Veren hyytyminen ja poikkeava vuototaipumus. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Veren hyytyminen ja poikkeava vuototaipumus. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 28.2.2013"

Transkriptio

1 Veren hyytyminen ja poikkeava vuototaipumus Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB

2 Hyytymishäiriöyksikkö

3 HYYTYMISHÄIRIÖYKSIKKÖ Lyhyt historia HUS:ssa: sisätaudit, hallinto hematologia hematologia-huslab hybridi KLINIKKA Bedside Sairaudet/lääkitys LABORATORIO Suora vuorovaikutus dynaaminen prosessi MONIALAISUUS Trombofilia-hemofilia Akuutti sairaus TUTKIMUS Soveltava perustutkimus Kehitystyö, koulutus, jatkuvuus

4 HUOLENAIHEET Usein samat potilaat, joilla on tukosriski on myös verenvuotoriski Hypertensio Diabetes Munuaisten vajaatoiminta Verenvuoto tromboosin hoidon yhteydessä on merkittävä kuolleisuuden aiheuttaja Anemia/trombosytopenia ovat tutkimuksissa relatiivisia verenvuodon riskin aiheuttajia (vaihtelevat poissulkukriteerit) Poissulkukriteerinä tutkimuksissa: high bleeding risk perustuu subjektiiviseen arvioon Ei hyviä verenvuotoriskin mittareita (bleeding risk index)

5 ELÄVÄN ELÄMÄN HAASTEITA varfariini on niin yleinen ja vanha lääke, ettei siihen kiinnitetä tarpeeksi huomiota antitromboottisten lääkkeiden kliiniset tutkimukset ja turvallisuuden osoitus perustuvat poissulkukriteereihin, joita arki(t)yössä ei sovelleta samalla potilaalla on tukos- ja vuotoriskejä, joiden punnitseminen on vaikeaa hoidon yksilöinti välttämätöntä iäkkään ihmisen muistihäiriöt, monilääkitys, yksinäisyys ja tasapainovaikeudet aiheuttavat suurimmat ongelmat

6 PRIMAARI HEMOSTAASI FIBRINOLYYSI HYYTYMIS- JÄRJESTELMÄ fibrin

7 Laboratorio PRIMAARI HEMOSTAASI HYYTYMIS- JÄRJESTELMÄ FIBRINOLYYSI fibrin Trombosyytit Hematokriitti Fibrinogeeni:viskositeetti FII, X, VII, IX V, VIII, XI, XII, fibrinogeeni P-TT/INR APTT FXIII FiDD

8 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo Dipyridamoli (Persantin R ) Klopidogreeli (Plavix R ) Prasugreeli (Efient R ) Tikagrelori (Brilique R ) Varfariini (Marevan R ) UFH ja LMWH (Fragmin R, Innohep R, Klexane R ) Bivalirudiini (Angiox R ), argatrobaani (Novastan R ) Fondaparinuksi (Arixtra R ) Dabigatraani (Pradaxa R ) Rivaroksabaani (Xarelto R ), Apiksabaani (Eliquis R ) fibrin

9 PRIMAARIHEMOSTAASI VERIHIUTALEET verivirtaus: -hematokriitti -virtausnopeus -suonen koko -ADP -TxA2 -trombiini -adrenaliini GPIIb/IIIa KOAGULAATIO kudostekijä, TF + FVIIa protrombiini FXa fibrinogeeni trombiini fibriini vwf LAASTARI kollageeni TF LIISTERI

10 Primaari hemostaasi Mekaaninen kompressio ja kirurginen hemostaasi Lääkkeellinen hemostaasi: Systeeminen Trombosyyttisiirrot ITP:ssä ei siirtovastetta, hoidetaan ennakkoon steroidilla ja IV immunoglobuliini, Trombosyyttiestäjän kumoaminen (esim. 8t klopidogreelin otosta) Protrombiinikompleksikonsentraatti (PCC) maksapotilas tai varfariini INR > turvallisen rajan (INR-tähtäin alle 1.5 suuressa toimenpiteessä) vakava verenvuoto K-vitamiini Paikalliset keinot Kollageeni+ trombiini valmisteet Fibriiniliima (spray) Embolisaatio

11 Potilasvahinko 35-vuotias diabeetikko nainen, useita taudin komplikaatioita, ei aterotromboosin ilmentymiä ASA 100 mg primaaripreventiona, tromb 90 x10 9 /l Tehtiin gastroskopia ylävatsavaivojen vuoksi ASA:a ei tauotettu Useita biopsioita Hallitsematon verenvuoto Viesti: Toimenpide ASA:n aikana vaatii muutoin intaktin hemostaasin

12 ENNAKKOSUUNNITELMA Tarkista tukos/vuotoanamneesi Mittaa verenpaine ja hoida tavoitteeseen Tauota tilapäisesti toimenpiteen kannalta epäolennaiset lääkkeet (NSAID, SSRI, omega3, E-vitamiini, pellavansiemenet, ym..) PVK, INR (varfariini), P-TT ja P-APTT Korjaa mahdollinen K-vitamiinin vajaustila varfariinia käyttämättömällä): Konakion R po/iv Korjaa anemia ja trombosytopenia (konsultaatio) Pohdi antitromboottisen lääkityksen jatko päivittäin suhteutettuna laboratoriotuloksiin ja kliiniseen tilaan Korvaushoito, sen tavoitteet ja laboratorioseuranta verenvuototaudissa

13 SSRI/SNRI JA VERENVUODOT SSRI/SNRI = Serotonin and Noradrenalin Reuptake Inhibitors / depressioon Huonontavat verihiutaleiden toimintaa Verenvuotoriski 2-4 X (ylä) GI ja gynekologiset verenvuodot 2-3 X yhdistettynä varfariiniin 5-7 X yhdistettynä ASA X yhdistettynä NSAID Yli 3 X lisäys leikkauksen jälkeisiin verenvuotoihin» Movig et al Arch Int Med 2003, Dalton et al CND Drug 2006, Hauta-aho et al Ann Med 2009

14 Hyytymisjärjestelmän tutkimukset APTT =aktivoitu partiaalinen tromboplastiiniaika TT / INR tromboplastiiniaika INR = ( ) PT [patient] PT [normal] ISI Yksittäiset hyytymistekijät

15 PVK + P-TT + P-APTT PVK: Hematokriitti 30% usein kriittinen Trombosyytit x 10 9 /l TT ja APTT Normaalit VWF?FXIII? APTT s - Hepariini, DTI?, DXai? - FV, X, II, VIII, IX, XI - FXII - Lupus antikoagulantti TT % - K-vitamiinistatus - varfariini - Maksa? FVII? FX,II? - DIC, DTI?, DXaI? TT ja APTT - Epänormaalit - Vaikea maksan vajaatoiminta - Vaikea DIC

16 Terve kudos Puhtaat haavapinnat Kirurginen hemostaasi Hyytymistekijät P-TT ja APTT Fibrinolyysin kontrolli ph, lämpötila Ca 2 +, Mg 2 + punasolut trombosyytit Hkr 30%, tromb100x10 9 /l

17 Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima antikoagulaatiotauko rajoitetaan mahdollisimman lyhyeksi. Tauko tarvitaan, kun kyseessä on suuri toimenpide tai toimenpide, johon liittyy ilmeinen vuototaipumus tai vuodosta on vakavat seuraukset. Toimenpiteestä vastaava yksikkö suunnittelee siltahoidon toteutuksen.

18 Pienen tukosriskin* potilaiden antikoagulaatiohoidon tauotuksen periaatteet 3-5 vrk ennen toimenpidettä 1-3 vrk ennen toimenpidettä Toimenpidepäi vänä Toimenpiteen jälkeen Keskeytä varfariinihoito Jos INR > , anna tarv. 1-2mg K- vitamiinia p.o./i.v. K-vitamiini voidaan antaa po Konakion ampullasta liuotettuna esim. veteen. Jos INR < **, toimenpide voidaan suorittaa Jos INR > , siirretään toimenpidettä tai se tehdään varfariinin kumoamisen jälkeen (Octaplex /Cofa ct ja/tai Octaplas ) erillisen arvion mukaan Varfariini aloitetaan kotiannoksella, kun potilas voi ottaa suun kautta ja hemostaasi on varmistettu tai LMWH*** profylaksia, jos toimenpiteeseen liittyy tukosvaara (esim. ortopedia, syöpäkirurgia, mahan ja lantion alueen leikkaus) tai jos toipuminen viivästyy (esim. infektio) *Esim. flimmeri tai mekaaninen aortaläppä ilman muuta sydänsairautta ja/tai tromboembolisia tapahtumia **INR tavoite määräytyy toimenpiteen aiheuttaman vuotoriskin mukaan (esim. neurokirurgia vs. appendikektomia). ***Enoksapariini (Klexane ) 40mg x1 s.c. tai daltepariini (Fragmin ) 5000 yks x1 s.c.

19 Suuren tukosriskin* potilaiden siltahoidon periaatteet 3-5 vrk ennen toimenpidettä Keskeytä varfariinihoito 2-3 vrk ennen toimenpidettä Kun INR on < , aloitetaan LMWH hoitoannoksella Vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa (GFR<30) antifxa seuranta ja annosreduktio Toimenpidettä edeltävänä päivänä Tarkista APTT, INR, Hb, Tromb Tarvittaessa anna K-vitamiinia 1-2mg p.o./i.v. LMWH annetaan 18-24t ennen toimenpidettä * Tuore tromboosi, vaikea tukostaipumus, sydämen mekaaninen tekoläppä erityisesti mitraalipositiossa ** Enoksapariini (Klexane ) 40mg x1 s.c. tai daltepariini (Fragmin ) 5000 yks x1 s.c. Enoksapariini (Klexane ) 0.5-1mg/kg x2 s.c. tai daltepariini (Fragmin ) yks/kg x2 s.c. # munuaisten vajaatoiminta, lapsipotilas, yli- tai alipaino, komplikaatio siltahoidon aikana Lääkärin käsikirja: Armstrong ym Toimenpidepäivänä Jos , toimenpide voidaan tehdä Jos INR> , siirretään toimenpidettä tai se tehdään varfariinin kumoamisen jälkeen (K-vitamiini i.v. + Cofact /Octaplex ja/tai Octaplas ) erillisen arvion mukaan Postoperatiivinen LMWH aloitetaan profylaksiannoksella* *n. 6-8t toimenpiteen loppumisesta, jos ei hemostaasiongelmia ja vuotoriski hyväksytään Toimenpiteen jälkeen Varfariini aloitetaan enintään kotiannoksella vasta kun: -hemostaasi on varmistettu -ei ole tiedossa uusintatoimenpiteitä -ei ole lääkitystä, jolla on varfariinin kanssa vahva interaktio (esim. antibiootit) -ravinto suun kautta Jos 24t kuluttua ei hemostaasiongelmia, LMWH jatkuu hoitoannoksella kunnes INR on hoitoalueella 2vrk ajan Jos vuotoriski on ilmeinen ja seuraukset vuodosta vakavat tai on esiintynyt vuotoa, hemostaasi korjataan ja LMWH hoitoannosta siirretään ad 48- (72)t ja käytetään ensin pienempää annosta**. Tapauskohtaisesti asteettainen LMWH aloitus 20mg/2500yks x 1-2(-3) voi olla turvallinen tapa saavuttaa antikoagulaatio. AntiFXa seuranta erityistilanteissa #

20 VERENVUOTORISKI VW-tauti, hemofilia, muu yleistynyt hemostaasihäiriö/ hematologinen sairaus Kudosvika amyloidoosi, kollagenoosi, hemangiomat, aivometastaasit Aikaisempi vakava vuoto, fibrinolyysi <48t Tuore kirurgia/uusintaleikkaus Munuaisten vajaatoiminta GFR ml/min Maksan vajaatoiminta, sydämen vajaatoiminta - maksastaasi Vanhus (nainen) ja alipaino Anemia (hematokriitti <30%) Trombosytopenia (<100x10 9 /l) Verenvuodolle altistavat lääkkeet: SSRI, NSAID,omega3, ASA, klopidogreeli, varfariini (INR yli 1.5), eräät syöpä- ja biologiset lääkkeet Hypertensio Useampi riskitekijä potentoi vuotovaaran, 1+1 > 2 Suuri vuotoriski >4 pistettä

21 K =KOAGULAATIOVITAMIINI K-vitamiinin annosta on hyötyä Verenvuodon yhteydessä varfariinipotilaalla ja erityisesti operaatiosta toivuttaessa Tällöin AK-hoito turvataan alkuun LMWH:lla Vuotoherkässä tilanteesssa on syytä normalisoida maksan K-vitamiiniriippuvaiset hyytymistekijät Varfariiniin palataan vasta kun ei ole uusintaoperaation riskiä tai hoitoa vaikeuttavia lääkeinteraktioita tai suoliston toimintahäiriöitä Annos yleensä Konakion 1-5 mg (10mg) iv / po K-vit vrk-tarve on mg

22 VKA JA VERENVUOTORISKI Levi M et al. Blood 2008,111:4471 tapaus-verrokki tutkimus VKA + verenvuoto n=993 40% 1 tai useampi poissulkukriteeri antikoagulaatiohoidolle INR keskiarvo 4.1 INR > % krea > % Maksan vajaatoiminta 2.4% VKA + infektion hoito n= % 1 tai useampi poissulkukriteeri antikoagulaatiohoidolle INR keskiarvo 2.9 INR > % krea > % Maksan vajaatoiminta 1.0 %

23

24 Avoimia kysymyksiä uudet AK hoidot hallittu käyttö Antikoagulaatiohoidon indikaatiot ja kontraindikaatiot Farmakologiset ominaisuudet: dabigatraani, rivaroksabaani ja apiksabaani Nykyantikoagulanttien pääedut ja päähaitat, kansallinen varfariinikortti Uusien antikoagulanttien pääedut ja päähaitat Uusien antikoagulanttien poissulkukriteerit Potilasvalinta ja seuranta /AK klinikka Päivystykselliset ongelmatilanteet, hätäleikkaus, vakava verenvuoto komplianssi, esim. tajuton potilas, keskeytys, oksentelu tukos AK-hoidon aikana Laboratoriomonitorointi erityistilanteissa suosituksia

25 ANTITROMBOOTTISEEN HOITOON LIITTYVÄ VERENVUOTO Kirjaaminen ICD-10 D68.3 Kiertävistä antikoagulanteista johtuva verenvuoto Haittavaikutusilmoitus FiMea Tiedonkeruu on tärkeää, jotta opimme komplikaatioista, niiden hoidosta ja tuloksista

26

27 Veren hyytyminen ja vuototaudit Hyytymä muodostuu trombosyyttien kiinnittyessä suonivaurion pintaan VWF sitoutuu vauriokohtaan ja sitoo trombosyyttejä toisiinsa Hyytymistekijät (esim. VIII ja IX) aktivoituvat johtaen fibriinin muodostukseen Fibriiniverkko lujittaa tulppaa Jonkin osatekijän vaje tai toimintahäiriö johtaa verenvuototaipumukseen

28

29 Mikä on pysyvä vuototauti/vuototaipumus? Pysyvän verenvuototaipumuksen aiheuttavat hyytymistekijöiden vajaukset ja toimintahäiriöt, sekä toisaalta verihiutaleiden vähyys (trombosytopenia) ja toimintahäiriöt Perinnöllisiä vuototauteja ovat von Willebrandin tauti A- ja B-hemofilia (hyytymistekijöiden VIII ja IX vajeet) muut harvinaiset hyytymistekijävajaukset verihiutaleiden poikkeavuudet

30 HEMOFILIAN PERIYTYVYYS geeniä 46 kromosomia 2 sukupuolikromosomia: X ja Y FVIII ja FIX koodaavat geenit ovat X-kromosomiin liittyneinä Hemofilia A 1-2: ja B 1-2:

31 HEMOFILIAN PERIYTYVYYS äiti kantaja isä terve: 50:50 hemofiliapoika 50:50 kantajatyttö äiti terve isä hemofiliapotilas: 100% tytöt kantajia: obligate carriers 100% pojat terveitä Yleensä lievä hemofilia (FVIII tai FIX tasot >5%) siirtyy lievänä - vaikea vaikeana (FVIII tai FIX <1%)

32 HEMOFILIAN PERIYTYMINEN

33 Hankinnainen vuototaipumus Hankinnainen pitkäaikainen vuototaipumus ilmenee yleensä muiden sairauksien, esim. munuais- tai maksasairauden, syöpä- ja tulehduksellisten tautien yhteydessä. Yleissairaudet, joihin itsessään liittyy verenvuotovaara, vaikeuttavat merkittävästi pysyvää vuototautia Useat lääkkeet ja luontaistuotteet voivat lisätä vuotoherkkyyttä

34 Hemofiliassa ja VWD:ssa olennaista Usko potilasta, joka kertoo vuotavansa! Hematologin konsultaatio Ensin korvaushoito vuodon vaikeudesta riippuen IU/kg FVIII tai FIX, VWF vaste laboratoriokokein Vasta-aine mahdollinen, n.25%:lla potilaista, tarvitaan apcc (Feiba R ) tai rfviia (NovoSeven R ) ns. ohittavia agensseja Traneksaamihappo (TXA) 10 mg/kg iv in casu Verenpaineen tarkistus PVK, trombosyytit, TT, (APTT), krea, ALAT, Ca-ion ja Magnesium Paikallishoidot, fibriiniliima, TXA Keskitetty hoito: jatkoseuranta, kuntoutus, osteoporoosi, C-hepatiitti..

35 Potilastapaus perjantailta 50-vuotias lievää A-hemofiliaa poteva mies Ei säännöllisiä kontrolleja 2 %o humalatila, joutuu auton töytäisemäksi, lyö päänsä tuulilasiin, haavan suturaatiota varten päivystykseen, hetkellinen tajuttomuus Päivystävä lääkäri soittaa, miten menetellään?

36 Potilastapaus perjantailta Hb 100, Hkr 27%, APTT 34s (<33s), TT 70% FVIII taso 26% (normaali %) Selvitetään edelliset korvaushoidot, hampaanpoistossa Amofil FVIII 40 IU/kg eli 3000 IU Amofilia FVIII taso nousee 98% 8 t välein pari annosta Potilas kotiutetaan: Hb 100

37 Tyypillistä verenvuodoille vuototaudeissa äkillinen alku voivat alkaa vähäisen vamman seurauksena tai itsestään ovat poikkeavan runsaita suhteessa vammaan tai toimenpiteeseen pitkittyminen toistuminen uudelleen alkaminen (jälkivuodot) esiintyminen useissa paikoissa eli yleistynyt vuototaipumus seurauksena voi olla vähitellen kehittyvä raudanpuute ja anemia oireita kihelmöinti, kipu, kuumotus, turvotus, pinkeys, liikerajoitus, puutuminen, tuntopuutokset

38 Tyyppikohteet iho ja ihonalaiset kudokset: mustelmataipumus laajat, syvät ja kivuliaat mustelmat lihakset ja nivelet haavat: pitkittynyt vuoto pienestäkin haavasta, leikkauksen jälkeiset vuodot limakalvot: ikenet, esim. hampaanpoisto vaikeat nenäverenvuodot ja/tai runsaat kuukautisvuodot, synnytysvuoto ruoansulatuskanava virtsatiet

39 Lievässä vuototaudissa ja vuototaudin kantajilla huomioitavaa Aikaisemmin oireeton tauti voi tulla esiin vammojen ja leikkaustoimenpiteiden yhteydessä. Nimestään huolimatta lievä vuototauti tai vuototaudin kantajuus voivat aiheuttaa vakaviakin vuotokomplikaatioita vuodoille altistavissa tilanteissa.

40

41 Verenvuodon hoito

42

43 Kipulääkitys Tulehduskipulääkkeitä (NSAID) tulee välttää: trombosyyttifunktio ja limakalvosuoja kärsivät. Käyttökelpoisia lääkkeitä tarvittaessa ovat: parasetamoli (esim. Panadol ), COX-2 estäjä (Arcoxia, Celebra jos ei GI-vuotoja) ja voimakkaassa kivussa opiaatit. Lihaksen sisäistä annostelua ei tule käyttää.

44 Vasta-ainepositiivisen eli inhibiittoripotilaan hoito Vasta-aine voi kehittyä yleisimmin vaikeassa A-hemofiliassa, harvemmin B- hemofiliassa ja von Willebrandin taudissa. Inhibiittoripotilaalla tavanomainen korvaushoito on tehotonta. Inhibiittoria tulee epäillä, jos korvaushoidon teho menetetään.

45 Inhibiittoripotilaan hoidosta Jokaisen vuodon hoito on arvioitava tapauskohtaisesti ja hoidosta vastaa hyytymishäiriöiden hoitoon perehtynyt lääkäri. Inhibiittoripotilaiden hoito ja seuranta on keskitettävä. Hoitovaihtoehdot ovat aktivoitu protrombiinikompleksi (Feiba ), rekombinantti FVIIa (NovoSeven ) tai alkuun suuriannoksinen hyytymistekijä (VIII, IX tai VWF) ja siedätyshoito (ITI)

46 Toimenpiteen yhteydessä Ota mukaan käytettävissä olevat vuototautia koskevat sairaus- kertomustekstit toimenpidettä suunnittelevalle lääkärille. Toimenpiteen tekijä konsultoi hoitavaa lääkäriä hyvissä ajoin ennen toimenpidettä ja informoi suunnitteilla olevan toimenpiteen laadusta, laajuudesta ja vuotoriskeistä, jotta vuototautia hoitava lääkäri voi tehdä toimintasuunnitelman. Toimenpidettä edeltävästi tehdään tuore tilannearvio tarvittavine laboratoriokokeineen. Leikkaukseen valmistautuminen ja toipilasajan hoito on myös suunniteltava etukäteen.

47 Toimenpiteen yhteydessä Mahdollinen raudanpuute ja K-vitamiinin vajaus korjataan ennen toimenpidettä. Verenpainetason tulee olla alle 150/90 mmhg. Tekonivelpotilaiden antibioottiprofylaksista huolehditaan erityisesti. Toimenpide ajoitetaan alkuviikkoon ja aamupäivään. Hampaanpoisto ja muut suuret toimenpiteet keskitetään asiantuntevaan suu- ja leukakirurgian yksikköön. Hammaskivenpoistossa, paikkaustoimenpiteissä suositellaan traneksaamihappoa (tabletit, liuos). Purskuttelu suussa. Hyytymiskorvaushoito on aiheen myös puudutusinjektioita edeltävästi.

48 Vuototaipumuksen ennaltaehkäisy Ulkomaanmatkoilla Ota hyytymistekijävalmistetta mukaan käsimatkatavaroihin. Ota mukaan hoitokortti ja englanninkielinen yhteenveto sairaudestasi ( matkakirje ). Ota selvää verenvuototautien hoitoon keskittyneistä yksiköistä matkakohteessasi hätätilannetta varten (esim.

49 Naisilla huomioonotettavaa Kuukautisvuodot Runsaisiin kuukautisvuotoihin suositellaan traneksaamihappoa (Cyklokapron tai Caprilon ) ja/tai Octostim - tai hyytymistekijävalmistetta. Estrogeenivalmisteet ja hormonikierukka vähentävät vuototaipumusta. Tulehduskipulääkkeitä ei tule käyttää lukuunottamatta COX-2-estäjiä (esim. Arcoxia, Celebra ) ja parasetamolia (esim. Panadol ).

50 Verinäytteenotto hyytymistutkimuksia varten Näytteet pyritään ottamaan aamulla Kevyt ateria (varsinaista paastoa ei tarvita) Laboratorioon hyvä tulla n. 15min. ennen näytteenottoa verenkierron tasaantumiseksi. Lisätiedot: vaikea verenvuototauti! Tupakointia, alkoholia ja ruumiillista rasitusta tulee välttää näytteenottoa edeltävän vuorokauden aikana Muut hemostaasiin vaikuttavat tekijät mahdollisimman hyvin tiedossa (vuoto, infektio, raskaus, maksan ja munuaisten toiminta, anemia ja trombosyyttien määrä) Mahdollinen korvaushoito, aika ja määrä

51 Näytteenotto Hyytymistutkimukset suositellaan otettavaksi ilman puristussidettä, (laskimopaine ja makromolekyylimäärä kasvavat). Laskimopiston onnistuttava hyvin ja osuttava suoneen, suonta ei saa etsiä ja kaivaa Jos laskimopisto epäonnistuu, toinen pisto tehdään eri suoneen. Heparinisoidusta kanyylistä ei saa ottaa hyytymisnäytettä. Näyteputken on täytyttävä vaivatta. Liian vajaa laimenee liiaksi sitraatilla Liian täysi putki voi käynnistää ennenaikaisen hyytymisen Näytteenoton jälkeen pistokohta sidotaan huolellisesti sideharsolla ja potilasta ohjataan painamaan pistokohtaa n. 15min välttämään näytteenottokäden rasitusta vuorokauden ajan verenvuototauti altistaa pitkittyneelle ja uudelleen alkavalle jälkivuodolle

52 Potilasohjaus I Vuototaudin hyvä potilasohjaus asettaa useita haasteita Vaikean vuototaudin hoidon ohjauksen painopisteet Kotihoidon (iv-omahoito) varmistaminen Hoidon oppimisen mahdollistaminen Normaaliin elämään kannustaminen Tukitarpeiden arviointi Luottamuksen rakentaminen

53 Potilasohjaus II on tärkeä vuototautipotilaan kokonaishoidon periaate Lisää potilastyytyväisyyttä ja elämänlaatua Vähentää komplikaatioita Varmistaa hoidon jatkuvuutta Potilaan hoitomotivaatio paranee Hoitotulokset paranevat selkeän ja organisoidun potilasohjaussuunnitelman avulla

54 p Viitteet: Colvin ym: European principles of haemophilia care. Haemophilia 2008 SPR Veripalvelu ja Suomen Hemofiliayhdistys ry: Verenvuototaudit, tietopaketti potilaille, 2006 Armstrong E ym. Pysyvä verenvuototaipumus. Suomen Lääkärilehti 2010

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Hyytymishäiriöiden opetus Tromboosiseminaari Ryhmäopetukset: Hemostaasi

Lisätiedot

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Hyytymishäiriöiden opetus Tromboosiseminaari Ryhmäopetukset: Hemostaasi

Lisätiedot

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä

Lisätiedot

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon

Lisätiedot

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka

Lisätiedot

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo

Lisätiedot

PYSYVÄ VERENVUOTOTAIPUMUS

PYSYVÄ VERENVUOTOTAIPUMUS PYSYVÄ VERENVUOTOTAIPUMUS Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Tämän esitteen tavoitteena on jakaa olennaista tietoa ja toimintaohjeita verenvuototautipotilaiden yleisimpiä ongelmatilanteita varten:

Lisätiedot

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB 28.8.2012 Tromboosi Potilastapaus MASSIIVI ALARAAJATROMBI 21-vuotias nuori nainen Selkärankareuma E-pillerit,

Lisätiedot

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo

Lisätiedot

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosin esto ja hoito vaativat lisää huomiota Tromboosi eri muodoissaan on vakavien

Lisätiedot

Antitromboottinen lääkehoito

Antitromboottinen lääkehoito Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, 10.1.2012 Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9,

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman

Lisätiedot

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 1 TEHO Invasiiviset toimenpiteet Antidootti Muut vaikeat sairaudet syöpä ja infektio TURVALLISUUS

Lisätiedot

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon

Lisätiedot

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2. Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen

Lisätiedot

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,

Lisätiedot

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti

Lisätiedot

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS Efient Brilique Ei Suomessa Pradaxa Xarelto Eliquis YHTEISET RISKIT

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =

Lisätiedot

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Näytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille

Näytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille PREANALYTIIKKA Sivu 1(6) Laatijat: Paula Pohja-Nylander, Lotta Joutsi- Korhonen Tarkastaja: Riitta Lassila 4.2.2013 Hyväksyjä: Maria Raitakari 7.2.2013 HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille Viittaukset

Lisätiedot

Hemofilia ja muut perinnölliset vuototaudit

Hemofilia ja muut perinnölliset vuototaudit Hemofilia ja muut perinnölliset vuototaudit Elina Armstrong, LT, Hematologian erikoislääkäri Riitta Lassila, dosentti Sisätautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri Hyytymishäiriöyksikkö HYKS Meilahti,

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat

Lisätiedot

Päivämäärä: Nimi: Henkilötunnus: Muu, mikä? Monivitamiinivalmiste, mikä. Helokkiöljyvalmiste Glukosamiinivalmiste. Muuta, mitä

Päivämäärä: Nimi: Henkilötunnus: Muu, mikä? Monivitamiinivalmiste, mikä. Helokkiöljyvalmiste Glukosamiinivalmiste. Muuta, mitä Hyytymishäiriöyksikkö Yhteispoliklinikat, MEKPKL3 Meilahden kolmiosairaala PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Nimi: Henkilötunnus: Vuototaipumusta aiheuttavan sairauden diagnoosi tiedossa Von

Lisätiedot

Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa

Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? 30.3.2016 Lahti 10.112010 Dos, LT, kardiologi Pirjo Pirjo Mustonen, KSKS KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa 1 Eteisvärinään

Lisätiedot

Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5).

Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5). 1 TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT PÄIVYSTYSAIKANA Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5). Syöpäpotilaan

Lisätiedot

INR-vieritestaus ja omahoito

INR-vieritestaus ja omahoito INR-vieritestaus ja omahoito Labquality Days 9.2.2017 Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Varfariini Käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti Suomessa varfariinin käyttäjiä noin 1,8

Lisätiedot

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen

Lisätiedot

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7 POTILASTIEDOT Pvm Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* Onko sinulla vuoto-oireita, jotka häiritsevät normaalielämää tai ovat vaatineet lääkärin arviota? Minkä

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Octaplex-valmiste koostuu ihmisen protrombiinikompleksia

Lisätiedot

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä - taustaa - hemostaasi, trombosyytit - fibrinolyysi - fibrinogeeni - vinkkejä - yhteenveto Lappeenranta 18.03.2016 jouni.ahonen@hus.fi HUS HYKS Kätilöopiston sairaala

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO 24.9.2015 SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO Ohjeistus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle sepelvaltimotautikohtauspotilaan riskinarviosta, invasiivisen tutkimuksen tarpeellisuudesta, antitromboottisesta

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian

Lisätiedot

Näytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille

Näytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille PREANALYTIIKKA Sivu 1(8) Laatijat: Marja Nikiforow, Timea Szanto, Jaana Perholehto, Jari Leinonen, Lotta Joutsi-Korhonen Tarkastaja : Hannele Kangas 10.2.2017 Hyväksyjä: Tiina Mäki 10.2.2017 HUS-piirin

Lisätiedot

Yhä useampi sairaalahoitoon joutuva. Töölön sairaalan ohjeet. Uusia oraalisia antikoagulantteja ja trombosyyttiestäjiä

Yhä useampi sairaalahoitoon joutuva. Töölön sairaalan ohjeet. Uusia oraalisia antikoagulantteja ja trombosyyttiestäjiä Minna Ilmakunnas LT, erikoislääkäri HYKS, ATEK, Meilahden sairaalan leikkausosasto HYKS, Hyytymishäiriöyksikkö, Meilahden kolmiosairaala minna.ilmakunnas[a]hus.fi Tomi Niemi dosentti, osastonylilääkäri

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon käsikirja

Antikoagulaatiohoidon käsikirja Jaana Puhakka (toim.) Antikoagulaatiohoidon käsikirja Ohjeistus varfariinihoidon toteutuksesta Jaana Puhakka (toim.) Ohjeistus varfariinihoidon toteutuksesta Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos

Lisätiedot

Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito

Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito LUKU 2 Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito MIKA LEHTO AINO LEPÄNTALO Tiivistelmä Antikoaguloidun potilaan toimenpiteeseen valmistautuessa on arvioitava sekä toimenpiteeseen

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas ks i Lääkkeen määrääjän opas LIXIANA (edoksabaani) YLEISKATSAUS TÄMÄ LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LIITTYY ERITYISESTI LIXIANAN (EDOKSABAANIN) KÄYTTÖÖN. SE SISÄLTÄÄ TIETOJA SEURAAVISTA: Käyttöaiheet Annostusohjeet

Lisätiedot

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Potilaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin koti: Puhelin työ: Matkapuhelin: Sähköposti: Vuototaudin

Lisätiedot

Massiivinen verenvuoto. Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS

Massiivinen verenvuoto. Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS Massiivinen verenvuoto Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS Sisältö Määritelmä Veren fysiologiaa Vuodoilla on eroja Trauma Obstetrinen Massiivivuodon hoidosta Osatekijät Laboratoriomonitoroin9 K-

Lisätiedot

Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito. 21.11.2011 Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi

Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito. 21.11.2011 Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito 21.11.2011 Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi Rapid recovery Esilääkitys - Tavoittena potilaan nopea mobilisointi - Panadol 2g - Celebra 200mg - Gabapentin 600mg -

Lisätiedot

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Kenth Vikström Sisät.- ja kard. erik. lääkäri Apul. ylilääk./pietarsaari 22.9.2011 Antitromboottiset lääkkeet Antitromboottinen

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos VTE

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS Syksy 2016 LYHENTEITÄ } DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia

Lisätiedot

Suomen Punainen Risti, Veripalvelu. Julkaisija Suomen Hemofiliayhdistys r.y. Toimittaja Vesa Rasi Kuvitus ja taitto Vesa Rainne ISBN 952-5457-10-9

Suomen Punainen Risti, Veripalvelu. Julkaisija Suomen Hemofiliayhdistys r.y. Toimittaja Vesa Rasi Kuvitus ja taitto Vesa Rainne ISBN 952-5457-10-9 Suomen Punainen Risti, Veripalvelu Julkaisija Suomen Hemofiliayhdistys r.y. Toimittaja Vesa Rasi Kuvitus ja taitto Vesa Rainne ISBN 952-5457-10-9 Lukijalle Suomen Hemofiliayhdistys ry julkaisi ensimmäisen

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Hematologiset laboratoriotutkimukset & AK-hoidon laboratoriotutkimukset

Hematologiset laboratoriotutkimukset & AK-hoidon laboratoriotutkimukset Hematologiset laboratoriotutkimukset & AK-hoidon laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dosentti, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB / Helsingin yliopisto 15.10.12 HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET

Lisätiedot

kuttaa merkittävästi veren hyytymiseen, joten näiden muutoksista on aina syytä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Suomen Sydänliitto ry

kuttaa merkittävästi veren hyytymiseen, joten näiden muutoksista on aina syytä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Suomen Sydänliitto ry Lukijalle Monissa sairauksissa tarvitaan veren hyytyvyyttä hillitsevää lääkehoitoa. Tämä opas käsittelee veren hyytymiseen osallistuvien valkuaisaineiden (proteiinien) toimintaan vaikuttavia lääkkeitä.

Lisätiedot

Epiduraalianalgesian hyöty

Epiduraalianalgesian hyöty Epiduraalinen kivunhoito milloin ei ja mitä tilalle? Epiduraalianalgesian hyöty Anestesiakurssi 2010 Jouko Jalonen Epiduraalinen kivunhoito vs. ennuste Epi + GA + postop epi analgesia? Meta-analyysi 11

Lisätiedot

EHRA. Eteisvärinä KESKEISET OHJEET. Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas

EHRA. Eteisvärinä KESKEISET OHJEET. Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas EHRA KESKEISET OHJEET Eteisvärinä Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas www.escardio.org/ehra Erityiskiitokset Bayer HealthCare Pharmaceuticals

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010 Lääkityksien purku geriatrin näkökulma Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki Esityksen teemat perusperiaatteet antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet kipulääkkeet

Lisätiedot

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? Pia Niittymäki, LL, sis.el Esityksen sisältö Punasoluvalmiste Trombosyyttivalmiste Trombosyyttivalmisteen muutokset Octaplas LG Verituotteiden

Lisätiedot

NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA

NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA ari.ka4la@tyks.fi SULAT- kokous/ Turku 2016 Hydrokefalus Courtsesy by Dr V. Vuorinen TUUMORIT Courtesy by Dr V. Vuorinen PATOFYSIOLOGIAA VAMMAT Courtesy by Dr V. Vuorinen

Lisätiedot

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Miksi tämä aihe? N. 1-2/1000 sairastuu vuosittain KE:an/SLT:een (Suomi:10000)

Lisätiedot

Hyytymisjärjestelmä. hyytymistutkimukset

Hyytymisjärjestelmä. hyytymistutkimukset VIIa Hyytymisjärjestelmä ja hyytymistutkimukset trombiini VIII VWF TF VIIa kudostekijää sisältävä solu TF VIIa Xa Va XIa Va trombosyytti VIIIa IXa VIIIa aktivoitunut trombosyytti Xa Va suuri määrä trombiinia

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

LÄÄKKEIDEN INTERAKTIOT SYÖPÄPOTILAAN HOIDOSSA

LÄÄKKEIDEN INTERAKTIOT SYÖPÄPOTILAAN HOIDOSSA LÄÄKKEIDEN INTERAKTIOT SYÖPÄPOTILAAN HOIDOSSA Jouni Ahonen, proviisori, FaT, LHKA KYSin apteekki ja Lääkekoulutus ja Konsultaatio Jouni Ahonen Oy Suomen Syöpäsairaanhoitajat, Kuopio 2015 1 SYÖPÄPOTILAAT

Lisätiedot

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ PHSOTEY Keskussairaala MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ Potilasopas Tekijät: Saara Marvaila Anne Salonen Lahden ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma 2010 SISÄLTÖ 1 KEUHKOEMBOLIA... 2 2 KEUHKOEMBOLIAN

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

DIAGNOSTISIA ONGELMIA. Hyytymistutkimukset. Vesa Rasi

DIAGNOSTISIA ONGELMIA. Hyytymistutkimukset. Vesa Rasi DIAGNOSTISIA ONGELMIA Hyytymistutkimukset Vesa Rasi Veren hyytymisen häiriintyminen on niin tavallista, että jokainen sairaalalääkäri kohtaa vuototaipumuksen omaavia potilaita. Häiriön voi kartoittaa yksinkertaisilla

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Helixate NexGen 250 IU Injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Rekombinantti hyytymistekijä VIII, 250

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Injektioneste kerta-annosruiskussa Valmisteen kuvaus: väritön tai oljenvärinen, kirkas ja sakaton neste kerta-annosruiskussa.

VALMISTEYHTEENVETO. Injektioneste kerta-annosruiskussa Valmisteen kuvaus: väritön tai oljenvärinen, kirkas ja sakaton neste kerta-annosruiskussa. 1(7) VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI innohep 20 000 anti-xa IE/KY/ml, injektioneste kerta-annosruiskussa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Tintsapariininatrium 20 000 anti-xa IE/KY/ml Apuaineet,

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot