduta, asiakkaiden odotusajat palveluihin pitkittyvät ja hoiva-asumisen asiakas siirtymät eivät ole sujuvia. Asiakkaiden kotona asumisen tukemiseksi tarvitaan osaavaa ja riittävää lääkäriresurssia sekä ikääntyneiden palveluiden henkilöstön sairaanhoidon osaamisen ja asiakkuuden arviointiosaamisen vahvistamista. Itsenäinen kotona asuminen edellyttää riittävää toimintakykyä ja fysioterapeuttien resurssin ja ammatillisen osaamisen kohdentaminen asiakkuuden arviointiin ja henkilöstön ohjaukseen tukee asiakkuuden siirtymää peruspalveluihin.

3 Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnin tulee olla ajantasaista ja osaavaa. Hoito- ja palvelutakuun tulee toteutua määräajassa. Riskinä on, että henkilöstön arviointiosaaminen ei ole riittävää, RAI toimintakykymittaria ei osata hyödyntää oikein asiakastarpeeseen vastaamisessa, henkilöstöresurssin kohdentumisessa tai toimintamallien uudistamisessa. Riskinä on myös, että hoito- ja palvelutakuun määräajat eivät toteudu. Vastuullinen ja osallistava johtaminen edellyttää talouden ja toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja ajantasaista tietoa kustannusvaikuttavuudesta. Em. toteutumisen riskinä on, että lähiesimiesten sitoutuminen vastuulliseen johtamiseen ei toteudu tai arvioinnin (EVA, IVA) toimintamallia ei ole yhteisesti laadittu tai sen toteuttamiseen ei olla sitouduttu. Esimiesten kustannustietoisuuden ja vaikuttavuuden osaamisen ei toteudu suunnitellusti. Talousarvion seurannan toteuttamiseen tulee sitoutua sekä seurata ja raportoida muutokset palvelu- ja toimintayksikkötasolla sekä sopia tarvittavista muutoksista. Henkilöstön työhyvinvointia tukee ja lisää kokemus osallisuudesta ja henkilöstön kuuleminen toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä tai uusien toimintamallien käyttöönotossa. Riskinä on se, että henkilöstön osallistaminen tai kuuleminen ei toteudu tai että, heitä ei oteta mukaan toiminnan arviointiin ja suunnitteluun. Seurauksena on mm. sairauspoissaolojen lisääntyminen. Työhyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää, että esimiestyössä noudatetaan henkilöstöohjelmaa Kaupunkistrategian päämäärään laadukas ympäristö liittyy riski, että ekologiseen toimintatapaan ei sitouduta tai sitä ei koeta merkitykselliseksi omassa toimintaympäristössä. Kaupungin elinvoimaisuuden edistämisen riskinä on se, että palvelutuotannossa ei hyödynnetä yritysten ja 3. sektorin palvelutarjontaa tai ulkoiset markkinat eivät kehity tarvetta vastaavasti (esim. palvelusetelin käyttöönoton laajentaminen vaihtoehtoisen palveluiden järjestämistapana). Palvelusetelin käytön laajentamisen riskinä on, että asiakkaat eivät koe palveluseteliä vaihtoehtona. Ulkoisen palvelutarjonnan kustannusten arviointi (onko kalliimpaa kuin sama palvelu tuotettuna itse) on tärkeää harkittaessa ostopalveluiden laajentamista. Järjestöyhteistyön toteutumisen riskinä on, että järjestöjen kanssa verkostoitumisen esteenä on kiireinen työtahti tai vastaavasti potentiaalisia toimijoita ei löydy. Valtuuston/lautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2016 Talousarvio (2016) Organisaatio: Ikääntyneiden palvelut Asiakaslähtöinen toiminta Asiakkaan kuuleminen Toiminta on asiakaslähtöistä, asiakkaat osallistuvat toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Asiakas/asukasraatitoiminta ei toteudu suunnitellusti tai toimintamallit eivät vastaa tarkoitusta. Palautetta ei osata huomioida toiminnan kehittämisessä. - Tyhjä mittari/omaisten illat (kpl) tavoitearvo nykyarvo Asiakasraatien kokoontumismäärät (kpl) tavoitearvo nykyarvo

4 Asiakaspalaute huomioidaan toiminnassa Saatua palautetta ei huomioida toiminnan kehittämisessä. Asiakastyytyväisyys tavoitearvo nykyarvo Asiakaslähtöinen toiminta Ennaltaehkäisyyn panostaminen Ikääntyneiden kotona asumista tukevien palveluiden vahvistaminen. Palvelurakenteen muutos ei toteudu, kotona asumista tukevien palveluiden resurssointi ei riittävää, ennalta ehkäisy/varhainen tuki ei toteudu. Palveluiden painopisteen muutos (%) tavoitearvo nykyarvo Palveluiden toteutus perustuu asiakkaan ajantasaiseen palvelutarpeen tunnistamiseen. Hoito- ja palvelutakuut toteutuvat määräajassa. Asiakkuuden arviointi ei toteudu ajantasaisesti. Hoito- ja palvelutakuun määräajat ylittyvät Hoito- ja palvelutakuiden toteutuminen tavoitearvo nykyarvo Moniammatillisen ja kokonaisvaltaisen palvelutarpeen arvioinnin vahvistaminen. Kotiutuksen toimintamallin toteutukseen ei sitouduta, kotiutusten ennakoiva suunnittelu ei toteudu, asiakkaiden palvelusiirtymä ei toteudu suunnitellusta. Odotusaika tavoitearvo nykyarvo

5 Laadukas ympäristö Ympäristöystävällinen kaupunki Toiminnassa vahvistetaan ekologista toimintatapaa, jätteiden lajittelu toteutuu asianmukaisesti. Ekologiseen toimintatapaan ei sitouduta. Ekologista toimintatapaa ei koeta merkitykselliseksi omassa toimintaympäristössä. - Tyhjä mittari/ Toimintamalli laadittu Kyllä/Ei tavoitearvo nykyarvo Tasapainoinen talous Optimaalinen palvelutarjonta ja -verkko Palveluiden toteutus perustuu ajantasaiseen palvelutarpeen arviointiin. Asiakkuuden arviointi ei ole ajantasaista, arviointiosaaminen ei riittävää, tuloksia ei osata hyödyntää palvelun ja henkilöstöresurssien kohdentumisessa. - Tyhjä mittari/rai-arviointi ajantasaista Kyllä/Ei tavoitearvo nykyarvo Tasapainoinen talous Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointi paranee, vahvistetaan työyhteisöjen osallisuutta ja dialogisten toimintamallien käyttöä sekä henkilöstön osallisuutta toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Henkilöstön osallisuus ei toteudu tai ei osata huomioida palvelun toteutuksessa, sairauspoissaoloihin vaikuttaminen ei toteudu. TYHY-kysely: koen mielekkyyttä työssäni tavoitearvo nykyarvo Sairauspoissaolot (kpv/hlö) tavoitearvo nykyarvo

6 Tasapainoinen talous Vastuullinen ja osallistava johtaminen Esimiesten sitouttaminen vastuulliseen johtamiseen, resurssien tarkoituksen mukainen käyttö. Johtamisen arviointi- ja vaikuttavuusosaamista vahvistetaan. Arvioinnin toimintamallia ei laadittu, esimiehet eivät sitoudu vastuulliseen johtamiseen. Toimintamallit käytössä (kpl/v) tavoitearvo nykyarvo Talous, sitovuustaso valtuusto, toimintakate Ikääntyneiden palvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 TA 2015 MUUTETTU TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilötyövuosina 1 110, , , ,3 *) Henkilötyövuositieto otetaan henkilöstöosion määrällisen henkilöstösuunnitelman yhteensä -riviltä. Toiminnan volyymi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Säännöllisen kotihoidon peittävyys % / 75 vuotta täyttäneet 13 13,2 13, Hoiva-asumisen asiakkaat Tehostetun palveluasumisen peittävyys % / 75 vuotta täyttäneistä 8,6 9,0 9,3 9,3 9,3

7 Henkilöstösuunnitelmaosio Henkilöstön nykytila Nykyinen henkilöstö lkm Arvioitu eläke-/muu poistuma 6/ / Poistuma yhteensä Nykyistä henkilöstöä käytettävissä suunnitelmakauden lopussa Vakinaiset esimiehet muu henkilöstö Yhteensä Määräaikaiset Työllistetyt Kaikki yhteensä 1037 Suunnittelukaudella toiminnassa tapahtuvien oleellisten muutosten ja kehittämiskohteiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen ja -rakenteeseen (Millaisia haasteita henkilöstösuunnitteluun kohdistuu?) Ikääntyneiden palveluissa pyritään ennakoimaan mahdollisen SOTE-uudistuksen vaikutus palveluiden henkilöstöresurssiin (lähinnä toimisto- ja hallintohenkilöstön osalta). Palvelurakenteen muutoksen myötä siirretään henkilöstöresurssia kotona asumista tukeviin palveluihin (varhaiset palvelut, kotihoitoa tukevat palvelut ja kotihoito). Mikäli palveluseteli vaihtoehtona lisääntyy, niin henkilöstöresurssi arvioidaan tarkoituksenmukaisella tavalla huomioiden asiakastarpeet. Omaishoidon asiakkuudet ovat lisääntyneet vuoden 2015 aikana kaikissa ikäryhmissä ja omaishoidon resurssointi on tarkoituksenmukaista huomioiden palvelurakenteen muutoksen tavoitteet. Haasteena ikääntyneiden palveluissa on henkilöstön sairauspoissaolot ja vajaatyökykyisten uudelleen sijoittamisen haasteet. Varhaisten palveluiden palveluohjausta vahvistetaan ( lukien yksi palveluohjaajan virka). Ikääntyneiden yhteisiin (kustannuspaikka 5020) perustetaan RAI-suunnittelijan toimi (vastuualueella RAI-arviointi osaamisen vahvistaminen koko palveluketjussa sekä PSOP-yhteistyö). Kotihoitoa tukevissa palveluissa (omaishoito, kotiutusyksiköt ja kotiutustiimi) kotiutustiimi palvelee 24/ lukien eli kaksi sairaanhoitajan toimea perustetaan ao. ajankohdasta. Omaishoidon palveluohjausta vahvistetaan ( palveluohjaajan virka ja yksi lähihoitajan toimea omaishoidon vapaiden sijaistamiseen). Kotiutusyksiköihin perustetaan lukien varahenkilöstön resurssi (yksi sairaanhoitajan ja kuusi lähihoitajan toimea). Kotihoidon resurssitiimi (viisi sairaanhoitajaa ja 24 lähihoitajaa) sijaistaa henkilöstön äkillisissä, lyhytaikaisissa poissaoloissa. Resurssitiimin henkilöstöresurssin kohdentumista poissaoloihin seurataan kuukausittain tiimi- ja aluetasolla. Resurssitiimin tarkoituksenmukainen käyttö vähentää määräaikaisen henkilöstön tarvetta. Kotihoidon sairaanhoitajien resurssin kohdentumista ja riittävyyttä seurataan ja arvioidaan mahdollinen lisäystarve tukemaan asiakkaiden kotiutumista terveydenhuollon palveluista kotiin mahdollisimman pian terveydenhuollon palvelun tarpeen päätyttyä. Kotihoito vastaa veteraanien kotona asumista tukevien palveluiden järjestämisestä (palvelut rahoittaa Valtionkonttori) ja ao. palvelut tullaan keskittämään yhdelle tukipalveluohjaajalle lukien. Hoiva-asumisen lyhytaikaishoito tullaan keskittämään Kotiharjun palvelukeskukseen asteittain. Palveluohjaajan osaaminen kohdentuu asiakkaiden ja omaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä yhteistyöneuvotteluihin muiden hoitoon osallistuvien kanssa. Näin hoitohenkilöstö voi keskittyä varsinaiseen hoitotyöhön. Ikääntyneiden yhteiset/ toimistosihteerin toimi muutetaan asumispalveluohjaaja viraksi lukien ja ao. palveluohjaajan vastuualueena tulee olemaan yksityisten palveluntuottajien tavallisen palveluasumisen asiakkuudet. Ikääntyneiden palveluiden kuntoutusosaamisen resurssi (fysioterapeutit) on pieni suhteessa ao. erityisosaamisen tarpeeseen (kotiutusten valmistelu, asiakkuuden arviointi, kotikuntoutus, henkilöstön kuntoutusosaamisen ja toimintakyvyn tukemisen vahvistaminen). Fysioterapeutit ovat terveydenhuollon kuntoutuksen henkilöstöresurssia ja yhteistyöneuvottelut ao. resurssin kohdentumisesta palveluketjuun sovitaan terveydenhuollon palveluiden kanssa.

8 Keskeiset osaamistarpeet suunnittelukaudella (Mikä osaaminen on kriittistä nyt ja tulevaisuudessa, millaista osaamista tarvitaan ja millä toimenpiteillä sitä lisätään) Ikääntyneiden palveluketjun henkilöstön erityisosaaminen keskittyy usein yhdelle henkilölle ja siksi yllättävät pitkäaikaiset poissaolot voivat haavoittaa palveluiden keskeisiä toimintoja. Hallinnon ja esimiesten osalta ICTosaamisen vahvistaminen, tilastointi- ja seurantaosaaminen, esimiestyön vahvistaminen sekä vaikutusten arviointiosaaminen (IVA ja EVA) vaatii osaamisen vahvistamista. Asiakkuuden arviointi, asiakastarpeen muutos ja em. muutoksen ennakointi vaatii osaamista ja ao. osaamisen vahvistaminen on keskeistä suunnittelukaudella. Ikääntyneiden palveluissa korostuu moniulotteinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja eri verkostojen kanssa. Tulevaisuudessa tarvitaan monialaista erityisosaamista (muistisairaudet, päihde- ja mielenterveysosaaminen, gerontologinen sosiaalityö, riskien ennakointi). Tulevaisuudessa on vahvistettava syrjäytymisen vaarassa olevien tunnistamista ja erilaisia tukemisen muotoja. Palveluohjaus vaatii laaja-alaista osaamista ja sen vahvistaminen palveluissa on keskeinen osaamisen kehittämisen alue suunnittelukaudella. Ikääntyneiden palveluiden esimiesresurssi on suhteellisen niukka ja esimiehillä on laajat vastuualueet. Esimiesten osaamisen kehittämisalueita tulevat olemaan johtamisen sekä talous- ja henkilöstöosaamisen vahvistaminen. Hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistaminen (terveyden- ja sairaanhoito, saattohoito, asiakkuuden kohtaaminen, moniulotteinen hoitotyö) on painopistealue tulevina vuosina. Hoitohenkilökunnan Effica-osaaminen ylläpitäminen sekä uusien toimintamallien käyttöönotto vaatii jatkuvaa henkilöstön kouluttamista (kirjaaminen, HOKE-lehden käyttöönotto, RAI-arviointi, lääkehoito-osaaminen, toimintakykyä ylläpitävän työotteen vahvistaminen, päihde- ja mielenterveysosaaminen). Henkilöstön kuntoutusosaamisen vahvistaminen toteutetaan yhteistyössä terveydenhuollon kuntoutuksen kanssa. Talousarviovuodelle 2016 esitettävät uudet virat ja tehtävät (Palkkausmäärärahojen pitää sisältyä talousarvioon. Lisäksi laaditaan erillinen liitelomake uusista viroista ja tehtävistä.) Ikääntyneiden yhteiset: RAI-suunnittelijan toimi lukien Varhaiset palvelut: Palveluohjaajan virka (uusi) ja palveluohjaajan virka (toimen muutos viraksi) Kotihoitoa tukevat palvelut: Omaishoito; palveluohjaajan virka , yksi lähihoitajan toimi Kotiutustiimi; kaksi sairaanhoitajan toimea Kotiutusyksiköt; kolme lähihoitajan toimea (varahlö) lukien, kolme lähihoitajan toimea (vl-sijainen) lukien, yksi sairaanhoitajan toimi (vl-sijainen) lukien Kotihoito: yksi tukipalveluohjaajan virka lukien (toimen muutos viraksi) Hoiva-asuminen: yksi palveluohjaajan virka (toimen muutos viraksi). Poistuva osaaminen, jota ei korvata tai ei enää tarvita (lakkautettavat virat erilliseen liitteeseen) Ei lakkautettavia virkoja. Muut kehittämistoimenpiteet henkilöstöresurssien ja osaamisen varmistamiseksi (esim. rekrytointisuunnitelmat, sisäiset tehtäväjärjestelyt, uudelleensijoitukset, johtamisen ja esimiestyön kehittäminen sekä työhyvinvointia edistävät toimenpiteet) Henkilöstörekrytoinneissa huomioidaan palveluketjun henkilöstön osaaminen ja mahdollisuudet siirtää koulutusta vastaaviin tehtäviin sekä uudelleen sijoittamisen mahdollisuudet. Osaavan ja ammattitaitoisen hoitohenkilöstön rekrytoinnissa tehdään yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Palveluittain korostuu vakinaisten varahenkilöiden ja vuosilomansijaisten tarkoituksenmukainen käyttö poissaolojen sijaistamisessa. Palveluittain pyritään toteuttamaan henkilöstön työhyvinvointia tukevia toimintamalleja. Palveluketjun esimiestyön ja johtamisen vahvistaminen toteutetaan joko koko palveluketjun tasolla tai palveluittain. Ajantasainen tiedottaminen ja työpaikka-, ym. palaverit tukevat niin esimiesten kuin koko henkilöstön työhyvinvointia. Määrällinen henkilöstösuunnitelma (htv brutto, huom. 1 htv = koko vuoden kokoaikatyössä oleva)

9 12/2015 (htv) 12/2016 (htv) 12/2017 (htv) 12/2018 (htv) Vakinaisia 931,9 947, Määräaikaisia 148,5 142,5 147,5 152,5 - joista vakinaisten sijaisia 135,5 133,5 137,4 142,4 Palkkatuella työllistettyjä 8,2 8,8 17,8 18,8 Yhteensä 1088,6 1099,2 1120,3 1130,3 Lisäselvitys muusta määräaikaisesta henkilöstöresurssista kuin sijaisista (esim. projektihenkilöstö, oppisopimussuhteiset jne.): Ryhmä 12/2015 (htv) 12/2016 (htv) 12/2017 (htv) 12/2018 (htv)