9 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2009"

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 21 tilastoja 9 Rakentaminen Helsingissä vuonna 29 Talonrakentaminen Helsingissä väheni vuoden 29 aikana. Erityisesti rakentamisen supistuminen kohdistui toimitilarakentamiseen - asuinrakentamisessa on ollut muutoinkin koko 2-luvun paria vuosikymmenen vaihteen vilkasta rakentamisvuotta lukuun ottamatta hyvin hiljaisen rakentamisen kausi. Toimitilarakentamisen hiljenemiseen vaikuttaa toisaalta myös, se että Helsingissä oli poikkeuksellisen vilkas toimitilarakentamisen kausi vuodesta 27 aina vuoden 28 lopulle saakka. Viime vuonna myönnettiin toimitilarakentamiseen rakennuslupia 46 % ja asuinrakentamiseen lupia 7 % vähemmän kuin vuonna 28. Uusia toimitilarakennuksia alettiin puolestaan rakentaa 27 % ja asuinrakennuksia 25 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Huolimatta asuinrakentamisen kerrosalan suhteellisen suuresta supistumisesta ei aloitettujen asuntojen määrä kuitenkaan vähentynyt kuin 3 % johtuen viime vuonna aloitetun asuntotuotannon asuntojen keskikoon pienenemisestä, mikä on osittain seurausta asuntotuotannon hallintaperuste- ja rahoitusrakenteen muutoksesta. Rakenteilla olevien toimitilojen kerrosala puolestaan supistui 28 % ja asuinrakennusten kerrosala 19 %. Valmistunut tuotanto väheni kuitenkin myönnettyjä lupia ja aloitettuja rakennustöitä vähemmän; uusia toimitiloja valmistui viime vuonna vain 8 % vähemmän kuin vuonna 28, sillä toimitilarakentamisen huippuvaiheessa aloitettuja toimitiloja valmistui vielä viime vuonna. Valmistuneiden asuinrakennusten kerrosala oli puolestaan 9 % edellisvuotista pienempi. Uusia asuntoja valmistui 2 512, joista uustuotannon ja laajennusrakentamisen osuus oli asuntoa ja korjausrakentamisen käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvän tuotannon osuus 267 asuntoa. Kuvio 1. Aloitetut ja valmistuneet rakennustyöt Helsingissä vuosina k-m 2 7 Aloitetut rakennustyöt 1 k -m k -m 2 7 Valmistuneet rakennukset 1 k -m Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Asuinrakennukset Toimitilarakennukset TIEDUSTELUT Maija Vihavainen, puh. (9) etunimi.sukunimi@hel.fi Julkaisija Helsingin kaupunki, tietokeskus Osoite PL 55, 99 Helsingin kaupunki Puhelin (9) Tilaukset, jakelu puh. (9) tietokeskus.tilaukset@hel.fi Julkaisujen myynti Tietokeskuksen kirjasto, puh. (9) , virtuaalinen kirjakauppa ISSN (painettu) ISSN X (verkossa)

2 Asuinrakentaminen Valmistuneet asunnot Vuonna 29 Helsinkiin valmistui uusia asuntoja yhteensä 2 512, joista uustuotannon ja laajennusrakentamisen osuus oli asuntoa ja korjausrakentamisen käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvän tuotannon osuus 267 asuntoa. (Käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvällä asuntotuotannolla tarkoitetaan rakennusten ja asuntojen käyttötarkoitusten muutoksia: esim. toimistokäytössä ollut rakennus/asunto muutetaan asuinkäyttöön). Helsinkiin on viime vuosina valmistunut poikkeuksellisen vähän asuntoja. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana on Helsinkiin valmistunut 2 792/asuntoa/vuosi. Asuntotuotanto on ylittänyt 3 asunnon rajan vain vuonna 27 ja silloinkin lähinnä runsaan käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvän rakentamisen vuoksi. 2-luvun alkupuoliskolla valmistui kuitenkin selvästi enemmän asuntoja: koko asuntotuotannon valmistuneiden asuntojen määrä oli tuolloin asuntoa/vuosi. Valmistuneen uustuotannon hallintaperuste ja rahoitusrakenne Valmistuneista uustuotannon ja laajennusrakentamisen asunnoista 1) oli omistusasuntoja eli 63 % ja vuokra-asuntoja 794 eli 35 %. Viime vuoden tuotannon hallintaperusterakenne ei eroa olennaisesti viimeksi kuluneiden viiden vuoden rakenteesta: vuosina valmistuneista asunnoista oli omistusasuntoja 69 %, vuokra-asuntoja 28 % ja asumisoikeusasuntoja 3 %. Viime vuonna asumisoikeusasuntoja valmistui 34 eli 1,5 % tuotannosta. Taulukko 2. Kaikki valmistuneet asunnot Helsingissä 2 29 (sisältää uustuotannon ja käyttötarkoituksen muutokset) Vuosi Yhteensä Uustuotanto Käyttötarkoituksen muutokset lkm Vapaarahoitteisia asuntoja valmistui viime vuonna eli 69 % kaikista valmistuneista asunnoista- viimeisen viiden vuoden vuosikeskiarvo oli 74 %. Valtion tuella rahoitettuja (Ara-asuntoja) valmistuneista asunnoista oli 698 eli 31 %. Ara-asuntojen osuus ei poikkea paljoakaan viimeisen viiden vuoden keskiarvosta: vuosina valmistuneista oli Ara-asuntoja 26 %. Vuosina 2 24 Ara-tuotannon osuus oli suurempi; valmistuneista asunnoista oli 47 % ARA-rahoitteisia. Valmistuneet Ara-asunnot olivat viime vuonna kuten viime vuosien aikana muulloinkin lähes kaikki vuokra-asuntoja; niitä valmistui 664 ja asumisoikeusasuntoa 34. Asumisoikeusasuntojen osuus on ollut vähäinen viimeiset viisi vuotta; yhteensä vuosina on valmistunut 38 asumisoikeusasuntoa (3 % valmistuneista asunnoista), kun vuosikymmenen ensimmäisellä vuosipuoliskolla niitä valmistui eli 13 % kokonaistuotannosta. 1) Käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvän asuntotuotannon asuntojen hallintaperustetiedot ovat puutteelliset, joten vertailua uustuotantoon ei ole mahdollista tehdä. Taulukko 1. Valmistuneet asunnot, erikseen erityisryhmien asunnot 2 29 Valmistuneet asuinhuoneistot Erityisryhmien asunnot yhteensä Asunnot Asunnot yhteensä huoneistoala Keskipinta-ala yhteensä huoneistoala Keskipinta-ala lkm m 2 m 2 lkm m 2 m , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Erityisryhmien asunnoiksi on määritelty sellaisten asuntokohteiden asunnot, jotka on varattu pelkästään jonkin ryhmän käyttöön (esim. nuoriso, opiskelija, mielenterveyskuntoutujat, vanhukset) 2

3 Kuvio 2. Valmistuneet asunnot vuosina Kuvio 4. Valmistuneet asunnot rahoitusmuodon mukaan vuosina Lukumäärä 6 Lukumäärä 6 Lukumäärä Lukumäärä Kuvio 3. Valmistuneet asunnot hallintaperusteen mukaan vuosina Vapaarahoitteiset Aratuotanto Lukumäärä Omistusasunto Vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Lukumäärä Käyttötarkoituksen muutokset ja valmistuneen asuntotuotannon rakenne Uudistuotannon lisäksi asuntoja on valmistunut peruskorjattuihin aikaisemmin muussa kuin asuinkäytössä olleisiin rakennuksiin tai huoneistoihin. Yhteensä viime vuonna valmistui 267 tähän ryhmään kuuluvaa uutta asuntoa. Käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvän rakentamisen yhteydessä valmistuneet asunnot olivat huoneistotyyppirakenteeltaan tavanomaista uustuotantoa pienempiä. Valmistuneista käyttötarkoituksen muutostuotannon asunnoista oli yksiöitä ja kaksioita 56 % - tavanomaisen uustuotannon asunnoista 4 %. Suuria perheasuntoja (4h+keittiö ja suuremmat) oli käyttötarkoituksen muutosasunnoista 21 %, vastaavasti tavanomaisen uustuotannon asunnoista 3 %. Käyttötarkoitusmuutostuotannon uusien asuntojen keskikoko oli kuitenkin varsin suuri; viime vuonna 87,9 m 2 - vuosina se oli 75, m 2. Korjausrakentamisen uudet asunnot sijaitsevat pääosin kantakaupungissa viime vuonna valmistuneista asunnoista 79 % sijaitsi Eteläisessä ja Keskisessä suurpiirissä. Käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvä asuntotuotanto jatkuu kuluvanakin vuonna viimevuotisen tasoisena, sillä viime vuonna alettiin rakentaa 231 asuntoa kohteissa, joissa rakennus tai huoneisto peruskorjataan asuntokäyttöön ja käyttötarkoitus muuttuu. Taulukko 3. Korjausrakennustuotannon (käyttötarkoituksen muutokset) uudet asunnot Helsingissä 2 29 Vuosi Asuntoja Huoneistoala/ Huoneistotyyppi yhteensä asunto 1h+k 2h+k 3h+k 4h+k 5h+k 6h+k lkm m 2 lkm , , , , , , , , , ,

4 Taulukko 4. Valmistuneet erityisryhmien asunnot rahoituksen mukaan vuosina 2 29 Asunnot Opiskelija-asunnot/nuorisoasunnot Vanhusten asunnot Muut Yhteensä ARA- Vapaa- Yhteensä ARA- Vapaa- Yhteensä ARA- Vapaa- Yhteensä tuotanto rahoitteiset tuotanto rahoitteiset tuotanto rahoitteiset Erityisryhmien asunnot Vuonna 29 valmistui erityisryhmien asuntoja 222, joista opiskelija- ja nuorisoasuntoja oli 164, vanhusten asuntoja 58. Opiskelija-asunnot olivat Ara-rahoitteisia ja vanhusten asunnot vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Kaikista valmistuneista uustuotannon asunnoista erityisryhmien asuntojen osuus oli viime vuonna 1 % - vuosina niiden osuus oli 12 %. Erityisryhmien osuus valmistuneista asunnoista on kuitenkin vaihdellut vuosittain paljon vuonna 26 erityisryhmien osuus oli 21 % valmistuneista asunnoista. Erityisryhmien asunnot ovat pääsääntöisesti pienasuntoja. Viime vuonna valmistuneiden erityisryhmien asuntojen keskikoko oli 45,2 m 2 - vuosina se oli 45,6 m 2. Valmistuneista asunnoista yksiöitä ja kaksiota on vuosina ollut yhdeksän kymmenestä. Viime vuonna valmistuneista erityisryhmien asunnoista oli 12 yksiöitä ja 13 kaksioita sekä 17 kolmiota. Yksiöt ja kaksiot ovat myös kooltaan pieniä yksiöiden keskikoko oli viime vuonna 38, m 2 ja kaksioiden keskikoko 47,8 m 2. Talotyyppi Viime vuonna valmistui kerrostaloasuntoja eli 87 % kaikista asunnoista, pientaloasuntoja 292 (13 %), joista omakoti- ja paritaloasuntoja 23. Pientaloasuntojen osuus oli hieman pienempi kuin viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin. Vuosina valmistuneista asunnoista oli pientaloasuntoja 17 % ja kerrostaloasuntoa 81 %. Uustuotannon asuntojen koko Huoneistojen keskikoko Viime vuonna valmistuneen tuotannon keskikoko oli 79,4 m 2 /asunto eli viiden viimeisen vuoden vuosikeskiarvoa korkeampi, sillä vuosina valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 76,2 m 2. Myös vuonna 28 valmistui keskikooltaan poikkeuksellisen suuria asuntoja tuolloin valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 81, m 2. Viime vuosina valmistunut tuotanto on kuitenkin painottunut keskikooltaan muita suurempaan vapaarahoitteiseen omistustuotantoon. Valmistuneiden asuntojen keskikoko on riippuvainen asuntojen hallintaperusteesta, rahoitusmuodosta ja talotyypistä. Viime vuonna valmistuneiden vapaarahoitteisten asuntojen keskikoko oli 84,7 m 2, kun puolestaan Taulukko 5. Valmistuneiden asuntojen keskikoko talotyypin, lainoitusmuodon ja hallintaperusteen mukaan 29 Kaikki Vuokra- Asumis- Omistusasunot asunot oikeusas. asunnot m 2 /huoneisto Kaikki asunnot Koko tuotanto 79,4 65,8 75,4 87,1 Pientalot yhteensä 128, 89,8-129,1 Erillispientalot 131,7 81, - 132,2 Rivi- ja ketjutalot 114,3 92,7-116,6 Asuinkerrostalot 72,2 65,6 75,4 76,6 ARA-tuotanto Koko tuotanto 67,6 67,2 75,4 - Pientalot yhteensä 92,7 92,7 - - Erillispientalot Rivi- ja ketjutalot 92,7 92,7 - - Asuinkerrostalot 67,4 67, 75,4 - Vapaarahoitteinen tuotanto Koko tuotanto 84,7 58,5-87,1 Pientalot yhteensä 128,8 81, - 129,1 Erillispientalot 131,7 81, - 132,2 Rivi- ja ketjutalot 116, ,6 Asuinkerrostalot 74,8 58,2-76,6 4

5 Ara-asuntojen keskikoko oli 67,6 m 2. Omistusasunnot ovat pääsääntöisesti suurempia kuin vuokra-asunnot viime vuonna valmistuneiden omistusasuntojen keskikoko oli 87,1 m 2 ja vuokra-asuntojen 65,8 m 2. Samoin pientaloasunnot ovat selvästi kerrostaloasuntoja suurempia - kerrostaloasuntojen keskikoko oli viime vuonna 72,2 m 2, ja rivi- ja ketjutalojen 114,3 m 2 ja omakoti- ja paritaloasuntojen 131,7 m 2 Keskikooltaan pienimmät asunnot valmistuivat vapaarahoitteisiin vuokrakerrostaloihin niiden keskikoko oli 58,2 m 2. Viime vuonna valmistuneista vapaarahoitteisista kerrostalovuokra-asunnoista oli kuitenkin lähes puolet vanhuksille tarkoitettuja erityisryhmäasuntoja. Yleensä kerrostaloihin valmistuneet Ara-vuokra-asunnot ovat olleet keskikooltaan selvästi muita pienempiä viime vuonna kerrostalo Ara-vuokra-asuntojen keskikoko oli kuitenkin 67, m 2. Kerrostaloihin valmistuneiden omistusasuntojen keskikoko oli 76,6 m 2 ja asumisoikeusasuntojen 75,4 m 2. Ara-asuntojen keskikoko on kahtena viime vuonna kohonnut selvästi yli 6 m 2, kun se oli vuosina oli Kuvio 5. Valmistuneiden asuntojen keskikoko rahoitusmuodon mukaan vuosina m /asunto m/asunto Valm.yhteensä ARA-tuotanto Vapaarah.tuotanto 2 m /asunto 1 Kuvio 6. Valmistuneiden asuntojen keskikoko hallintaperusteen mukaan vuosina m /asunto 1 8 Kuvio 7. Valmistuneiden asuntojen keskikoko talotyypin mukaan vuosina m/asunto Valm.yhteensä Omakotitaloas. Rivitaloas. Kerrostaloas. yli 1 neliötä pienempi tämä johtui Ara-rahoitteisten erityisryhmien asuntojen suuresta osuudesta noiden vuosien tuotannossa. Vapaarahoitteisten asuntojen keskikoko oli viime vuonna 84,7 m 2 ; vuosina se oli 82,5 m 2. Aloitetutun asuntotuotannon asuntojen keskikoko 2 m /asunto Viime vuonna aloitetussa tuotannossa asuntojen keskikoko on pienentynyt aikaisemmista vuosista huomattavasti. Keskikooltaan viime vuonna aloitetun kaltaista asuntotuotantoa on Helsinkiin viimeksi rakennettu 196-luvulla. Viime vuonna aloitetussa asuntotuotannossa asuntojen keskikoko oli 61,5 m 2 /asunto (valmistuneessa 79,4 m 2 ), kun esimerkiksi vuonna 28 aloitetun tuotannon keskikoko oli 8,3 m 2 /asunto ja vuosien vuosikeskiarvokin oli 75,1 m 2. Asuntotuotannon huoneistokoon nopea pieneneminen johtuu sekä viime vuonna tapahtuneesta asuntotuotannon hallintaperuste- ja rahoitusrakenteen muutoksesta että yleisestä tuotannon painottumisesta aikaisempaa pienempiin asuntoihin. Viime vuoden aloitetussa tuotannossa on perinteisesti keskikooltaan pienempien asuntojen osuus kasvanut eli Ara-asuntojen ja vuokra-asuntojen osuus kasvoi ja Kuvio 8. Asuntojen keskikoko aloitetussa rakennustuotannossa vuosina m /asunto m /asunto Valm.yhteensä Vuokra-asunto Omistusasunto Asumisoikeusas

6 Taulukko 6. Asuntojen keskikoko aloitetussa asuntotuotannossa hallintaperusteen, rahoitusmuodon ja huoneistotyypin mukaan vuonna 29 Yhteensä 1h+k 2h+k 3h+k 4h+k 5h+k 6h+klkm m 2 /asunto Kaikki asunnot ,2 36,3 5,1 77,2 11,4 127,5 156,3 Omistusasunnot ,6 4,6 51, 78,8 17,3 133,5 153,6 Vuokra-asunnot , 35,4 48,8 75,4 93,3 15,7 192,7 Asumisoikeusasunnot ,3 42,4 5,4 74,3 99,6 115,8 - Tuntematon ,3 23, 18,2 154,7 88, 165, 126,5 ARA-asunnot yhteensä ,1 35,9 49,2 75,1 95,7 11,6 192,7 Vuokra-asunnot ,6 35,3 48,7 75,5 93,3 15,7 192,7 Asumisoikeusasunnot ,3 42,4 5,4 74,3 99,6 115,8 - vastaavasti vapaarahoitteisten ja omistusasuntojen asuntojen osuus väheni. Lisäksi hallintaperusteesta ja rahoitusmuodosta riippumatta on aloitettujen asuntojen keskikoko pienentynyt aikaisempaan verrattuna kautta koko aloitetun tuotannon. Viime vuonna aloitetussa vapaarahoitteisessa tuotannossa asuntojen keskikoko oli 66,1 m 2 /asunto ja osuus tuotannosta 46 %, kun viime vuonna valmistuneen vapaarahoitteisen tuotannon keskikoko oli 84,7 m 2 /asunto ja osuus koko tuotannosta 69 %. Myös aloitettujen Ara-asuntojen keskikoko oli selvästi valmistuneiden asuntojen keskikokoa pienempi. Viime vuonna aloitettujen Ara-asuntojen keskikoko oli vain 57,1 m 2, mutta osuus asunnoista oli 54 %, kun taas valmistuneiden Ara-asuntojen keskikoko oli 67,6 m 2 ja osuus valmistuneista asunnoista 31 %. Myös vapaarahoitteisen aloitetun tuotannon rakenne oli aikaisemmista vuosista poikkeava, sillä vuokra-asuntojen osuus oli aikaisempaa suurempi. Aloitetusta tuotannosta oli 32 % vuokra-asuntoja ja 68 % omistusasuntoja (valmistuneista vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus oli 8 %). Myös vapaarahoitteiset viime vuonna aloitetut vuokra-asunnot olivat poikkeuksellisen pieniä niiden keskikoko oli vain 4,8 m 2 /asunto. Omistusasuntoja, joiden keskikoko oli viime vuoden valmistuneessa tuotannossa 87,1 m 2 ja osuus koko tuotannosta 63 %, oli aloitetussa tuotannossa vain 31 % ja niiden keskikoko oli 76,6 m 2. Aloitetun vuokra-asuntotuotannon keskikoko oli 51, m 2 ja osuus koko tuotannosta oli 54 %. Valmistuneen vuokra-asuntotuotannon keskikoko oli puolestaan 65,8 m 2 ja osuus tuotannosta 35 %. Asumisoikeusasuntojen keskikoko aloitetussa tuotannossa oli 64,3 m 2 - valmistuneessa tuotannossa se oli 75,4 m 2. Aloitetussa tuotannossa on aikaisempaan verrattuna vähemmän pientaloasuntoja. Myös tämä vaikuttaa aloitetun tuotannon asuntojen keskikoon pienenemiseen, sillä pientaloasunnot ovat keskikooltaan kerrostaloasuntoja selvästi suurempia. Pientaloasuntojen osuus viime vuoden aloitetuista oli 7, %; valmistuneista pientaloasuntoja oli 13 %. Myös viime vuonna aloitettujen kerrostaloasuntojen keskikoko oli pienempi kuin vuonna 28. Vuonna 29 aloitettujen kerrostaloasuntojen keskikoko oli 57,1 m2 vuonna 28 se oli 73,7 m 2. Kuvio 9. Asuntojen keskikoko aloitetussa asuntotuotannossa hallintaperusteen ja rahoitusmuodon mukaan vuonna 29 Kaikki asunnot Omistusasunnot Vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot ARA-asunnot yhteensä Vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Vapaarahoitteiset as.yht. Omistusasunnot Vuokra-asunnot m /asunto 6

7 Kuvio 1. Valmistuneiden asuntojen huoneluku rahoitusmuodon mukaan vuonna 29 % Koko tuotanto Araasunnot Vapaarah.as. Valmistuneiden asuntojen huoneistotyyppi Viime vuonna uustuotannon valmistuneista asunnoista yksiöitä oli 9 % ja kaksioita 31 %. Pienten asuntojen osuus on vähentynyt vuosiin verrattuna, sillä tuolloin valmistuneista asunnoista oli yksiöitä 13 % ja kaksiota 33 %. Kolmioita viime vuonna valmistuneista oli 3 %, samoin kuin suurempia perheasuntojakin; vuosina valmistuneista uustuotannon asunnoista oli kolmioita 26 % ja suuria perheasuntoja 28 %. Valmistuneista valtion tuella rahoitetuista( Ara) asunnoista oli puolet 51 % yksiöitä ja kaksioita. Kolmioita valmistuneista asunnoista oli 3 % ja suuria perheasuntoja 2 %. Vapaarahoitteinen tuotanto painottuu selvästi suurempiin asuntoihin. Yksiöitä valmistuneista vapaarahoitteisista asunnoista oli vain 4 % ja yksiöitä ja kaksioita yhteensä 35 %. Suuria perheasuntoja valmistuneista vapaarahoitteisista asunnoista oli 35 %. % 1 4h+k- 3h+k 8 2h+k 1h+k Kuvio 11. Valmistuneet asunnot huoneluvun mukaan vuosina Kaupungin rakennuttamat asunnot Kaupungin rakennuttamia asuntoja valmistui viime vuonna 43. Kaikista Helsinkiin viime vuonna valmistuneista asunnoista kaupungin rakennuttamien osuus oli 18 %. Kaupungin rakennuttamat asunnot ovat olleet yleensä Ara-rahoitteisia - viime vuonna niitä oli valmistuneista asunnoista 87 %; 351 vuokra-asuntoa. Lisäksi kaupunki rakennutti 52 vapaarahoitteista omistusasuntoa. Kaupungin rakennuttamien viime vuonna valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 76,1 m 2 ; vuokra-asuntojen 75,5 m 2 ja omistusasuntojen 8,4 m 2. Valmistuneista asunnoista oli pieniä asuntoja kolmannes - yksiöitä 7 % ja kaksioita 27 %. Kuvio 12. Valmistunut kaupungin rakennuttama asuntotuotanto vuosina Lukumäärä Lukumäärä 25 Kuvio 13. Asuntotuotantotoimiston rakennuttamien vuokra-asuntojen osuus koko vuokra-asuntotuotannosta vuosina , % % % Lukumäärä 2 Lukumäärä h+k 2h+k 3h+k 4h+k

8 Asuinrakentamisen myönnetyt luvat, aloitukset ja keskeneräiset rakennukset Myönnetyt luvat Asuinrakentamiseen myönnettyjen lupien määrä pysyi viime vuonnakin vähäisenä. Asuinrakentamiseen myönnettiin lupia 23 k-m 2, joka on 6,7 % vähemmän kuin vuonna 28. Myönnetyillä luvilla on mahdollista rakentaa asuntoa, joka on kuitenkin 3,3 % enemmän kuin vuonna 28. Tämä johtuu siitä, että suunniteltu tuotanto on keskikooltaan aikaisempaa pienempää. Aloitetut ja keskeneräiset rakennustyöt vähentynyt juuri lainkaan. Asuntoja alettiin rakentaa 2 11, joka on vain 74 asuntoa ja 3,4 % vähemmän kuin vuonna 28. Viime vuonna aloitettujen asuntojen keskikoko on kuitenkin selvästi pienempi kuin aikaisempina vuosina ja tästä syystä aloitettujen asuntojen määrä ei vähentynyt samassa suhteessa kerrosalan kanssa. Uustuotannon lisäksi käyttötarkoituksen muutoksiin liittyen uusia asuntoja alettiin rakentaa viime vuonna 231. Vuoden lopussa rakenteilla olevien asuinrakennusten kerrosala oli 234 k-m 2, joka on 18,7 % vähemmän kuin vuoden 28 lopussa. Asuntoja rakenteilla olevissa kohteissa oli eli 4,1 % vähemmän kuin vuonna 28. Viime vuoden aikana aloitettujen uusien asuinrakennusten kerrosala oli 157 k-m 2, joka on 25 % vähemmän kuin vuonna 28. Aloitettujen asuntojen määrä ei kuitenkaan Kuvio 14. Rakennustoiminta Helsingissä vuosina , kerrosala Myönnetyt rakennusluvat 1 k -m 2 1k-m k -m 2 7 Aloitetut rakennustyöt 1 k -m Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Keskeneräiset rakennustyöt 1 k -m 2 1k-m 2 1 k -m 2 Valmistuneet rakennukset 1 k -m Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Asuinrakennukset Toimitilarakennukset 8

9 Toimitilarakentamisen myönnetyt luvat, aloitetut ja rakenteilla olevat rakennustyöt ja valmistuneet rakennukset Myönnetyt rakennusluvat Toimitilarakentamiseen myönnettiin rakennuslupia 168 k-m 2, joka on 141 k-m 2 ja 45,7 % vähemmän kuin vuonna 28. Tuolloin puolestaan myönnettiin toimitilarakentamiseen lupia 35 k-m 2 vähemmän kuin vuonna 27. Määrällisesti eniten ovat vähentyneet liike- ja toimistorakentamiseen myönnetyt luvat. Viime vuonna myönnettyjen liike- ja toimistorakentamisen lupien kerrosala oli 68 k-m 2, joka on 6 k-m 2 ja 46,9 % vähemmän kuin vuonna 28. Koko 2-luvulla liike- ja toimistorakentamiseen myönnettyjen lupien vuosikeskiarvo on ollut 158 k-m 2 eli liike- ja toimistorakentamisen luvat ovat koko vuosikymmenen keskitasosta vähentyneet merkittävästi. Aloitetut rakennukset Uusia toimitiloja alettiin rakentaa 191 k-m 2, joka on 71 k-m 2 ja 27,1 % vähemmän kuin vuonna 28, jolloin puolestaan alettiin rakentaa uusia toimitiloja 247 k-m 2 vähemmän kuin vuonna 27. Aloitetut rakennustyöt ovat vähentyneet kaikissa käyttötarkoitusluokissa. Myös koko 2-luvun keskimääräiseen tasoon (265 k-m 2 /vuosi) verrattuna on toimitilarakentamisen aloitettujen töiden määrä vähentynyt reilun kolmanneksen. Keskeneräiset rakennukset Viime vuoden lopussa oli toimitiloja rakenteilla 38 k-m 2. Edellisen vuoden lopusta on rakenteilla olevan toimitilan kerrosala vähentynyt 15 k-m 2 ja 28,3 %. Liike- ja toimistorakentaminen vähentyi 42 k-m 2 ja julkisten palvelurakennusten työt 34 k-m 2. Vuosien 27 ja 28 aikana rakenteilla olleiden suurehkojen teollisuusrakennusten valmistuttua ovat myös teollisuusrakennusten keskeneräiset työt vähentyneet: vuodesta 28 viime vuoteen 49 k-m 2. Valmistuneet rakennukset Uusia toimitiloja valmistui viime vuonna 345 k-m 2. Valmistuneiden toimitilojen määrä väheni 31 k-m 2 ja 8,2 % vuodesta 28. Viime vuonna valmistui kuitenkin runsaasti toimitilarakentamisen huippuvaiheessa vuosina aloitettuja rakennuksia. Valmistuneista rakennuksista oli liike- ja toimistorakennuksia lähes puolet ja neljäsosa julkisia palvelurakennuksia. 9

10 Rakentamisen alueittaiset painopisteet Asuntorakentaminen Viime vuonna Helsinkiin valmistunut asuntotuotanto jakaantui alueittain aikaisempia vuosia tasaisemmin. Muita alueita hieman vilkkaamman rakentamisen alueita olivat Koillinen suurpiiri, jonne sijoittui neljännes ja Keskinen suurpiiri, jonne sijoittui vajaa kolmannes viime vuoden valmistuneesta asuntotuotannosta. Koillisen suurpiirissä Latokartanon (Viikin) alueella asuntorakentaminen jatkui edelleen, mutta osuus valmistuneista asunnoista supistui ollen viime vuonna vähän yli 1 %, kun vuonna 28 Latokartanoon valmistuneiden asuntojen osuus oli neljännes kaikista valmistuneista asunnoista. Samoin Vallilan ja Arabianrannan osuus asuntotuotannosta oli hieman muita suurempi; kummallekin alueelle valmistuneiden asuntojen osuus koko kaupungin asuntotuotannosta oli vähän yli 1 %. Aloitetun tuotannon painopiste viime vuonna oli kuitenkin Koillisessa suurpiirissä, jonne sijoittui 45 % viime vuonna aloitetuista asunnoista. Koillisen suurpiirin aloitettu tuotanto sijoittui pääosin Ala-Malmille ja Latokartanoon. Kuvio 15. Valmistuneen asuntotuotannon kerrosala osa-alueittain Helsingissä vuonna 29 Siltamäki 29 valmistuneet asuinrakennukset, kerrosala Hakuninmaa Puistola Tapanila Tapaninvainio Pukinmäki Ei asuinrakennustuotantoa Landbo Karhusaari Kannelmäki Pohjois- Haaga Patola Latokartano Myllypuro Mellunmäki Vartioharju Arabianranta Hermanni Aurinkolahti Taka- Töölö Hertton. ranta Yliskylä Lauttasaari Ullanlinna 1

11 Toimitilarakentaminen Viime vuonna valmistuneista uusista toimitiloista yli kolmannes valmistui Itäiseen suurpiiriin ja neljännes Eteläiseen suurpiiriin. Itäisessä suurpiirissä Niinisaaren alueella ja Eteläisessä Kampin alueella olivat suurimmat osa-alueittaiset valmistuneiden toimitilojen keskittymät. Niinisaaren alueelle valmistuneet olivat teollisuusrakennuksia ja Kampin alueelle valmistuneet toimistorakennuksia. Kuvio 16. Valmistuneiden toimitilojen kerrosala osa-alueittain Helsingissä vuonna valmistuneet toimitilat, kerrosala Puroniitty Tattarisuo Östersundom Latokartano Kannelmäki Pohjois- Pasila Patola Ala-Malmi Kivikko Puotinharju Ei valmistunutta tuotantoa Niinisaari/ Vuosaaren satama Meilahti Vallila Sörnäinen Yliskylä Lauttasaari Kamppi Kuvio 17. Valmistuneiden asuntojen määrä osa-alueittain Helsingissä vuonna 29 Vuonna 29 valmistuneet asunnot, lukumäärä Tapanila Landbo Östersundom 21-3 Ei asuntotuotantoa Pohjois- Haaga Paloheinä Kannelmäki Pukinmäki Latokartano Myllypuro Viikinranta Karhusaari Talosaari Niinisaari Arabianranta Hermanni Aurinkolahti Yliskylä Lauttasaari 11

12 Rakentaminen Helsingin seudulla Valmistunut asuntotuotanto Viime vuonna syyskuun loppuun mennessä 1) valmistui Helsingin seudulla asuntoa, kun vuonna 28 samana aikana valmistuneita oli 5 5 uutta asuntoa. 2) Helsingin seudun asuntotuotanto väheni siten ennakkotietojen mukaan 21,4 % edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vähennys oli voimakkainta muulla Helsingin seudulla (Helsingin seutu-pks) siellä tuotanto supistui 38,7 %, muulla pääkaupunkiseudulla 22,5 % ja Helsingissä vain 1,3 %. Kaiken kaikkiaan Helsingin seudun asuntotuotanto on vähentynyt 2-luvun alusta. Vuonna 2 valmistuneiden asuntojen määrä oli 1 8, josta se on supistunut viime vuoden estimoituun koko vuoden tasoon noin kolmanneksella. 1) Tilastokeskuksen valmistuneiden rakentamisen tilastoissa saatavina vain vuoden 29 I-III vuosineljänneksen ennakkotiedot ( ) 2) Tilastokeskuksen rakentamista kuvaavat luvut poikkeavat Helsingin oman tilastotuotannon luvuista johtuen tilastointiajankohdasta ja tilastointijärjestelmästä. Helsingin rakentamisen oma tilastotuotanto perustuu suoraan Helsingin kuntarekisteristä poimittuihin tietoihin. Kuvio 18. Valmistuneet asunnot Helsingissä ja vertailualueilla vuosina 2 29/III vuosineljännes, (liukuva vuosisumma) Lukumäärä 6 5 Lukumäärä 6 5 seudulla pientaloasuntojen osuus valmistuneista asunnoista vuosikymmenen vaihteeseen verrattuna on vähän kasvanut, joskin kasvu on kohdistunut erityisesti omakoti- ja paritaloasuntoihin. Helsingissä oli erillisten pientalojen osuus vuoden 28 tuotannosta 66 %, kun se vuonna 2 oli 45 % ja vastaavasti muulla pääkaupunkiseudulla erillisiä pientaloja oli viime vuonna valmistuneista asunnoista 8 % vuonna 2 osuus oli 62 %. Valmistuneen tuotannon huoneistokoko Helsingin asuntotuotannossa asuntojen keskikoko on 2-luvulla kasvanut, mutta jää edelleen selvästi alle sekä muun pääkaupunkiseudun ja muun Helsingin seudun valmistuneiden asuntojen vuosittaisen keskiarvon. Vuonna 28 valmistuneiden asuntojen keskikoko oli Helsingissä 82,5 m 2, muulla pääkaupunkiseudulla 89,7 m 2 ja muulla Helsingin seudulla 12,2 m 2. Viime vuonna kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen jaksolla valmistuneiden asuntojen keskikoko oli Helsingissä 77,9 m 2, muulla pääkaupunkiseudulla 9,9 m 2 ja muulla Helsingin seudulla 122,2 m 2. Kuvio 19. Valmistuneiden asuntojen keskikoko Helsingissä ja vertailualueilla vuosina 2 29/III vuosineljännes, (liukuva vuosisumma) 2 m /asunto 13 2 m /asunto Helsinki Muu pks Muu Hgin seutu Valmistuneen tuotannon talotyyppi Helsinki Muu pks Muu Hgin seutu Helsingin asuntotuotanto painottuu kerrostaloasuntojen rakentamiseen valmistuneista asunnoista oli vuonna 28 kerrostaloasuntoja neljä viidennestä, muulla pääkaupunkiseudulla puolet ja muulla Helsingin seudulla vähän yli viidesosa. Pientalotuotannon osuus on 2-luvulla pysytellyt (vuositasolla jonkin verran vaihdellen) samana Helsingissä ja muulla pääkaupunkiseudulla. Muulla Helsingin 12

13 Taulukko 7. Valmistuneet asunnot Helsingissä ja vertailualueilla vuosina * Asuntojen lkm Helsinki muu pääkaup.seutu pääkaupunkiseutu Hgin seutu-pääkaup.s Helsingin seutu * sisältää I-III vuosinelj luvut Rakentamiseen myönnetyt luvat Aloitetut rakennustyöt Helsingin seudulla myönnettiin viime vuonna marraskuun loppuun mennessä rakennuslupia 8, milj. m 3 rakentamiseen. Näistä asuinrakennusten osuus oli 3, milj. m 3 ja toimitilarakennusten osuus 5,1 milj. m 3. Vuonna 28 vastaavaan aikaan myönnettyjä lupia oli 9,3 milj. m 3, joista asuinrakennusten osuus oli 3,2milj. m 3 ja toimitilarakennusten osuus 6,1 milj. m 3. Rakennuslupien määrä väheni viime vuonna vuoden 28 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna koko seudulla 9,9 % asuinrakennusten ja 17, % toimitilarakennusten osalta. Helsingissä muusta pääkaupunkiseudusta ja muusta Helsingin seudusta poiketen kuitenkin asuinrakennusten rakennuslupien määrä kääntyi viime vuonna vuoteen 28 (tammi-marraskuu) verrattuna hienoiseen nousuun - 2,3 %, kun muualla pääkaupunkiseudulla asuinrakennusten myönnettyjen lupien määrä väheni 16,9 %. Toimitilarakennusten myönnettyjen lupien määrä väheni puolestaan Helsingissä eniten yhteensä 52,7 %, kun muulla pääkaupunkiseudulla näiden lupien määrä kasvoi 11,7 %. Kuvio 2. Aloitettujen asuinrakennusten tilavuus Helsingissä ja vertailualueilla vuosina 2 29/elokuu, m 3 (liukuva vuosisumma) Helsingin seudulla aloitettiin viime vuonna elokuun loppuun mennessä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,96 milj. m 3 rakennustyöt, josta asuinrakennusten aloituksia oli 1,42 milj.m 3 ja toimitilojen rakennustöitä 2,53 milj. m 3. Rakentamisen aloitusten määrä väheni koko seudulla vastaavaan vuoden 28 tammi-elokuu jaksoon verrattuna asuinrakennusten osalta 29,4 % ja toimitilarakennusten osalta 44,4 %. Asuinrakennusten aloitustyöt (m3) vähenivät eniten Helsingissä ( 49, %) ja vähiten muulla pääkaupunkiseudulla (5,1 %). Toimitilarakentamisen aloitusten vähennys on myös suurinta Helsingissä 63,2 % - muulla pääkaupunkiseudulla vähän vähemmän eli 43,4 %. 1) 1) Tilastokeskuksen aloitettujen rakennustöiden tilastot ovat ennakollisia ja kattavat vain tammi-elokuun (tilanne ). Helsingin oman tilastotuotannon mukaan koko viime vuoden asuinrakentamisen aloitetut rakennustyöt vähenivät 25,1 % ja toimitilarakennusten aloitukset 27,1 % edellisestä vuodesta. Kuvio 21. Aloitettujen toimitilarakennusten tilavuus Helsingissä ja vertailualueilla vuosina 2 29/elokuu, m 3 (liukuva vuosisumma) Toimitilarakennukset 1m 3 1m m 3 Asuinrakennukset 1m Helsinki Muu Pks Muu Hgin seutu Helsinki Muu Pks Muu Hgin seutu 13

14 Käsitteet ja määritelmät Aineisto Aineisto pohjautuu Helsingin rakennusvalvontarekisteristä poimittuihin tietoihin luvanvaraisesta rakentamisesta. Uudisrakentamista koskevat tiedot sisältävät uusien rakennusten lisäksi tiedot rakennusten laajennuksista (rakennustoimenpiteet 1 ja 2). Julkaisussa on myös esitetty tietoja rakennusten ja asuntojen käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvästä asuntorakentamisesta (rakennustoimenpide 3-4). Helsingin seudun rakentamista koskevat tiedot ovat Tilastokeskuksen Altika-tilastotietokannasta. Tilastokeskuksen Helsingin rakentamista koskevat luvut poikkeavat suoraan Helsingin kuntarekisteristä poimituista tiedoista järjestelmien erilaisuudesta johtuen. Alueluokitukset Helsingin seutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen Asuinrakennuksella tarkoitetaan ympärivuotiseen käyttöön varustettua rakennusta, jonka kerrosalasta yli puolet on asuinhuoneistoalaa. Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m 2. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäynti ulkoa, porraskäytävästä tai siihen verrattavasta tilasta. Hallintaperuste Asunnot on luokiteltu rakennuksen asuntojen pääasiallisen hallintaperusteen mukaan: omistusasunnoiksi vuokra-asunnoiksi asumisoikeusasunnoiksi. Huoneistoala on huoneistoa rajoittavien seinien sisäpintojen rajoittama ala. Kaupungin rakennuttama tuotanto tarkoittaa asuntotuotantoa, jonka rakennuttajana on toiminut Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto. Keittiö on huone, joka on sisustettu ruoanlaittoa varten. Julkaisussa on keittiöksi luokiteltu myös tupakeittiö ja keittotila. Keittokomero on alle 7 m2 suuruinen ruoanlaittoa varten sisustettu tila. Kerrosala Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita taikka muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat ja niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta. Rahoitusmuoto Asuntotuotanto on luokiteltu rahoitusmuodon mukaan valtion tukemaan tuotantoon (ara-tuotanto) vapaarahoitteiseen tuotantoon. Julkaisussa on käytetty valtion tukemasta asuntotuotannosta lyhennettä ara-asuntotuotanto, johon on luettu sekä aravalainalla että valtion sekä pitkällä että lyhyellä korkotuella rahoitetut asunnot. Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Käytetyt pääryhmät ovat: Asuinrakennukset Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Palo- ja pelastustoimen rakennukset Muut rakennukset Lisäksi tilastossa on käytetty seuraavia yhdistettyjä pääryhmiä: Liike- ja toimistorakennukset, johon kuuluu Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Julkiset palvelurakennukset, johon kuuluu Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Palo- ja pelastustoimen rakennukset Talotyyppi Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti: Erilliset pientalot. Ryhmään luetaan 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset. Rivi- ja ketjutalot. Ryhmään luetaan asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Asuinkerrostalot. Ryhmä sisältää vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin ryhmiin. Toimitila Toimitila on rakennus tai sen osa, joka on saman luonnollisen tai oikeudellisen henkilön hallinnassa ja jota käytetään muuhun toimintaan kuin asumiseen. Jos sama henkilö sekä asuu että harjoittaa muuta toimintaa samassa rakennuksessa, määritellään muuhun kuin omaa asumiseen käytetty tila omaksi toimitilakseen. Valmistumisvuosi Valmistumisvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. 14

15 Taulukko 8. Myönnetyt rakennusluvat rakennuksen pääkäyttötarkoituksen 1) mukaan Helsingissä ; kerrosala Yhteensä Asuin- Muut kuin Näistä Asun- Asuinkerrosala raken- asuinrak. Liike- ja toi- Julkiset pal- Teolli- Varas- Muut toja huoneisnukset yhteensä mistorak. velurak. suusrak. torak. rak toala Kerrosala, m 2 lkm m Vuosineljänneksittäin 25 I II III IV koko vuosi I II III IV koko vuosi I II III IV koko vuosi I II III IV koko vuosi I II III IV Koko vuosi ) Rakennusten käyttötarkoitusluokitus on vuoden 2 alusta muuttunut Suomen virallisen tilaston (Tilastokeskus) käyttämän luokituksen mukaiseksi. Muutoksen seurauksena liike-ja toimistorakennusten, julkisten palvelurakennusten ja ns. muiden rakennusten sarjojen sisällöt vähän muuttuvat. Merkittävin muutos on, että muiden rakennusten ryhmästä liikenteen rakennukset siirtyvät liike-ja toimistorakennusten ryhmään sekä palo-ja pelastustoimen rakennukset julkisten palvelurakennusten ryhmään. Huom! Neljännesvuositiedot eivät täsmää vuositietoihin, koska neljännesvuositiedot ovat ennakkotietoja 15

16 Taulukko 9. Aloitetut rakennukset rakennuksen pääkäyttötarkoituksen 1) mukaan Helsingissä ; kerrosala Yhteensä Asuin- Muut kuin Näistä Asun- Asuinkerrosala raken- asuinrak. Liike- ja toi- Julkiset pal- Teolli- Varas- Muut toja huoneisnukset yhteensä mistorak. velurak. suusrak. torak. rak. toala Kerrosala, m 2 lkm m Vuosineljänneksittäin 25 I II III IV Koko vuosi I II III IV Koko vuosi I II III IV Koko vuosi I II III IV Koko vuosi I II III IV Koko vuosi ) Rakennusten käyttötarkoitusluokitus on vuoden 2 alusta muuttunut Suomen virallisen tilaston (Tilastokeskus) käyttämänluokituksen mukaiseksi. Muutoksen seurauksena liike-ja toimistorakennusten, julkisten palvelurakennusten ja ns. muiden rakennusten sarjojen sisällöt vähän muuttuvat. Merkittävin muutos on, että muiden rakennusten ryhmästä liikenteen rakennuksetsiirtyvät liike-ja toimistorakennusten ryhmään sekä palo-ja pelastustoimen rakennukset julkisten palvelurakennusten ryhmään Huom! Neljännesvuositiedot eivät täsmää vuositietoihin, koska neljännesvuositiedot ovat ennakkotietoja 16

17 Taulukko 1. Keskeneräiset rakennustyöt rakennuksen pääkäyttötarkoituksen 1) mukaan Helsingissä ; kerrosala Vuosi ja Yhteensä Asuin- Muut kuin Näistä Asun- Asuinneljännes kerrosala raken- asuinrak. Liike- ja toi- Julkiset pal- Teolli- Varasto- Muut toja huoneisnukset yhteensä mistorak. velurak. suusrak. rak. rak. toala Kerrosala, m 2 lkm m 2 Keskeneräiset talonrakennustyöt vuoden viimeisen neljänneksen lopussa Keskeneräiset talonrakennustyöt vuosineljänneksen lopussa 25 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV ) Rakennusten käyttötarkoitusluokitus on vuoden 2 alusta muuttunut Suomen virallisen tilaston (Tilastokeskus) käyttämänluokituksen mukaiseksi. Muutoksen seurauksena liike-ja toimistorakennusten, julkisten palvelurakennusten ja ns. muiden rakennusten sarjojen sisällöt vähän muuttuvat. Merkittävin muutos on, että muiden rakennusten ryhmästä liikenteen rakennukset siirtyvät liike-ja toimistorakennusten ryhmään sekä palo-ja pelastustoimen rakennukset julkisten palvelurakennusten ryhmään. 17

18 Taulukko 11. Valmistuneet rakennukset rakennuksen pääkäyttötarkoituksen 1) mukaan Helsingissä ; kerrosala Vuosi ja Yhteensä Asuin- Muut kuin Näistä Asun- Asuinneljännes kerrosala raken- asuinrak. Liike- ja toi- Julkiset pal- Teolli- Varas- Muut toja huoneisnukset yhteensä mistorak. velurak. suusrak. torak. rak. toala Kerrosala, m 2 lkm m Vuosineljänneksittäin 25 I II III IV Koko vuosi I II III IV Koko vuosi I II III IV Koko vuosi I II III IV Koko vuosi I II III IV Koko vuosi ) Rakennusten käyttötarkoitusluokitus on vuoden 2 alusta muuttunut Suomen virallisen tilaston (Tilastokeskus) käyttämän luokituksen mukaiseksi. Muutoksen seurauksena liike-ja toimistorakennusten, julkisten palvelurakennusten ja ns. muiden rakennusten sarjojen sisällöt vähän muuttuvat. Merkittävin muutos on, että muiden rakennusten ryhmästä liikenteen rakennukset siirtyvät liike-ja toimistorakennusten ryhmään sekä palo-ja pelastustoimen rakennukset julkisten palvelurakennusten ryhmään. Huom! Neljännesvuositiedot eivät täsmää vuositietoihin, koska neljännesvuositiedot ovat ennakkotietoja 18

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 79 802 k-m 2 915 asuntoa toimitilarakentaminen 28 802

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 45 231 k-m 2 496

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Jätkäsaari Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 56 635 k-m 2 577

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 34 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 99 343 k-m 2 1 174 asuntoa toimitilarakentaminen 15 261

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Eija Rauniomaa Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 57 699 k-m 2

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 125 871 k-m 2 1 610 asuntoa toimitilarakentaminen 45 698

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA Kuvio 1. Valmistuneen rakennustuotannon kerrosala osa-alueittain Helsingissä vuonna 2010.

RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA Kuvio 1. Valmistuneen rakennustuotannon kerrosala osa-alueittain Helsingissä vuonna 2010. TILASTOJA 6 211 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA 21 Vuonna 21 Helsinkiin valmistui poikkeuksellisen vähän uusia rakennuksia eikä valmistuneen rakennustuotannon kerrosala ole 196-luvun lopusta lähtien jäänyt

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a Rakentaminen Helsingissä vuonna 22 verkkojulkaisu ISSN 1458-577 painettu ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA: Tutkija Maija Vihavainen puh. 169

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 211 Rakentaminen Helsingissä vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 98 15 k-m 2 1 25 asuntoa toimitilarakentaminen 25 712

Lisätiedot

RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA Kuvio 1. Valmistuneiden asuntojen määrä Helsingissä osa-alueittain vuonna Puistola. Tapanila.

RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA Kuvio 1. Valmistuneiden asuntojen määrä Helsingissä osa-alueittain vuonna Puistola. Tapanila. TILASTOJA 4 212 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA 211 Asuinrakentaminen Helsingissä vuonna 211 jatkui edellisen vuoden tapaan vilkkaana, mutta toimitilarakentaminen väheni. Asuinrakentamiseen myönnettyjen

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 36 9 Rakentaminen Helsingissä vuoden 9 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 88 348 k-m 2 1 72 asuntoa toimitilarakentaminen 24 14 k-m 2

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2007

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja Rakentaminen Helsingissä vuonna 27 28 9 Kuvio 1. Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennustyöt Helsingissä vuosina 1992-27, (liukuva vuosisumma) 1 k-m 2 Myönnetyt

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 212 Rakentaminen Helsingissä 211 sekä rakentamisen aikasarjoja Asuinrakentaminen jatkui Helsingissä vuonna 211 edellisen vuoden tapaan vilkkaana, mutta toimitilarakentaminen

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2003

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a 2004 13 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2003 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-289-0 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen Helsingin

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a 2005 4 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-406-0 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen Helsingin kaupungin

Lisätiedot

12 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2008

12 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN 29 TIETOKESKUS tilastoja 12 Rakentaminen Helsingissä vuonna 28 Toimitilarakentaminen jatkui vilkkaana Helsingissä vuonna 28, mutta jo vuoden kolmannella neljänneksellä alkoi näkyä merkkejä

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja 2016:10 Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Pekka Vuori, Jätkäsaari 2016 Uustuotanto ja laajennukset 2015 2000 2014 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2014 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2014 sekä rakentamisen aikasarjoja 215:12 Rakentaminen Helsingissä 214 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Eija Rauniomaa, 214 Uustuotanto ja laajennukset 214 2 213 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m 2 381 271 291 292

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017 Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2018

TILASTOKATSAUS 4:2018 TILASTOKATSAUS 4:2018 8.3.2018 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2017 1 Vantaalle rakennettiin vuonna 2017 uutta kerrosalaa 349 590 kerrosneliömetriä, josta asuinrakennuksiin valmistui 234 712 k-m 2 (67 %).

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Rakentamisen vuosijulkaisu 2018

Rakentamisen vuosijulkaisu 2018 Rakentamisen vuosijulkaisu 2018 Jenni Väliniemi-Laurson Tilastoja 2019:4 Tiedustelut Jenni Väliniemi-Laurson, p. 040 3344771 Julkaisija Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2012

Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 212 Tapanila Malmi Länsi- Kontula Pakila Pihlajamäki Lassila Myllypuro Ete lä- Haaga Käpylä Länsi- Herttoniemi Munkkiniemi Tammisalo Kulosaari Kallio Laajasalo

Lisätiedot

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme 2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Helsingin seudun uusi asuinkerrosala käyttötarkoituksittain ja asemakaavavaiheittain 2016

Helsingin seudun uusi asuinkerrosala käyttötarkoituksittain ja asemakaavavaiheittain 2016 Helsingin seudun uusi asuinkerrosala käyttötarkoituksittain ja asemakaavavaiheittain 2016 Voimaan tullut asumisen kerrosala 2016 (NETTO) kem² Kerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erillispientalot Yhteensä keskim.

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Välimallin vuokra-asunnot ja muu asuntotuotanto Helsingissä 2009 2013 (elokuu)

Välimallin vuokra-asunnot ja muu asuntotuotanto Helsingissä 2009 2013 (elokuu) Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 10 2014 Välimallin vuokra-asunnot ja muu asuntotuotanto Helsingissä 2009 2013 (elokuu) Valokuvat: Eija Rauniomaa Yllä:Aurinkolahti, Alla:Herttoniemi Taloudellinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2011

Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2012 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2008

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2008 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 4 008 Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 008 u Keskivuokra 11,6 /m/kk u Keskivuokra huoneistotyypin mukaan: Yksiöt 14,61 /m/kk Kaksiot 11,44 /m/kk

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 13 Lassila Munkkiniemi Etelä- Haaga Länsi- Pakila Lauttasaari Ruoholahti Käpylä Kallio Kaivopuisto Tapanila Pihlajamäki Länsi- Herttoniemi Kulosaari Malmi Myllypuro

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2007

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 39 007 Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 007 u Keskivuokra 10,97 /m/kk u Keskivuokra huoneistotyypin mukaan: Yksiöt 13,89 /m/kk Kaksiot 10,91 /m/kk

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2012

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 18 2012 Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2012 Valokuva: Herttoniemi Virva Kuparinen Keskivuokra 13,72 /m 2 /kk Keskivuokra huoneistotyypin mukaan:

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2007

Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 9 007 Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 007 u Keskivuokra 10,96 /m/kk u Keskivuokra huoneistotyypin mukaan: Yksiöt 13,89 /m/kk Kaksiot 10,88 /m/kk

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2013

Rakentaminen Vantaalla 2013 Rakentaminen Vantaalla 2013 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2014 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Pertti Raami, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 4 996 67 Selvitys 2/211 ARA-tuotanto 21 2.3.211 Sisällys 1 ASUNTOMARKKINAT TOIPUIVAT NOPEASTI 3 2 YLI 12 UUTTA ARA-ASUNTOA RAKENTEILLE VUONNA 21 4

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

2

2 1 2 Sisällysluettelo Esipuhe... 5 Rakentamisen määrällinen kehitys 1968-26... 7 Rakennustoiminnassa suuret suhdannevaihtelut... 7 Vuonna 1989 myönnettiin rakennuslupia yli miljoonan kerrosneliömetrin rakentamiseen...

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 211 Asunnot yhteensä 21 Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2 21 /neliö 1 95-2 699 2 7-3 699 3 7-4 699 4 7-6 vähän kauppoja/ tieto epävarma

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 18 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013 Keskivuokra 14,27 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,42 /m 2 /kk Keskivuokra

Lisätiedot

ARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN

ARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvitys 3/2010 ARA-tuotanto 2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 14.3.2010 ARA-tuotanto kääntyi kasvuun Asuntorakentaminen

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 2011 Asuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 686 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 788 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010 syyskuu, 3. vuosineljännes Rakennuslupien kuutiomäärä väheni 13 prosenttia syyskuussa Vuoden 2010 syyskuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 3,2 miljoonalle

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble Locus rekisteri, Kaupunkisuunnittelukeskus,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 21 2011 Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 721 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 848 ja rivitaloasunnoissa 3 273 Asuntojen

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2007

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Tuomarink.- Torpparinm. Puistola Kalleusalueet Helsinki Helsinki Vapaarah.vuokra-as. keskivuokra 7 13,1 /m/kk 1,75 /m/kk, /m/kk,13 m/kk Asuntojen vuokrat Helsingissä

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 984 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2013 Rakennus- ja asuntotuotanto 2012 joulukuu, 4. vuosineljännes Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 6 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 5 2012 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 682 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 806 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 248

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 38 2011 Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 684 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 787 ja rivitaloasunnoissa 3 326 Asuntojen

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2010

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 37 2010 Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2010 Keskivuokra 12,96 /m 2 /kk Kuva: Raimo Riski Keskivuokra huoneistotyypin mukaan: Yksiöt 16,88 /m 2

Lisätiedot

Selvitys 3/2014. ARA-tuotanto

Selvitys 3/2014. ARA-tuotanto ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola puh. 029 525 0855 Selvitys 3/2014 ARA-tuotanto 2013 14.3.2014 Selvitys ARA-tuotannosta sisältää keskeiset tilastotiedot vuoden 2013 ARA-tuotannon aloituksista, rakennuskustannuksista

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2011 Rakennus- ja asuntotuotanto 2011 maaliskuu, 1. vuosineljännes Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi runsaat 4 prosenttia vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1/2004 Ari Laine 11.2.2004 ARA-tuotanto vuonna 2003 Ennakkoarvioiden mukaan vuonna 2003 aloitettiin yhteensä 30 600 uuden asunnon rakentaminen. Koko asuntotuotanto

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 6 2013 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012 Asuntojen keskihinta 3 829 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 970 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 336

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 21 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 877 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 063 ja rivitaloasunnoissa 3 226 Asuntojen

Lisätiedot

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola Puh Selvitys 2/2012. ARA-tuotanto

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola Puh Selvitys 2/2012. ARA-tuotanto ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola Puh. 0400 996 067 Selvitys 2/2012 ARA-tuotanto 2011 23.2.2012 1. Elvytyksen päättyminen puolitti ARA-tuotannon Vuonna 2011 aloitettiin 6 700 ARA-asunnon rakentaminen.

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2012

Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 37 2012 Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2012 Asuntojen keskihinta 3 808 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 969 ja rivitaloasunnoissa 3 246 Asuntojen

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Valmistuneet asunnot v. 2012¹, lkm

Valmistuneet asunnot v. 2012¹, lkm 1 Luonnos ASUNTOREFORMIYHDISTYS RY. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Yleistä Vuonna 2012 valmistunut asuntotuotanto oli edellisen vuoden tapaan korkealla tasolla. Korkeaan määrään vaikutti vielä vuosina

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 u väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013

Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013 Keskivuokra 14,41 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,58 /m 2 /kk Keskivuokra

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 24 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 u Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2015

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2015 Irja Henriksson 5.4.216 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 215 Vuonna 215 Lahteen valmistui 386 rakennusta ja 766 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes ennallaan, mutta asuntotuotanto

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2011 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, marraskuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi yli 21 prosenttia marraskuussa Vuoden 2010 marraskuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 3,2 miljoonalle

Lisätiedot

Selvitys 2/2019. ARA-tuotanto *

Selvitys 2/2019. ARA-tuotanto * Selvitys 2/2019 ARA-tuotanto 2018 12.2.2019 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018* Norlit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Lyhyen

Lisätiedot

Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain

Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvityksiä 2/2009 ARA tuotanto 2008 Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain

Lisätiedot

Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa

Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, syyskuu Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa Syyskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 3 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia

Lisätiedot

TILASTOJA ASUNTOJEN VUOKRAT HELSINGISSÄ 2010

TILASTOJA ASUNTOJEN VUOKRAT HELSINGISSÄ 2010 1 11 ASUNTOJEN VUOKRAT HELSINGISSÄ 1 Vuoden 6 jälkeen alkanut vuokrien nopeampi nousu hidastui vuonna 1. Neliövuokrat nousivat ainoastaan,6 prosenttia vuonna 1, kun muutos vuonna 9 oli 4,7 prosenttia ja

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2012 Rakennus- ja asuntotuotanto 2012 syyskuu, 3. vuosineljännes Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä 18 prosenttia vuodentakaisesta Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2013

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 37 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Keskivuokra 14,51 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,71 /m 2 /kk Keskivuokra

Lisätiedot

MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet

MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet Liite 1. Valmistunut asuntotuotanto Helsingin seudulla 2012 Liite 2. Aloitettu asuntotuotanto Helsingin seudulla 2012 Liite 3. Arvio vuonna 2013 alkavasta ja valmistuvasta

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008 8131 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot