TYÖTERVEYS JA TYÖTURVALLISUUS TUOTTAVUUSTEKIJÄNÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTERVEYS JA TYÖTURVALLISUUS TUOTTAVUUSTEKIJÄNÄ"

Transkriptio

1 Inhimillinen työ osaamiskeskus Työturvallisuustiimi Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen Julkaistu seuraavien rahoittajien tuella TYÖTERVEYS JA TYÖTURVALLISUUS TUOTTAVUUSTEKIJÄNÄ Kirjallisuuskatsaus Tutkimusosio 2 Kimmo Oinonen Markku Aaltonen

2 Esipuhe Tämä kirjallisuuskatsaus on toteutettu osana Työterveyslaitoksen vuosina tehtyä tutkimushanketta "Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen". Kirjallisuuskatsaus kuuluu hankkeen tutkimusosioon nro. 2. Tämän tutkimuksen pohjalta on kirjoitettu sisältö Euroopan työterveys ja työturvallisuusviraston suomenkielisille Työsuojelun tietopankki internetsivuille aiheella: Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä osoitteessa Enemmän tietoa tämän sivuston kehittämisestä on tutkimushankkeen osaraportissa nro 6. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia on myös hyödynnetty koulutusmateriaalin tuottamisessa ja suunniteltaessa yrityskohtaisia menetelmiä ja työkaluja. Kirjallisuuskatsaus suoritettiin Työterveyslaitoksen työturvallisuustiimissä ja sen on kirjoittanut tekniikan ylioppilas Kimmo Oinonen. Katsaus on osa hänen diplomityötään, jonka hän on laatinut Tampereen teknillisen korkeakoulun Turvallisuustekniikan laitokselle. Kimmo Oinosta on työssään ohjannut tekniikan tohtori Markku Aaltonen, joka toimii tiimipäällikkönä Työterveyslaitoksen työturvallisuustiimissä. Tutkimuksen "Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen" ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, valtakunnallinen työtapaturmaohjelma, sosiaali ja terveysministeriö, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Työterveyslaitos. Tutkimuksen ohjaukseen ovat osallistuneet myös työmarkkinajärjestöt EK ja SAK sekä seuraavat tapaturmavakuutuslaitokset: Pohjola, If, Tapiola ja Fennia. 2

3 Tiivistelmä Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen projekti liittyi valtakunnallisen työtapaturmaohjelman toimenpiteisiin. Sen tavoitteena oli hyödyntää paremmin tapaturmakustannuksiin ja työsuojelun taloudellisiin vaikutuksiin kertynyttä tietämystä ja luoda uutta tietoa aiheesta. Erityisesti painotettiin työpaikkojen eri intressiryhmien tietotarpeita kustannustietojen käytössä. Eri tutkimusosioissa keskityttiin tapaturmakustannusten laskemiseen yritystasolla ja yritysten välisissä toimitusketjuissa sekä testattiin uuden tapaturmaskenaariomallin soveltuvuutta Suomessa. Merkittävä osa tutkimusta oli myös internet sivuston kehittäminen ja tutkimustulosten perusteella tehtävän koulutus ja tiedotusaineiston tuottaminen ja hyödyntäminen. Tutkimus toteutettiin kiinteässä yhteistyössä Työsuojelurahaston, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton, työmarkkinajärjestöjen (EK, SAK), vakuutusyhtiöiden (Pohjola, If, Tapiola ja Fennia) ja sosiaali ja terveysministeriön työsuojeluosaston kanssa. Tutkimukseen ilmoittautui mukaan 23 yritystä edustaen eri toimialoja. Tämä raportti kuvaa tutkimusosion 2 toteuttamisen koskien kirjallisuusselvitystä tuottavuudesta, sen kytkeytymisestä työympäristöparannuksin, sekä huonon työterveyden ja työturvallisuuden aiheuttamista kustannuksista. Tapaturma aiheuttaa inhimillisten kärsimysten lisäksi taloudellisia menetyksiä. Niitä voidaan pitää yritystoiminnan kannalta haitallisina sivutuotteina, joista aiheutuu kustannusten lisäksi häiriöitä tuotantotoimintaan. Tehostetulla tapaturmantorjuntatyöllä on sen sijaan mahdollista saavuttaa säästöjä vahinkokustannuksissa ja parantaa tuottavuutta. Työsuojelutoimenpiteitä arvioidaan tavallisesti lääketieteelliseltä tai tekniseltä perustalta. Taloudellinen näkökulma laajentaa päätöksenteon pohjaa niin, että voidaan tehdä taloudellisiin voimavaroihin nähden mahdollisimman tuottava ratkaisu. Huonon työympäristön seurauksena kustannuksia aiheutuu yrityksille, työntekijöille ja kansantaloudelle. Kirjallisuuskatsaus perustuu laajaan kotimaiseen ja ulkomaiseen julkaisuaineistoon, joka on kerätty erilaisten tietohakujen kautta. Siinä on pyritty huomioimaan myös uusin tutkimuskirjallisuus aiheesta. Katsaus koostuu viidestä eri luvusta, jotka käsittelevät tuottavuutta ja sen yhteyttä työympäristöparannuksiin, mittaamista ja seurantaa, sekä huonon työympäristön aiheuttamia kustannuksia. Raportissa on myös käsitelty yritysten yhteiskuntavastuuta, joka luo yleisen pohjan aiheen käsittelyyn. Kirjallisuuskatsaus sisältää käsiteluettelon ja laajan lähdeluettelon, joka koostuu lähes 200 julkaisusta. Kirjallisuusselvityksen pohjalta kirjoitettiin sisältö Euroopan työterveys ja työturvallisuusviraston suomenkielisille Työsuojelun tietopankki www sivuille aiheella: Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä. Internetsivuston tarkoitus oli kerätä hajallaan oleva tieto yhteen paikkaan, jotta yritykset voisivat sitä hyödyntää omassa toiminnassaan. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia on myös hyödynnetty koulutusmateriaalin tuottamisessa ja suunniteltaessa yrityskohtaisia menetelmiä ja työkaluja. Yritysten kansainvälistymisen ja koventuvan kilpailun myötä työturvallisuuden kustannus ja tehokkuusajattelu tulee yhä enemmän lisääntymään työpaikoilla. 3

4 Sisällysluettelo ESIPUHE...2 TIIVISTELMÄ...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 KÄSITTEET JA LYHENTEET JOHDANTO Tutkimuksen taustaa ja näkökulmia Tutkimuksen teoreettinen viitekehys TUOTTAVUUS Tuottavuuden käsite ja yleinen merkitys Tuottavuuden merkitys ja vaikuttavat tekijät Tuottavuuteen vaikuttavat tekijät Tuottavuutta heikentävät tekijät Tuottavuuden parantamisen edut TYÖYMPÄRISTÖPARANNUKSET JA TUOTTAVUUS Johdanto Työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi Hyvät johtamiskäytännöt Ergonomia...24 Ergonomia, työturvallisuus ja tuottavuus Työjärjestelyt ja suunnittelu Työajat Vuorotyö ja yötyö Määräaikaiset ja epävakaat työsuhteet ja niiden ongelmat Joustavat työajat TYKY toiminta Henkilöstön kehittäminen Perehdyttäminen ja työnopastus Koulutus Siisteys ja järjestys Laatu Tulospalkkaus Innovatiivisuus MITTAAMINEN, SEURANTA JA RAPORTOINTI Turvallisuuden ja suorituskyvyn mittaaminen Henkilöstövoimavarojen hallinta Yritysten yhteiskuntavastuu KUSTANNUKSET Johdanto Yritykselle aiheutuvat kustannukset Yritystaloudellinen näkökulma Tapaturma ja ammattitautikustannukset Sairauspoissaolokustannukset Ennenaikainen eläköityminen ja työkyvyttömyys Vaihtuvuuskustannukset

5 5.2.6 Vakuutusmaksut Yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset Kansantaloudellinen näkökulma Tapaturma ja ammattitautikustannukset Sairauspoissaolojen vaikutukset kansantalouteen Yksilölle aiheutuvat kustannukset Yksilötason seuraukset LÄHTEET

6 Käsitteet ja lyhenteet Bruttokansantuote EANPC Ergonomia Jäävuoriteoria Kannattavuus Tuottavuus Tapaturmataajuus Turvallisuuskulttuuri Tyky toiminta Työkyvyttömyys Yhteiskunnan kokonaistuotannon kehitystä kuvataan tunnusluvulla, jota kutsutaan bruttokansantuotteeksi (lyhenne BKT). Euroopan kansallisten tuottavuuskeskusten liitto Ergonomia tarkastelee tieteenalana ihmisen ja toimintajärjestelmän muiden osien vuorovaikutuksia ja soveltaa ammattialana ergonomian teoreettisia periaatteita, tietoja ja menetelmiä ihmisen hyvinvoinnin ja toimintajärjestelmän tehokkuuden optimoimiseksi. Heinrichin jäävuoriteorian mukaan suurin osa tapaturmien kustannuksista on niin sanottuja epäsuoria kustannuksia, jotka jäävät piiloon tai ovat vaikeasti havaittavia. Usein käytetty kannattavuuden tunnusluku, voittoprosentti, saadaan suhteuttamalla tulos liikevaihtoon tai tuotantoon ja kertomalla sadalla. Tuottavuudella (tuottavuussuure) tarkoitetaan yleiskäsitteenä kulloinkin tarkasteltavan kohteen, järjestelmän, valitun ajanjakson tuotosten ja niiden aikaansaamiseksi järjestelmään sijoitettujen, käytettyjen, panosten suhdetta eli output per input. Työtapaturmien lukumäärä miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Turvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan yrityksen tapaa toimia turvallisuusasioissa. Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan terveyteen, työ ja toimintakykyyn, hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työkyvyttömyys tarkoittaa tapaturman, sairauden tai taudin seurauksena syntyvää tilaa, joka täysin estää henkilöä tekemästä työtään tai jotakin muuta sellaista tehtävää tai palkkatyötä, jota hän olisi koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella kohtuudella kyennyt tekemään. 6

7 Työmatkatapaturma Tapaturma, joka on sattunut matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin. Työsuojelun tietopankki Euroopan työterveys ja työturvallisuusviraston Suomekieliset sivut, joiden tarkoituksena on levittää uutta työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää tietoa Työtapaturma Työturvallisuus /työsuojelukustannukset Vaihtuvuus Työtapaturmalla tarkoitetaan äkillistä, ennalta arvaamatonta ja ulkoisen tekijän aiheuttamaa tapahtumaa, josta on seurauksena vamma tai sairaus. Sisältävät kaikki huonosta työympäristöstä aiheutuneet kustannukset ja menetykset sekä työturvallisuuden/työsuojelun parantamiseen käytetyt panoskustannukset. Henkilöstövaihtuvuus on työsuhteensa aloittaneiden ja lopettaneiden työntekijöiden määrä suhteutettuna keskimääräiseen henkilöstömäärään tietyn ajanjakson aikana. Välilliset/epäsuorat kustannukset Välillisillä tai ns. piilokustannuksilla tarkoitetaan yritykselle tapaturman yhteydessä aiheutuvia kustannuksia joita muodostuu mm. seuraavistatekijöistä: töiden häiriintyminen, menetetty työaika, töiden uudelleen järjestely, aineelliset kustannukset, laatutappiot. Välilliset kustannukset ovat yleensä vakuuttamattomia kustannuksia. Välittömät/suorat kustannukset Välittömiä kustannuksia yritykselle ovat esimerkiksi tapaturmavakuutukset, ensiapu, tapaturmien tutkinta sekä omaisuus ja materiaalivahingot. 7

8 1. Johdanto 1.1 Tutkimuksen taustaa ja näkökulmia Tutkimus, jonka yhteydessä tämä kirjallisuuskatsaus valmistuu, liittyy valtakunnallisen työtapaturmaohjelman toimenpiteisiin 139. Kirjallisuuskatsaus on osa Työterveyslaitoksen tutkimushanketta: Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen. Tutkimuksen tavoitteena on hyödyntää paremmin tapaturmakustannuksiin ja työsuojelun taloudellisiin vaikutuksiin kertynyttä tietoa ja luoda uutta tietoa aiheesta. Erityisesti painotetaan työpaikkojen eri intressiryhmien tietotarpeita kustannustietojen käytössä. Tämän tutkimuksen pohjalta on kirjoitettu sisältö Euroopan työterveys ja työturvallisuusviraston Suomenkielisille Työsuojelun tietopankki internet sivuille aiheella: Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä osoitteessa (kts. oheinen kuva). Tapaturma aiheuttaa inhimillisten kärsimysten lisäksi taloudellisia menetyksiä. Niitä voidaan pitää yritystoiminnan kannalta haitallisina sivutuotteina, joista aiheutuu kustannusten lisäksi häiriöitä tuotantotoimintaan 79. Tehostetulla tapaturmantorjuntatyöllä 8

9 on sen sijaan mahdollista saavuttaa säästöjä vahinkokustannuksissa ja parantaa tuottavuutta. Työsuojelutoimenpiteitä arvioidaan tavallisesti lääketieteelliseltä tai tekniseltä perustalta. Taloudellinen näkökulma laajentaa päätöksenteon pohjaa niin, että voidaan tehdä taloudellisiin voimavaroihin nähden mahdollisimman tuottava ratkaisu. Huonon työympäristön seurauksena kustannuksia aiheutuu yrityksille, työntekijöille ja kansantaloudelle. Ajanjaksolla on keskimäärin korvattu työtapaturmia ja ammattitauteja n kappaletta. Näistä noin 60 % johti vähintään kolmen päivän ja lähes 10 % vähintään kuukauden poissaoloon. Vuosittain vakuutuslaitokset maksavat korvauskuluja työtapaturmista ja ammattitaudeista noin 0,5 miljardia euroa 139. Tämän lisäksi yritykset joutuvat maksamaan välillisiä vakuuttamattomia kustannuksia tapaturmien aiheuttamien tuotantohäiriöiden vuoksi. Välilliset kustannukset voivat olla monikertaiset verrattuna välittömiin kustannuksiin. Monilla aloilla alihankinta ja erilaiset yhteistyöverkostot ovat tärkeitä oman toiminnan ohella. Alihankkijoiden toiminta vaikuttaa myös oman toiminnan tehokkuutteen. Yritykset ovat alkaneet kiinnittämään yhä enenmmän huomiota myös alihankkijoiden toiminnan turvallisuuteen. Monikaan yritys ei halua toimia yhteistyökumppanin kanssa, jonka tapaturmat ja poissaolot haittaavat toimintaa. Tapaturmat ja huonot työolot tuovat myös huonoa mainetta yritykselle ja sillä saattaa olla merkitystä sopimusten syntymiseen ja työntekijöiden rekrytointiin. Yrityksen turvallisuustoiminnan kriittisiä tekijöitä ovat sen johdon motiviit ja toimenpiteet. Jos johto on tietämätön tapaturmien ja yleensä huonojen työolojen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä, torjuntatoimet nähdään helposti vain kannattamattomina menoina. Tapaturmavakuutusmaksut voivat olla tehokas motivointikeino silloin, kun yritys voi vaikuttaa niihin omilla toimenpiteillään. Nykyisin korostetaan entistä enemmän turvallisten työolojen merkitystä tuottavuuden ja laadun parantamisessa samalla kun säästetään vahinkokuluissa. Tampereen teknillinen korkeakoulu tutki yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa työympäristön ja tuottavuuden välistä suhdetta Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa vuosina Fyysisen työympäristön kokonaislaadukkuuden ja järjestyksen merkitys tuottavuuden kasvun edellytyksenä tuli esiin kaikissa osatutkimuksissa. Rakennustyömailla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys hyvän työympäristön ja tuottavuuden välillä. Tutkijoiden mukaan huono fyysinen työympäristö, erityisesti huono järjestys, aiheuttaa etsimistä, ajanhukkaa ja resurssien hukkakäyttöä. Sotku heikentää suoraan työn tuottavuutta. Toisaalta taas hyvä fyysinen työympäristö, erityisesti järjestys, on näkyvä merkki työmaajohdon onnistuneesta toiminnasta, minkä seurauksena myös työmaan taloudellinen tulos on hyvä. Rakennusalalla hyvää työmaan turvallisuustasoa voidaan käyttää jopa ennusteena työmaan tulevalle kannattavuudelle 74. Nykypäivänä työturvallisuuden ja työterveyden voidaan katsoa olevan hyvää bisnestä 60. Hyvä työterveys ja työturvallisuus kuuluu jokaisen yrityksen perusliiketoimintaan. Silti monissa yrityksissä on tietämättömyyttä työterveyden ja työturvallisuuden taloudellisesta puolesta ja tapaturmien, sairauspoissaolojen ja työympäristöpuutteiden kustannuksia ei ymmärretä 28. Työsuojelun taloudellisten vaikutusten arviointi on tärkeää ja vuosina EU:N työsuojelun strategiana ovat juuri taloudelliset vaikutukset. Strategian tavoitteena on vahvistaa riskien ehkäisyä ja yhdistää poliittisia välineitä 39. 9

10 1.2 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen periaatteena on kuvan 1. mukainen malli. Kuva 1. Työsuojelutoimenpiteiden taloudelliset vaikutukset 36. Mallin teorian mukaan onnistunut työsuojelutoimenpide parantaa työpaikan turvallisuustasoa ja vähentää sitä kautta tapaturmia, poissaoloja ja työperäisiä sairauksia. Tätä kautta saadaan pienennettyä turhia kustannuksia, mikä parantaa työpaikan tuottavuutta. Kuitenkin tällä samalla työsuojelutoimenpiteellä voi olla suoria vaikutuksia tuotannon tehostumiseen, esim. parempi järjestys ja siisteys parantaa tuotannon läpimenoaikoja ja vähentää varastotilan tarvetta, jotka siten vaikuttavat suoraan työpaikan tuottavuuteen. Mallia on hieman diplomityöhön laajennettu ja mukaan on otettu mittaus ja raportointitoimenpiteet. Näin myös viitekehys osaltaan noudattaa jatkuvan parantamisen periaatetta. Jatkuvan parantamisen periaate on esitetty kohdassa 3.2 työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi, kuva 9. 10

11 2. Tuottavuus 2.1 Tuottavuuden käsite ja yleinen merkitys. European productivity agency on määritellyt tuottavuuden Rooman konferenssissa vuonna 1958 seuraavasti: " Tuottavuus on sitä, mitä ihminen saa aikaan materiaalilla, pääomalla ja teknologialla. Tuottavuus on ennen kaikkea henkilökohtainen asenne" 180. Tuottavuuden kehittäminen on kansantaloudellisesti tärkeää. Se vaikuttaa kansantalouden kilpailukykyyn, sekä kehittymiseen ja määrittelee kansalaisten suhteellisen hyvinvointitason. Tuottavuuden paraneminen auttaa lisäämään taloudellista kasvua ja antaa edellytyksiä elintason nousuun. Se myös parantaa kilpailukykyä ja vähentää osaltaan hintojen nousupaineita 180. Yleiskäsiteenä tuottavuudella tarkoitetaan tuotosten ja niiden aikaansaamiseksi sijoitettujen panosten suhdetta (kuva 2.) TUOTTAVUUS = TUOTOS PANOS Kuva 2. Kaava tuottavuuden laskemiseen Tuottavuuden mittaus perustuu erilaisten tuotos panossuhteiden mittaamiseen. Se voi perustua seuraaviin tuotos panossuhteisiin 180 : 1. Tuotos kasvaa, panos pienenee 2. Tuotos kasvaa, panos pysyy vakiona 3. Tuotos kasvaa, mutta panos kasvaa hitaammin kuin tuotos. 4. Tuotos pysyy vakiona, panos pienenee 5. Tuotos pienenee, mutta panos pienenee nopeammin kuin tuotos. Yritystasolla tuottavuus on kyky yhdistää erilaisia panostekijöitä mahdollisimman hyvän tuotantotuloksen aikaansaamiseksi 64. Yritysmaailmassa puhutaan erilaisista tehokkuuksista ja niitä ovat ulkoinen, sisäinen, markkina ja strateginen tehokkuus. Yrityksissä tuottavuus, sen mittaaminen ja analysointi liitetään yleensä sisäisen tehokkuuden parantamiseksi tähtääviin toimenpiteisiin 139. Tämä ajattelutapa liittyy myös työympäristössä tehtäviin parannuksiin ja toimenpiteisiin. Koska tuottavuus kuvaa yrityksen sisäistä suorituskykyä ja kannattavuus ulkoista, voidaan yrityksen muilla suorituskyvyn osa alueilla tapahtuvan kehityksen voidaan katsoa edesauttavan myös kannattavuuden kehittymistä. Yritystoiminnan perimmäisenä tavoitteena on kannattavuus

12 Kuvassa 3. esitetään kannattavuuden muutokseen vaikuttavia tekijöitä. Kuva 3. Kannattavuuden muutostekijät 33. Tuottavuutta kehitettäessä pääpainona on, paljonko panoksia yritys käyttää tuotteen tai palvelun aikaansaamiseksi, koska pitkällä aikavälillä panosten ostohintoihin yritys ei voi juurikaan vaikuttaa. Työvoima, materiaali, energia ja muut työpanokset maksavat saman verran kuin kilpailijoillakin 139, 129. Yritys ei voi juurikaan vaikuttaa markkinoiden hintasuhteisiin, joten tuottavuutta on 33,41,177 kehitettävä muilla keinoin. Tällöin vaikutetaan panosten määrään ja laatuun, jolloin kyseeseen tulee yrityksen henkilöstö ja työympäristö 33.Yritys voi myös vaikuttaa tuottamiensa tuotteiden laatuun ja määrään 129. Jos hintasuhteet eivät muutu, tuottavuuden paraneminen parantaa aina kannattavuutta

13 EANPC:n malli: Tuottavuus ja sen taustatekijät Kuva 4. Tuottavuus ja sen taustatekijät. Tuottavuudella on tärkeä merkitys yritystoiminnalle. Tuottavuutta on jatkuvasti kehitettävä, jotta yritys pysyy kannattavana 135. Kannattavuus on yrityksen toimintatapojen ja henkilökunnan osaamisen ja ammattitaidon seurausta Tuottavuuden merkitys ja vaikuttavat tekijät Perinteinen keino parantaa tuottavuutta on investoida uusiin koneisiin ja laitteisiin, mutta se ei riitä jos työntekijät eivät ole motivoituneita hoitamaan työtehtäviään tai työympäristössä on puutteita, jotka haittaavat toimintaa. Esimerkiksi tapaturmat ja poissaolot heikentävät omalta osaltaan tuottavuutta. Jokainen keskeytys ja häiriö tuotannossa haittaa tuottavuuden kehittymistä ja syö yrityksen tulosta. Nykypäivänä kun maailmanmarkkinat määräävät suurelta osin hinnat ja laiteinvestoinneilla ei voida tuottavuutta määrättömästi nostaa on yrityksen kyettävä vaikuttamaan tuottavuuteen 33,41,177 muilla keinoilla. Keinoja tuottavuuden parantamiseen löytyy monia ja yksi niistä on työturvallisuuteen ja työterveyteen panostaminen. Työympäristöön liittyvillä parannuksilla pyritään siihen, että tuottavuutta voidaan nostaa pidentämättä työaikaa tai lisäämättä isoja määriä pääomaa. Turvallisuuteen ja terveyteen panostaminen tekee yrityksistä tuottavampia. Turvallisuuden ja tuottavuuden välinen linkki näkyy myös turvallisuutta parannettaessa. Kun korjataan turvallisuusongelmia löydetään ja korjataan myös yleisesti tuotantoon liittyviä ongelmia ja pullonkauloja 60. Kuvassa 5. on esitetty työympäristön ja tuottavuuden väliset vaikutuskanavat. 13

14 Kuva 5. Työympäristö tuottavuus vaikutuskanavat 139. Vaikka tuottavuutta voidaan parantaa monin eri keinoin on syytä muistaa, että yrityksen taloudellisten tavoitteiden ei tulisi olla ristiriidassa sen työolosuhteita koskevien tavoitteiden kanssa vaan niiden tulisi tukea ja täydentää toisiaan. Yritysten tulisi toteuttaa toimintatapoja, jotka hyödyttävät jokaista osapuolta. Samanaikaisesti tulisi parantaa työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta sekä myös yrityksen työprosessien tehokkuutta ja tuottavuutta 41. Yrityksen sisäisten toimintojen yhteydessä tuottavuuden käsitettä voisi laajentaa ja mieltää siihen kuuluvaksi esimerkiksi palveluiden tuottamisen, suhteiden luomisen, innovaatiokyvyn, osaamisen parantamisen, luovuuden/kekseliäisyyden, luotettavuuden ja kyvyn toimia tiimissä. 2.3 Tuottavuuteen vaikuttavat tekijät Tuottavuuden kehittämiseen vaikuttavat monet eri seikat ja se ei rakennu vain yhden tekijän tai toimenpiteen varaan. Työnkulun ja organisaation kehittäminen, sekä tiedon ja osaamisen lisääminen ovat avainasemassa tuottavuutta parannettaessa. Voimavaroja voidaan kohdentaa uudelleen tai tuotantotekniikkaa voidaan kehittää. Tuottavuutta kehitettäessä pyritään asiat tekemään paremmin, helpommin ja myös kustannustehokkaammin. Mitä pienemmillä panoksilla tuotteet tai palvelut saadaan aikaan sitä tuottavampaa toiminta on, Tuottavuuden kasvuun keskeisimmin vaikuttavat seikat 50,92,112,129,179 : Fyysinen ja psykososiaalinen työympäristö Työmenetelmät Investoinnit Palkkaustapa Työn sujuvuus Työn sisältö Sisäinen yhteistyö ja kehittäminen Tuotteiden kysyntätilanne Johtaminen ja esimiestyö Henkilöstön kouluttaminen Monitaitoisuuden ja yhteistyötaitojen lisääminen Osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet Teknologia Markkinatilanne 14

15 Kuvassa 6. on esitetty erilaisten työympäristöparannusten tuottavuusvaikutuksia. Kuva 6. Työympäristöparannusten vaikutus yritysten tuottavuuteen viimeaikaisten tutkimusten mukaan

16 2.4 Tuottavuutta heikentävät tekijät Tuottavuutta parannettaessa pyritään sellaiset toimenpiteet ja työvaiheet poistamaan, jotka eivät lisää tuotteen tai palvelun arvoa, mutta aiheuttavat turhia kustannuksia 127. Tuottavuutta heikentäviä tekijöitä 41, 180 : Työtapaturmat ja poissaolot Liian suuri vaihtuvuus Puutteet työympäristössä Riitaisa ilmapiiri Yleinen epäjärjestys Pitkä läpäisyaika Reklamaatiot Virheelliset tuotteet ja työn uudelleen tekeminen Tarpeettomat kuljetukset ja materiaalin käsittely Alhainen kapasiteetin käyttöaste Konehäiriöt Korkeat laatukustannukset Jäännösraaka aineet ja jätteet 2.5 Tuottavuuden parantamisen edut Tuottavuuden paranemisesta on yritykselle monia erilaisia etuja, mutta sen hyödyt ulottuvat myös kansantalouden ja yksittäisen työntekijän tasolle. 41,127,180 Tuottavuuden kasvun merkitys yrityksessä : Yrityksen kustannuskehitys hidastuu Hintakilpailukyky paranee Palkanmaksukyky paranee Työpaikat ovat turvallisemmalla pohjalla Työn luonne voi muuttua Rakenteellisia muutoksia yrityksessä Enemmän lisäarvoa asiakkaalle vähemmällä resurssikäytöllä Tuottavuuden paraneminen parantaa yleensä kannattavuutta, edellyttäen että hintasuhteet eivät muutu. Mahdollistaa jatkuvan kasvun ja selviytymisen markkinoilla 127,180 Tuottavuuden kasvun merkitys kansantaloudelle : Korkeampi elintaso Parempi kilpailukyky ja kehittyminen Auttaa lisäämään työllisyyttä Auttaa ylläpitämään sosiaalisia järjestelmiä (esim. sairaanhoito ja kuntoutus) Tuottavuuden paranemisen hyödyt ulottuvat myös yksittäisen työntekijän tasolle. Tuottavuuden kasvun merkitys yksilölle 180, 127 : Työpaikat turvallisemmalla pohjalla Mahdollisuus parempaan ansiotasoon 16

17 Työntekijöihin ja työympäristöön panostamalla yritys voi saada säästää kustannuksissa ja nostaa samanaikaisesti tuottavuutta. Miksi työntekijöihin ja työympäristöön kannattaa panostaa 113 : Työympäristön ja sen turvallisuuden parantaminen tuovat säästöjä ja kustannustehokkuutta. Henkilöstön hyvä fyysinen kunto vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa sitä kautta tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet parantavat tuottavuutta. Monitaitoisuus ja koulutus lisäävät tuottavuutta. Työhyvinvointi pienentää eläkekustannuksia. Yrityksen ideaalinen menestyksen kehä on esitetty kuvassa 7. Yrityksen menestyksen taustalla ja tuottavuuden parantamisessa on kyse sidosryhmien huomioon ottamisesta ja jatkuvasta parantamisesta. Kuva 7. Yrityksen ideaalinen menestyksen kehä

18 3. Työympäristöparannukset ja tuottavuus 3.1 Johdanto Työympäristön kehittämisen perusperiaatteet ovat työhön liittyvien terveyshaittojen ja tapaturmien ehkäiseminen, sekä myös turvallisuuden ja viihtyisyyden lisääminen. Koska taloudellinen menestys ja kilpailukyky ovat tärkeitä yritykselle ja sen henkilöstölle on 28,33,179 näiden asioiden rinnalla otettava huomioon myös työolojen taloudelliset vaikutukset. Nykypäivänä globalisaation ja kiristyvän kilpailun myötä yritysten on karsittava kustannuksia. Tämä edellyttää tuottavuuden parantamista ja tulokseen pääsemistä mahdollisimman pienin kustannuksin. Etenkin työvoimavaltaisessa työssä yrityksen tulos perustuu työntekijöiden suoritusten varaan, jolloin tärkeäksi tekijäksi nousee työympäristö ja siihen liittyvät tekijät 137. Työsuojelu voidaan perinteisesti mieltää pelkäksi kustannusrasitteeksi 192, mutta panostaminen työsuojeluun ja työympäristön parantamiseen eivät ole pelkästään kustannus vaan hyvä työympäristö on keskeinen osatekijä tuloksen tekemisessä ja panostus on investointi tulevaisuuteen 108. Toimiakseen tuottavasti yritykset tarvitsevat päteviä, motivoituneita ja tehokkaita työntekijöitä. Terveellisten ja turvallisten olosuhteiden takaaminen työntekijöille on tärkeä edellytys sujuvalle ja tuottavalle toiminnalle. Työympäristön ja työolosuhteiden parantaminen, mikä käsittää myös terveyden ja turvallisuuden ja henkilöstön terveyden on erittäin tärkeää tuottavuuden kehitykselle 32, 192. Työympäristöparannukset lisäävät työntekijöiden hyvinvointia ja vaikuttavat näin yrityksen tuottavuuteen ja kannattavuuteen 179. On arvioitu, etteivät työympäristön aiheuttamat sairauspoissaolo ja tapaturmakustannukset ole välttämättä tärkein lisäkustannus. Työympäristön vaikutukset henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta tuottavuuteen voivat olla merkittävämpi tekijä 108. Yhdysvalloissa on arvioitu työympäristön parannustoimenpiteillä saavutettavan kertaisia hyötyjä kustannussäästöjen ja tuottavuuden kasvun kautta verrattuna niistä aiheutuviin kustannuksiin 43.Taloudellisen näkökulman avulla voidaan työpaikkoja motivoida ja kannustaa kehittämään työoloja ja se on usein tehokkaampaa kuin lakiin vetoaminen 108. Luvussa kolme on esitetty esimerkkejä työympäristöparannuksista ja niiden tuottavuusvaikutuksista. Luvussa on pyritty listaamaan tutkimusten mukaan merkittävimmin tuottavuuteen vaikuttavat tekijät. 3.2 Työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi Työyhteisön kehittäminen ja sen vaikutukset tuottavuuteen. Työn haasteet ja vaatimukset muuttuvat koko ajan ja tämän takia yritykset joutuvat jatkuvasti tehostaman toimintaansa ja etsimään uusia ja vaihtoehtoisia toimintatapoja. 18

19 Teknologian kehitys on monin tavoin vähentänyt ihmisen haitallista kuormittumista ja tapaturmariskejä työssä. Samaan aikaan kun fyysiset kuormitustekijät ovat vähentyneet ovat henkinen työnkuormitus ja osaamisen ylläpitämiseen liittyvät vaatimukset kasvaneet 122. Tämä tarkoittaa johdon ja koko yrityksen jatkuvaa oppimista ja kykyä sopeutua nopeisiin muutoksiin. Menestyksen taustalla on henkilöstön osaamisen taso sekä kyky sovittaa osaaminen ja oma toimintatapa muuttuvaan työympäristöön 113. Aina korkea ammatillinenkaan koulutus ei riitä takaamaan työntekijän tehokkuutta, jos hän ei ole motivoitunut työhönsä 74. Työyhteisön jatkuva ja kokonaisvaltainen kehittäminen on ensisijaista jokaiselle yritykselle, jonka menestys perustuu työntekijöiden henkiseen pääoman ja osaamiseen 113. Yrityksen jokaisen yksilön on sitouduttava yhteisen toimintamallin ja strategian kehittämiseen ja ylläpitämiseen, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. Työyhteisön kehittämisen tarpeita ja lähtökohtia tulee miettiä tarkkaan ja kehittämisen tulisi aina lähteä työpaikan ja sen henkilöstön tarpeista. Kehittämistoiminnassa on painotettava sellaisia tekijöitä, jotka edistävät työntekijöiden terveyttä ja osaamista, sekä työpaikan toimivuutta ja tehokkuutta 91. Monissa yrityksissä suoritetaan erilaisia riskien kartoituksia, mutta ne kattavat yleensä vain laitteisiin, koneisiin, kemikaaleihin ja rakenteisiin liittyvät riskit. Työhyvinvointiin liittyvien riskien kartoitus jää yleensä vähemmälle, vaikka niitä tulisi tarkastella kuten tavanomaisiakin liiketoimintariskejä. Työhyvinvointi ja henkilöriskejä kartoitettaessa on hyvä huomata, että riskin sattuessa korvaava toimenpide voi olla vaikea tai aikaa vievä toteuttaa. Rikkoutuneen koneen tai väärän laiteinvestoinnin korvaaminen voi olla helpompaa kuin henkilöstön. Työhyvinvointiriskejä 187, 113 : Väsyminen ja uupuminen Huono työilmapiiri Heikko johtaminen ja esimiestyö Tapaturmat ja sairastumiset Työntekijöiden ikääntyminen Osaamisen vanheneminen Henkilö tai työsuhderiidat Työhön liittyvät epävarmuustekijät (esim. lomautus, pätkätyöt) Väkivalta, häirintä, työpaikkakiusaaminen Tahattomat inhimilliset virheet Tietovuodot tai varkaudet 19

20 Työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät koostuvat monesta eri asiasta. PALKKAUS TALOUS TILANNE TYÖHYVINVOINTI TYÖ SOPIMUS YKSILÖ TYÖ YMPÄRIS TÖ YKSITYIS ASIAT PERHE ASIAT TYÖ YHTEISÖ TYÖ SUHDE ELÄMÄN MUUTOK SET Kuva 8. Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä 136. Toimivan ja terveen työyhteisön tunnusmerkkejä 172 : Yhteistyö sujuu, sekä tiedonkulku ja vuorovaikutus toimivat avoimesti Esimiestyö on osallistuvaa ja kuuntelevaa Työnjako toteutuu oikeudenmukaisesti ja selkeästi Kommunikointi ja tiedotus toimii Työntekijöiden riittävät vaikutusmahdollisuudet oman työhön Toimiva työsuojelutoiminta ja työterveyshuolto Vähän poissaoloja ja alhainen vaihtuvuus Terveessä työyhteisössä myös stressitaso on alhainen ja työyhteisö omaa tehokkaat muutoksen hallintavalmiudet. Ongelmanratkaisukyky työyhteisössä toimii ja työntekijät ovat sitoutuneet työhönsä. Työyhteisön kehittäminen tulisi perustua siihen, että tavoitteena olisi terve ja osaava työyhteisö, joka toimii tuottavasti. Kehittämisen perusperiaatteina on, että toiminta edistää työyhteisön terveyttä ja hyvinvointia sekä edistää samanaikaisesti organisaation tuottavuutta ja kilpailukykyä. Pääpaino tulisi olla pitkän aikavälin tulevaisuuden kehittämistoimenpiteissä 173. Kiinnittämällä huomiota työympäristön ja hyvinvoinnin parantamiseen yritys voi saada huomattavia liiketaloudellisia hyötyjä. Välitön talousvaikutus näkyy yrityksen toiminnoissa seuraavina tekijöinä 113 : Sairaus ja tapaturmakulut vähenevät Vaihtuvuus vähenee Tehokas työaika lisääntyy Yksilötuottavuus paranee Työprosessit paranevat ja turha työ jää pois 20

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Perusasiat kuntoon - Parempi työ -seminaari 26.4.2013 Leila Partanen-Salosto STM, Työsuojeluosasto Esityksen sisältö Työhyvinvoinnin lisääminen ja psykososiaalisen kuormittumisen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Toimihenkilötyön tuottavuus. 7.2.2013 EK - STTK Tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013

Toimihenkilötyön tuottavuus. 7.2.2013 EK - STTK Tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013 Toimihenkilötyön tuottavuus 7.2.2013 EK - STTK Tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013 TTK liittojen tuottavuustyön tukena Työturvallisuuskeskus TTK:n toiminnan tavoitteena on parantaa työturvallisuuden työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Vastuullisuudella ja työhyvinvoinnilla tuottavuutta. SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä Osuuskauppa Hämeenmaan HyviS- Finaalissa 27.1.

Vastuullisuudella ja työhyvinvoinnilla tuottavuutta. SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä Osuuskauppa Hämeenmaan HyviS- Finaalissa 27.1. Vastuullisuudella ja työhyvinvoinnilla tuottavuutta SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä Osuuskauppa Hämeenmaan HyviS- Finaalissa 27.1.2015 S-ryhmän rakenne * Marketkauppa S-RYHMÄN TOIMINNAN TARKOITUKSENA ON

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Sisäisen toimivuuden perusulottuvuudet Palvelutyytyväisyys Sisäinen toimivuus Työelämän laatu

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014

Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Työkyvyttömyydestä valtavat kustannukset työnantajille ja kansantaloudelle Suomi on OECD:n kärkimaita sairauspoissaoloissa

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen

Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen Inhimillinen työ -osaamiskeskus Työturvallisuustiimi Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen Julkaistu seuraavien rahoittajien tuella Työtapaturmien

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö Ahkeruus ei riitä - Työhyvinvointipääomalla tulevaisuuteen Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos Miksi ahkeruus

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Tuottavuutta asioita järkeistämällä - häiriöt toimihenkilötyössä. EK STTK tuottavuusryhmä EK YTN tuottavuusryhmä Työtehoseura Työterveyslaitos

Tuottavuutta asioita järkeistämällä - häiriöt toimihenkilötyössä. EK STTK tuottavuusryhmä EK YTN tuottavuusryhmä Työtehoseura Työterveyslaitos Tuottavuutta asioita järkeistämällä - häiriöt toimihenkilötyössä EK STTK tuottavuusryhmä EK YTN tuottavuusryhmä Työtehoseura Työterveyslaitos Taustaa EK-STTK tuottavuustyöryhmän toimeksiannosta Toimihenkilötyön

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot