TYÖTERVEYS JA TYÖTURVALLISUUS TUOTTAVUUSTEKIJÄNÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTERVEYS JA TYÖTURVALLISUUS TUOTTAVUUSTEKIJÄNÄ"

Transkriptio

1 Inhimillinen työ osaamiskeskus Työturvallisuustiimi Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen Julkaistu seuraavien rahoittajien tuella TYÖTERVEYS JA TYÖTURVALLISUUS TUOTTAVUUSTEKIJÄNÄ Kirjallisuuskatsaus Tutkimusosio 2 Kimmo Oinonen Markku Aaltonen

2 Esipuhe Tämä kirjallisuuskatsaus on toteutettu osana Työterveyslaitoksen vuosina tehtyä tutkimushanketta "Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen". Kirjallisuuskatsaus kuuluu hankkeen tutkimusosioon nro. 2. Tämän tutkimuksen pohjalta on kirjoitettu sisältö Euroopan työterveys ja työturvallisuusviraston suomenkielisille Työsuojelun tietopankki internetsivuille aiheella: Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä osoitteessa Enemmän tietoa tämän sivuston kehittämisestä on tutkimushankkeen osaraportissa nro 6. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia on myös hyödynnetty koulutusmateriaalin tuottamisessa ja suunniteltaessa yrityskohtaisia menetelmiä ja työkaluja. Kirjallisuuskatsaus suoritettiin Työterveyslaitoksen työturvallisuustiimissä ja sen on kirjoittanut tekniikan ylioppilas Kimmo Oinonen. Katsaus on osa hänen diplomityötään, jonka hän on laatinut Tampereen teknillisen korkeakoulun Turvallisuustekniikan laitokselle. Kimmo Oinosta on työssään ohjannut tekniikan tohtori Markku Aaltonen, joka toimii tiimipäällikkönä Työterveyslaitoksen työturvallisuustiimissä. Tutkimuksen "Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen" ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, valtakunnallinen työtapaturmaohjelma, sosiaali ja terveysministeriö, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Työterveyslaitos. Tutkimuksen ohjaukseen ovat osallistuneet myös työmarkkinajärjestöt EK ja SAK sekä seuraavat tapaturmavakuutuslaitokset: Pohjola, If, Tapiola ja Fennia. 2

3 Tiivistelmä Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen projekti liittyi valtakunnallisen työtapaturmaohjelman toimenpiteisiin. Sen tavoitteena oli hyödyntää paremmin tapaturmakustannuksiin ja työsuojelun taloudellisiin vaikutuksiin kertynyttä tietämystä ja luoda uutta tietoa aiheesta. Erityisesti painotettiin työpaikkojen eri intressiryhmien tietotarpeita kustannustietojen käytössä. Eri tutkimusosioissa keskityttiin tapaturmakustannusten laskemiseen yritystasolla ja yritysten välisissä toimitusketjuissa sekä testattiin uuden tapaturmaskenaariomallin soveltuvuutta Suomessa. Merkittävä osa tutkimusta oli myös internet sivuston kehittäminen ja tutkimustulosten perusteella tehtävän koulutus ja tiedotusaineiston tuottaminen ja hyödyntäminen. Tutkimus toteutettiin kiinteässä yhteistyössä Työsuojelurahaston, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton, työmarkkinajärjestöjen (EK, SAK), vakuutusyhtiöiden (Pohjola, If, Tapiola ja Fennia) ja sosiaali ja terveysministeriön työsuojeluosaston kanssa. Tutkimukseen ilmoittautui mukaan 23 yritystä edustaen eri toimialoja. Tämä raportti kuvaa tutkimusosion 2 toteuttamisen koskien kirjallisuusselvitystä tuottavuudesta, sen kytkeytymisestä työympäristöparannuksin, sekä huonon työterveyden ja työturvallisuuden aiheuttamista kustannuksista. Tapaturma aiheuttaa inhimillisten kärsimysten lisäksi taloudellisia menetyksiä. Niitä voidaan pitää yritystoiminnan kannalta haitallisina sivutuotteina, joista aiheutuu kustannusten lisäksi häiriöitä tuotantotoimintaan. Tehostetulla tapaturmantorjuntatyöllä on sen sijaan mahdollista saavuttaa säästöjä vahinkokustannuksissa ja parantaa tuottavuutta. Työsuojelutoimenpiteitä arvioidaan tavallisesti lääketieteelliseltä tai tekniseltä perustalta. Taloudellinen näkökulma laajentaa päätöksenteon pohjaa niin, että voidaan tehdä taloudellisiin voimavaroihin nähden mahdollisimman tuottava ratkaisu. Huonon työympäristön seurauksena kustannuksia aiheutuu yrityksille, työntekijöille ja kansantaloudelle. Kirjallisuuskatsaus perustuu laajaan kotimaiseen ja ulkomaiseen julkaisuaineistoon, joka on kerätty erilaisten tietohakujen kautta. Siinä on pyritty huomioimaan myös uusin tutkimuskirjallisuus aiheesta. Katsaus koostuu viidestä eri luvusta, jotka käsittelevät tuottavuutta ja sen yhteyttä työympäristöparannuksiin, mittaamista ja seurantaa, sekä huonon työympäristön aiheuttamia kustannuksia. Raportissa on myös käsitelty yritysten yhteiskuntavastuuta, joka luo yleisen pohjan aiheen käsittelyyn. Kirjallisuuskatsaus sisältää käsiteluettelon ja laajan lähdeluettelon, joka koostuu lähes 200 julkaisusta. Kirjallisuusselvityksen pohjalta kirjoitettiin sisältö Euroopan työterveys ja työturvallisuusviraston suomenkielisille Työsuojelun tietopankki www sivuille aiheella: Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä. Internetsivuston tarkoitus oli kerätä hajallaan oleva tieto yhteen paikkaan, jotta yritykset voisivat sitä hyödyntää omassa toiminnassaan. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia on myös hyödynnetty koulutusmateriaalin tuottamisessa ja suunniteltaessa yrityskohtaisia menetelmiä ja työkaluja. Yritysten kansainvälistymisen ja koventuvan kilpailun myötä työturvallisuuden kustannus ja tehokkuusajattelu tulee yhä enemmän lisääntymään työpaikoilla. 3

4 Sisällysluettelo ESIPUHE...2 TIIVISTELMÄ...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 KÄSITTEET JA LYHENTEET JOHDANTO Tutkimuksen taustaa ja näkökulmia Tutkimuksen teoreettinen viitekehys TUOTTAVUUS Tuottavuuden käsite ja yleinen merkitys Tuottavuuden merkitys ja vaikuttavat tekijät Tuottavuuteen vaikuttavat tekijät Tuottavuutta heikentävät tekijät Tuottavuuden parantamisen edut TYÖYMPÄRISTÖPARANNUKSET JA TUOTTAVUUS Johdanto Työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi Hyvät johtamiskäytännöt Ergonomia...24 Ergonomia, työturvallisuus ja tuottavuus Työjärjestelyt ja suunnittelu Työajat Vuorotyö ja yötyö Määräaikaiset ja epävakaat työsuhteet ja niiden ongelmat Joustavat työajat TYKY toiminta Henkilöstön kehittäminen Perehdyttäminen ja työnopastus Koulutus Siisteys ja järjestys Laatu Tulospalkkaus Innovatiivisuus MITTAAMINEN, SEURANTA JA RAPORTOINTI Turvallisuuden ja suorituskyvyn mittaaminen Henkilöstövoimavarojen hallinta Yritysten yhteiskuntavastuu KUSTANNUKSET Johdanto Yritykselle aiheutuvat kustannukset Yritystaloudellinen näkökulma Tapaturma ja ammattitautikustannukset Sairauspoissaolokustannukset Ennenaikainen eläköityminen ja työkyvyttömyys Vaihtuvuuskustannukset

5 5.2.6 Vakuutusmaksut Yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset Kansantaloudellinen näkökulma Tapaturma ja ammattitautikustannukset Sairauspoissaolojen vaikutukset kansantalouteen Yksilölle aiheutuvat kustannukset Yksilötason seuraukset LÄHTEET

6 Käsitteet ja lyhenteet Bruttokansantuote EANPC Ergonomia Jäävuoriteoria Kannattavuus Tuottavuus Tapaturmataajuus Turvallisuuskulttuuri Tyky toiminta Työkyvyttömyys Yhteiskunnan kokonaistuotannon kehitystä kuvataan tunnusluvulla, jota kutsutaan bruttokansantuotteeksi (lyhenne BKT). Euroopan kansallisten tuottavuuskeskusten liitto Ergonomia tarkastelee tieteenalana ihmisen ja toimintajärjestelmän muiden osien vuorovaikutuksia ja soveltaa ammattialana ergonomian teoreettisia periaatteita, tietoja ja menetelmiä ihmisen hyvinvoinnin ja toimintajärjestelmän tehokkuuden optimoimiseksi. Heinrichin jäävuoriteorian mukaan suurin osa tapaturmien kustannuksista on niin sanottuja epäsuoria kustannuksia, jotka jäävät piiloon tai ovat vaikeasti havaittavia. Usein käytetty kannattavuuden tunnusluku, voittoprosentti, saadaan suhteuttamalla tulos liikevaihtoon tai tuotantoon ja kertomalla sadalla. Tuottavuudella (tuottavuussuure) tarkoitetaan yleiskäsitteenä kulloinkin tarkasteltavan kohteen, järjestelmän, valitun ajanjakson tuotosten ja niiden aikaansaamiseksi järjestelmään sijoitettujen, käytettyjen, panosten suhdetta eli output per input. Työtapaturmien lukumäärä miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Turvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan yrityksen tapaa toimia turvallisuusasioissa. Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan terveyteen, työ ja toimintakykyyn, hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työkyvyttömyys tarkoittaa tapaturman, sairauden tai taudin seurauksena syntyvää tilaa, joka täysin estää henkilöä tekemästä työtään tai jotakin muuta sellaista tehtävää tai palkkatyötä, jota hän olisi koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella kohtuudella kyennyt tekemään. 6

7 Työmatkatapaturma Tapaturma, joka on sattunut matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin. Työsuojelun tietopankki Euroopan työterveys ja työturvallisuusviraston Suomekieliset sivut, joiden tarkoituksena on levittää uutta työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää tietoa Työtapaturma Työturvallisuus /työsuojelukustannukset Vaihtuvuus Työtapaturmalla tarkoitetaan äkillistä, ennalta arvaamatonta ja ulkoisen tekijän aiheuttamaa tapahtumaa, josta on seurauksena vamma tai sairaus. Sisältävät kaikki huonosta työympäristöstä aiheutuneet kustannukset ja menetykset sekä työturvallisuuden/työsuojelun parantamiseen käytetyt panoskustannukset. Henkilöstövaihtuvuus on työsuhteensa aloittaneiden ja lopettaneiden työntekijöiden määrä suhteutettuna keskimääräiseen henkilöstömäärään tietyn ajanjakson aikana. Välilliset/epäsuorat kustannukset Välillisillä tai ns. piilokustannuksilla tarkoitetaan yritykselle tapaturman yhteydessä aiheutuvia kustannuksia joita muodostuu mm. seuraavistatekijöistä: töiden häiriintyminen, menetetty työaika, töiden uudelleen järjestely, aineelliset kustannukset, laatutappiot. Välilliset kustannukset ovat yleensä vakuuttamattomia kustannuksia. Välittömät/suorat kustannukset Välittömiä kustannuksia yritykselle ovat esimerkiksi tapaturmavakuutukset, ensiapu, tapaturmien tutkinta sekä omaisuus ja materiaalivahingot. 7

8 1. Johdanto 1.1 Tutkimuksen taustaa ja näkökulmia Tutkimus, jonka yhteydessä tämä kirjallisuuskatsaus valmistuu, liittyy valtakunnallisen työtapaturmaohjelman toimenpiteisiin 139. Kirjallisuuskatsaus on osa Työterveyslaitoksen tutkimushanketta: Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen. Tutkimuksen tavoitteena on hyödyntää paremmin tapaturmakustannuksiin ja työsuojelun taloudellisiin vaikutuksiin kertynyttä tietoa ja luoda uutta tietoa aiheesta. Erityisesti painotetaan työpaikkojen eri intressiryhmien tietotarpeita kustannustietojen käytössä. Tämän tutkimuksen pohjalta on kirjoitettu sisältö Euroopan työterveys ja työturvallisuusviraston Suomenkielisille Työsuojelun tietopankki internet sivuille aiheella: Työterveys ja työturvallisuus tuottavuustekijänä osoitteessa (kts. oheinen kuva). Tapaturma aiheuttaa inhimillisten kärsimysten lisäksi taloudellisia menetyksiä. Niitä voidaan pitää yritystoiminnan kannalta haitallisina sivutuotteina, joista aiheutuu kustannusten lisäksi häiriöitä tuotantotoimintaan 79. Tehostetulla tapaturmantorjuntatyöllä 8

9 on sen sijaan mahdollista saavuttaa säästöjä vahinkokustannuksissa ja parantaa tuottavuutta. Työsuojelutoimenpiteitä arvioidaan tavallisesti lääketieteelliseltä tai tekniseltä perustalta. Taloudellinen näkökulma laajentaa päätöksenteon pohjaa niin, että voidaan tehdä taloudellisiin voimavaroihin nähden mahdollisimman tuottava ratkaisu. Huonon työympäristön seurauksena kustannuksia aiheutuu yrityksille, työntekijöille ja kansantaloudelle. Ajanjaksolla on keskimäärin korvattu työtapaturmia ja ammattitauteja n kappaletta. Näistä noin 60 % johti vähintään kolmen päivän ja lähes 10 % vähintään kuukauden poissaoloon. Vuosittain vakuutuslaitokset maksavat korvauskuluja työtapaturmista ja ammattitaudeista noin 0,5 miljardia euroa 139. Tämän lisäksi yritykset joutuvat maksamaan välillisiä vakuuttamattomia kustannuksia tapaturmien aiheuttamien tuotantohäiriöiden vuoksi. Välilliset kustannukset voivat olla monikertaiset verrattuna välittömiin kustannuksiin. Monilla aloilla alihankinta ja erilaiset yhteistyöverkostot ovat tärkeitä oman toiminnan ohella. Alihankkijoiden toiminta vaikuttaa myös oman toiminnan tehokkuutteen. Yritykset ovat alkaneet kiinnittämään yhä enenmmän huomiota myös alihankkijoiden toiminnan turvallisuuteen. Monikaan yritys ei halua toimia yhteistyökumppanin kanssa, jonka tapaturmat ja poissaolot haittaavat toimintaa. Tapaturmat ja huonot työolot tuovat myös huonoa mainetta yritykselle ja sillä saattaa olla merkitystä sopimusten syntymiseen ja työntekijöiden rekrytointiin. Yrityksen turvallisuustoiminnan kriittisiä tekijöitä ovat sen johdon motiviit ja toimenpiteet. Jos johto on tietämätön tapaturmien ja yleensä huonojen työolojen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä, torjuntatoimet nähdään helposti vain kannattamattomina menoina. Tapaturmavakuutusmaksut voivat olla tehokas motivointikeino silloin, kun yritys voi vaikuttaa niihin omilla toimenpiteillään. Nykyisin korostetaan entistä enemmän turvallisten työolojen merkitystä tuottavuuden ja laadun parantamisessa samalla kun säästetään vahinkokuluissa. Tampereen teknillinen korkeakoulu tutki yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa työympäristön ja tuottavuuden välistä suhdetta Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa vuosina Fyysisen työympäristön kokonaislaadukkuuden ja järjestyksen merkitys tuottavuuden kasvun edellytyksenä tuli esiin kaikissa osatutkimuksissa. Rakennustyömailla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys hyvän työympäristön ja tuottavuuden välillä. Tutkijoiden mukaan huono fyysinen työympäristö, erityisesti huono järjestys, aiheuttaa etsimistä, ajanhukkaa ja resurssien hukkakäyttöä. Sotku heikentää suoraan työn tuottavuutta. Toisaalta taas hyvä fyysinen työympäristö, erityisesti järjestys, on näkyvä merkki työmaajohdon onnistuneesta toiminnasta, minkä seurauksena myös työmaan taloudellinen tulos on hyvä. Rakennusalalla hyvää työmaan turvallisuustasoa voidaan käyttää jopa ennusteena työmaan tulevalle kannattavuudelle 74. Nykypäivänä työturvallisuuden ja työterveyden voidaan katsoa olevan hyvää bisnestä 60. Hyvä työterveys ja työturvallisuus kuuluu jokaisen yrityksen perusliiketoimintaan. Silti monissa yrityksissä on tietämättömyyttä työterveyden ja työturvallisuuden taloudellisesta puolesta ja tapaturmien, sairauspoissaolojen ja työympäristöpuutteiden kustannuksia ei ymmärretä 28. Työsuojelun taloudellisten vaikutusten arviointi on tärkeää ja vuosina EU:N työsuojelun strategiana ovat juuri taloudelliset vaikutukset. Strategian tavoitteena on vahvistaa riskien ehkäisyä ja yhdistää poliittisia välineitä 39. 9

10 1.2 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen periaatteena on kuvan 1. mukainen malli. Kuva 1. Työsuojelutoimenpiteiden taloudelliset vaikutukset 36. Mallin teorian mukaan onnistunut työsuojelutoimenpide parantaa työpaikan turvallisuustasoa ja vähentää sitä kautta tapaturmia, poissaoloja ja työperäisiä sairauksia. Tätä kautta saadaan pienennettyä turhia kustannuksia, mikä parantaa työpaikan tuottavuutta. Kuitenkin tällä samalla työsuojelutoimenpiteellä voi olla suoria vaikutuksia tuotannon tehostumiseen, esim. parempi järjestys ja siisteys parantaa tuotannon läpimenoaikoja ja vähentää varastotilan tarvetta, jotka siten vaikuttavat suoraan työpaikan tuottavuuteen. Mallia on hieman diplomityöhön laajennettu ja mukaan on otettu mittaus ja raportointitoimenpiteet. Näin myös viitekehys osaltaan noudattaa jatkuvan parantamisen periaatetta. Jatkuvan parantamisen periaate on esitetty kohdassa 3.2 työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi, kuva 9. 10

11 2. Tuottavuus 2.1 Tuottavuuden käsite ja yleinen merkitys. European productivity agency on määritellyt tuottavuuden Rooman konferenssissa vuonna 1958 seuraavasti: " Tuottavuus on sitä, mitä ihminen saa aikaan materiaalilla, pääomalla ja teknologialla. Tuottavuus on ennen kaikkea henkilökohtainen asenne" 180. Tuottavuuden kehittäminen on kansantaloudellisesti tärkeää. Se vaikuttaa kansantalouden kilpailukykyyn, sekä kehittymiseen ja määrittelee kansalaisten suhteellisen hyvinvointitason. Tuottavuuden paraneminen auttaa lisäämään taloudellista kasvua ja antaa edellytyksiä elintason nousuun. Se myös parantaa kilpailukykyä ja vähentää osaltaan hintojen nousupaineita 180. Yleiskäsiteenä tuottavuudella tarkoitetaan tuotosten ja niiden aikaansaamiseksi sijoitettujen panosten suhdetta (kuva 2.) TUOTTAVUUS = TUOTOS PANOS Kuva 2. Kaava tuottavuuden laskemiseen Tuottavuuden mittaus perustuu erilaisten tuotos panossuhteiden mittaamiseen. Se voi perustua seuraaviin tuotos panossuhteisiin 180 : 1. Tuotos kasvaa, panos pienenee 2. Tuotos kasvaa, panos pysyy vakiona 3. Tuotos kasvaa, mutta panos kasvaa hitaammin kuin tuotos. 4. Tuotos pysyy vakiona, panos pienenee 5. Tuotos pienenee, mutta panos pienenee nopeammin kuin tuotos. Yritystasolla tuottavuus on kyky yhdistää erilaisia panostekijöitä mahdollisimman hyvän tuotantotuloksen aikaansaamiseksi 64. Yritysmaailmassa puhutaan erilaisista tehokkuuksista ja niitä ovat ulkoinen, sisäinen, markkina ja strateginen tehokkuus. Yrityksissä tuottavuus, sen mittaaminen ja analysointi liitetään yleensä sisäisen tehokkuuden parantamiseksi tähtääviin toimenpiteisiin 139. Tämä ajattelutapa liittyy myös työympäristössä tehtäviin parannuksiin ja toimenpiteisiin. Koska tuottavuus kuvaa yrityksen sisäistä suorituskykyä ja kannattavuus ulkoista, voidaan yrityksen muilla suorituskyvyn osa alueilla tapahtuvan kehityksen voidaan katsoa edesauttavan myös kannattavuuden kehittymistä. Yritystoiminnan perimmäisenä tavoitteena on kannattavuus

12 Kuvassa 3. esitetään kannattavuuden muutokseen vaikuttavia tekijöitä. Kuva 3. Kannattavuuden muutostekijät 33. Tuottavuutta kehitettäessä pääpainona on, paljonko panoksia yritys käyttää tuotteen tai palvelun aikaansaamiseksi, koska pitkällä aikavälillä panosten ostohintoihin yritys ei voi juurikaan vaikuttaa. Työvoima, materiaali, energia ja muut työpanokset maksavat saman verran kuin kilpailijoillakin 139, 129. Yritys ei voi juurikaan vaikuttaa markkinoiden hintasuhteisiin, joten tuottavuutta on 33,41,177 kehitettävä muilla keinoin. Tällöin vaikutetaan panosten määrään ja laatuun, jolloin kyseeseen tulee yrityksen henkilöstö ja työympäristö 33.Yritys voi myös vaikuttaa tuottamiensa tuotteiden laatuun ja määrään 129. Jos hintasuhteet eivät muutu, tuottavuuden paraneminen parantaa aina kannattavuutta

13 EANPC:n malli: Tuottavuus ja sen taustatekijät Kuva 4. Tuottavuus ja sen taustatekijät. Tuottavuudella on tärkeä merkitys yritystoiminnalle. Tuottavuutta on jatkuvasti kehitettävä, jotta yritys pysyy kannattavana 135. Kannattavuus on yrityksen toimintatapojen ja henkilökunnan osaamisen ja ammattitaidon seurausta Tuottavuuden merkitys ja vaikuttavat tekijät Perinteinen keino parantaa tuottavuutta on investoida uusiin koneisiin ja laitteisiin, mutta se ei riitä jos työntekijät eivät ole motivoituneita hoitamaan työtehtäviään tai työympäristössä on puutteita, jotka haittaavat toimintaa. Esimerkiksi tapaturmat ja poissaolot heikentävät omalta osaltaan tuottavuutta. Jokainen keskeytys ja häiriö tuotannossa haittaa tuottavuuden kehittymistä ja syö yrityksen tulosta. Nykypäivänä kun maailmanmarkkinat määräävät suurelta osin hinnat ja laiteinvestoinneilla ei voida tuottavuutta määrättömästi nostaa on yrityksen kyettävä vaikuttamaan tuottavuuteen 33,41,177 muilla keinoilla. Keinoja tuottavuuden parantamiseen löytyy monia ja yksi niistä on työturvallisuuteen ja työterveyteen panostaminen. Työympäristöön liittyvillä parannuksilla pyritään siihen, että tuottavuutta voidaan nostaa pidentämättä työaikaa tai lisäämättä isoja määriä pääomaa. Turvallisuuteen ja terveyteen panostaminen tekee yrityksistä tuottavampia. Turvallisuuden ja tuottavuuden välinen linkki näkyy myös turvallisuutta parannettaessa. Kun korjataan turvallisuusongelmia löydetään ja korjataan myös yleisesti tuotantoon liittyviä ongelmia ja pullonkauloja 60. Kuvassa 5. on esitetty työympäristön ja tuottavuuden väliset vaikutuskanavat. 13

14 Kuva 5. Työympäristö tuottavuus vaikutuskanavat 139. Vaikka tuottavuutta voidaan parantaa monin eri keinoin on syytä muistaa, että yrityksen taloudellisten tavoitteiden ei tulisi olla ristiriidassa sen työolosuhteita koskevien tavoitteiden kanssa vaan niiden tulisi tukea ja täydentää toisiaan. Yritysten tulisi toteuttaa toimintatapoja, jotka hyödyttävät jokaista osapuolta. Samanaikaisesti tulisi parantaa työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta sekä myös yrityksen työprosessien tehokkuutta ja tuottavuutta 41. Yrityksen sisäisten toimintojen yhteydessä tuottavuuden käsitettä voisi laajentaa ja mieltää siihen kuuluvaksi esimerkiksi palveluiden tuottamisen, suhteiden luomisen, innovaatiokyvyn, osaamisen parantamisen, luovuuden/kekseliäisyyden, luotettavuuden ja kyvyn toimia tiimissä. 2.3 Tuottavuuteen vaikuttavat tekijät Tuottavuuden kehittämiseen vaikuttavat monet eri seikat ja se ei rakennu vain yhden tekijän tai toimenpiteen varaan. Työnkulun ja organisaation kehittäminen, sekä tiedon ja osaamisen lisääminen ovat avainasemassa tuottavuutta parannettaessa. Voimavaroja voidaan kohdentaa uudelleen tai tuotantotekniikkaa voidaan kehittää. Tuottavuutta kehitettäessä pyritään asiat tekemään paremmin, helpommin ja myös kustannustehokkaammin. Mitä pienemmillä panoksilla tuotteet tai palvelut saadaan aikaan sitä tuottavampaa toiminta on, Tuottavuuden kasvuun keskeisimmin vaikuttavat seikat 50,92,112,129,179 : Fyysinen ja psykososiaalinen työympäristö Työmenetelmät Investoinnit Palkkaustapa Työn sujuvuus Työn sisältö Sisäinen yhteistyö ja kehittäminen Tuotteiden kysyntätilanne Johtaminen ja esimiestyö Henkilöstön kouluttaminen Monitaitoisuuden ja yhteistyötaitojen lisääminen Osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet Teknologia Markkinatilanne 14

15 Kuvassa 6. on esitetty erilaisten työympäristöparannusten tuottavuusvaikutuksia. Kuva 6. Työympäristöparannusten vaikutus yritysten tuottavuuteen viimeaikaisten tutkimusten mukaan

16 2.4 Tuottavuutta heikentävät tekijät Tuottavuutta parannettaessa pyritään sellaiset toimenpiteet ja työvaiheet poistamaan, jotka eivät lisää tuotteen tai palvelun arvoa, mutta aiheuttavat turhia kustannuksia 127. Tuottavuutta heikentäviä tekijöitä 41, 180 : Työtapaturmat ja poissaolot Liian suuri vaihtuvuus Puutteet työympäristössä Riitaisa ilmapiiri Yleinen epäjärjestys Pitkä läpäisyaika Reklamaatiot Virheelliset tuotteet ja työn uudelleen tekeminen Tarpeettomat kuljetukset ja materiaalin käsittely Alhainen kapasiteetin käyttöaste Konehäiriöt Korkeat laatukustannukset Jäännösraaka aineet ja jätteet 2.5 Tuottavuuden parantamisen edut Tuottavuuden paranemisesta on yritykselle monia erilaisia etuja, mutta sen hyödyt ulottuvat myös kansantalouden ja yksittäisen työntekijän tasolle. 41,127,180 Tuottavuuden kasvun merkitys yrityksessä : Yrityksen kustannuskehitys hidastuu Hintakilpailukyky paranee Palkanmaksukyky paranee Työpaikat ovat turvallisemmalla pohjalla Työn luonne voi muuttua Rakenteellisia muutoksia yrityksessä Enemmän lisäarvoa asiakkaalle vähemmällä resurssikäytöllä Tuottavuuden paraneminen parantaa yleensä kannattavuutta, edellyttäen että hintasuhteet eivät muutu. Mahdollistaa jatkuvan kasvun ja selviytymisen markkinoilla 127,180 Tuottavuuden kasvun merkitys kansantaloudelle : Korkeampi elintaso Parempi kilpailukyky ja kehittyminen Auttaa lisäämään työllisyyttä Auttaa ylläpitämään sosiaalisia järjestelmiä (esim. sairaanhoito ja kuntoutus) Tuottavuuden paranemisen hyödyt ulottuvat myös yksittäisen työntekijän tasolle. Tuottavuuden kasvun merkitys yksilölle 180, 127 : Työpaikat turvallisemmalla pohjalla Mahdollisuus parempaan ansiotasoon 16

17 Työntekijöihin ja työympäristöön panostamalla yritys voi saada säästää kustannuksissa ja nostaa samanaikaisesti tuottavuutta. Miksi työntekijöihin ja työympäristöön kannattaa panostaa 113 : Työympäristön ja sen turvallisuuden parantaminen tuovat säästöjä ja kustannustehokkuutta. Henkilöstön hyvä fyysinen kunto vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa sitä kautta tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet parantavat tuottavuutta. Monitaitoisuus ja koulutus lisäävät tuottavuutta. Työhyvinvointi pienentää eläkekustannuksia. Yrityksen ideaalinen menestyksen kehä on esitetty kuvassa 7. Yrityksen menestyksen taustalla ja tuottavuuden parantamisessa on kyse sidosryhmien huomioon ottamisesta ja jatkuvasta parantamisesta. Kuva 7. Yrityksen ideaalinen menestyksen kehä

18 3. Työympäristöparannukset ja tuottavuus 3.1 Johdanto Työympäristön kehittämisen perusperiaatteet ovat työhön liittyvien terveyshaittojen ja tapaturmien ehkäiseminen, sekä myös turvallisuuden ja viihtyisyyden lisääminen. Koska taloudellinen menestys ja kilpailukyky ovat tärkeitä yritykselle ja sen henkilöstölle on 28,33,179 näiden asioiden rinnalla otettava huomioon myös työolojen taloudelliset vaikutukset. Nykypäivänä globalisaation ja kiristyvän kilpailun myötä yritysten on karsittava kustannuksia. Tämä edellyttää tuottavuuden parantamista ja tulokseen pääsemistä mahdollisimman pienin kustannuksin. Etenkin työvoimavaltaisessa työssä yrityksen tulos perustuu työntekijöiden suoritusten varaan, jolloin tärkeäksi tekijäksi nousee työympäristö ja siihen liittyvät tekijät 137. Työsuojelu voidaan perinteisesti mieltää pelkäksi kustannusrasitteeksi 192, mutta panostaminen työsuojeluun ja työympäristön parantamiseen eivät ole pelkästään kustannus vaan hyvä työympäristö on keskeinen osatekijä tuloksen tekemisessä ja panostus on investointi tulevaisuuteen 108. Toimiakseen tuottavasti yritykset tarvitsevat päteviä, motivoituneita ja tehokkaita työntekijöitä. Terveellisten ja turvallisten olosuhteiden takaaminen työntekijöille on tärkeä edellytys sujuvalle ja tuottavalle toiminnalle. Työympäristön ja työolosuhteiden parantaminen, mikä käsittää myös terveyden ja turvallisuuden ja henkilöstön terveyden on erittäin tärkeää tuottavuuden kehitykselle 32, 192. Työympäristöparannukset lisäävät työntekijöiden hyvinvointia ja vaikuttavat näin yrityksen tuottavuuteen ja kannattavuuteen 179. On arvioitu, etteivät työympäristön aiheuttamat sairauspoissaolo ja tapaturmakustannukset ole välttämättä tärkein lisäkustannus. Työympäristön vaikutukset henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta tuottavuuteen voivat olla merkittävämpi tekijä 108. Yhdysvalloissa on arvioitu työympäristön parannustoimenpiteillä saavutettavan kertaisia hyötyjä kustannussäästöjen ja tuottavuuden kasvun kautta verrattuna niistä aiheutuviin kustannuksiin 43.Taloudellisen näkökulman avulla voidaan työpaikkoja motivoida ja kannustaa kehittämään työoloja ja se on usein tehokkaampaa kuin lakiin vetoaminen 108. Luvussa kolme on esitetty esimerkkejä työympäristöparannuksista ja niiden tuottavuusvaikutuksista. Luvussa on pyritty listaamaan tutkimusten mukaan merkittävimmin tuottavuuteen vaikuttavat tekijät. 3.2 Työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi Työyhteisön kehittäminen ja sen vaikutukset tuottavuuteen. Työn haasteet ja vaatimukset muuttuvat koko ajan ja tämän takia yritykset joutuvat jatkuvasti tehostaman toimintaansa ja etsimään uusia ja vaihtoehtoisia toimintatapoja. 18

19 Teknologian kehitys on monin tavoin vähentänyt ihmisen haitallista kuormittumista ja tapaturmariskejä työssä. Samaan aikaan kun fyysiset kuormitustekijät ovat vähentyneet ovat henkinen työnkuormitus ja osaamisen ylläpitämiseen liittyvät vaatimukset kasvaneet 122. Tämä tarkoittaa johdon ja koko yrityksen jatkuvaa oppimista ja kykyä sopeutua nopeisiin muutoksiin. Menestyksen taustalla on henkilöstön osaamisen taso sekä kyky sovittaa osaaminen ja oma toimintatapa muuttuvaan työympäristöön 113. Aina korkea ammatillinenkaan koulutus ei riitä takaamaan työntekijän tehokkuutta, jos hän ei ole motivoitunut työhönsä 74. Työyhteisön jatkuva ja kokonaisvaltainen kehittäminen on ensisijaista jokaiselle yritykselle, jonka menestys perustuu työntekijöiden henkiseen pääoman ja osaamiseen 113. Yrityksen jokaisen yksilön on sitouduttava yhteisen toimintamallin ja strategian kehittämiseen ja ylläpitämiseen, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. Työyhteisön kehittämisen tarpeita ja lähtökohtia tulee miettiä tarkkaan ja kehittämisen tulisi aina lähteä työpaikan ja sen henkilöstön tarpeista. Kehittämistoiminnassa on painotettava sellaisia tekijöitä, jotka edistävät työntekijöiden terveyttä ja osaamista, sekä työpaikan toimivuutta ja tehokkuutta 91. Monissa yrityksissä suoritetaan erilaisia riskien kartoituksia, mutta ne kattavat yleensä vain laitteisiin, koneisiin, kemikaaleihin ja rakenteisiin liittyvät riskit. Työhyvinvointiin liittyvien riskien kartoitus jää yleensä vähemmälle, vaikka niitä tulisi tarkastella kuten tavanomaisiakin liiketoimintariskejä. Työhyvinvointi ja henkilöriskejä kartoitettaessa on hyvä huomata, että riskin sattuessa korvaava toimenpide voi olla vaikea tai aikaa vievä toteuttaa. Rikkoutuneen koneen tai väärän laiteinvestoinnin korvaaminen voi olla helpompaa kuin henkilöstön. Työhyvinvointiriskejä 187, 113 : Väsyminen ja uupuminen Huono työilmapiiri Heikko johtaminen ja esimiestyö Tapaturmat ja sairastumiset Työntekijöiden ikääntyminen Osaamisen vanheneminen Henkilö tai työsuhderiidat Työhön liittyvät epävarmuustekijät (esim. lomautus, pätkätyöt) Väkivalta, häirintä, työpaikkakiusaaminen Tahattomat inhimilliset virheet Tietovuodot tai varkaudet 19

20 Työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät koostuvat monesta eri asiasta. PALKKAUS TALOUS TILANNE TYÖHYVINVOINTI TYÖ SOPIMUS YKSILÖ TYÖ YMPÄRIS TÖ YKSITYIS ASIAT PERHE ASIAT TYÖ YHTEISÖ TYÖ SUHDE ELÄMÄN MUUTOK SET Kuva 8. Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä 136. Toimivan ja terveen työyhteisön tunnusmerkkejä 172 : Yhteistyö sujuu, sekä tiedonkulku ja vuorovaikutus toimivat avoimesti Esimiestyö on osallistuvaa ja kuuntelevaa Työnjako toteutuu oikeudenmukaisesti ja selkeästi Kommunikointi ja tiedotus toimii Työntekijöiden riittävät vaikutusmahdollisuudet oman työhön Toimiva työsuojelutoiminta ja työterveyshuolto Vähän poissaoloja ja alhainen vaihtuvuus Terveessä työyhteisössä myös stressitaso on alhainen ja työyhteisö omaa tehokkaat muutoksen hallintavalmiudet. Ongelmanratkaisukyky työyhteisössä toimii ja työntekijät ovat sitoutuneet työhönsä. Työyhteisön kehittäminen tulisi perustua siihen, että tavoitteena olisi terve ja osaava työyhteisö, joka toimii tuottavasti. Kehittämisen perusperiaatteina on, että toiminta edistää työyhteisön terveyttä ja hyvinvointia sekä edistää samanaikaisesti organisaation tuottavuutta ja kilpailukykyä. Pääpaino tulisi olla pitkän aikavälin tulevaisuuden kehittämistoimenpiteissä 173. Kiinnittämällä huomiota työympäristön ja hyvinvoinnin parantamiseen yritys voi saada huomattavia liiketaloudellisia hyötyjä. Välitön talousvaikutus näkyy yrityksen toiminnoissa seuraavina tekijöinä 113 : Sairaus ja tapaturmakulut vähenevät Vaihtuvuus vähenee Tehokas työaika lisääntyy Yksilötuottavuus paranee Työprosessit paranevat ja turha työ jää pois 20

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen

Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen Inhimillinen työ -osaamiskeskus Työturvallisuustiimi Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen Julkaistu seuraavien rahoittajien tuella Työtapaturmien

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri

Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa Markku Seuri 16.3.2016 Miksi arvioida sisäilman taloudellisia vaikutuksia? Yleisellä tasolla tiedämme sisäilman vaikuttavan tuottavuuteen Yksittäisessä

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Paula Liukkonen. Henkilöstön arvon mittaa minen

Paula Liukkonen. Henkilöstön arvon mittaa minen Paula Liukkonen Henkilöstön arvon mittaa minen TALENTUM Helsinki 2008 Copyright 2008 Talentum Media Oy ja Paula Liukkonen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Timppa Airaksinen Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1320-9

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työmaa-aikataulun tekeminen ja noudattaminen. 1 16.5.2016 Skanska Talonrakennus Oy Vesa Hintukainen

Työmaa-aikataulun tekeminen ja noudattaminen. 1 16.5.2016 Skanska Talonrakennus Oy Vesa Hintukainen Työmaa-aikataulun tekeminen ja noudattaminen 1 16.5.2016 Skanska Talonrakennus Oy Vesa Hintukainen Takuutoimenpiteet Työn tekeminen uudelleen Laite- ja konehäiriöt Tarpeeton materiaalin käsittely Tarpeettomat

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Aineiston tuottaminen, tiedottaminen ja hyödyntäminen

Aineiston tuottaminen, tiedottaminen ja hyödyntäminen Inhimillinen työ -osaamiskeskus Työturvallisuustiimi Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset - Työturvallisuuden merkitys työpaikkojen tuottavuuteen Julkaistu seuraavien rahoittajien tuella Aineiston tuottaminen,

Lisätiedot

Tuottavuuden jatkuva parantaminen. Keijo Vesilahti

Tuottavuuden jatkuva parantaminen. Keijo Vesilahti Tuottavuuden jatkuva parantaminen Keijo Vesilahti 1 Miksi TJP? Maailma ympärillämme muuttuu valtavaa vauhtia, joten työ, työvälineet, ympäristö ja työn tekemisen tavat ovat myös jatkuvan muutoksen kohteena

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa?

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa? Tapiolan tehtävänä on tuottaa asiakkailleen etuja sekä Tapiolan näkemys yritystoiminnan riskialueista kestäviä hyvinvoinnin ja menestyksen ratkaisuja. Yksilö Työyhteisö Kansainvälisyys Liiketoiminnan muutokset

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen?

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? TY ÖELÄMÄN LA ATU Laadukkaasti tulosta Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? Puhutaan huomisesta ja vähän ylihuomisestakin Työelämän laatu ja työyhteisön

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Työhyvinvointia työtä kehittämällä

Työhyvinvointia työtä kehittämällä Työhyvinvointia työtä kehittämällä Arja Ala-Laurinaho Tiimipäällikkö, TkL Työn kehittäminen -tiimi, Työterveyslaitos 1 Häiritsevätkö muutokset toimivaa organisointia ja sujuvaa työtä? TYÖ ENNEN (n. 1980-luvulle

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot