Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella

Transkriptio

1 Budjettirahoitteiset tehtävät Toimiala/Ikääntyneiden palvelut Vastuuhenkilö Tuula Jaakkola Sitovuustaso lautakunta Toiminnan kuvaus/perustehtävä Ikääntyneiden palveluihin sisältyvät varhaiset palvelut, kotihoitoa tukevat palvelut, kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut sekä hoiva-asuminen (oma tuotanto ja ostopalvelut). Toiminnan tavoitteena on vastata ikääntyvien palvelutarpeeseen asiakaslähtöisesti sekä siirtää palveluiden painopistettä niin, että tuetaan ikääntyvien itsenäistä ja toimintakykyistä asumista omassa kodissaan. Palveluiden järjestämisessä korostuu varhainen tuki ja ennaltaehkäisevätyö sekä asiakkaiden ja ikääntyneiden kuntalaisten osallisuuden lisääminen. Ikääntyneiden palveluiden toteutuksen perustana on ajantasainen palveluiden kustannusten seuranta ja kokonaistaloudellisesti kestävien toimintamallien kehittäminen. Asiakkaan palvelutarpeeseen perustuvan asiakasohjauksen merkitys korostuu. Terveydenhuollon kanssa tehtävässä yhteistyössä on keskiössä asiakkaan sujuva palvelupolku terveydenhuollosta ikääntyneiden palveluiden piiriin sekä kotiutusten turvaaminen. Asiakkaan osallisuutta vahvistetaan sekä tuetaan heidän itsenäistä toimintakykyä ja kotona asumista. Toimintamallien ja palveluiden kehittämisessä huomioidaan vanhuspalvelulain (980/2012) ja STM:n (2013:11) laatusuosituksen mukaiset velvoitteet ja sisällön määrittelyt. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella Askel-hanke projektina päättyi kesäkuun lopussa Hankkeen mukaista toiminnan kehittämistä jatketaan. Kehittämisessä korostuu asiakkaan osallisuus ja asiakaslähtöisyys palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä henkilöstön osallisuuden vahvistaminen. Asiakasraatitoimintaa kehitetään toimintamallin ja sisällön osalta. Askel-hankkeessa määriteltyjen asiakassegmenttien työstäminen ja toimintamallien kehittäminen jatkuu. Asiakasohjauksen ja palvelutarpeen arviointiosaamisen kehittäminen on suunnittelukauden kehittämiskohteena koko ketjun osalta. Asiakasohjauksen tarkoituksenmukaisella toteutumisella voidaan asiakkaita ohjata kevyempiin palveluratkaisuihin ja vaikuttaa mm. tasapainoisen talouden toteutumiseen. Suunnittelukaudella toiminnan kehittäminen liittyy tiiviisti maakunnalliseen Sote-valmisteluun, sekä mahdolliseen hallituksen kärkihankkeeseen; Keskitetty alueellinen asiakas- ja palveluohjaus toimintamalli (Kaapo). Ikääntyneiden palvelut ovat yhdessä aikuisväestön palveluiden kanssa kehittäneet hoitoketjujen sujuvuutta sekä asiakasohjausta tehostavia/vahvistavia toimenpiteitä ja toimintamalleja. Ikääntyneiden palveluissa kotiutustiimin toiminta on muutettu ympärivuorokautiseksi ja kotihoidossa on aloittanut Tehostetun kotiutuksen (Tehko) tiimi, jonka toiminnan avulla pyritään turvaamaan pitkään laitoshoidossa olleiden turvallinen kotiutus. Hoiva-asumisen ostopalvelupaikkoja on määräaikaisesti lisätty. Kotiin annettavissa palveluissa on entistä enemmän hoivaa ja hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Palvelutarpeen muuttuminen ja toimintamallien kehittäminen näkyy talouden suunnittelussa paitsi lisääntyneenä henkilöstötarpeena myös esim. erilliskorvausten kasvuna ilta- ja viikonlopputöiden lisääntyessä. Digitalisaation ja tietotekniikan hyödyntämistä toiminnan tehostamisessa ja palveluiden parantamisessa tullaan suunnittelukaudella lisäämään ja vahvistamaan. Tämä tulee huomioida myös taloussuunnittelussa. Ikääntyneiden varhaiset palvelut tekevät tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Hyvinvointiasemien toiminta (6kpl) jatkuu alueellisesti. Uusin hyvinvointiasema Elimäen kirjaston

2 tiloissa käynnistyi huhtikuussa Hyvinvointiasemien toiminnassa korostuu verkostoituminen eri toimijoiden kanssa. Varhaisen tuen palveluissa palveluohjaus resursseja vahvistettiin vuonna 2016 yhdellä palveluohjaajalla, jonka tehtäväkuvassa painottuu mm. päihde- ja mielenterveystyö. Kehittämiskohteena varhaisissa palveluissa suunnittelukaudella on asiakkaiden ja ikääntyneiden kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen esimerkiksi hyvinvointiasema toimintaa laajentamalla ja kehittämällä sekä mielenterveys- ja päihdetyön varhaista tukea lisäämällä. Osallistavia arviointeja palveluiden toteutumisen arvioinnissa vahvistetaan. Varhaisen tuen palveluissa on yhteistyössä kotihoidon kanssa kehitetty ja toteutettu IkäJelppi -toimintaa, mikä on ns. yhden numeron neuvonta- ja ohjauspalvelua. IkäJelppi-toiminnan kehittäminen jatkuu maakunnallisessa Sote-valmistelussa ja mahdollisessa hallituksen kärkihankkeessa. Omaishoidon asiakkuudet ovat lisääntyneet tasaisesti vuosittain ja vuoden 2017 talousarvion valmistelussa on arvioitu määrärahan lisäystarvetta omaishoidon palkkioon, omaishoitajien lakisääteisen vapaiden toteutukseen sekä perhehoitoon. Perhehoidon toimintamallia on vahvistettu. Omaishoidon lähihoitajan toimen vapautuessa eläkkeelle siirtymisen johdosta, esitetään toimen muuttamista palveluohjaajan viraksi. Omaishoidon tehtävien luonteesta johtuen muutos antaa laajempia mahdollisuuksia työn suunnitteluun ja jakautumiseen koko omaishoidon palvelun sisällä sekä tukee edelleen perhehoidon kehittämistä. Omaishoidossa jatketaan suunnittelukaudella omaishoitajien jaksamista tukevien toimintamallien kehittämistä ja juurruttamista. Uusi omaishoitolaki tuli voimaan Laki velvoittaa kuntaa huolehtimaan ennen lain voimaan tuloa tehdyt omaishoitosopimukset ja hoito- ja palvelusuunnitelmat vastaamaan uuden lain säännöksiä mennessä. Tämä tuo haasteita henkilöstöresurssien riittävyydelle. Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksien osalta toimintamallin juurruttamista ja kehittämistä jatketaan terveydenhuollon kanssa yhteistyössä. Kotiutusyksiköt ovat yli 65-vuotiaille tarkoitettuja kotona-asumisen tukemiseen ja toimintakyvyn eri osa-alueiden vahvistamiseen sekä apuvälineiden ja jatkohoidon tarpeen kartoitukseen keskittyviä lyhytaikaishoidon yksiköitä. Kotiutusyksiköillä on merkittävä rooli asiakkaiden palvelupolkujen sujumisessa. Kehittämistyössä korostuu edelleen hoitoketjujen sujuvuutta tukevien toimintamallien vahvistaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kotiutusyksikkö Lauttarannassa on 72 asiakaspaikkaa. Yksikössä asiakasvaihtuvuus on suuri ja asiakkaat ovat usein moniongelmaisia. Toiminnan luonteesta johtuen nykyinen kahden palveluohjaajan resurssi on liian vähäinen. Resurssien lisäysesitystä on kuitenkin siirretty vuodelle 2018 talouden tilanteen vuoksi. Kotihoidossa on vuoden 2016 alusta otettu käyttöön säännöllisen kotihoidon palveluseteli. Haasteena on ollut kriteerit täyttävien palveluntuottajien rekrytointi. Palvelusetelin käyttöä vaihtoehtona kotihoidon toteuttamalle palvelulle pyritään edelleen vahvistamaan. Kotihoidossa on käytössä FastROI Hilkka toiminnanohjausjärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä välitöntä asiakasaikaa, painottaa vastuuhoitajuutta sekä optimoida henkilöstöresurssien kohdentumista. Toiminnanohjaksen käytön edelleen juurruttaminen ja sen hyödyntämisen tehostaminen ovat kehittämiskohteena kotihoidossa. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton myötä perustetulla resurssitiimillä on pystytty vähentämään kotihoidon määräaikaisen henkilöstön käyttöä. Resurssitiimi sijaistaa henkilöstön äkillisissä, lyhytaikaisissa poissaoloissa. Resurssitiimillä ei kuitenkaan voida vastata kokonaisuudessaan poissaolojen aiheuttamaan sijaistarpeeseen. Kotihoitoon esitetään perustettavaksi vuonna 2017 kolme lähihoitajan tointa vakinaiseksi vuosilomien tekijöiksi. Vakinaisten vuosilomien sijaisten määrää pyritään lisäämään seuraavina vuosina. Kotihoidossa on tällä hetkellä kolme fysioterapeuttia, mutta määrä asiakkaiden määrään ja tarpeeseen nähden on riittämätön. Fysioterapeuttia tarpeesta käydään keskustelua terveydenhuollon kanssa. Kotihoidossa kehittämiskohteena suunnittelukaudella on myös kotiutus- ja kuntoutustoiminnan kehittäminen ja lisääminen sekä vastuuhoitajuuden tehostaminen. Hoiva-asumisen lääkäripalvelut on kilpailutettu ajalle Palvelun järjestää aikuisväestön palvelut/ vastaanottopalvelut ja tuottaa Attendo Terveyspalvelut Oy. Hoiva-asumisen

3 tehostetun palveluasumisen hankinta kilpailutettiin vuonna 2015 ja uudet puitesopimukset astuivat voimaan Ikääntyneiden palvelut järjestää tällä hetkellä yhteensä 465 tehostetun palveluasumisen paikkaa joko suorina hankintalain mukaisina puitesopimusostoina tai palvelusetelillä. Puitesopimushinnat ovat kiinteät vuosina Keväällä 2017 järjestetään ns. minikilpailutus puitejärjestelyssä mukana olevien palveluntuottajien kesken. Minikilpailutuksessa sopimuskumppanit ilmoittavat mahdollisesti tarkistetut hintansa sekä alkuperäisessä tarjouspyynnössä pisteytetyt laatuominaisuutensa vuosiksi Ei-ympärivuorokautisen ns. tavallisen palveluasumisen palveluseteliä tullaan arvioimaan ja kehittämään maakunnallisen SOTE-linjauksen mukaisesti. Hoiva-asumisessa kehittämiskohteena suunnittelukaudella on asiakasohjauksen edelleen vahvistaminen sekä lyhytaikaishoidon kehittäminen. Kotiharjun palvelukeskus muuttui alkaen tehostetuksi asumispalveluyksiköksi, joka pitkäaikaispaikkojen vapautumisen myötä tulee muuttumaan kokonaan lyhytaikaishoidon yksiköksi. Kaunisnurmen palvelukeskuksessa on useita perusparannusta vaativia tekijöitä, joilla on vaikutusta sisäilman laatuun ja henkilöstön sairauspoissaolojen lisääntymiseen. Osa toiminnoista on jo syksyn 2016 aikana siirtynyt väistötiloihin. Hoiva-asumisen osastoille etsitään korvaavia tiloja kesään 2017 mennessä. Valkealakodin alueella toteutettu Valtiovarainministeriön kuntakokeilu päättyy vuoden 2016 lopussa. Sen tavoitteena on ollut uudistaa hoivakiinteistöjä sekä kehittää henkilöstön asiakaslähtöisiä toimintamalleja ja uudenlaista alueellista eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Kuntakokeiluun liittyy myös kiinteästi järjestöyhteistyö. Valkealakodin peruskorjauksen ns. toinen vaihe käynnistyy syksyllä 2016 ja kaikkien perusparannuskohteiden on määrä olla valmiina vuoden 2017 lopussa. Kuntakokeilun toiminnallisten tavoitteiden läpiviemistä ja toimintatapojen uudistamista jatketaan edelleen suunnittelukaudella. Ikääntyneiden palveluiden vuoden 2017 talousarvion laadinnassa ei ole päästy annettuun kehykseen toiminnallisista muutoksista sekä alhaisista maksutuloista johtuen. Talousarviokehykseen pääseminen edellyttäisi merkittäviä supistuksia mm. palveluketjujen sujuvuuteen vaikuttavien palveluiden ja toimintamallien osalta. Riskianalyysi Ikääntyneiden palvelujen riskit on arvioitu suhteessa talousarviotavoitteisiin. Asiakaslähtöisen toiminnan riskinä on, ettei asiakaslähtöisyyttä, asiakkaiden osallistamista ja Askel-hankkeessa luotuja toimintamalleja saada juurrutettua arjen toimintaan. Henkilöstön sitoutuminen toimintamallien toteutukseen voi olla puutteellista. Asiakkaat eivät innostu osallistumaan eikä toimintamallin vuorovaikutteisuus toteudu. Asiakaslupausten määrittämisessä ja jalkauttamisessa palvelun toteutukseen voi riskinä olla ettei asiakaslupauksien toteuttamista saada vietyä osaksi arkea. Esimiestyössä tuleekin huomioida asiakaslupausten juurruttaminen sekä niiden toteutuksen seuranta. Toiminnan kehittämisessä riskinä on myös, ettei tilaisuuksien ja toimintamallien antia hyödynnetä riittävästi toiminnan toteutuksessa. Asiakasohjausosaamisen vahvistamista koko ketjun tasolla ja asiakkaan palveluiden toteutumisessa perustuen ajantasaiseen palvelutarpeen tunnistamiseen on riskinä, että asiakasohjauksessa ei osata hyödyntää riittävästi ennaltaehkäiseviä- ja varhaisen tuen palveluita. Asiakasohjaus ei toteudu tarkoituksenmukaisena eikä asiakas saa tarvitsemaansa palvelua oikea-aikaisesti. Riskinä on myös se, ettei henkilöstön arviointiosaaminen ole riittävää, RAI-toimintakykymittaria ei osata hyödyntää oikein asiakastarpeeseen vastaamisessa. Ikääntyneiden palvelut ovat yhdessä aikuisketjun palveluiden kanssa kehittäneet hoitoketjujen sujuvuutta sekä asiakasohjausta tehostavia ja vahvistavia toimenpiteitä ja toimintamalleja. Riskinä on, että toimintamallien toteutukseen ei sitouduta, ne eivät toteudu tavoitteen mukaisesti tai niitä ei voida resursoida riittävästi. Riskinä on myös, että hoito- ja palvelutakuun määräajat eivät toteudu. Asiakassegmenttien osalta riskinä on, ettei asiakassegmenttejä tunnisteta eikä toimintamalleja osata kehittää tarkoituksenmukaisella tavalla.

4 Tasapainoiseen talouteen liittyy kiinteästi, miten onnistutaan panostamaan ennaltaehkäisyyn. Optimaalisen palvelutarjonnan ja -verkon tavoitteen toteutuminen edellyttää paitsi esim. asiakastarpeen tunnistamista ja toimivaa asiakasohjausta myös talouden ja toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja ajantasaista tietoa kustannusvaikuttavuudesta. Näiden toteutumisen riskinä on, että lähiesimiesten sitoutuminen vastuulliseen johtamiseen ei toteudu tai EVA-arviointia ei osata käyttää merkittäviä asioita koskevien päätösvaihtoehtojen arvioinnissa. Optimaalisen palvelutarjonnan ja verkon toteutumisessa tärkeää on myös henkilöstöresurssien oikea kohdentuminen. Tässä riskinä on, ettei henkilöstöresurssien kohdentamisen toimintamalleja osata riittävästi hyödyntää tai resursseja ei voida lisätä asiakastarpeen vaatimalla tavalla. Riskinä on myös esim. kuntoutushenkilöstön ja lääkäriresurssien vähäisyys. Esimiesten henkilöstö- ja talousjohtamisen edelleen vahvistaminen on erittäin tärkeää. Sillä on suuri vaikutus henkilöstön työhyvinvoinnin ja sitä kautta tasapainoisen talouden toteutumiseen. Strategia tavoitteeseen osaava ja hyvinvoiva henkilöstö liittyy työhyvinvointi. Henkilöstön työhyvinvointia tukee ja lisää kokemus osallisuudesta sekä henkilöstön kuuleminen toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä tai uusien toimintamallien käyttöönotossa. Riskinä on, ettei dialoginen johtaminen ja henkilöstön osallisuuden vahvistaminen jalkaudu palveluihin, toimintamalleihin ei sitouduta. Riskinä on myös resurssien riittävyys. Esimiehillä on laajat vastuualueet, joten riskinä on, että ajan riittämättömyys vaikeuttaa tarvittavien muutosten toteuttamista. Henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävissä toimenpiteissä riskinä on, ettei sairauspoissaoloihin vaikuttaminen toteudu tai toimenpiteet ovat riittämättömiä. Kaupungin elinvoimaisuuden riskinä on, ettei palvelusetelin valmistelu, käyttöönotto ja toteutuminen toteudu suunnitelman mukaisesti. Asiakasohjaukseen ei ole riittävästi resursseja eikä palveluntuottajia ole saatavilla. Riskinä myös on, etteivät asiakkaat koe palveluseteliä tarkoituksenmukaisena vaihtoehtona tai palvelusetelin arvon määrittely ei toteudu niin asiakkaan kuin taloudellisen vaikuttavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti. Kaupunkistrategian päämäärään laadukas ympäristö liittyy riski, ettei energiatehokasta toimintatapaa koeta merkitykselliseksi omassa työssä eikä sovittuihin toimintamalleihin sitouduta. Valtuuston/lautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2017 Strategiapäämäär ä Asiakaslähtöinen toiminta Strategiatavoite Asiakkaan kuuleminen Toiminta on asiakaslähtöistä, asiakkaat osallistuvat toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Askel-hankkeessa luodut toimintamallit jalkautetaan toimintaan. Asiakkaan osallisuutta tukeva toimintamalli ei jalkaudu arkeen. Toimintamallin vuorovaikutteisuus ei toteudu. Tilaisuudet ja toimintamallit eivät toteudu suunnitellusti. asiakkaat eivät innostu osallistumaan. Tilaisuuksien ja toimintamallien antia ei hyödynnetä riittävästi itse toiminnan toteutuksessa. Asiakaslupausten määrittäminen ja jalkauttaminen palvelun toteutukseen eivät toteudu suunnitellusti. Asiakasraatien kokoontumismäärät (kpl) Nykyarvo 11,00 Tavoitearvo 4,00 Asiakastyytyväisyys Nykyarvo 4,20 Tavoitearvo 4,20

5 Strategiapäämäär Asiakaslähtöinen toiminta Strategiatavoite Ennaltaehkäisyyn panostaminen ä Asiakasohjaus osaamista vahvistetaan koko palveluketjun tasolla. Toimintamallit perustuvat asiakassegmentointeihin. Asiakassegmentoinnin myötä tarkennetut palvelujen toimintamallit eivät toteudu suunnitellusti. - Tyhjä mittari (Kyllä/ei) Nykyarvo Tavoitearvo Hoito- ja palvelutakuut toteutuvat määräajassa. Resurssit eivät riitä vastaamaan määräajassa asiakastarpeeseen. Hoito- ja palvelutakuun määräajat ylittyvät. Hoito- ja palvelutakuiden toteutuminen Nykyarvo 100,00 Tavoitearvo Merkittäviä asioita koskevien päätösvaihtoehtojen hyvinvointivaikutuksia arvioidaan ennakolta. Käytetään ennakkovaikutusarviointia. 100,0 0 Ei osata käyttää arviointia tai ei osata/voida hyödyntää tuloksia. Määrä (Kpl) Nykyarvo 0,00 Tavoitearvo 3,00 Palveluiden toteutus perustuu asiakkaan ajantasaiseen palvelutarpeen tunnistamiseen. Asiakasohjaus ei toteudu asiakkaan ajantasaisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Asiakasohjauksessa ei osata hyödyntää ennaltaehkäiseviä- ja varhaisen tuen palveluita. Rai-arvioinnin toteutumisaste (%) Nykyarvo 85,00 Tavoitearvo 100,0 0 Strategiapäämäär ä Elinvoimainen kaupunki Vaihtoehtoisten palvelutuotantotapojen lisääminen ja kehittäminen. Palvelusetelivaihtoehdon käytön vahvistaminen. Yrittäjyyden edistäminen päätöksenteossa, Strategiatavoite johtamisessa ja elinkeinotoimen organisoinnissa Palvelusetelin valmistelu, käyttöönotto ja toteuttaminen ei toteudu suunnitelman mukaisesti, asiakasohjaukseen ei riittävästi työaikaa, palveluntuottajia ei saatavilla. Asiakkaat eivät koe palveluseteliä tarkoituksenmukaisena vaihtoehtona. Palvelusetelin arvonmäärittely ei toteudu niin asiakkaan kuin taloudellisen vaikuttavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaisena. Palveluseteliasiakkaat (lkm) Nykyarvo 440,00 Tavoitearvo 520,0

6 0 Strategiapäämäär Laadukas ympäristö ä Energiatehokkuus huomioidaan toiminnassa. Ekotukihenkilöiden toimintaa vahvistetaan. Energiatehokas ja uusiutuviin Strategiatavoite energialähteisiin tukeutuva kaupunki Energiatehokasta toimintatapaa ei koeta merkitykselliseksi omassa työssä, kaupungin omistamien kiinteistöjen kunto tai toteuttavat peruskorjaukset eivät tue tavoitetta. Henkilöstö ei sitoudu sovittuihin toimintamalleihin. Toimintamallit käytössä (kpl/v) Nykyarvo 2,00 Tavoitearvo 3,00 Strategiapäämäär Tasapainoinen talous Strategiatavoite Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö ä Henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät toimialan tasolla. Henkilöstön sairauspoissaolot eivät vähene suunnitellusti, poissaolojen ennakointi ja henkilöstön uudelleen sijoittaminen ei toteudu tarkoituksenmukaisesti. Sairauspoissaolot (kpv/htv) Nykyarvo 28,00 Tavoitearvo 25,00 Henkilöstön työhyvinvointi paranee, vahvistetaan työyhteisöjen osallisuutta ja dialogisten toimintamallien käyttöä sekä henkilöstön osallisuutta toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Esimiesten henkilöstö- ja talousjohtaminen kehittyy ja vahvistuu ikääntyneiden palvelussa. Dialoginen johtaminen ja henkilöstön osallisuuden vahvistaminen ei jalkaudu palveluihin, toimintamallien arviointiin ja tarvittaviin muutoksiin ei sitouduta. Työaika on rajallinen/resurssi riittämätön tarvittavien muutosten toteuttamiseen. Sairauspoissaoloihin vaikuttaminen ei toteudu. Henkilöstötyytyväisyys Nykyarvo 7,09 Tavoitearvo 7,20

7 Talous, sitovuustaso valtuusto, toimintakate IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT (1 000 euroa) TP 2015 TA+MUUT LTK 2017 Ero% LTKE 2017 Ero% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , ,9 MAKSUTUOTOT , ,1 TUET JA AVUSTUKSET , ,8 MUUT TOIMINTATUOTOT , ,2 TOIMINTATUOTOT , ,2 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT , ,0 PALKAT JA PALKKIOT , ,0 HENKILÖSIVUKULUT , ,0 ELÄKEKULUT , ,4 MUUT HENKILÖSIVUKULUT , ,8 PALVELUJEN OSTOT , ,1 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , ,2 AVUSTUKSET , ,6 MUUT TOIMINTAKULUT , ,2 TOIMINTAKULUT , ,2 TOIMINTAKATE , ,0 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Henkilötyövuosina 1 068, , , , ,5 *) Henkilötyövuositieto otetaan henkilöstöosion määrällisen henkilöstösuunnitelman yhteensä -riviltä. Toiminnan volyymi TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kotona asuvat % / 75-vuotta täyttäneet 88,3 91,5 92,0 92,0 92,0 Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Säännöllisen kotihoidon peittävyys % / 75-vuotta täyttäneistä *) 14,1 13,5 10,5 11,0 11,5 Kotihoidon odotusaika (keskiarvo/pvä) Hoiva-asumisen asiakkaat Ympärivuorokautisen hoivan peittävyys % / 75-vuotta täyttäneistä - 9,4 9,2 9,0 9,0 Hoiva-asumisen odotusaika (keskiarvo/pvä) Omaishoidon tuen hakemusten käsittelyajat (keskiarvo/vko) Palvelutarpeen arvioinnin toteutuminen % *) seurantatavan muutos

8 Henkilöstösuunnitelmaosio Vakinaisen henkilöstön nykytila Suunnittelukaudella toiminnassa tapahtuvien oleellisten muutosten ja kehittämiskohteiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen ja -rakenteeseen (Millaisia haasteita henkilöstösuunnitteluun kohdistuu?) Palveluiden painopisteenä on kotona asumisen tukeminen ja ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen. Ennalta ehkäisevät- ja varhaisen tuen palvelut sekä asiakasohjaus tulee korostumaan. Erityisesti kotiin annettavien palveluiden osalta asiakkaiden palvelutarve ja määrä lisääntyy. Myös moniongelmaisten asiakkaiden määrä kasvaa. Tämä tulee huomioida niin henkilöstön määrässä, -rakenteessa kuin osaamisessakin. Tavoitteena on, että mm. gerontologista osaamista vahvistettaisiin suunnittelukauden kahdella viimeisenä vuonna lisäämällä varhaisen palvelun resursseja. Ikääntyneiden palveluissa tulee huomioida 2016 alkaneen Sote-valmistelun eteneminen sekä mahdollisen hallituksen Kärkihankkeen (Kaapo) vaikutus. Myös ikääntyneiden palveluiden hallinnossa toteutettujen henkilöstöjärjestelyjen vaikutusta tulee arvioida ja tarvittaessa toteuttaa tehtäväjärjestelyjä tai muita toimenpiteitä. Ikääntyneiden hallinnossa (kustannuspaikka 5010) työskentelevä toimistosihteerin eläköityessä ko paikan täyttäminen on ehdottoman tärkeää hallinnon toiminnan turvaamisen kannalta. Omaishoidon tuen asiakkaiden määrä on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Omaishoitajien jaksamista tukevia toimintamuotoja on kehitetty omaishoitolain hengen mukaisesti. Myös omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaisia hoidettavan hoidon toteutuksen vaihtoehtoja on kehitetty ja monipuolistettu. Erityisesti perhehoitoa on vahvistettu. Nämä tulee huomioida myös henkilöstösuunnittelussa. Omaishoidon yhdellä lähihoitajalla on vastuualueena mm. perhehoito (koulutus, valmennus, seuranta) ja omaishoitajien vertaisryhmä. Eläköitymisen myötä tämän toimen vapautuessa v2017 esitetään toimi muutettavaksi palveluohjaajan viraksi. Muutos on omaishoidon tehtävien luonteen kannalta tarkoituksenmukaisempaa ja antaa laajempia mahdollisuuksia työn suunnitteluun ja jakautumiseen koko omaishoidon palvelun sisällä. Ikääntyneiden palvelut ovat yhdessä aikuisketjun palveluiden kanssa kehittäneet hoitoketjujen sujuvuutta sekä asiakasohjausta tehostavia/vahvistavia toimenpiteitä ja toimintamalleja. Näillä toimintamalleilla pyritään mm. turvaamaan terveyskeskusvuodeosastopaikkojen hallittua vähentämistä ja vahvistamaan kotiin annettavia palveluita. Tähän liittyen kotiutustiimi on toiminut lokakuusta 2015 alkaen 24/7. Vuoden 2016 alkupuolella kotiutustiimin kaksi määräaikaista sairaanhoitajan tointa vakinaistettiin. Toiminnan turvaamiseksi ympärivuorokautisesti riittävällä henkilöstöllä palkataan vuodelle 2017 kaksi sairaanhoitajaa määräaikaiseen työsuhteeseen. Ko sairaanhoitajien vakinaistamistarve arvioidaan vuodelle Kotihoidossa pilottina aloitettua tehostetun kotiutuksen tiimin toimintaa jatketaan vuonna Tehko-tiimin toiminnasta saadun kokemuksen perusteella on selkeästi tullut esille tarve joidenkin asiakkaiden osalta tehostetulle avulle kotiutustilanteessa. Tehko-tiimiin on irrotettu kuusi kotihoidon vakinaisissa toimissa olevaa lähihoitajaa, joille tarvittaessa palkataan määräaikaisesti sijaiset vuonna 2017.

9 Vuoden 2017 aikana arvioidaan Tehko-tiimin osalta mahdollinen vakinaisen henkilöstön lisäresurssi tarve vuodelle Resurssia arvioitaessa huomioidaan myös muissa palveluissa mahdollisesti tapahtuvien muutosten vaikutus (esim. vapautuva henkilöstö). Tällä hetkellä arvioitu tarve vuodelle 2018 on kuusi lähihoitajaa. Kotiutusyksikkö Lauttarannassa on 72 asiakaspaikkaa. Yksikössä asiakasvaihtuvuus on suuri ja asiakkaat ovat usein moniongelmaisia. Yksikössä on tällä hetkellä kaksi palveluohjaajan virkaa, mutta asiakasohjauksen ja hoitoketjun sujuvan ja tarkoituksenmukaisen toteutumisen kannalta olisi tarpeellista lisätä palveluohjaaja resursseja. Palveluohjaaja resurssin lisäämistä siirretään vuodelle 2018 taloudellisten resurssien vuoksi. Resurssitarvetta mietittäessä tulee huomioida maakunnallisen Sote-valmistelun sekä mahdollisen hallituksen kärkihankeen (Kaapo) vaikutus palveluohjaaja resurssitarpeeseen. Ikääntyneiden palveluketjussa hoitohenkilöstön eläkepoistumaa ei ole mahdollista hyödyntää, johtuen asiakkaiden määrän ja palvelutarpeen lisääntymisestä. Myös riittävä henkilöstömitoitus ympärivuorokautisissa yksiköissä tulee turvata. Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolo-kustannusten kasvun hillitsemiseksi tavoitteena on lisätä suunnittelukaudella vuosittain hoiva-asumiseen kaksi lähihoitajan tointa varahenkilöstöön. Kotihoidossa on pystytty vähentämään toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton myötä perustetulla resurssitiimillä määräaikaisen henkilöstön käyttöä. Resurssitiimi sijaistaa henkilöstön äkillisissä, lyhytaikaisissa poissaoloissa. Resurssitiimillä ei kuitenkaan voida vastata kokonaisuudessaan poissaolojen aiheuttamaan sijaistarpeeseen. Tarkoituksenmukaista on, että kotihoidossa olisi vakituinen varahenkilöstö paikkaamaan vuosilomista johtuvia poissaoloja. Vuonna 2017 kotihoitoon esitetään palkattavaksi kolme vakinaista vuosilomansijaista (lähihoitaja). Tavoitteena on, että vuonna 2018 palkataan kuusi vakinaista vuosilomansijaista (lähihoitaja) lisää. Ikääntyneiden palvelujen kuntoutusosaamisen resurssi (fysioterapeutit) on riittämätön suhteessa asiakastarpeeseen. Fysioterapeutit ovat terveydenhuollon kuntoutuksen henkilöstöresurssia ja yhteistyöneuvotteluja ikääntyneiden palvelujen tarpeesta ja ao resurssien kohdentumisesta on käyty ja käydään terveydenhuollon palvelujen kanssa. Myös ikääntyneiden palvelujen lääkäriresursseista (tarpeesta, kohdentumisesta) sovitaan terveydenhuollon kanssa. Keskeiset osaamistarpeet suunnittelukaudella (Mikä osaaminen on kriittistä nyt ja tulevaisuudessa, millaista osaamista tarvitaan ja millä toimenpiteillä sitä lisätään) Ikääntyneiden palveluketjun henkilöstön erityisosaaminen keskittyy usein yhdelle henkilölle ja siksi yllättävät pitkäaikaiset poissaolot voivat haavoittaa palveluiden keskeisiä toimintoja. Esimiesresurssit ovat suhteellisen niukat ja esimiehillä on laajat vastuualueet. Erilaiset hankkeet, kehittämistyö ja uudet toimintamallit (esim. uusien ohjelmien käyttöönotto) sekä mm. sote-valmistelu asettavat erilaisia haasteita niin osaamiselle kuin resurssien kohdentumisellekin. Hallinnon ja esimiesten osalta tilastointi- ja seurantaosaaminen sekä henkilöstö-, strategia- ja talousosaaminen vaativat edelleen vahvistamista. Toiminnan kehittämisessä arviointiosaaminen (EVA) vaati käytön sekä osaamisen juurruttamista ja vahvistamista. Asiakkuuden arviointi, asiakastarpeen muutos ja em. muutoksen ennakointi vaatii osaamista. Suunnittelukaudella keskeistä onkin erityisesti asiakastarpeeseen perustuvan asiakasohjausosaamisen vahvistaminen. Ikääntyneiden palveluissa korostuu moniulotteinen yhteistyö eri toimijoiden ja verkostojen kanssa. Tulevaisuudessa monialaisen erityisosaamisen (muistisairaudet, päihdeja mielenterveysosaaminen, gerontologinen sosiaalityö, riskien tunnistaminen) tarve lisääntyy. Hoitohenkilöstön osalta osaamisen vahvistamista tarvitaan edelleen kokonaisvaltaisen hoiva- ja hoitotyön toteutuksessa, asiakkaan kohtaamisessa, laaja-alaisessa palvelutarpeenarvioinnissa, saattohoidossa, RAI-mittarin käytössä ja hyödyntämisessä sekä kuntoutusosaamisessa. Hoitohenkilökunnan Effica-osaamisen ylläpitäminen ja edelleen vahvistaminen sekä uusien toimintamallien käyttöönotto vaatii jatkuvaa henkilöstön kouluttamista (kirjaaminen, RAI-arviointi, lääkehoito-osaaminen, toimintakykyä ylläpitävän työotteen vahvistaminen, päihde- ja mielenterveysosaaminen) sekä toimintamallien käyttöönoton toteutumisen jatkuvaa seurantaa ja tukemista.

10 Keskeisiä toimenpiteitä osaamistarpeen vahvistamisessa ja kehittämisessä ovat esimiestyö, kohdennettu koulutus ja toiminnan arviointi. Johtamista ja esimiestyötä tukevien toimia vahvistaminen ja turvaaminen (esim. ammattitaitoisen toimistoresurssin turvaaminen, toimivat tilastointi ja seurantajärjestelmät). Talousarviovuodelle 2017 esitettävät uudet virat ja tehtävät (Palkkausmäärärahojen pitää sisältyä talousarvioon. Lisäksi laaditaan erillinen liitelomake uusista viroista ja tehtävistä.) Kotihoitoa tukevat palvelut: Omaishoito; palveluohjaajan virka alkaen (vapautuva lähihoitajan toimi muutetaan palveluohjaajan viraksi) Kotihoito: kolme lähihoitajan tointa (vakinainen vuosiloman sijainen) Hoiva-asuminen: kaksi lähihoitajan tointa (vakituinen varahenkilö) Poistuva osaaminen, jota ei korvata tai ei enää tarvita (lakkautettavat virat erilliseen liitteeseen) Ei lakkautettavia virkoja. Muut kehittämistoimenpiteet henkilöstöresurssien ja osaamisen varmistamiseksi (esim. rekrytointisuunnitelmat, sisäiset tehtäväjärjestelyt, uudelleensijoitukset, johtamisen ja esimiestyön kehittäminen sekä työhyvinvointia edistävät toimenpiteet) Rekrytoinnissa huomioidaan asiakastarpeesta lähtevä erityisosaamisen tarve sekä palveluketjun henkilöstön osaaminen ja mahdollisuudet siirtää koulutusta vastaaviin tehtäviin sekä uudelleen sijoittamisen mahdollisuudet. Palveluittain korostuu vakinaisten varahenkilöiden ja vuosilomansijaisten tarkoituksenmukainen käyttö poissaolojen sijaistamisessa. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan varhemaksujen vähentämiseksi tähtäävät toimenpiteet. Tarvittaessa sovitaan sisäisistä tehtäväjärjestelyistä. Koulutukset (sisäiset + ulkoiset) henkilökohtaisen osaamisen ja strategisten tavoitteiden pohjalta. Johtamisen ja esimiestyön edelleen kehittäminen sekä vahvistetaan henkilöstön osallisuutta tukevien toimintamallien käyttöä. Työhyvinvointia kehitetään mm. henkilöstön kanssa yhteistyössä laadittujen työhyvinvointisuunnitelmien pohjalta. Työhyvinvoinnin edistämiseksi työyksiköissä järjestetään tarvittaessa tiimivalmennusta. Säännölliset työpaikkakokoukset, kehityskeskustelut, Tyhy-toiminta. Tarvittaessa järjestetään työnohjausta. Määrällinen henkilöstösuunnitelma (htv brutto, huom. 1 htv = koko vuoden kokoaikatyössä oleva) *Siirretään talousosion henkilöresurssit-kohtaan.