Syvä laskimotromboosi ja keuhkoembolia ovat
|
|
- Oskari Hukkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KÄYPÄ HOITO Matti Mänttäri Syvä laskimotromboosi on ensisijaisesti alaraajojen tauti. Kokeneen tutkijan suorittama kaikututkimus on luotettava menetelmä proksimaalisten tukosten kuvantamiseksi, mutta distaalisissa tukoksissa sen herkkyys huononee. Epäselvät löydökset on varmistettava venografialla. Lieväoireinen syvä laskimotromboosi hoidetaan pienimolekyylisellä hepariinilla ja varfariinilla. Hoito voidaan antaa myös polikliinisesti. Vaikeaoireisissa tapauksissa käytetään liuotushoitoa. Ensisijainen lääke on streptokinaasi, mutta alteplaasiakin voidaan käyttää. Mikäli laskimotromboosin vapaasti heiluva»häntä» on korkealla lonkkalaskimotasolla tai ylempänä, voidaan keuhkoembolian estämiseksi asettaa tilapäinen suodatin alaonttolaskimoon. Pysyvä suodatin asetetaan uusivassa keuhkoemboliassa tai jos potilaalla on antikoagulanttihoidon vasta-aiheita. Syvä laskimotromboosi ja keuhkoembolia ovat saman taudin ilmenemismuotoja, ja oireyhtymästä käytetäänkin englanninkielisessä kirjallisuudessa nykyisin nimeä venous thromboembolic disease. Arviot oireyhtymän esiintymistaajuudesta vaihtelevat tutkimuksesta toiseen. Tuoreen ruotsalaisen väestötason selvityksen mukaan miesten laskimotromboosin tai keuhkoembolian tai molempien kumulatiivinen vaara on 0.5 % 50 ikävuoteen ja 10.7 % 80 ikävuoteen mennessä (Hansson ym. 1997). Naisilla esiintymistaajuus on suurempi kuin miehillä. Valtaosa laskimotrombooseista esiintyy alaraajoissa, mutta hyytymiä tavataan myös yläraajojen laskimoissa sekä lantionpohjan ja kallonsisäisten laskimoiden alueella. Laskimoiden hyytymäsairaudelle altistavia perinnöllisiä vaaratekijöitä ovat fysiologisten antikoagulanttien (proteiinit S ja C sekä antitrombiini III) vajaus ja hyytymistekijä V:n geenivirheen aiheuttama APC-resistenssi, joista viimeksi mainittu on tavallisin. Perinnölliset vaaratekijät on syytä muistaa toistuvan ja harvinaisessa paikassa esiintyvän laskimotromboosin syyn selvittelyissä. Myös aikaisemmin laskimotromboosin sairastaneen henkilön vaara saada uusi tukos on moninkertainen verrattuna tromboosia sairastamattomaan. Hankinnaisista vaaratekijöistä keskeisimpiä ovat immobilisaatio, traumat, syöpäsairaudet ja fosfolipidivasta-aineet. Tupakoivien nuorten naisten ehkäisypillereiden käyttö on sekin altistava tekijä. Taudinmääritys Alaraajan syvän laskimotromboosin tavallisimmat kliiniset oireet ovat turvotus, kipu, pinnallisten laskimoiden laajeneminen ja Homansin oire. Jopa puolet syvistä laskimotrombooseista esiintyy kuitenkin ilman kliinisiä oireita, ja tällöin tautia osataan epäillä vasta keuhkoembolian ilmaantumisen jälkeen. Erotusdiagnostisina vaihtoehtoina on muistettava traumat, lihasaitio-oireyhtymä sekä Bakerin kysta ja sen repeämä. Diagnoosi ja oikean hoidon valinta edellyttävät tukoksen kuvantamista. Kokeneen tutkijan suorittama laskimoiden kaikututkimus on luotettava menetelmä alaraajan proksimaalisten laskimotromboosien Duodecim 114: ,
2 osoittamiseen. Säären alueella menetelmän herkkyys on huonompi, eikä negatiivista löydöstä voida pitää täysin luotettavana. Kaikututkimus soveltuu myös yläraajan laskimotromboosin osoittamiseen. Kaikututkimuksen diagnostisina kriteereinä pidetään suonensisäisten kaikujen löytymistä, suonen kokoonpuristumattomuutta ja dopplertutkimuksella todettavaa virtauksen puuttumista. Tukoksen kuvantamisessa on aina pyrittävä selvittämään, kuinka pitkälle proksimaalisuuntaan hyytymän»häntä» ulottuu ja onko se vapaasti liikkuva vai kiinnittynyt suonen seinämään. Mikäli kaikulöydös on epävarma ja kliininen tromboosiepäily vahva, on diagnoosin varmistamiseksi tehtävä venografia. Nykyisten kuvantamistekniikoiden aiheuttama säderasitus on niin vähäinen, ettei edes raskaus ole vasta-aiheena. On lisäksi syytä muistaa, että alaraajojen tutkiminen hyytymän lähtökohdan etsimiseksi kuuluu keuhkoemboliapotilaan rutiinitutkimuksiin. Hoito Syvä laskimotromboosi hoidetaan ensi sijassa konservatiivisesti, mutta raajan vitaalisuutta uhkaava massiivinen tukos on kirurgisen hoidon (trombektomia) aihe. Hoidon tavoitteena on keuhkoembolian ja laskimoiden vajaatoiminnan ehkäisy. On tosin esitetty arvioita, että lähes puolet reiden alueen proksimaalisista trombooseista ja kolmannes säären alueen trombooseista olisi jo ennättänyt lähettää emboluksen ennen diagnoosin tekoa (Doyle ym. 1987). Oman käytäntömme mukaan kaikki löydetyt syvät laskimotromboosit hoidetaan, mutta pohkeen lihaslaskimoihin rajoittuvan tukoksen hoidosta ei ole saavutettu kansainvälistä yksimielisyyttä. Eräissä Keski-Euroopan maissa näitä tukoksia ei hoideta lainkaan emboliavaaran suhteellisen pienuuden takia, mutta tuore yhdysvaltalainen katsaus suosittaa kaikututkimuksen toistamista ja hoidon aloitusta ainakin silloin, kun tukos laajenee reiden alueelle (Ginsberg 1996). Laskimotromboosin hoito on totunnaisesti aloitettu sairaalassa, mutta Ruotsista on raportoitu kokemuksia avohoitoon nojaavasta hoitoketjusta. Diagnoosi on tehty sairaalassa polikliinisellä kaikututkimuksella tai venografialla. Mikäli tukos on rajoittunut nivussiteen alapuolelle eikä taudinkuva ole ollut komplisoitunut, potilas on saanut reseptillä pienimolekyylistä hepariinia ja tarvittavat ruiskut. Ruiskeista on huolehtinut potilas itse kotona (tai terveydenhoitaja). Oraalinen antikoagulanttihoito on aloitettu samalla, ja hepariinin käyttöä on jatkettu, kunnes tromboplastiiniaika (P-TT) on ollut hoitotasolla. Menettely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja taloudelliseksi ja tuottanut 35 %:n kustannussäästön totunnaiseen sairaalahoitoon verrattuna (Hallert ja Blomqvist 1995, Lindmarker ja Holmström 1996). Vastaavaa järjestelmää on maassamme kokeiltu jo Keski-Suomessa. Antikoagulanttihoito Säären, reiden ja yläraajan alueelle rajoittuva lieväoireinen laskimotromboosi hoidetaan antikoagulanteilla eli hepariinilla ja varfariinilla. Hepariini estää hyytymistä sitoutumalla antitrombiini III:een. Tämä kompleksi puolestaan inaktivoi trombiinin. Hepariini ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan reaktioon, mikäli trombiini on kiinnittynyt fibriiniin, kuten tapahtuu hyytymän pinnalla. Tämä seikka selittää ajoittaiset havainnot embolisaatiosta ja trombin koon kasvusta asianmukaisesta antikoagulanttihoidosta huolimatta. On myös hyvä muistaa, etteivät antikoagulantit suinkaan liuota hyytymää. Vasta elimistön oman fibrinolyyttisen järjestelmän aktivoituminen saa aikaan trombolyysin. Pienimolekyyliset valmisteet ovat syrjäyttäneet fraktioimattoman hepariinin laskimotromboosin hoidossa. Yksinkertainen anto, hyvä biologinen hyötyosuus, laboratorioseurannan tarpeettomuus ja vähäiset sivuvaikutukset ovat johtaneet tähän kehitykseen. Pienimolekyylisen hepariinin käyttö vähentää Lensingin ym. (1995) meta-analyysin mukaan tromboembolisia komplikaatioita jopa 53 % (95 %:n luottamusväli %), merkitseviä vuotokomplikaatioita 68 % (31 85 %) ja kuolleisuutta 47 % (10 69 %) fraktioimattomaan hepariiniin verrattuna. Eri valmisteiden välillä on eroja molekyylipainoissa ( daltonia) ja tehossa aktivoituneita tekijöitä Xa ja IIa (trombiini) vastaan (Xa/IIa-suhde ), mutta erojen kliininen merkitys laskimotromboosin hoi- 578 M. Mänttäri
3 T a u l u k k o 1. Markkinoillamme olevat laskimotromboosin hoitoon soveltuvat pienimolekyyliset hepariinivalmisteet. Hepariini dossa on toistaiseksi epäselvä. Taulukossa 1 on lueteltu markkinoillamme olevat pienimolekyyliset hepariinit, joiden käyttöaiheeksi on vuoden 1997 Pharmaca Fennicassa mainittu laskimotromboosin hoito. Samanaikaisesti hepariinihoidon kanssa aloitetaan oraalinen antikoagulanttihoito varfariinilla. Poikkeuksena on raskauden aikainen syvä laskimotromboosi, joka hoidetaan pelkästään (pienimolekyylisellä) hepariinilla. Varfariinihoidon tehoa ja turvallisuutta seurataan P-TT-mittauksella. Tulokset on totunnaisesti ilmoitettu hyytymisaktiivisuutena (%), jolloin hoitoalueet ovat reagenssikohtaisia (Thrombotest 5 15 %, Stago Prothrombin Complex Assay, SPA % ja Nycotest PT %). Suurin osa laboratorioista ilmoittaa jo aktiivisuuden rinnalla INR-arvon (international normalized ratio), joka laskennallisena suureena poistaa P-TT-mittauksista reagenssikohtaiset erot antikoagulanttihoidon seurantavaiheessa. Suomessakin on syytä siirtyä käyttämään tätä tromboplastiiniajan määritystapaa. INR-arvon käyttö on tuonut esiin, että maassamme on noudatettu kireämpää hoitolinjaa kuin nykyiset kansainväliset suositukset edellyttävät. Tavanomaisen P-TT-arvon (%) ja INR-arvon välinen yhteys on käänteinen mutta ei lineaarinen (Syrjälä, tässä numerossa). Mikäli lähtötilanteen INR-arvo on viitealueella eli alle 1.2 (tavanomainen P-TT lähellä 100 %:a), aloitetaan hoito antamalla varfariinia 10 mg/vrk kolmen vuorokauden ajan. Alkuannosta pienennetään tarpeen mukaan. Neljäntenä vuorokautena INR mitataan uudestaan ja arvioidaan varfariinin jatkoannos. Hepariinihoitoa jatketaan, kunnes varfariinin vaikutuksesta INR on asettunut hoitotasolle , kuitenkin vähintään viiden vuorokauden ajan. Mikäli taudin ensimmäinen manifestaatio rajoittuu säären alueelle, riittää tavallisesti kolmen kuukauden hoito. Jos tällaisen matalan tukoksen taustalla on trauma tai ortopedinen toimenpide, voidaan tyytyä kuuden viikon hoitoon, mikäli mobilisaatio voidaan toteuttaa ennen antikoagulanttihoidon lopettamista. Proksimaalisemmalla alueella sijaitsevassa tromboosissa ja erityisesti jos potilaalla on keuhkoembolia suositellaan kuuden kuukauden hoitoa. Alaraajan uusivan laskimotromboosin antikoagulanttihoidon kestoksi suositellaan kahta vuotta, ja uusivassa keuhkoemboliassa hoidon on syytä olla elinikäinen. Ensimmäisen yläraajatromboosin antikoagulanttihoidon kesto on 3 6 kuukautta, ja jokainen tapaus on arvioitava erikseen. Elinikäistä antikoagulanttihoitoa tarvitaan, jos tukoksen syntyyn ovat olleet myötävaikuttamassa anatominen tai muu ahtauma, jota ei voida poistaa (esimerkiksi tahdistinjohto), fysiologisten antikoagulanttien vajaus, APC-resistenssi tai fosfolipidivasta-aineet. Myös syöpäpotilaan syvän laskimotromboosin antikoagulanttihoito on mikäli mahdollista elinikäinen. Liuotushoito Ihonalainen annos laskimotromboosin hoidossa (KY = anti-xa-yksikkö) Daltepariini 100 KY/kg x 2 tai 200 KY/kg x 1 Enoksapariini 1 mg/kg x 2 Nadropariini 95 KY/kg x 2 Tintsapariini 175 KY/kg x 1 Sekä ylä- että alaraajan (reiden yläosa ja sitä proksimaalisemmat alueet) vaikeaoireiset laskimotromboosit on syytä hoitaa trombolyysillä, mikäli tukos on tuore (alle 5 vrk), eikä liuotukselle ole vasta-aiheita. Vasta-aiheista tärkeimmät ovat tuore kallonsisäinen vuoto, neurokirurginen toimenpide ja vuotava vatsahaava. Liuotushoidon käyttö vatsan alueen ja rintaelinleikkauksen jälkeisissä tromboembolioissa on arvioitava tapauskohtaisesti. Vuotovaaraa lisäävät muun muassa potilaan korkea ikä, maksan toimintahäiriö, veren hyytymisjärjestelmään vaikuttaneiden lääkkeiden käyttö ja verihiutaleiden puutos. Mahdollisuus vuodon tyrehdyttämiseen on myös otettava huomioon. On viitteitä siitä, että liuotushoitoa saaneilla potilailla esiintyy vähemmän laskimoiden vajaatoimintaa verrattuna ainoastaan antikoagulanttihoitoa saaneisiin. 579
4 Liuotushoidossa käytetään ensisijaisesti streptokinaasia. Allergisten reaktioiden ehkäisemiseksi ja vasta-ainetuotannon hillitsemiseksi hoito annetaan kortisonisuojassa (prednisonia 10 mg x 4 ensimmäisenä hoitopäivänä, 10 mg x 3 toisena ja 10 mg x 2 kolmantena). Mahalaukun suojaksi aletaan samalla antaa happopumpun salpaajaa. Streptokinaasin aloitusannos on KY 30 minuutin infuusiona, minkä jälkeen hoitoa jatketaan infuusionopeudella KY/h. Hoidon teho edellyttää»systeemistä lyyttistä vaikutusta», jonka merkkinä plasman fibrinogeenipitoisuus vähenee yli 50 % verrattuna lähtötilanteeseen. Mikäli fibrinogeenipitoisuutta ei pystytä mittaamaan, tehoa voidaan arvioida plasman aktivoidun partiaalisen tromboplastiiniajan (P-APTT) avulla. Mittausajan piteneminen yli 50 % lähtötilanteesta on merkkinä riittävästä vaikutuksesta. Mikäli P-APTT on mittausalueen ulkopuolella (> 180 sekuntia) merkkinä liiallisesta vaikutuksesta, pidetään hoidossa vähintään kahden tunnin tauko ja sitä jatketaan puolitetulla annoksella ( KY/h), kun P-APTT on taas mittausalueella. Liuotusta jatketaan oireiden mukaan aina 72 tuntiin saakka. Pitkä liuotushoito lisää komplikaatioiden vaaraa, ja tarkka laboratorioseuranta takaa sekä tehon että turvallisuuden. Pienimolekyylisen hepariinin ja oraalisen antikoagulantin anto aloitetaan edellä kuvatuin periaattein, kun P-APTT on sekuntia. Tämä raja-arvo on noin kaksinkertainen viitealueen ylärajaan verrattuna. Jos potilas on saanut aikaisemmin streptokinaasia, voidaan liuotushoito harkinnan mukaan toteuttaa alteplaasilla. Muista markkinoillamme olevista lääkkeistä ei ole tutkimustietoa. Alteplaasin annossuositus on muokattu arvostetun työryhmän julkaisusta (Marder ym. 1992). Alkuannoksena infusoidaan 4 µg/kg/min kahden tunnin ajan, ja hoitoa jatketaan annoksella 1 µg/ kg/min aina 36 tuntiin asti. Syvän laskimotromboosin hoito ei ole alteplaasin virallinen käyttöaihe, joten liuotushoidon aiheet ja vasta-aiheet on punnittava erityisen tarkasti. Laboratorioseurannassa noudatetaan edellä kuvattuja periaatteita. Alteplaasilääkityksen jälkeinen antikoagulanttihoito aloitetaan myös pienimolekyylisellä hepariinilla kaksi tuntia ennen liuotushoidon lopettamista, mikäli P-APTT ei ole mittausalueen ulkopuolella. Keuhkoembolian mekaaninen estäminen Jos tuoreen laskimotromboosin»häntä» sijaitsee alaonttolaskimossa tai korkealla lonkkalaskimotasolla ja liikkuu vapaasti, on harkittava tilapäisen suodattimen asettamista keuhkoembolian ehkäisemiseksi. Theryn ym. (1990) ranskalaisessa tutkimuksessa havaittiin 16:lla 65 potilaasta (25 %) suodattimen pyydystämä hyytymä vuorokauden kuluttua liuotushoidon aloituksesta. Niistä 75 % tavattiin potilailla, joilla laskimotromboosin»häntä» oli todettu vapaasti liikkuvaksi. Suodatin asennetaan siten, että erikoisvalmisteinen katetri viedään läpivalaisukontrollissa kaulan syvien laskimoiden tai solislaskimon kautta alaonttolaskimoon yleensä munuaislaskimotason alapuolelle. Katetrista avautuu metallilangoista koostuva sipulimainen suodatin, joka pyydystää liikkeelle lähtevät hyytymät ennen niiden pääsyä keuhkovaltimoihin. Liuotushoito ei ole esteenä suodattimen asentamiselle. Pysyvän suodattimen asentaminen tulee kyseeseen, mikäli keuhkoembolia on uusinut asianmukaisesta hoidosta huolimatta tai potilaalla on antikoagulanttihoidon vasta-aiheita. Muu hoito Vallitsevan käsityksen mukaan alaraajan vähäoireinen laskimotromboosi ei vaadi immobilisaatiota. Eräissä kirurgisissa yksiköissä on ollut tapana tukea sairastunutta alaraajaa elastisilla siteillä (sukalla) hoidon alkuvaiheessa, mutta sisätautiyksiköissä tätä hoitomenetelmää ei ole yleensä käytetty. Posttromboottinen oireyhtymä on syvän laskimotromboosin myöhäiskomplikaatio. Sen taudinkuvaan kuuluvat (ala)raajan väsyminen, turvotukset, kivut, pinnalliset flebiitit, pigmentaatio ja pahimmassa tapauksessa laskimoperäinen säärihaava. Aikaisemman käsityksen mukaan tämän komplikaation kehittyminen vie vuosia, mutta tuore hollantilaistutkimus osoittaa, että posttromboottinen oireyhtymä kehittyy jo kahden vuoden kuluessa jopa 60 %:lle potilaista alaraajan 580 M. Mänttäri
5 proksimaalisen syvän laskimotukoksen jälkeen. Mittojen mukaan valmistettu tukisukka, jossa puristuspaine vähenee nilkasta säären yläosaan, näyttäisi vähentävän posttromboottisen oireyhtymän esiintymistä 50 %:lla kahden vuoden käytön aikana (Brandjers ym. 1997). Lopuksi Liuotushoidon kehittyminen uusien katetrien myötä sallii tulevaisuudessa hyytymän täsmähoidon paikallisella trombolyysillä. Suonen kokoon painumista ja tukkeutumista ehkäisevät stentit ovat jo jokapäiväisessä käytössä valtimopuolella, mutta niiden käyttökelpoisuus ja turvallisuus laskimopuolella ovat vielä tutkimusten kohteena. Valtaosa laskimotrombooseista hoidetaan kuitenkin toistaiseksi antikoagulanteilla, joten polikliinisen hoidon ja myöhäiskomplikaatioiden ehkäisyn kehittäminen asettavat sairaalan ja avoterveydenhuollon yhteistyölle selvän haasteen. Kirjallisuutta Brandjers D P M, Buller H R, Heijboer H, ym. Randomised trial of effect of compression stockings in patients with symptomatic proximal-vein thrombosis. Lancet 1997; 349: Doyle D J, Turpie M B, Hirsh J, ym. Adjusted subcutaneous heparin or continuous intravenous heparin in patients with acute deep vein thrombosis. Ann Intern Med 1987; 107: Ginsberg J S. Management of venous thromboembolism. N Engl J Med 1996; 335: Hallert C, Blomqvist K. Förenklad trombosbehandling i öppen vård. Lågmolekylärt heparin subkutant i en daglig dos. Läkartidningen 1995; 92: Hansson P-O, Welin L, Tibblin G, ym. Deep vein thrombosis and pulmonary embolism in the general population. Arch Intern Med 1997; 157: Lindmarker P, Holmström M. Use of low molecular weight heparin (dalteparin), once daily, for the treatment of deep venous thrombosis. A feasibility and health economic study in an outpatient setting. J Intern Med 1996; 240: Lensing A W A, Prins M H, Davidson B L, ym. Treatment of deep venous thrombosis with low-molecular-weight heparins. A meta-analysis. Arch Intern Med 1995; 155: Marder V J, Brenner B, Totterman S, ym. Comparison of dosage schedules of rt-pa in the treatment of proximal deep vein thrombosis. J Lab Clin Med 1992; 119: Thery C, Asseman P, Amrouni N, ym. Use of a new removable vena cava filter in order to prevent pulmonary embolism in patients submitted to thrombolysis. Eur Heart J 1990; 11: MATTI MÄNTTÄRI, dosentti, apulaisylilääkäri HYKS:n sisätautien klinikka, päivystysalue Haartmaninkatu 4, Helsinki Aikakauskirjan pyytämä artikkeli Jätetty toimitukselle
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotMilloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon?
Veli-Pekka Harjola NÄIN HOIDAN Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon? Keuhkoemboliapotilaat on maassamme hoidettu vuodeosastoilla riskistä riippumatta, joten no peasti kotiutettavien pienen
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotSyvä laskimotukos ja keuhkoembolia
Käypä hoito -suositus Tavoite ja kohderyhmät Tämä hoitosuositus ajanmukaistaa ja tarkentaa alaraajan syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian (KE) ehkäisy-, diagnosointi- ja hoitotapoja aikuispotilailla.
LisätiedotMihin INR-vieritestiä tarvitaan?
Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen
LisätiedotMassiivisen keuhkoembolian hoito embolektomialla. Panu Taskinen, Martti Mosorin ja Martti Lepojärvi
Tapausselostus Massiivisen keuhkoembolian hoito embolektomialla Panu Taskinen, Martti Mosorin ja Martti Lepojärvi Keuhkoembolia on kehittyneestä tromboosiprofylaksiasta huolimatta yksi vakavimpia kirurgisen
LisätiedotTromboosiprofylaksia
Tromboosiprofylaksia Pirjo Säynäjäkangas Tromboosiprofylaksia on vähentänyt leikkausten ja sydäninfarktin komplikaatioina syntyvien keuhkoembolioiden määrää oleellisesti. Profylaksian käytön tarve sekä
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
LisätiedotLuentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen
Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Miksi tämä aihe? N. 1-2/1000 sairastuu vuosittain KE:an/SLT:een (Suomi:10000)
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotUudet antikoagulantit
Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin
LisätiedotKuolleisuus hoitamattomaan akuuttiin keuhkoemboliaan
Tapausselostus TERHI NEVALA JA JUKKA PERÄLÄ Massiivisen keuhkoembolian katetrihajotus ja paikallinen liuotushoito Akuuttiin massiiviseen keuhkoemboliaan liittyy merkittävä kuolleisuus. Tavanomaisten hoitomuotojen
LisätiedotINR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016
INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotMASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT
INDIKAATIOT MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT Hannu Manninen Toimenpideradiologian professori, KYS l Hemodynamiikkaa uhkaava embolia ja kontraindikaatio trombolyysille TAI Massiivi embolia
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis
LisätiedotUusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi
Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset (myös iäkkäät): Suositeltu annos on 800 mg eli 2 kapselia vuorokaudessa kerta-annoksena kolmen kuukauden ajan.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Chondroitin Sulphate Rovi 400 mg, kovat kapselit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kapseli sisältää 400 mg kondroitiinisulfaattia. Täydellinen apuaineluettelo,
LisätiedotLASKIMOTUKOKSEN ENNALTAEHKÄISY. Potilasohje antiemboliasukkien pukemiseen
LASKIMOTUKOKSEN ENNALTAEHKÄISY Potilasohje antiemboliasukkien pukemiseen Anni Pesonen Maija Pietilä Opinnäytetyö Maaliskuu 2016 Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotHyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.
Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset
LisätiedotVeren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä
Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotPERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS
PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS Kenelle PD-hoito sopii? ensisijainen hoitomuoto kaikille potilaille epävakaa hemodynamiikka
LisätiedotTekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran
Näin hoidan Matti O. Halinen ja Riitta Lassila Tekoläppiä on käytetty jo 4 vuoden ajan. Ne aiheuttavat merkittävän altistuksen tromboembolisille komplikaatioille. Mekaanisen läpän pinnalle muodostuu ohut
LisätiedotLaskimotukos raskauden aikana. Risto Kaaja
Tromboosi Laskimotukos raskauden aikana Risto Kaaja Raskaus lisää laskimotukoksen vaaran kuusinkertaiseksi. Vaara on suurimmillaan heti synnytystä seuraavina päivinä ja on ohi vasta kuusi viikkoa synnytyksen
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 28.6.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset Huomautus: Kyseessä olevat valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen kohdat ovat lausuntopyyntömenettelyn tuloksia.
LisätiedotMITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ
PHSOTEY Keskussairaala MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ Potilasopas Tekijät: Saara Marvaila Anne Salonen Lahden ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma 2010 SISÄLTÖ 1 KEUHKOEMBOLIA... 2 2 KEUHKOEMBOLIAN
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotAntitromboottinen lääkehoito
Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, 10.1.2012 Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9,
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotSuurentunut D-dimeeripitoisuus ja epäily syvästä laskimotukoksesta päivystäjän päänsärky
Alkuperäistutkimus Riitta Ponkilainen, Matti Mänttäri ja Juha Halavaara Suurentunut D-dimeeripitoisuus ja epäily syvästä laskimotukoksesta päivystäjän päänsärky Arvioimme lähetekäytäntöä ja Käypä hoito
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Heparin LEO 25000 IE/KY/ml injektioneste, liuos
VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Heparin LEO 25000 IE/KY/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 1 ml sisältää hepariininatriumia vastaten hepariinia 25000
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotTukos varfariinista huolimatta mikä avuksi? Riitta Lassila
Tromboosi Riitta Lassila Varfariinihoidon toteutumisessa on edelleen parantamisen varaa. INR-arvo on suunnitellulla tasolla vain noin 70 %:lla tässä hoidossa olevista potilaistamme. Vaikka varfariinihoito
LisätiedotUutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden
LisätiedotVerenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016
Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,
LisätiedotLaskimotukos ja keuhkoembolia
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 4.3.2016, päivitetty kohdennetusti 16.12.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja
LisätiedotSyöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5).
1 TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT PÄIVYSTYSAIKANA Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5). Syöpäpotilaan
LisätiedotPäihtyneen henkilön akuuttihoito - sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet
Päihtyneen henkilön akuuttihoito - sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:65 SOSIAALI- JA N OHJEET Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan mukaan[1] potilaan
LisätiedotLIITE. Tieteelliset osat
LIITE Tieteelliset osat 3 LIITE Tieteelliset osat A) JOHDANTO Sparfloksasiini on kinoloneihin kuuluva antibiootti, joka on indikoitu seuraavien tilojen hoitoon: - avohoitopneumonia annostuksella 400/200
LisätiedotLASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP
LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,
LisätiedotTromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?
Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen
LisätiedotSkitsofrenian Käypä hoitosuositus
Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto 8.5.2007 Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä Raimo Salokangas, pj, TY Tuula Arvonen,
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen
LisätiedotHYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK
HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,
LisätiedotLaskimonsisäinen paikallinen liuotushoito ja suonensisäiset toimenpiteet
Tromboosi Laskimonsisäinen paikallinen liuotushoito ja suonensisäiset toimenpiteet Wolf-Dieter Roth, Aarno Lehtola, Pekka Keto, Anders Albäck ja Mauri Lepäntalo Valtimoiden tuoreet tukokset ovat olleet
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA -hoidosta. Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.
Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin
LisätiedotDiabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016
Diabeetikon jalkahaava Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 diabetes on vakava pienten suonten tauti FAKTOJA Diabeteksen Käypä hoito suositus 15-25%:lle diabetikoista jossain elämänvaiheessa
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotSyvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian uudet tuulet akuuttihoidon kirjo fibrinolyysistä kotihoitoon
LUKU 9 Syvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian uudet tuulet akuuttihoidon kirjo fibrinolyysistä kotihoitoon VELI-PEKKA HARJOLA JYRI KOIVUMÄKI Syvän laskimotromboosin (SLT) ja keuhkoembolian (KE) vuotuiseksi
LisätiedotGeneettisen tutkimustiedon
Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotKriittisesti sairailla potilailla on suuri riski
Syvien laskimotukosten ehkäisy tehohoitopotilailla Anne Kuitunen Tehohoitopotilailla on suuri vaara syviin laskimotukoksiin. Laskimotukosriskin tiedostaminen ja lähes universaalinen profylaktisen antikoagulaation
LisätiedotB12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:
B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen
LisätiedotPerusseikkoja julkista yhteenvetoa varten
Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn
LisätiedotLotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.
Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito
LisätiedotNeuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Octaplex-valmiste koostuu ihmisen protrombiinikompleksia
LisätiedotKumppanuus laboratoriopalveluiden tuottamisessa. Paras palvelu 2008
Kumppanuus laboratoriopalveluiden tuottamisessa O-P Lehtonen toimitusjohtaja Tyks-Sapa-liikelaitos Paras palvelu 2008 Millaista TYKSLABin palvelu oli vuonna 2008? Asiakaskyselyissä tyytyväisten lääkäreiden
Lisätiedot19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio
LisätiedotSTRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT
STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Kasvihuonekaasupitoisuudet ilmakehässä vakiinnutetaan tasolle, joka estää vaaralliset muutokset ja mahdollistaa sopeutumisen Rakennettu ympäristö on energiatehokas, elinvoimainen
LisätiedotJohdanto korvaushoitoon. Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl
Johdanto korvaushoitoon Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl Opiaatit 1 Päihdekäyttö perustuu niiden mielihyvää lisäävään ja käyttäytymistä vahvistavaan vaikutukseen Kaikkia opioideja kohtaan
LisätiedotUNILATERAALINEN PÄIVÄKIRURGINEN SPINAALIANESTESIA TÄNÄÄN. Jukka Valanne Kokkola 18.3.2010
UNILATERAALINEN PÄIVÄKIRURGINEN SPINAALIANESTESIA TÄNÄÄN Jukka Valanne Kokkola 18.3.2010 Kehon dermatomit Columna vertebralis Selkäprofiili Kylkiprofiili TAUSTAHISTORIAA Tanasichuk et al. 1961 Hyperbaarinen
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotAluksi. 2.1. Kahden muuttujan lineaarinen epäyhtälö
Aluksi Matemaattisena käsitteenä lineaarinen optimointi sisältää juuri sen saman asian kuin mikä sen nimestä tulee mieleen. Lineaarisen optimoinnin avulla haetaan ihannearvoa eli optimia, joka on määritelty
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 9.12.2013 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian
LisätiedotEläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen
LisätiedotKoska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä
LisätiedotEsitelmä saattohoidosta 22.9.2015
Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015 Esitelmä Lapin sairaanhoitopiirin asiakasraadille Lapin keskussairaalassa tapahtuvasta saattohoidosta Tarja Huumonen Diakonissa-sairaanhoitaja AMK Saattohoito Saattohoidolla
LisätiedotKeuhkoembolia akuuttihoidon kirjo kotihoidosta fibrinolyysiin
LUKU 2 Keuhkoembolia akuuttihoidon kirjo kotihoidosta fibrinolyysiin Veli-Pekka Harjola Tiivistelmä Syvän laskimotromboosin (SLT) ja keuhkoembolian (KE) vuotuiseksi ilmaantuvuudeksi väestössä on arvioitu
LisätiedotMiten pitää kotona asuvat kunnossa ja toimintakykyisinä
Miten pitää kotona asuvat kunnossa ja toimintakykyisinä Timo Strandberg, LKT, geriatrian professori Helsingin ja Oulun yliopistot, HUS Past President, European Union Geriatric Medicine Society (EUGMS)
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Kirkas liuos, jonka väri vaihtelee värittömästä vaaleankeltaiseen.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Novastan 100 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml infuusiokonsentraattia liuosta varten, sisältää 100 mg argatrobaanimonohydraattia.
LisätiedotPÄIHDEHAASTATTELU osio 2 - Päihdekartoitus
Potilas: Pvm: Haastattelija:_ Johdanto1b. Kysyisin sinulta nyt joitakin kysymyksiä päihteiden käyttöön liittyen. Kysyn sinulta alkoholista, huumausaineista, reseptittömästä lääkeaineiden käytöstä sekä
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotALL2000_Amendment_2014
ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotAlaonttolaskimon anomaliat ovat harvinaisia
Tapausselostus Alaonttolaskimon anomalia ja laskimotromboosi nuorella miehellä Pauli Karhapää, Erkki Kaukanen, Irma Koivula ja Riitta Lassila Alaonttolaskimon anomaliat ovat harvinaisia kehityshäiriöitä,
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotTrombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio
Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla
LisätiedotNuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
NuvaRing N.V. Organon 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Etonogestreelia ja etinyyliestradiolia
LisätiedotLIITE VALMISTEYHTEENVETO
LIITE VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mizollen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mitsolastiini (INN) 10 mg 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1. Terapeuttiset indikaatiot
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
Lisätiedot