Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon?
|
|
- Mauno Pääkkönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Veli-Pekka Harjola NÄIN HOIDAN Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon? Keuhkoemboliapotilaat on maassamme hoidettu vuodeosastoilla riskistä riippumatta, joten no peasti kotiutettavien pienen kuolemanriskin potilaiden tunnistamisessa ja varhaisessa avohoidossa on paljon opittavaa. Pienen riskin ar viointi perustuu kliinisiin tekijöihin, joiden lisäksi potilaiden verenkierto on vakaa, eikä heillä ole todettavissa sydämen oikean puolen kuormituksen merkkejä tietokonetomografiassa tai sydämen kaikukuvauksessa. Troponiinin tai natriureettisten peptidien pitoisuudet ovat viitealueella. Riskilaskurien avulla saadaan tärkeitä lisätietoja päätöksenteon tueksi. Pienen riskin potilaiden avohoito on osoitettu turvalliseksi. Asianmukaisesta potilasohjauksesta ja tapauskohtaisesti suunnitellusta jatkoseurannasta tulee huolehtia. Suorat anti koagulantit ovat käypä vaihtoehto pienimolekyyliselle hepariinille ja varfariinihoidolle, koska niiden hoitotulokset ovat vähintään samanveroisia ja vuotovaara on tavanomaiseen samansuuruinen tai pienempi antikoagulanttihoitoon verrattuna. vaihtelee oireettomasta sattumalöydöksestä verenkierron romahdukseen. Kliiniseen kuvaan vaikuttavat myös potilaan muut, etenkin verenkiertoelimistön ja keuhkojen sairaudet. Pienen riskin potilaiden oireet ja embolisaation laajuus ovat vähäisiä. Keuhkoemboliaa epäiltäessä keuhkovaltimoiden tietokonetomografia on ensisijainen diagnostinen tutkimus, jossa saadaan samalla arvioiduksi sydämen oikean kammion kuormitus (KUVA 1) (1). Ylipäätään oikean kammion kuormituksen kehittyminen edellyttää laaja-alaista tai hyvin proksimaalista embolisaatiota, joka tukkii vähintään 50 % keuhkovaltimopuustosta. Lisäksi TT:n tarkkuuden paraneminen ja käytön lisääntyminen johtaa yhä useammin tilanteisiin, joissa muusta syystä tehdyn keuhkojen TT:n yhtey dessä havaitaan sattumalta pieni ja oireeton keuhkoembolia. Sinänsä yksittäisten, pienten embolioiden hoi Syvän laskimotromboosin (SLT) ja keuhkoembolian vuotuiseksi ilmaantuvuudeksi väestössä on arvioitu 1 2/ Noin puoleen SLT:istä liittyy useimmiten oireeton keuhkoembolisaatio. Näin ollen SLT:n avohoitotutkimuksissa on ollut mukana myös keuhkoemboliapotilaita. Vaikka pienen riskin keuhkoemboliapotilaiden varhaisen kotiuttamisen ja avohoidon yksilöllistä harkintaa on suositeltu jo pitkään, on keuhkoemboliapotilaat otettu maassamme varsin yksioikoisesti vuodeosastohoitoon (1, 2, 3). Keuhkoembolian kliininen kuva on kuitenkin moninainen ja RV KUVA. Oikean kammion kuormituksen arvioiminen TT:n perusteella. Kuvassa oikea kammio on laajempi kuin vasen. Oikean kammion kuormituksen kriteeri täyttyy, jos kammion läpimitta on vähintään yhtä suuri kuin vasemman kammion läpimitta. RV = oikea kammio, LV = vasen kammio LV 941 Duodecim 2015;131:941 6
2 NÄIN HOIDAN TAULUKKO 1. Varhaisen kuolemanvaaran arviointi ja hoitolinjan valinta. Suuri (> 15 %) Liuotushoito Kohtalainen (3 15 %) 1 Epävakaa, sokki Vakaa Oikean kammion kuormitus Kyllä Kyllä (kuvantaminen 2 tai biomerkkiaineet 3 / EKG) Hoito Varhainen kuolemanvaara Verenkierto Sairaalahoito 4 Pieni Vakaa Ei Kotihoito (< 2 %) 1 5 TAULUKKO 2. Keuhkoemboliapotilaan kuolemanriskin arviointi PESI- ja spesi-pisteytysten perusteella. PESI (pisteytys) spesi (pisteytys) Ikä 1/ikävuosi > 80 vuotta = 1 Miessukupuoli 10 Syöpä 30 1 Sydämen vajaatoiminta 10 1 Keuhkosairaus 10 1 Sydämen syke > 110/min Suuren riskin potilaita lukuun ottamatta kuolemanvaaran ar viointiin suositellaan lisäksi esimerkiksi PESI- tai spesi-riskiluokituksen käyttöä. 2 Kuvantaminen = TT tai sydämen kaikukuvaus 3 Biomerkkiaineet = troponiinit ja natriureettiset peptidit 4 Kohtalaisen riskin keuhkoemboliapotilas voidaan kotiuttaa alkuvaiheen seurannan (1 2 vrk) jälkeen, mikäli potilaan vointi pysyy vakaana. 5 Kotiutus joko päivystyspoliklinikasta tai alle vuorokauden seurannan jälkeen Systolinen verenpaine < 100 mmhg Hengitystaajuus 30/min Kehon lämpötila < 36 C Tajunnan heikkeneminen, sekavuus don hyödyistä haittoihin verrattuna ei ole yksiselitteistä tietoa (2). Sydämen kaiku kuvaus ei ole välttämätön, mikäli sydämen oikea puoli on arvioitu TT:ssä, mutta se on hyödyksi sokkipotilaan erotusdiagnostiikassa (TAULUKKO 1). Kaikukuvaus ei siis ole rutiinimaisesti tarpeen. On myös tarpeetonta tehdä rutiinimaisesti alaraajalaskimoiden kaikukuvaus, ellei kliinisiä merkkejä SLT:stä havaita. Oikean kammion akuutti kuormitus voi aiheuttaa subendokardiaalista iskemiaa ja sydänlihasmerkkiainepäästöä sekä natriureettisten peptidien pitoisuuden suurenemista (2). Keuhkoembolian hoitovalinnat perustuvat varhaisen kuoleman riskin mukaan tehtävään jaotteluun suuren, kohtalaisen ja pienin riskin luokkiin (TAULUKKO 1) (1). Riskinarvion vaikutukset hoitolinjaan Suuren riskin keuhkoembolia on trombolyysihoidon ainoa selvä käyttöaihe. Se on kliininen tilanne, jossa akuutti keuhkoembolia johtaa hypotensioon (systolinen verenpaine alle Happikyllästeisyys < 90 % huoneilmalla Kuolemanriskin tulkinta PESI < 65 pistettä: luokka I, hyvin pieni riski (kuoleman riski 30 päivän kuluessa 0 1,6 %) pistettä: luokka II, pieni riski (1,7 3,5 %) pistettä: luokka III, keskisuuri riski (3,2 7,5 %) pistettä: luokka IV, suuri riski (4,0 11,4 %) > 125 pistettä: luokka V, hyvin suuri riski (10,0 24,5 %) mmhg) tai sokkiin. Erityistilanteissa toimenpideradiologi voi tehdä keuhkoembolian katetrihajotuksen keuhkovaltimoon uitetun katetrin avulla, jos liuotushoito ei korjaa tilannetta tai sille on vasta-aihe (4). Akuutin kirurgisen embolektomian käyttö on Suomessa sitäkin vähäisempää, vaikka se on kansainvälisesti vakiintunut hoitomuoto (5). Euroopan kardiologinen seura (ESC) suosittaa käyttämään kliinisessä riskin arvioinnis 20 spesi 0 pistettä: pieni riski (1,1 %) vähintään 1 piste: suuri riski (8,9 %) V-P. Harjola
3 sa joko PESI- (Pulmonary Embolism Severity Index) tai yksinkertaistettua spesi-luokitusta (TAULUKKO 2) (2, 6, 7). Kohtalaisen riskin keuhkoemboliassa verenkierto on vakaa mutta sydämen oikea puoli kuormittunut, ja mahdollisesti myös sydänlihasmerkkiainepäästö (troponiinit) tai natriureettisten peptidien suurentunut pitoisuus on osoitettavissa. Biomerkkiaineita ei kuitenkaan tule tutkia pelkästään riskinarviointia varten, ellei niitä ole määrätty esimerkiksi epäselvän rintakivun tai hengenahdistuksen selvittämiseksi. Käytännössä kohtalaisen riskin potilaat on hyvä ottaa seurantaan 1 2 vuorokauden ajaksi esimerkiksi päivystysosastolle ja arvioida sen jälkeen kotiutuksen mahdollisuudet. Potilaat hoidetaan tavanomaisella antikoagulanttihoidolla, ja mikäli tilanne muuttuu epästabiiliksi, edetään liuotushoitoon. Pienen riskin potilaat ja kotihoidon mahdollisuus TAULUKKO 3. Pienen riskin keuhkoemboliapotilaan sairaalahoitoa puoltavia tekijöitä. Aktiivinen vuoto tai suuri vuotovaara Vaikea munuaisten tai maksan vajaatoiminta Raskaus Syöpä Keuhkoembolia antikoagulanttihoidon aikana Muu syy sairaalaan otolle, esimerkiksi korkea ikä perussairaus kuten keuhkoahtaumatauti tai sydämen vajaatoiminta, jota keuhkoembolia on pahentanut muu syy Pienen riskin keuhkoemboliapotilaiden antikoagulanttihoidon periaatteet ovat samat kuin SLT-potilaiden. Heidän varhainen kotiuttamisensa suoraan päivystyspoliklinikasta tai vuorokauden seurannan jälkeen on osoitettu turvalliseksi, kun on käytetty järjestelmällistä riskinarviointia (6, 7, 8). PESI- ja spesi-luokitusten perusteella pienen riskin potilaiksi (luokka I II) luokiteltujen 30 päivän kuolleisuus on alle 2 %, jos ei havaita oikean puolen kuormituksen merkkejä. Kriteerien perusteella noin kolmannes tai enemmänkin voisi olla hoidettavissa avohoidossa. Pienen riskin potilaan hoitolinjassa on huomioitava etenkin hoidon toteuttamiseen vaikuttavat tai komplikaatioriskejä lisäävät tekijät sekä liitännäissairaudet (TAULUKKO 3). Satunnaistetussa vertailukelpoisuustutkimuksessa verrattiin avohoitoa ja sairaalahoitoa (8). Potilaat otettiin mukaan tutkimukseen, mikäli PESI-riskiluokka oli I II eli varhaisen kuoleman vaara alle 2 %. Kolmen kuukauden seurannassa toistuvia, oireisia SLT:itä tai keuhkoembolioita ilmaantui avohoitoryhmässä 171 potilaasta yhdelle (0,6 %) ja merkittäviä vuotoja kolmelle (1,8 %), mutta 173 potilaan sairaalahoitoryhmässä ei kenellekään. Kummankin ryhmän 90 päivän kokonaiskuolleisuus oli 0,6 % (yksi potilas). Vertailukelpoisuushypoteesi toteutui kaikissa vertailuissa eli hoitomuotojen teho ja turvallisuus eivät poikenneet toisistaan. Sairaalahoidon kesto oli avohoitoryhmässä keskimäärin 0,5 vuorokautta (keskihajonta 1,0) ja sairaalahoitoryhmässä 3,9 vuorokautta. Kotihoidolla siis säästyy huomattavasti sairaalahoitopäiviä (8). Aiheesta julkaistussa 13 tutkimuksen metaanalyysissä oli yhteensä kotihoitopotilasta (9). Kolmen kuukauden seurannassa toistuvia SLT:itä tai keuhkoembolioita ilmaantui 1,7 %:lle potilaista ja merkittäviä vuotoja 0,97 %:lle, kokonaiskuolleisuus oli 1,9 %. Tuloksia verrattiin kolmeen tutkimukseen, joissa 256 potilasta kotiutettiin 72 tunnin sisällä ja viiteen tutkimukseen, jossa 383 potilasta hoidettiin sairaalassa. Kun kuolleisuudessa huomioitiin syöpien osuus, ei aineistojen välillä ollut eroja minkään päätetapahtuman suhteen. Antikoagulanttihoito Pienimolekyyliset hepariinit (daltepariini, enoksapariini ja tintsapariini) ja varfariini ovat olleet vuosia keuhkoembolian hoidon perusta (1, 2, 3). Tintsapariini on muita pienimolekyylisiä hepariineja täydellisemmin kumottavissa protamiinilla, ja sitä voi käyttää vaikeassakin munuaisten vajaatoiminnassa. Koska varfariini hoidon antikoagulaatiovaikutus alkaa hitaasti ja alkuun liittyy lievä trombooseja 943 Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon?
4 NÄIN HOIDAN 944 YDINASIAT Keuhkoemboliapotilaiden hoitolinjat perustuvat varhaisen kuoleman riskin arviointiin. Pienen riskin potilaiden kotihoito on turvallista, ja sen mahdollisuus tulee aina arvioida. Kotihoidolla tarkoitetaan suoraan päivystyspoliklinikasta tai korkeintaan 24 tunnin seurannan jälkeen kotona jatkettavaa hoitoa. Riskin arvioiminen perustuu kliiniseen kokonaistilanteeseen sekä verenkierron ja sydämen oikean puolen kuormituksen arviointiin, ja päätöksenteon tueksi on olemassa riskilaskureita. Pienen riskin potilailla ei ole havaittavissa sydämen oikean puolen kuormituksen merkkejä TT:ssä, ja natri ureettisten peptidien tai troponiinipitoisuudet ovat normaalit. Suorien antikoagulanttien käyttö on turvallinen vaihtoehto pienimolekyyliselle hepariinille ja varfariinille. lisäävä vaikutus, aloitetaan varfariinihoidon rinnalla aina pienimolekyylinen hepariini painonmukaisella annoksella. Tätä hoitoa jatketaan vähintään viisi vuorokautta, ja se lopetetaan, kun INR-arvo on ollut tavoitealueella kahdessa peräkkäisessä vähintään 24 tunnin välein tehdyssä mittauksessa. Lääkkeen antaminen kerran päivässä helpottaa avohoidon toteuttamista. Aktiivisen syövän yhteydessä potilasta hoidetaan ensimmäiset 3 6 kuukautta pelkällä pienimolekyylisellä hepariinilla suuren tukosalttiuden vuoksi. Kaikkien potilaiden vuotovaara tulee arvioida ennen hoitojen aloittamista. Suorien antikoagulanttien (apiksabaani, dabigatraani ja rivaroksabaani sekä edoksabaani, joka toistaiseksi ei ole käytettävissä Suomessa) käyttö helpottaa hoidon toteuttamista. Niiden teho on osoitettu samanveroiseksi kuin tavanomaisen pienimolekyylisen hepariinin ja suun kautta otettavan antikoagulaatiohoidon yhdistelmän. Lisäksi vakavien vuotojen määrä on ollut yhtäläinen tai jopa vähäisempi kuin varfariinia käytettäessä (10, 11, 12, 13, 14). Antikoagulanttihoidon kestoon vaikuttavat tilapäiset ja pysyvät tromboembolian riskitekijät (1). Hoito kestää kansainvälisten suositusten mukaan vähintään kolme kuukautta niin keuhkoemboliassa kuin laskimotukoksessakin, vaikka perinteisesti keuhkoemboliapotilaita on maassamme hoidettu vähintään kuuden kuukauden antikoagulanttihoidolla (1, 2). On selvää, että mitä vähäisempi hoidosta oletettu hyöty on, sitä suurempi on haittojen merkitys. Pienen riskin tapauksissa onkin loogista kallistua kolmen kuukauden hoitoajan puolelle pidemmän sijasta (2). Hoidon jatkamista tulee arvioida seurannan aikana ja arvioida hyöty suhteessa mahdolliseen vuotoriskiin. Muu hoito ja seuranta Kun antikoagulaatio on aloitettu, potilas tulee mobilisoida osastollakin mahdollisimman pian oireiden ja hemodynamiikan salliessa (1). Potilasta ei siis tule makuuttaa ilman selvää perustetta. Pienen riskin potilaiden tavanomaista liikkumista ei ole tarpeen rajoittaa lainkaan, mutta raskaampaa fyysistä rasitusta on järkevää välttää ensimmäisten viikkojen ajan. Avohoidossa potilasohjauksen merkitys on erityisen suuri. Lääkehoidon toteuttamisen lisäksi potilaalle täytyy antaa selvä kuva oireista ja tilanteista, jotka viittaavat uusiutuneeseen keuhkoemboliaan tai laskimotukokseen sekä kertoa, mihin silloin tulee ottaa yhteyttä. Toisaalta potilaan tulee tietää lääkehoitoon liittyvä vuotovaara ja menettely vuototilanteiden yhteydessä. Keuhkoemboliapotilaan jälkitarkastukselle on kaksi syytä. Idiopaattisen keuhkoembolian sairastaneilta tulee anamneesin ja kliinisen statuksen perusteella arvioida merkit mahdollisesti ilmaantuneista altistavista tekijöistä. Noin puoli vuotta keuhkoembolian toteamisesta on luonteva jälkitarkastusaika. Jos potilaalla on todettu selvä oikean puolen kuormitus alkuvaiheessa, tulee kroonisen tromboembolisen keuhkoverenpainetaudin riski arvioida 3 6 kuukauden kuluttua (15). Tämä V-P. Harjola
5 Hemodynamiikka Epästabiili Stabiili Oikea kammio kuormittunut 1 Oikea kammio ei ole kuormittunut 1 PESI tai spesi PESI tai spesi Suuri kuolemanriski Kohtalainen kuolemanriski Pieni kuolemanriski 1 Kuvantamis- tai mahdollisten biomerkkiainetutkimusten perusteella KUVA 2. Kliininen kuolemanriskin arvio keuhkoemboliapotilaalla. riski on noin 0,5 4 % kahden vuoden kuluttua ensimmäisestä keuhkoemboliasta. Kroonisen tromboembolisen keuhkoverenpainetaudin riskiä lisäävät etenkin nuori ikä, laaja-alainen keuhkoembolia sekä toistuva tai idiopaattinen keuhkoembolia (16, 17). Lopuksi On aika muuttaa yksipuolisesti sairaalahoitoon tukeutunutta ja vanhentunutta ajattelua. Sairaalahoidon sijaan potilaan hoito tulee suunnitella yksilöllisesti riskinarvioon perustuen. Hoitovalinnat vaativat tietoa ja osaamista, jotta kotihoito toteutuu turvallisesti oikeille potilaille. Lieväoireiset, pienen riskin keuhkoemboliat voidaan yleensä hoitaa avohoidossa, kun komplikaatioiden riskit on arvioitu. Riskinarviointikeinot ovat yksinkertaisia ja kaikkien käytettävissä (KUVA 2). Erääseen avohoitotutkimukseen on jopa kuulunut potilaita, joilla on todettu oikean puolen kuormitus, ja heidän kotihoitonsa on onnistunut turvallisesti systemaattisen riskinarvioinnin ansiosta. Aihepiiriin liittyvälle tutkimukselle on vielä runsaasti sijaa. Aiheesta onkin tulossa Aikakauskirjan seuraavassa numerossa julkaisu, jossa kartoitetaan avohoitomahdollisuuden todennäköisyyttä ja toteutumista suomalaisessa päivystyspotilasaineistossa. VELI-PEKKA HARJOLA, dosentti, ylilääkäri HYKS Akuutti, päivystys SIDONNAISUUDET Asiantuntijapalkkio (Bayer, Boehringer Ingelheim, BMS/Pfizer), luentopalkkio (Bayer, Pfizer) Summary When will a patient with pulmonary embolism be fit to go home? Most of the patients with pulmonary embolism have in Finland been treated in inpatient wards, there is much to be learned about the identification of patients with low risk of death. The assessment is based on clinical factors. Circulation should furthermore be stable without any signs of increased workload of the right side of the heart. Appropriate patient education and case-specific follow-up must be taken care of. Direct oral anticoagulants are a good alternative to low molecular weight heparin and warfarin therapy. 945 Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon?
6 NÄIN HOIDAN KIRJALLISUUTTA 1. Laskimotukos ja keuhkoembolia [verkkodokumentti]. Käypä hoito -suo si tus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duo de cimin ja Suomen Kardiologisen Seu ran asettama työryhmä. Helsinki: Suo malainen Lääkäriseura Duodecim 2010 [julkaistu ] Konstantinides SV, Torbicki A, Agnelli G, ym ESC guidelines on the diagnosis and management of acute pulmonary embolism. Eur Heart J 2014;35: Kearon C, Akl EA, Comerota AJ, ym. Antithrombotic therapy for VTE disease: Antithrombotic Therapy and Prevention of Thrombosis, 9th ed: American College of Chest Physicians Evidence-Based Clinical Practice Guidelines. Chest 2012;141(2 Suppl):e419S 94S. 4. Nevala T, Perälä J. Massiivisen keuhkoembolian katetrihajotus ja pai kal linen liuo tushoito. Duodecim 2004;120: Taskinen P, Mosorin M, Lepojärvi M. Massiivisen keuhkoembolian hoito embolektomialla. Duodecim 2004;120: Aujesky D, Roy PM, Le Manach CP, ym. Validation of a model to predict adverse outcomes in patients with pulmonary embolism. Eur Heart J 2006;27: Aujesky D, Roy PM, Verschuren F, ym. Outpatient versus inpatient treatment for patients with acute pulmonary embolism: an international, open-label, randomised, non-inferiority trial. Lancet 2011;378: Zondag W, Mos IC, Creemers-Schild D, ym. Outpatient treatment in patients with acute pulmonary embolism: the Hestia Study. J Thromb Haemost 2011;9: Zondag W, Kooiman J, Klok FA, Dekkers OM, Huisman MV. Outpatient versus inpatient treatment in patients with pulmonary embolism: a meta-analysis. Eur Respir J 2013;42: EINSTEIN PE Investigators, Büller HR, Prins MH, ym A. Oral rivaroxaban for the treatment of symptomatic pulmonary embolism. N Engl J Med 2012;366: Schulman S, Kearon C, Kakkar AK, ym. Dabigatran versus warfarin in the treatment of acute venous thromboembolism. N Engl J Med 2009; 361: Agnelli G, Buller HR, Cohen A, ym. Oral apixaban for the treatment of acute venous thromboembolism. N Engl J Med 2013;369: Hokusai-VTE Investigators, Büller HR, Décousus H, ym. Edoxaban versus warfarin for the treatment of symptomatic venous thromboembolism. N Engl J Med 2013;369: Castellucci LA, Cameron C, Le Gal G, ym. Efficacy and safety outcomes of oral anticoagulants and antiplatelet drugs in the secondary prevention of venous thromboembolism: systematic review and network meta-analysis. BMJ 2013;347:f Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Laskimotukoksen ja keuhkoembolian hoitoketju. Lääkärin tietokannat koti?p_artikkeli=shp Pengo V, Lensing AW, Prins MH, ym. Incidence of chronic thromboembolic pulmonary hypertension after pulmonary embolism. N Engl J Med 2004;350: Klok FA, van Kralingen KW, van Dijk AP, Heyning FH, Vliegen HW, Huisman MV. Prospective cardiopulmonary screening program to detect chronic thromboembolic pulmonary hypertension in patients after acute pulmonary embolism. Haematologica 2010;95: V-P. Harjola
Keuhkoemboliapotilaan kotiutuskäytännöt yliopisto- ja keskussairaalapäivystyksessä
Merja Huttunen, Tuula Meinander, Mikko Lintu, Pirjo Mustonen ja Veli-Pekka Harjola ALKUPERÄISTUTKIMUS Muuttaisiko riskiluokituksen käyttö kotiutuskäytäntöä? yliopisto- ja keskussairaalapäivystyksessä JOHDANTO:
LisätiedotKeuhkoembolia akuuttihoidon kirjo kotihoidosta fibrinolyysiin
LUKU 2 Keuhkoembolia akuuttihoidon kirjo kotihoidosta fibrinolyysiin Veli-Pekka Harjola Tiivistelmä Syvän laskimotromboosin (SLT) ja keuhkoembolian (KE) vuotuiseksi ilmaantuvuudeksi väestössä on arvioitu
LisätiedotMassiivisen keuhkoembolian hoito embolektomialla. Panu Taskinen, Martti Mosorin ja Martti Lepojärvi
Tapausselostus Massiivisen keuhkoembolian hoito embolektomialla Panu Taskinen, Martti Mosorin ja Martti Lepojärvi Keuhkoembolia on kehittyneestä tromboosiprofylaksiasta huolimatta yksi vakavimpia kirurgisen
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotSyvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian uudet tuulet akuuttihoidon kirjo fibrinolyysistä kotihoitoon
LUKU 9 Syvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian uudet tuulet akuuttihoidon kirjo fibrinolyysistä kotihoitoon VELI-PEKKA HARJOLA JYRI KOIVUMÄKI Syvän laskimotromboosin (SLT) ja keuhkoembolian (KE) vuotuiseksi
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotLuentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen
Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Miksi tämä aihe? N. 1-2/1000 sairastuu vuosittain KE:an/SLT:een (Suomi:10000)
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotLYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA
LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA EI AIHEESEEN LIITTYVIÄ SIDONNAISUUKSIA SIDONNAISUUDET Selvitettiin VTE esiintyvyyttä ja kuolleisuutta väestössä
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden
LisätiedotUutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotUudet antikoagulantit
Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin
LisätiedotUutta lääkkeistä: Edoksabaani
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,
LisätiedotSYDÄMEN OIKEAN PUOLEN VAJAATOIMINTA KUOLLEISUUTTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ AKUUTTIIN KEUHKOEMBOLIAAN SAIRASTUNEILLA POTILAILLA
SYDÄMEN OIKEAN PUOLEN VAJAATOIMINTA KUOLLEISUUTTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ AKUUTTIIN KEUHKOEMBOLIAAN SAIRASTUNEILLA POTILAILLA Henna Strandman Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotLower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät
Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotKuolleisuus hoitamattomaan akuuttiin keuhkoemboliaan
Tapausselostus TERHI NEVALA JA JUKKA PERÄLÄ Massiivisen keuhkoembolian katetrihajotus ja paikallinen liuotushoito Akuuttiin massiiviseen keuhkoemboliaan liittyy merkittävä kuolleisuus. Tavanomaisten hoitomuotojen
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotTrombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio
Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotVeren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä
Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotKäypä hoito - päivitys
LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen
LisätiedotSyvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian uudet tuulet akuuttihoidon kirjo fibrinolyysistä kotihoitoon
LUKU 9 Syvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian uudet tuulet akuuttihoidon kirjo fibrinolyysistä kotihoitoon VELI-PEKKA HARJOLA JYRI KOIVUMÄKI Syvän laskimotromboosin (SLT) ja keuhkoembolian (KE) vuotuiseksi
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita
Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat
LisätiedotEWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen. Kliininen osaaja koulutus Heidi Rantala
EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen Kliininen osaaja koulutus 20.4.2017 Heidi Rantala Taustaa Australiassa perustettiin 1990 luvulla ensimmäinen sairaalansisäinen ensihoitotiimi
LisätiedotSuurentunut D-dimeeripitoisuus ja epäily syvästä laskimotukoksesta päivystäjän päänsärky
Alkuperäistutkimus Riitta Ponkilainen, Matti Mänttäri ja Juha Halavaara Suurentunut D-dimeeripitoisuus ja epäily syvästä laskimotukoksesta päivystäjän päänsärky Arvioimme lähetekäytäntöä ja Käypä hoito
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotAivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011
Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotNational experience on DOACs
National experience on DOACs 27.3.2018 Taru Kuittinen, Md, Phd., adjunct professor Internal specialist, haematologist Kuopio University Hospital Clot Platelet Plug Anti- Coagulant Fibrin Lysis DOAC use
LisätiedotLaskimotukos ja keuhkoembolia
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 4.3.2016, päivitetty kohdennetusti 16.12.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia
LisätiedotUutta eteisvärinän hoidosta
TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista Fimealle: www.fimea.fi tai Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotMITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ
PHSOTEY Keskussairaala MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ Potilasopas Tekijät: Saara Marvaila Anne Salonen Lahden ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma 2010 SISÄLTÖ 1 KEUHKOEMBOLIA... 2 2 KEUHKOEMBOLIAN
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotMini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija
Mini-HTA 19.9.2018 Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija Mini-HTA tausta Mini-HTA on tanskalaisten kehittämä menetelmä, jolla voidaan arvioida systemaattisesti terveydenhuollon menetelmän soveltuvuutta
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotSyvä laskimotukos ja keuhkoembolia
Käypä hoito -suositus Tavoite ja kohderyhmät Tämä hoitosuositus ajanmukaistaa ja tarkentaa alaraajan syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian (KE) ehkäisy-, diagnosointi- ja hoitotapoja aikuispotilailla.
LisätiedotSyöpäpotilaan laskimotukoksen hoito
Aino Lepäntalo KATSAUS Syöpäpotilaan laskimotukoksen hoito Joka viides syöpäpotilas sairastaa laskimotukoksen. Syöpäpotilailla onkin syövän tyypistä, levinneisyydestä ja hoidosta riippuen 4 7-kertainen
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis
LisätiedotINPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla
INPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla Tämä on yhteenveto kliinisestä tutkimuksesta IPF:ää sairastavilla potilailla. Se on kirjoitettu
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?
Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotLääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito
Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 28.6.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotAntitromboottinen lääkehoito
Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, 10.1.2012 Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9,
LisätiedotUusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa
LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa
Katsaus tieteessä Riikka-Leena Leskelä TkT Nordic Healthcare Group riikka-leena.leskela@nhg.fi Matti Schmidt KTM Nordic Healthcare Group Päivi Hirsso LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri,
LisätiedotTromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?
Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotLotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.
Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito
LisätiedotPienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito
LUKU 2 Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito MIKA LEHTO AINO LEPÄNTALO Tiivistelmä Antikoaguloidun potilaan toimenpiteeseen valmistautuessa on arvioitava sekä toimenpiteeseen
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
Lisätiedot