1.1 Budjettirahoitteiset tehtävät Oheismateriaali/Ikäla

Transkriptio

1 1 1.1 Budjettirahoitteiset tehtävät Oheismateriaali/Ikäla Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Ikääntyneiden palvelut Tuula Jaakkola Strateginen palvelusopimus Toiminnan kuvaus Ikääntyneiden palvelujen toiminnan tavoitteena on vastata ikääntyvien palvelutarpeeseen asiakaslähtöisesti ja oikeaaikaisesti sekä siirtää palveluiden painopistettä varhaisiin palveluihin ja tukea ikääntyvien itsenäistä ja toimintakykyistä asumista omassa kodissaan. Palveluiden järjestämisessä korostuu varhainen tuki ja ennaltaehkäisevätyö sekä asiakkaiden ja ikääntyneiden kuntalaisten osallisuuden, toimijuuden ja omanvastuun lisääminen. Ikääntyneiden palveluiden toteutuksen perustana on ajantasainen palveluiden kustannusten seuranta ja kokonaistaloudellisesti kestävien toimintamallien kehittäminen. Palveluiden laadun kehittämisessä korostuu asiakaspalautteen jatkuva kerääminen ja sen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä ja suunnittelussa. Asiakkaan palvelutarpeeseen perustuva asiakasohjauksen merkitys korostuu. Asiakasohjauksessa tulee huomioida asiakassegmentteihin perustuvat erilaiset asiakastarpeet. Terveydenhuollon kanssa tehtävässä yhteistyössä keskiössä on asiakkaan sujuva hoito- ja palvelupolku, erityisesti kotiutusten turvaaminen ja tarkoituksenmukaiset kuntoutus- ja lääkäripalvelut ikääntyvälle väestölle. Toimintamallien ja palveluiden kehittämisessä huomioidaan vanhuspalvelulain (980/2012) ja STM:n (2017:6) laatusuosituksen mukaiset velvoitteet ja sisällön määrittelyt. Ikääntyneiden palveluihin sisältyvät varhaiset palvelut, kotihoitoa tukevat palvelut, kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut, hoiva-asuminen sekä palveluseteleillä ja ostopalveluna järjestettävät palvelut. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella Askel-hankkeen mukainen toiminnan kehittäminen jatkuu. Palveluittain laadittujen palvelulupausten jalkauttamista osaksi arkea jatketaan ja niiden toteutumista arvioidaan jatkuvan parantamisen mallin mukaisella toiminnalla. Toiminnan kehittämisessä korostuu asiakasymmärryksen vahvistaminen sekä asiakassegmentteihin perustuvien toimintamallien kehittäminen. Asiakasohjauksen ja palvelutarpeen arviointiosaamisen kehittäminen on suunnittelukaudella kehittämiskohteena koko ketjun osalta. Asiakasohjauksella voidaan asiakkaita ohjata kevyempiin palveluratkaisuihin ja vaikuttaa mm. tasapainoisen talouden toteutumiseen. Tärkeää on, että asiakasohjaus toteutuu tarkoituksenmukaisesti asiakkaan hoito- ja palveluketjun kaikissa kohdissa. Suunnittelukaudella toiminnan kehittäminen liittyy tiiviisti maakunnalliseen Sotevalmisteluun sekä maakunnalliseen Ikäopastin hankkeeseen ja sen myötä esille tuleviin kehittämistarpeisiin. IkäOpastin hankkeessa luodaan keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista. Varhaisen tuen palveluiden ja kotihoidon yhteistyönä toteutettavan IkäJelppi-toiminnan kehittäminen kytkeytyy kiinteästi tähän maakunnalliseen IkäOpastin hankkeeseen. Ikääntyneiden palvelut ovat yhdessä aikuisväestön palveluiden kanssa kehittäneet hoitoketjujen sujuvuutta sekä asiakasohjausta tehostavia/vahvistavia toimenpiteitä ja toimintamalleja. Ikääntyneiden palveluissa kotiutustiimin toiminta on ympärivuorokautista ja kotihoidossa pilottina aloitettua Tehostetun kotiutuksen tiimin toimintaa jatketaan osana kotihoidon toimintaa. Hoiva-asumiseen lisätyt ostopalvelupaikat sisältyvät edelleen talousarvioon. Palveluseteli - vaihtoehdon käyttö on lisääntynyt niin hoiva-asumisessa, tavallisessa palveluasumisessa kuin kotihoidossakin. Palveluseteli -vaihtoehdon käyttöä pyritään edelleen vahvistamaan. Palvelutarpeen muuttuminen ja toimintamallien kehittäminen näkyy talouden suunnittelussa paitsi lisääntyneenä henkilöstötarpeena ja osaamisen kehittämisessä myös esim. erilliskorvausten kasvuna ilta- ja viikonlopputöiden lisääntyessä. Digitalisaation ja tietotekniikan hyödyntämistä toiminnan tehostamisessa ja palveluiden parantamisessa tullaan edelleen lisäämään ja vahvistamaan. Tämä huomioidaan myös taloussuunnittelussa. Järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistetaan. Ikääntyneiden palveluissa erityisesti varhaisen tuen palvelut tekevät tiivistä yhteistyötä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Varhaisen tuen palveluissa toiminnan painopisteenä on edelleen vahvistaa ennaltaehkäisevää, asiakkaita ja ikääntyneitä osallistavaa sekä heidän omatoimisuuttaan lisäävää ja tukevaa palveluotetta. Hyvinvointiasemien toiminta jatkuu alueellisesti ja niiden toiminnassa korostuu verkostoituminen eri toimijoiden kanssa. Vuonna 2018 varhaisen tuen

2 2 palveluissa kokeillaan ja kehitetään varahenkilö-toimintamallia. Toimintamallin kehittämiseksi vuodelle 2018 varataan määräraha määräaikaiselle palveluohjaajalle. Omaishoidossa painopisteenä on omaishoitajien tukeminen sekä lyhytaikaisen perhehoidon kehittäminen. Myös muita omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaisia hoidettavan hoitomuotoja ja toimintamalleja on kehitetty ja edelleen kehitetään kustannusten kasvun hillitseminen huomioiden. Kotiutusyksiköt ovat yli 65-vuotiaille tarkoitettuja kotona-asumisen tukemiseen ja toimintakyvyn eri osa-alueiden vahvistamiseen sekä apuvälineiden ja jatkohoidon tarpeen kartoitukseen keskittyviä lyhytaikaishoidon yksiköitä. Niillä on merkittävä rooli asiakkaiden hoito- ja palveluketjun sujumisessa. Kotiutusyksikkö Lauttarannassa on 72 asiakaspaikkaa. Yksikössä asiakasvaihtuvuus on suuri. Asiakkaat ovat usein moniongelmaisia ja heidän tukiverkostonsa muodostuu usein monista eritoimijoista. Yksikön tämän hetkinen palveluohjaaja resurssi on riittämätön asiakastarpeeseen vastaamiseksi. Kotiutusyksikkö Lauttarantaan esitetään yhden palveluohjaajan viran lisäystä vuoden 2018 alusta. Kotihoidossa on käytössä FastROI Hilkka toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla pyritään lisäämään välitöntä asiakasaikaa, painottamaan vastuuhoitajuutta sekä optimoimaan henkilöstöresurssien kohdentumista. Toiminnanohjauksen hyödyntämisen tehostaminen on edelleen kotihoidossa painopisteenä koska asetettuihin tavoitteisiin ei vielä ole päästy. Asiakasohjausta kotihoidon palvelujen piiriin koko hoito- ja palveluketjun osalta tulee edelleen tehostaa etteivät asiakkaat ohjautuisi liian varhain raskaimpiin palveluihin. Ikääntyneiden palveluissa on runsaasti henkilöstön sairauspoissaoloja. Henkilöstöjohtamisessa ja esimiestyössä painopisteenä on mm. henkilöstön työhyvinnoin parantaminen sekä sairauspoissaolojen vähentämiseksi tähtäävien toimenpiteiden ja toimintamallien tehostaminen. Henkilöstö- ja muutosjohtamista koko ketjun tasolla tulee edelleen vahvistaa. Vakituinen varahenkilöstö tukee osaltaan henkilöstön työhyvinvointia ja lyhytaikaisista poissaoloista aiheutuvia haasteita toiminnan järjestämiselle sekä sitä kautta vaikuttaa henkilöstökustannuksiin vähentävästi. Hoivaasumiseen ja kotiutusyksiköihin esitetään vakinaisen varahenkilöstön lisäystä ja kotihoitoon esitetään vakinaisen vuosilomien tekijöiden resurssiin lisäystä. Kotihoidossa resurssitiimi sijaistaa henkilöstön äkillisissä lyhytaikaisissa poissaoloissa. Hoiva-asumisessa lyhytaikaishoidon keskittäminen Kotiharjun palvelukeskukseen on jatkunut. Keskittämisellä pyritään tehostamaan lyhytaikaistoimintaa sekä vahvistamaan palvelun laatua. Asiakastarve edellyttää lyhytaikaispaikkojen lisäystä lähivuosina. Ikääntyneiden palvelut järjestää 465 tehostetun palveluasumisen paikkaa joko suorina hankintalain mukaisina puitesopimusostoina tai palvelusetelillä. Kesällä 2017 toteutettiin tehostetun palveluasumisen minikilpailutus nykyisten sopimuskumppanien kesken hinnan ja laatupisteiden tarkastamiseksi vuosille Palveluntuottajien hinnan korotukset olivat maltillisia eikä ne aiheuttaneet muutosta taloussuunnittelussa. Riskianalyysi Ikääntyneiden palvelujen riskit on arvioitu suhteessa talousarviotavoitteisiin. Asiakkaiden osallisuuden vahvistamisessa riskinä on, ettei osallisuutta tukevien toimintamallien jalkauttaminen arkeen onnistu toivotulla tavalla. Asiakkaiden ja henkilöstön motivoinnissa ei onnistuta. Asiakasosallisuutta tukevien tilaisuuksien ja toimintamallien antia ei hyödynnetä riittävästi itse toiminnan toteuttamisessa. Hoito- ja palvelutakuiden toteutumisessa määräajassa riskinä on, etteivät henkilöstöresurssit riitä vastaamaan tarpeeseen. Asiakasohjauksen vahvistamisessa koko ketjun tasolla ja asiakkaan palveluiden toteutumisessa perustuen ajantasaiseen palvelutarpeen tunnistamiseen riskinä on, ettei asiakasohjauksessa osata hyödyntää riittävästi ennaltaehkäiseviä- ja varhaisen tuen palveluita. Asiakasohjaus ja asiakkuuden arviointi ei toteudu ajantasaisesti. Asiakkaan palvelujen järjestäminen ei vastaa asiakkaan tarpeeseen (yli- tai alimitoitettu). Eri asiakassegmenttien osalta riskinä on, ettei asiakassegmenttejä tunnisteta eikä toimintamalleja osata kehittää tarkoituksenmukaisella tavalla. Riskinä on, ettei hoito- ja palveluketjun sujuvuutta tehostaviin toimintamalleihin sitouduta, ne eivät toimi tarkoituksenmukaisesti tai niitä ei voida resursoida riittävästi. Optimaalisen palvelutarjonnan ja verkon toteutumisessa on tärkeää henkilöstöresurssien oikea kohdentuminen. Riskinä on, ettei henkilöstöresursseja osata tai voida kohdentaa asiakastarpeen mukaan. Riskinä on esim. lääkäri- ja kuntoutushenkilöstön vähäisyys. Henkilöstön ja esimiesten muutosvalmiuden tukemisessa riskinä on, ettei muutoksen merkittävyyttä kyetä ennakoimaan ja muutokset ovat osittain ennakoimattomia. Henkilöstön työhyvinvointia tukee ja lisää kokemus osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta. Haasteena on, ettei dialoginen johtaminen ja henkilöstön osallisuuden vahvistaminen jalkau-

3 3 du palveluihin suunnitellusti. Toimintamallien arviointiin ja tarvittaviin muutoksiin ei sitouduta. Riskinä on myös henkilöstöresurssien riittävyys tarvittavien muutosten toteuttamiseen, muutoksen tuki jää puutteelliseksi. Merkittävä riski on, ettei henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämiseen kyetä vaikuttamaan riittävästi. Ikääntyneiden palveluketjun henkilöstön erityisosaaminen keskittyy usein yhdelle henkilölle ja siksi yllättävät poissaolot voivat aiheuttaa riskejä keskeisille toiminnoille. Hyvinvointivaikutusten ennakoinnissa merkittäviä asioita koskien riskinä on, ettei ennakkovaikutusten arviointia osata käyttää tai ei osata / voida hyödyntää arvioinnin tuloksia. Asiakastarpeeseen vastaamisessa riskinä on, ettei osata hyödyntää ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita ja/tai monialaista- ja verkosto-osaamista. Asiakkaiden omaehtoisen asioinnin tukemisessa riskinä on, ettei sähköisten järjestelmien kehittäminen toteudu suunnitellusti esim. vähäisten resurssien tai osaamisen puuttumisen vuoksi. Monituottajamallin hyödyntämisessä palveluiden järjestämisessä sekä yhteistyön lisäämisessä järjestöjen ja yhdistysten kanssa riskinä on, ettei yhteistyö toteudu toivotulla tavalla. On tärkeä, että yhteistyö pohjautuu avoimeen dialogiin ja kumppanuuteen. Vähäiset henkilöstöresurssit voivat myös tuoda haasteita yhteistyön lisäämiselle. Palvelusetelivaihtoehdon käytön lisäämiselle riskeinä voidaan nähdä asiakasohjaukseen käytettävän resurssin vähäisyys, palveluntuottajia ei saada rekrytoitua riittävästi ja asiakkaat eivät koe palveluseteliä tarkoituksenmukaisena vaihtoehtona. Energiatehokkaan toiminnan vahvistamisessa on riskinä, ettei energiatehokasta toimintamallia koeta merkitykselliseksi palvelun tai yksittäisen toimijan näkökulmasta. Toimintamalleihin ei sitouduta. Lautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2018 Talousarvio (2018) Organisaatio: Ikääntyneiden palvelut Strategiapäämäärä Asiakaslähtöinen toiminta Strategiatavoite Asiakkaan kuuleminen Monialaisen osaamisen hyödyntäminen ja verkostotyön vahvistaminen tukemaan asiakaslähtöistä toimintaa. Askel-hankkeessa luotujen toimintamallien juurtuminen toimintaan vahvistuu (esim. asiakasosallisuutta tukevat tilaisuudet). Asiakaslupaukset ovat osana toiminnan arkea ja niiden toteutumista mitataan asiakaskyselyllä (arviointiasteikko 1-5). Hoito- ja palvelutakuut toteutuvat määräajassa. Asiakkaiden osallisuutta tukevien toimintamallien jalkauttaminen arkeen ei onnistu toivotulla tavalla. Asiakkaiden ja henkilöstön motivoinnissa ei onnistuta. Tilaisuuksien ja toimintamallien antia ei hyödynnetä riittävästi itse toiminnan toteuttamisessa. Asiakaslupausten jalkauttaminen palvelun toteutukseen ei toteudu suunnitellusti. Resurssit eivät riitä vastaamaan määräajassa asiakastarpeeseen. Hoito- ja palvelutakuiden toteutuminen Nykyarvo 100,00 Tavoitearvo 100,00 Asiakastyytyväisyys Nykyarvo 4,29 Tavoitearvo 4,29 Toteutuneet tilaisuudet (kpl) Nykyarvo 139,00 Tavoitearvo 230,00 Strategiapäämäärä Elinvoimainen kaupunki Strategiatavoite Yrittäjyyden edistäminen päätöksenteossa, johtamisessa ja elinkeinotoimen organisoinnissa

4 4 Monituottajamallin hyödyntäminen palvelujen järjestämisessä sekä kiinteä yhteistyö järjestöjen ja yhdistysten kanssa palvelujen tuottamisessa ja toteuttamisessa (esim järjestöjen kanssa asiakkaille järjestetyt tilaisuudet). Palvelusetelivaihtoehdon käytön edelleen vahvistaminen säännöllisessä kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Palvelusetelivaihtoehdon käytön lisääntyminen ei toteudu suunnitellusti; asiakasohjaukseen ei riittävästi aikaa, palveluntuottajia ei saatavilla, asiakkaat eivät koe palveluseteliä tarkoituksenmukaisena vaihtoehtona. Järjestöjen ja yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö ei toteudu toivotulla tavalla. Palveluseteliasiakkaat (%) Nykyarvo 4,20 Tavoitearvo 7,90 Toteutuneet tilaisuudet lkm Nykyarvo 0,00 Tavoitearvo 15,00 Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Energiatehokkaan toiminnan vahvistaminen. Energiatehokkuutta tukevat toimintamallit käytössä ja ekotukihenkilöiden toimintaa vahvistetaan. Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki Energiatehokasta ja ympäristöystävällistä toimintamallia ei koeta merkitykselliseksi palvelun tai yksittäisen toimijan näkökulmasta. Henkilöstö ei sitoudu toimintamalleihin. Toimintaympäristö ei tue energiatehokkaan strategisen tavoitteen saavuttamista. Toimintamallit käytössä (kpl/v) Nykyarvo 2,00 Tavoitearvo 3,00 Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite Asiakasohjausta vahvistetaan koko ketjun tasolla. Asiakassegmenteihin perustuvien toimintamallien jalkauttamista arkeen vahvistetaan erityisesti kotiutusten ja paljon apua tarvitsevien osalta. Asiakasohjaus toteutuu asiakkaan ajantasaisen palvelutarpeen arvioinnin pohjalta. Optimaalinen palvelutarjonta ja - verkko Asiakasohjaus ja asiakkuuden arviointi ei toteudu ajantasaisesti. Asiakkaan palvelujen järjestäminen ei vastaa asiakkaan tarpeeseen (ali-, ylipalvelu). Asiakassegmentoinnin myötä tarkennetut toimintamallit eivät toteudu suunnitellusti. Yhteisiin toimintamalleihin sitoutuminen puuttellista. Palvelutarpeen arviointi ei perustu ajantasaiseen arviointiin. Rai-arvioinnin toteutumisaste (%) Nykyarvo 77,30 Tavoitearvo 98,00 Merkittäviä asioita koskevien päätösvaihtoehtojen hyvinvointivaikutuksia arvioidaan ennakolta. Käytetään ennakkovaikutusarviointia. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki sisältyvät asiakasprosesseihin. Ei osata käyttää annakkovaikutusten arviointia (EVAUS) tai ei osata /voida hyödyntää tuloksia. Asiakastarpeeseen vastaamisessa ei osata hyödyntää ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita. Määrä (Kpl) Nykyarvo 0,00 Tavoitearvo 2,00 Kotona asumista tukevien palvelujen vahvistaminen, toimivan asiakkuuden arvioinnin sekä vahvan ammatillisen asiakasohjauksen toteutumisella vähennetään raskaampien palvelujen käyttöä. Kotona asumista tukevien palvelujen vahvistaminen ja uudet toimintamallit palvelujen tuottamisessa eivät toteudu suunnitellusti. Peruspalvelujen ja varhaisen tuen palvelujen osuus (%) Nykyarvo 44,04 Tavoitearvo 46,80

5 5 Toimintojen ja palvelujen toteuttamisessa mahdollistetaan kuntalaisten aktivoiminen sekä oman ja läheisten hyvinvoinnin edistäminen mm sähköisen asioinnin toimintamalleja kehittämällä. Omaehtoista asiointia ja hyvinvointia tukevien sähköisten palvelujen toteuttaminen ei toteudu suunnitellusti. Toimintamalli laadittu Nykyarvo 2,00 Tavoitearvo 6,00 Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Sote- ja maakuntauudistuksen edetessä tuetaan henkilöstön ja esimiesten valmiutta muutokseen sekä vahvistetaan henkilöstö- ja muutosjohtamisen osaamista. Henkilöstön työhyvinvointi paranee, työyhteisöjen osallisuus ja dialogisten toimintamallien käyttö edelleen vahvistuu. Henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät. Muutoksen merkittävyyttä ei kyetä ennakoimaan, muutokset osin ennakoimattomia. Dialoginen johtaminen ja henkilöstön osallisuuden vahvistaminen ei jalkaudu palveluihin suunnitellusti. Toimintamallien arviointiin ja tarvittaviin muutoksiin ei sitouduta. Työaika rajallinen, resurssi ei riitä tarvittavien muutosten toteuttamiseen. Henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämiseksi ei kyetä vaikuttamaan riittävässä määrin. Muutoksen tuki jää riittämättömäksi. Henkilöstön fiilismittari (1-5) Nykyarvo 0,00 Tavoitearvo 3,80 Sairauspoissaolot (kpv/htv) Nykyarvo 27,80 Tavoitearvo 25,00 Talous, sitovuustaso valtuusto, toimintakate 520 IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT TP 2016 TA+MUUT TOIMINTATUOTOT LTK 2018 Ero% MYYNTITUOTOT ,6 MAKSUTUOTOT ,2 TUET JA AVUSTUKSET ,8 MUUT TOIMINTATUOTOT ,8 TOIMINTATUOTOT ,4 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,3 PALKAT JA PALKKIOT ,2 HENKILÖSIVUKULUT ,9 ELÄKEKULUT ,0 MUUT HENKILÖSIVUKULUT ,1 PALVELUJEN OSTOT ,0 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,7 AVUSTUKSET ,7 MUUT TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE ,3

6 6 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Henkilötyövuosina 1 080, , , , ,6 *) Henkilötyövuositieto otetaan henkilöstöosion määrällisen henkilöstösuunnitelman yhteensä -riviltä. Toiminnan volyymi TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kotona asuvat % / 75-vuotta täyttäneet 90,7 92, ,5 92,5 Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Säännöllisen kotihoidon peittävyys % / 75- vuotta täyttäneistä 8,5 10,5 11,0 11,5 12,2 Kotihoidon odotusaika (keskiarvo/pvä) Hoiva-asumisen asiakkaat Ympärivuorokautisen hoivan peittävyys % / 75-vuotta täyttäneistä 9,3 9,2 9,0 8,5 7,5 Hoiva-asumisen odotusaika (keskiarvo/pvä) Omaishoidon tuen hakemusten käsittelyajat (keskiarvo/vko) Palvelutarpeen arvioinnin toteutuminen %

7 7 Henkilöstösuunnitelmaosio Vakinaisen henkilöstön nykytila Vakinainen henkilöstö lkm Arvioitu eläke-/muu poistuma 6/ / Poistuma yhteensä Nykyistä henkilöstöä käytettävissä suunnitelmakauden lopussa Vakinaiset - esimiehet muu henkilöstö Yhteensä Suunnittelukaudella toiminnassa tapahtuvien oleellisten muutosten ja kehittämiskohteiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen ja -rakenteeseen Toiminnan tavoitteena on painopisteen siirtyminen tukemaan asiakkaiden itsenäistä ja toimintakykyistä kotona asumista sekä ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen. Ennaltaehkäisevät- ja varhaisen tuen palvelut sekä asiakasohjaus korostuvat toiminnassa ja palveluiden toteutuksessa. Kotiin annettavissa palveluissa asiakkaiden palvelutarve ja määrä tulevat lisääntymään. Myös moniongelmaisten asiakkaiden määrä kasvaa. Tämä tulee huomioida niin henkilöstön määrässä, -rakenteessa kuin osaamisessakin. Suunnittelukaudella haasteita hallinnon henkilöstöresurssin riittävyydelle tuo Sote-valmisteluun liittyvät tehtävät sekä vuoden 2016 puolella toteutetut henkilöstöjärjestelyt. Tarvittaessa tulee toteuttaa tehtäväjärjestelyjä tai rekrytointi. Varhaisen tuen palveluissa on henkilöstön poissaolot pyritty paikkaamaan sisäisin tehtäväjärjestelyin. Tämä kuitenkin aiheuttaa suuria haasteita toiminnan tasaiselle toteuttamiselle ja asiakastarpeeseen vastaamiselle. Vuonna 2018 varhaisen tuen palveluissa kokeillaan ja kehitetään varahenkilö-toimintamallia. Varhaisen tuen palveluihin varataan määräraha vuodelle 2018 yhden määräaikaisen palveluohjaajan palkkaamiseen. Mahdollista vakinaisen varahenkilön esittämistä vuodelle 2019 arvioidaan saadun kokemuksen perusteella. Kotiutusyksikkö Lauttarannassa on 72 asiakaspaikkaa. Yksikössä asiakasvaihtuvuus on suuri ja asiakkaat ovat usein moniongelmaisia ja heidän tukiverkostonsa muodostuu tavallisesti monista eri toimijoista. Yksikön tämän hetkinen palveluohjaaja resurssi on riittämätön. Palveluohjaus resurssia on pyritty lisäämään ketjun sisäisin tehtäväjärjestelyin, mutta lisäys ei ole riittänyt asiakastarpeeseen vastaamiseksi. Yksikköön joudutaan palkkaamaan loppuvuodesta 2017 määräaikaista palveluohjaajaresurssia asiakkaiden hoito- ja palveluketjun sujumisen turvaamiseksi. Kotiutusyksikkö Lauttarantaan esitetään yhden palveluohjaajan viran lisäystä vuodesta Ikääntyneiden palvelut ovat yhdessä aikuisketjun palvelujen kanssa kehittäneet hoitoketjun sujuvuutta sekä asiakasohjausta tehostavia/vahvistavia toimenpiteitä ja toimintamalleja. Kotiutustiimin 24/7 toiminnan turvaamiseksi on vuodelle 2017 palkattu kaksi määräaikaista sairaanhoitajaa. Tämä kahden sairaanhoitajan resurssi tarvitaan edelleen. Pohjois-Kymen sairaalan toiminnan muutoksiin liittyen vuodelle 2018 saadaan kotiutustiimiin sairaanhoitajan vakanssi sisäisellä siirrolla toimialan sisällä. Myös toisen sairaanhoitajan lisäresurssin osalta huomioidaan muissa palveluissa muutosten myötä mahdollisesti vapautuvat resurssit tai palkataan määräaikainen sairaanhoitaja vuodelle Kotihoidossa tehostetun kotiutuksen tiimi (Tehko) kokeilu on sovittu kestäväksi vuoden 2017 loppuun. Kokeilu on osoittanut ko. toiminnan tarpeellisuuden joten toimintaa jatketaan osana kotihoitoa. Kokeilun ajaksi tiimiin irrotetuille lähihoitajille on palkattu määräaikaiset sijaiset. Kotihoidon asiakasmäärä ja tarve ei ole lisääntynyt arvioidun mukaisesti. Tämän hetkisen kotihoidon asiakasmäärän ja tarpeen perusteella on oletettavaa, että Tehko-tiimiin tarvittava henkilöstö saadaan kotihoidon nykyisestä henkilöstöstä. Kotihoidon henkilöstöresurssien tarpeeseen vaikuttaa myös palvelusetelien käyttö. Mikäli asiakasmäärässä ja/tai tarpeessa tapahtuu oleellisia muutoksia, tulee henkilöstöresurssin tarve kotihoidossa arvioida uudelleen ja tarvittaessa rekrytoida lisäresurssia. Maakunnallinen Sote-valmistelun ja tulevaan muutokseen valmistautumisen myötä tulee esille henkilöstön kokonaismuutoksen määrälliset ja sisällölliset tarpeet, jonka perusteella henkilöstötarve ja rakenne tulee määritellä. Myös maakunnallisen IkäOpastin hankkeen vaikutus henkilöstöresursseihin tulee huomioida.

8 8 Ikääntyneiden palveluissa hoitohenkilöstön eläkepoistumaa ei ole mahdollista hyödyntää, johtuen asiakkaiden määrän ja palvelutarpeen lisääntymisestä. Myös riittävä henkilöstömitoitus ympärivuorokautisissa yksiköissä tulee turvata. Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolo-kustannusten hillitsemiseksi on ikääntyneiden palveluissa kehitetty ja vahvistettu varahenkilöstöjärjestelmää. Vuodelle 2018 esitetään hoiva-asumiseen kahden ja kotiutusyksiköihin kolmen lähihoitajan toimen lisäystä vakituiseen varahenkilöstöön. Kotihoidossa henkilöstön äkillisissä, lyhytaikaisissa poissaoloissa sijaistaa resurssitiimi, joka perustettiin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton myötä. Resurssitiimillä ei kuitenkaan voida vastata kokonaisuudessaan poissaolojen aiheuttamaan sijaistarpeeseen. Vuodelle 2017 kotihoitoon perustettiin kolme vakinaista varahenkilöä (lähihoitaja) paikkaamaan vuosilomista johtuvia poissaoloja. Vuodelle 2018 esitetään kolmen uuden vakinaisen lähihoitajan toimen lisäystä kotihoidon vakinaiseen varahenkilöstöön. Ikääntyneiden palvelujen kuntoutusosaamisen resurssi (fysioterapeutit) on riittämätön suhteessa asiakastarpeeseen. Fysioterapeutit ovat terveydenhuollon kuntoutuksen henkilöstöresurssia ja yhteistyöneuvotteluja ikääntyneiden palvelujen tarpeesta ja ao resurssien kohdentumisesta on käyty ja käydään terveydenhuollon palvelujen kanssa. Myös ikääntyneiden palvelujen lääkäriresursseista (tarpeesta, kohdentumisesta) sovitaan terveydenhuollon kanssa. Keskeiset osaamistarpeet suunnittelukaudella Ikääntyneiden palveluketjun henkilöstön erityisosaaminen keskittyy usein yhdelle henkilölle ja siksi yllättävät poissaolot voivat haavoittaa palveluiden keskeisiä toimintoja. Esimiesresurssit ovat suhteellisen niukat ja esimiehillä on laajat vastuualueet. Hankkeet, kehittämistyö ja uudet toimintamallit (esim. uudet ohjelmat) sekä mm. sote-valmistelu asettavat erilaisia haasteita niin osaamiselle kuin resursseille ja niiden kohdentumiselle. Hallinnon ja esimiesten osalta tilastointi- ja seurantaosaaminen sekä henkilöstö-, strategia- ja talousosaaminen vaativat edelleen vahvistamista. Erityisesti henkilöstö- ja muutosjohtamisen osaamista tulee vahvistaa. Suunnittelukaudella on erityisen tärkeää edelleen vahvistaa laaja-alaista arviointi- ja asiakasohjausosaamista. Ikääntyneiden palveluissa korostuu moniulotteinen yhteistyö eri toimijoiden ja verkostojen kanssa. Monialaisen erityisosaamisen (muistisairaudet, päihde- ja mielenterveysosaaminen, gerontologinen sosiaalityö, riskien tunnistaminen) tarve tulee lisääntymään. Hoitohenkilöstön osalta osaamisen vahvistamista tarvitaan edelleen kokonaisvaltaisessa hoiva- ja hoitotyössä, asiakkaan kohtaamisessa, laaja-alaisessa palvelutarpeenarvioinnissa, RAI-toimintakykymittarin käytössä ja hyödyntämisessä, saattohoidossa sekä kuntoutusosaamisessa. Effica-osaamisen ylläpitäminen ja uusien ohjelmien/päivitysten sekä toimintamallien käyttöönotto vaatii jatkuvaa koulutusta ja tukea toimintamallien juurruttamiseen sekä seurantaa ja arviointia niiden toteutumisen osalta. Keskeisiä toimenpiteitä osaamisen vahvistamisessa ovat esimiestyö, kohdennettu koulutus ja toiminnan arviointi. Oleellista on henkilöstön osallisuutta ja sitoutumista edistävät toimintamallit. Johtamisen ja esimiestyön tukemisessa tärkeää ovat toimivat seuranta- ja tilastointijärjestelmät. Talousarviovuodelle 2018 esitettävät uudet virat ja tehtävät Kotihoitoa tukevat palvelut: Palveluohjaajan virka kotiutusyksikkö Lauttarantaan alkaen kolme lähihoitajan tointa (vakituinen varahenkilö) kotiutusyksiköihin (Apila 1, Lauttaranta 2) Kotihoito: kolme lähihoitajan tointa (vakinainen vuosiloman sijainen) Hoiva-asuminen: kaksi lähihoitajan tointa (vakinainen varahenkilö) Poistuva osaaminen, jota ei korvata tai ei enää tarvita Ei lakkautettavia virkoja. Muut kehittämistoimenpiteet henkilöstöresurssien ja osaamisen varmistamiseksi Rekrytoinnissa huomioidaan asiakastarpeesta lähtevä erityisosaamisen tarve sekä palveluketjun henkilöstön osaaminen sekä mahdollisuudet siirtää koulutusta vastaaviin tehtäviin sekä uudelleen sijoittumisen mahdollisuudet. Henkilöstön koulutukset (sisäiset + ulkoiset) suunnitellaan henkilökohtaisen osaamisen ja strategisten tavoitteiden pohjalta huomioiden asiakastarpeesta sekä toimintaympäristön muutoksessa esille tulevat koulutustarpeet. Johtami-

9 9 sen ja esimiestyön kehittämisessä korostuu edelleen henkilöstöjohtamisen sekä muutosjohtamisen vahvistaminen. Vahvistetaan henkilöstön osallisuutta tukevien toimintamallien käyttöä. Palveluittain korostuu vakinaisten varahenkilöiden ja vuosilomansijaisten tarkoituksenmukainen käyttö poissaolojen sijaistamisessa. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan varhemaksujen vähentämiseksi tähtäävät toimenpiteet. Tarvittaessa sovitaan sisäisistä tehtäväjärjestelyistä. Työhyvinvointia kehitetään mm. henkilöstön kanssa yhteistyössä laadittujen työhyvinvointiasuunnitelmien pohjalta. Työhyvinvoinnin edistämiseksi työyksiköissä järjestetään tarvittaessa tiimivalmennusta. Säännölliset työpaikkakokoukset, kehityskeskustelut, Tyhy-toiminta. Tarvittaessa järjestetään työnohjausta sekä kohdennettuja koulutuksia. Määrällinen henkilöstösuunnitelma (htv brutto, huom. 1 htv = koko vuoden kokoaikatyössä oleva) 12/2017 (htv) 12/2018 (htv) 12/2019 (htv) 12/2020 (htv) Vakinaisia Määräaikaisia 132,8 123,8 120,8 126,8 - joista vakinaisten sijaisia 124,8 122,8 120,8 126,8 Palkkatuella työllistettyjä 10,8 10,8 14,8 14,8 Yhteensä* 1091,6 1092,6 1105,6 1114,6 Lisäselvitys muusta määräaikaisesta henkilöstöresurssista kuin sijaisista (esim. projektihenkilöstö, oppisopimussuhteiset jne.): Ryhmä 12/2017 (htv) 12/2018 (htv) 12/2019 (htv) 12/2020 (htv) *Siirretään talousosion henkilöresurssit-kohtaan.