KA&TALOUS PANKKI BANK SUOMEN FINLANDS

Transkriptio

1 KA&TALOUS Inflaati, rahaplitiikka ja taludellinen tilanne Rahaplitiikka 1998 Maksuliikkeen kehitys ja elektrnisituminen Sumessa ja eräissä EU-maissa Eurpan keskuspankkijärjestel män rahaplitiikan värineet Rahituksen valvnnan keint, strategia ja kansainvälistyminen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK

2 MARKKA & TALOUS 5. vusikerta/5:e årgången Lehti ilmestyy neljä kertaa vudessa. Tidskriften utkmmer fyra gånger per år. Sisällys Inflaati, rahaplitiikka ja taludellinen tilanne 3 Matti Vanhala Rahaplitiikka 1998 II Tuula Hatakka Maksuliikkeen kehitys ja elektrnisituminen Sumessa ja eräissä EU-maissa 16 Harri Hask Eurpan keskuspankkijärjestelmän rahaplitiikan välineet 22 Kaarl Jännäri Rahituksen valvnnan keint, strategia ja kansainvälistyminen 27 Miten EU-maiden talusplitiikkaa svitetaan yhteen talus- ja rahaliitn klmannessa vaiheessa? 32 Raha- ja valuuttaplitiikkaa ja rahitusmarkkinita kskevia timenpiteitä 34 Rahaplitiikan välineet 35 Sumen Pankin uusia tutkimusjulkaisuja 39 Kuvit KI Markka & talus -lehden artikkelit vunna 1997 Sumen Pankki Finlands Bank PLlPB HELSINKI HELSINGFORS Puhelin/Telefn (09) 1831 Telefax (09) Timitusneuvst Redaktinsråd Heikki Kskenkylä, puheenjhtaja/rdfbrande Antti Juusela Ralf Pauli Pentti Pikkarainen Antti Suvant Juha Tarkka Päätimittaja Chefredaktör Sirkka Hämäläinen Timitus Redaktin Sumen Pankin julkaisu- ja kielipalvelut Finlands Banks publikatins- ch språktjänster Tilaukset Beställningar Puh.lTel. (09) Sähköpsti/Elektrnisk pst: xaoo: s=publicatins; a=mailnet; p=bfnet; c=fi Internet: publicatins@bf.fi Sumen Pankin Internet-ktisivu Finlands Banks webbaddress Painpaikka/Tryckeri Oy Tri-Offset Ab, 1997 Lehden aineist;a saa vapaasti lainata, mutta lähde n mainittava. Materialet i tidskriften får användas fritt med angivande av källa. ISSN Markka & talus 4/97 2

3 Inflaati, rahaplitiikka ja taludellinen tilanne Sumen Pankki nsti huutkauppakrka syyskuun pulivälissä 1/4 prsenttiyksiköllä 3.25 prsenttiin. Krkpäätöksen taustalla li lisääntynyt huli intlaatin liiallisesta kiihtymisestä. Se perustui markan heikkenemiseen kauppapainisella valuuttakurssi-indeksillä mitattuna, varallisuushintjen nusuun sekä kysynnän kasvun myötä vähitellen yleisty- viin tutantkapeikkihin. Rahaplitiikan kiristämisellä pankki pyrki siihen, että nämä intlaatin kiihtymiseen viittaavat riskit eivät pääse kumulitumaan ja että intlaati-dtukset pysyvät maltillisina. Taluden kestävän kasvun ja työllisyyden paranemisen edellytykset vat parhaiten turvattavissa, kun rahan arv pystytään pitämään vakaana. Liittyminen talus- ja rahaliittn tilanteessa, jssa intlaati lisi npeampi kuin muissa maissa ja kiihtyvä, lisi myöhemmän työllisyyskehityksen kannalta erittäin haitallista. Myös Saksan keskuspankki kiristi rahaplitiikkaansa lkakuun alkupulella. Perusteluna li sielläkin huli intlaatin kiihtymisestä kasvun vimistuessa. Muut ERMin ydinmaat, Belgia, Hllanti, Itävalta, Ranska ja Tanska, seurasivat Saksan krkliikettä. Näistä maista Hllannin ja Tanskan suhdannekehitys n, kuten Sumessakin, kulkenut muiden maiden vastaavan kehityksen edellä. Vaikka Sumi ei seurannut Saksan krkliikettä, 3-12 kuukauden rahamarkkinakrt nusivat muun Eurpan krkjen vanavedessä, mikä heijastanee dtuksia, että rahaplitiikkaa edelleen kiristetään Sumessa. Taluden kasvun jatkuessa Sumessa npeana vaara kuluttajahintjen nususta n edelleen suuri. Inflaatin kiihtyminen antaisi Sumelle hunn lähtökhdan siirtyä talus- ja rahaliittn. Tämän riskin pienentämiseksi Sumen Pankki nsti syyskuussa huutkauppakrka. Myös tulpliittinen ratkaisu tukee saltaan matalan inflaatin tavitetta. Markka & talus 4/ 97 3 Termiinikurssien perusteella arviiden markkinat dttavat rahamarkkinakrkjen ERMin jäsenmaissa yhtenäistyvän ensi vuden aikana: ERMin ydinmaissa krkjen dtetaan nusevan edelleen ja niissä ERMmaissa, jissa krt vat nyt keskimääräistä krkeammat, niiden pulestaan dtetaan laskevan. Kaikkiaan ensi vuden lppuun suvat termiinikurssit vat ERM-maissa nyt jnkin verran alemmat kuin vielä lkakuussa. Kansainvälisesti katsttuna intlaati-dtukset vat viime kesän jälkeen vähentyneet. Häiriöt kansainvälisillä valuutta- ja sakemarkkinilla sekä Aasian talusvaikeudet vat lisänneet varvaisuutta. Eritahtinen suhdannekehitys maailman eri talusalueilla n myös miaan pitämään raakaaineiden hintjen kehityksen rauhallisena. Tämä hillitsee myös Eurpan intlaati- ja krknäkymiä. Syksyn palkkaneuvtteluissa päädyttiin tulkseen, jka nstaa spimuspalkkja 2 % vudessa vuden 1999 lppuun ulttuvan spimuskauden aikana. Samalla palkansaajien vertus kevenee määrällä, jka vastaa kahta prsenttia vuden 1999 palkkasumm~sta. Spimuspalkkjen krtus spii yhteen intlaatitavitteen kanssa. Riskin mudstavat liukumat, jtka saattavat vahvan kysynnän myötä kasvaa verrattuna viime spimuskauden hyvin maltillisiin liukumiin. Kska ktimaisten kustannusten nusu n tulevaisuudessa entistä vaikeammin siirrettävissä ktimaisiin hintihin, palkkaintlaatin kiihtyminen merkitsisi työllisyysnäkymien heikkenemistä.

4 % Kuvi 1. Sumen lyhyitä krkja ~ ~ f.j 2 3 I r ~ h heinäkuu elkuu syyskuu lkakuu marraskuu Krktermiineihin perustuva dtettu 3 kk:n krk kesäkuussa kk:n helibrkrk 3. Huutkauppakrk r Krn nusu, suhteellisen maltilliset spimuskrtukset ja kuluttajien inflaati-dtusten vaimentuminen vat alkusyksyn jälkeen vähentäneet inflaatiriskiä. Tästä hulimatta ktimainen inflaati näyttää kuitenkin varsin lyhyessä ajassa kiihtyvän muiden EU-maiden inflaatita tuntuvammaksi. Kysyntäinflaatin riskit ensi ja seuraavana vunna eivät le pistuneet. Valtintaluden rahitusasema n llut tervehtyvällä uralla. Alijäämän supistuminen tänä vunna n kuitenkin melk vaatimatn ja alijäämä n edelleen suuri, kun ttaa humin taluden pikkeuksellisen npean kasvun. Ensi vudeksi suunniteltu finanssiplitiikan kiristäminen n tulpliittisen spimuksen myötä jäämässä aittua vähäisemmäksi. Näin llen valtintaluden rahitusaseman saattaminen kestäväksi vie vielä vusia. Sekin edellyttää, että sekä ktimainen että kansainvälinen taludellinen kehitys jatkuu tasaisena ja häiriöttömänä. Vimakkaan yksityisen kysynnän kasvun lissa nyt nähtävissä levaa tuntuvampi valtintaluden kiristäminen lisi paikallaan. Huutkauppakrn nst vaikutti dtetun mukaisesti Ennen Sumen Pankin syyskuista krnnsta markkinat yleisesti dttivat rahaplitiikan kiristystä. Helibrkrt ja krktermiinit nusivat sekä Sumen Pankin krnnstn että myöhemmän Saksan keskuspankin krnnstn jälkeen. Syksyn kuluessa klmen kuukauden helibrkrk n nussut pulella ja vuden helibrkrk yhdellä prsenttiyksiköllä (kuvi 1). Lisäksi pankit vat nstaneet primekrkjaan. Huutkauppakrn nstlla ei llut vaikutusta pitkiin krkihin eikä Sumen ja Saksan krkjen erihin. Kymmenen vuden krkjen er Saksan vastaavaan krkn n vakiintunut alle 0.30 prsenttiyksiköksi. Huutkauppakrn nst ja helibrkrkjen nusu näyttävät hillinneen kuluttajien inflaati-dtuksia. Tilastkeskuksen kuluttajahintabarmetrillä mitattuna inflaatidtukset alkivat selvästi vähetä syyskuussa. Hulimatta rahaplitiikan lievästä kiristämisestä syyskuussa Sumen Pankin hallinnlliset krt vat edelleen EU-maiden alhaisimpia, vaikka Sumen taluden kasvuvauhti n Irlannin jälkeen EU-maiden tiseksi npein. Siksi Sumen Pankki seuraakin inflaati-dtuksia ja muita inflaatista hälyttäviä indikaattreita tarkasti, ja uudet krnnstt tulevat ajankhtaisiksi, mikäli inflaati näyttää leellisesti npeutuvan. Suhdanteiden vahvistuminen kiristää rahaplitiikkaa myös muualla Eurpassa Saksa perusteli lkakuista krnnstaan ensisijaisesti ktimaisilla inflaatinäkymillään. Saksan rahaplitiikka n j pitkään llut suhteellisen kevyttä ja siten kasvua tukevaa. Rahan määrän kasvu n jnkin verran ylittänyt sille asetetut tavitteet. Saksan markan heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltain dllariin n myös saltaan keventänyt rahataludellisia lsuhteita. Kun krk n nussut ja Saksan markka hieman vahvistunut, Saksan rahaplitiikka n kasvun npeutuessa muuttunut aiempaa neutraalimmaksi. Belgian, Hllannin, Itävallan, Ranskan ja Tanskan keskuspankit seurasivat Saksan krkliikettä samana päivänä ja nstivat mia hjaus- Markka & talus 4/97 4

5 krkjaan. Nämä maat vat perinteisesti mitittaneet rahaplitiikkansa valuuttakurssivakauden näkökulmasta ja siten seuranneet krkplitiikassaan Bundesbankin timia. Saksan hella suhdanteet alkavat vahvistua myös useissa muissa Eurpan maissa, mikä saattaa aiheuttaa inflaatipaineita. Rahaplitiikkaa n tistaiseksi painkkaimmin kiristetty sellaisissa maissa kuin Is-Britannia, Hllanti ja Sumi, jissa suhdannekiert n edellä Eurpan keskimääräistä kehitystä. Aasian talusngelmat saattavat tisaalta vähentää inflaatipaineita myös Eurpassa. EMUn alkaminen näkyy markkiniden krk-dtuksissa EMUn klmannen vaiheen lähestyminen alkaa yhä selvemmin näkyä markkiniden krk-dtuksissa ja käyttäytymisessä. Pitkien krkjen tiivis lähentyminen Saksan krktasn n tteutunut kaikissa ptentiaalisissa EMU-maissa samalla kun inflaatinäkymät vat lähentyneet tisiaan. Mikäli euralueen inflaatinäkymät pysyvät EMUn klmannen vaiheen alkaessakin hyvinä ja usk euralueen taluksiin säilyy vahvana, pitkien krkjen nusupainetta ei le dtettavissa. Ensi vuden puliväliksi ennustetun EMUalueen krkjen yhtenäisrymisen nähdään markkinilla merkitsevän painetta ERMin ydinmaiden krkjen lievään nusuun ja vastaavasti painetta Etelä-Eurpan maiden krkjen alenemiseen.! Eurpan keskuspankkijärjestelmän krktas vuden 1999 alussa tulee kuitenkin aivan leellisesti riippumaan siitä, kuinka hyvin rahaliittn siirtyvät taludet vat tullin lähentyneet erityisesti inflaatiiltaan ja mitkä vat euralueen inflaatinäkymät vusina 1999 ja Ei siis vida suraan dttaa, että krt knvergituvat markkiniden nyt dttamalle taslle. Markkiniden näkemykset vat sinänsä samansuuntaiset kuin taludellisten perustekijöidenkin sanelemat näkymät. Vahvistuva suhdannekehitys ja paineet hillitä inflaati-dtuksia tukevat jissakin rahaliittn sallistuvissa maissa nykyiseen verrattuna kiristyvää rahaplitiikkaa. Krktas tulee myös lennaisesti riippumaan finanssiplitiikan mitutuksesta Eurpassa. I EMUn vaikutuksia rahaplitiikkaan käsittelee yksityiskhtaisemmin Matti Vanhalan artikkeli tässä lehdessä. Kuvi 2. 3 kuukauden krkojen er Saksan krkn %-, , , yks Italia 2. Espanja 3. Ranska 4. Sumi Odtetut krt perustuvat krkfutuuri- ja -termiinispimuksiin. ERM-maiden valuuttakurssit vakaina Kuten krkkehitystäkin, ERM-maiden valuuttakurssikehitystä n pitkälle hjannut EMUn klmannen vaiheen alkamisen dtus. ERM-maiden kurssit vat liikkuneet varsin lähellä keskuskurssejaan, ja suhteessa Saksan markkaan kurssien pikkeamat vat lleet vähäisiä. Myös Sumen markan kurssi n pysynyt varsin vakaana suhteessa Saksan markkaan, vaikka Sumen Pankki ei kesän jälkeen le lainkaan interveninut valuuttamarkkinilla. Ptentiaalisten EMUmaiden valuutista ainastaan Irlannin punta n liikkunut etäämpänä keskuskurssistaan ja turvautunut laajan valuuttaputken sallimaan vaihteluväliin. Yhdysvaltain dllarin heilahtelut vat sen sijaan jatkuneet. Dllarin j lähes pari vutta kestänyt vahvistuminen suhteessa Saksan markkaan katkesi elkuussa, minkä jälkeen dllari n heikentynyt runsaat 5 %. Suunnan kääntymistä se- Markka & talus 4/97 5

6 littää ennen kaikkea krk-dtusten muuttuminen. Odtukset USA:n krkjen nususta heikentyivät selvästi pörssikurssien krjausliikkeiden ja Aasian valuuttamyllerrysten seurauksena. Krkjen nst ja suhdannekäänteen varmistuminen vat pulestaan vahvistaneet Saksan markkaa ja sen myötä muita ERM-valuuttja suhteessa dllariin. Sumen markkaan nähden dllarin kurssi n heikentynyt samassa suhteessa kuin muihin ERM-valuuttihin eli runsaat 5 %. Kauppapainisella indeksillä mitattuna markka n vahvistunut nin 2 % syyskuun alusta. Viimevutiseen verrattuna markan kurssi n efektiivisesti edelleen nin 4 % heikmpi. Japanin taludelliset vaikeudet näkyvät jenin kurssissa, jka n heikentynyt suhteessa dllariin. Kaakkis-Aasian ngelmien pelätään vaikuttavan epäedullisemmin Japanin kuin läntisten tellisuusmaiden kehitykseen. Japanilaisten sijitukset Kaakkis-Aasiaan vat merkittäviä, ja tisaalta japanilaisten tutteiden kilpailukyky kärsii alueen valuuttjen useiden kymmenten prsentti en devalvitumisesta. Aasiasta liikkeelle lähteneiden valuuttahäiriöiden ja pörssikurssien laskun vaikutukset taludelliseen kasvuun jäänevät pieniksi, mikäli häiriöt sittautuvat Iyhytaikaisiksi. Kriisin jälkimainingit tdennäköisesti hidastavat Yhdysvaltain tähän asti vimakkaana jatkunutta taluden kasvua, ja tällöin myös USA:n inflaatipaineet pienentyvät ja krkjen nusudtukset vähenevät. Eurpan talusnäkymiin tähänastisilla kansainvälisillä häiriöillä ei uskta levan kvin suuria vaikutuksia. Eurpan valuuttjen kurssikehitys hjautuukin lähitulevaisuudes"sa pitkälti tulevien EMU-päätösten perusteella. Matalat krt elvyttävät lutnanta Sumen Pankin huutkauppakrn nstlla ei vielä syyskuussa llut suurta vaikutusta luttja talletuskrkihin. Uusien markkaluttjen keskikrk itse asiassa laski syyskuussa hivenen uusien yritysluttjen krkjen vetämänä. Uusien ktitaluksille myönnettyjen luttjen keskikrk sen sijaan nusi aavistuksen. Helibrkrkjen nusu, kuten myös pankkikhtaisten viitekrkjen lka-marraskuiset nstt näkyvät tilastissa vähitellen. Viime viikkina useat pankit vat ilmittaneet nstavansa primekrkjaan. Alhaiset markkinakrt vat elvyttäi1eet luttjen kysyntää. Talletuspankkien markkalutnannn kasvuvauhti n lievästi kiihtynyt, ja kknaisluttkanta n alkanut kasvaa aiempaa selvemmin. Ensimmäisen kerran tämän vuden pulella kknaisluttkanta kasvi elkuussa, ja myös syyskuussa kasvu jatkui viimevutiseen verrattuna. Talletuspankkien valuuttalutnant n sen sijaan edelleen supistunut. Kknaisluttkannan kasvu njaa edelleen etupäässä kti talusluttjen kasvuun, ja erityisesti asuntluttjen kysyntä n piristynyt. Asuntluttjen kysyntä nkin kesän jälkeen taas jnkin verran vilkastunut, ja siten myös asuntluttkanta n kasvussa. Yritysluttjen kanta n sen sijaan supistunut viime kuukausina. Valtin velanmaksu supisti valuuttavaranta Sumen Pankin valuuttavarant n pysynyt syksyn ajan varsin vakaana. Marraskuun lpulla valuuttavarant kuitenkin supistui nin 15 rnrd. markkaa valtin lyhentäessä ulkmaista velkaansa. Sumen Pankin valuuttatermiinien erääntyminen näkyi pulestaan vaihdettavan valuuttavarannn kasvuna alkusyksystä. Inflaati n npeutumassa mutta inflaati-dtukset vat rauhittuneet Sumessa kuluttajahintjen nusu npeutui syksyn aikana. Tuntihinnat khsivat lähinnä markan ulkmaankauppapainilla lasketun valuuttakurssi-indeksin heikentymisen seurauksena. Myös asuntjen hintjen ja vukrien nusu n näkynyt kuluttajahintaindeksissä. Kuluttajahintjen vutuinen inflaativauhti npeutui lkakuussa l.7 prsenttiin. Kuukausittainen muutsvauhti n lppuvudesta nussut vusitaslla mitattuna j runsaaseen 2 prsenttiin. Eniten kuluttajahinnista nusivat vuden sisällä ravint ja asumiskustannukset. Phjainflaatiindikaattrilla mitattu vutuinen inflaativauhti seuraa viivästyneenä kuluttajahintjen kehitystä. Syyskuussa phjainflaati li 1.2 %. Inflaatin npeutuminen alkusyksystä n llut ennustetun mukaista. Lähikuukausina vusitasn inflaatin dtetaan edelleen npeutuvan siten, että julukuussa kuluttajahintjen 12 kuukauden muutsvauhti ylittänee j 2 prsentin rajan. Vuden 1998 alussa kuluttajahintjen ja Markka & talus 4/97 6

7 phjainflaatin ennustetaan kiihtyvän selvästi yli 2 prsentin. Kuluttajahintja nstavat vuden alussa myös plttaineverjen krtukset. Vaikka inflaatin liiallisen kiihtymisen riski n ensi vuden aikana edelleen lemassa, eräät tekijät vat myös vähentäneet sitä. Dllari n elkuun jälkeen heikentynyt suhteessa markkaan, mistä syystä markka n kauppapainisella valuuttaindeksillä mitattuna vahvistunut. Lyhyet krt vat nusseet, mikä saltaan selittää inflaati-dtusten vähenemistä. Palkkaliukumissa ei le vuden aikana havaittu merkittävää kasvua. Pörssikurssien lasku ja valuuttamarkkinahäiriöt vat heikentäneet erityisesti Aasian kasvunäkymiä. Aasian maiden kasvunäkymien heikentyminen ja hintakilpailukyvyn paraneminen pienentävät Yhdysvaltain ja Eurpan inflaatipaineita. EU-maiden inflaativauhdit vat lähentyneet tisiaan. Syyskuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin nusuvauhti li ERMin ydinmaissa 1.1 ja 2.6 prsentin välissä. Viime kuukausina inflaativauhti n kuitenkin npeutunut erityisesti niissä maissa, kuten Hllannissa, Sumessa ja Tanskassa, jissa suhdannekehitys n llut ERMin suurten maiden vastaavaa kehitystä rivakampaa. Suurissa maissa inflaati n viime kuukausina hidastunut, mihin yhtenä syynä lienee dllarin heikentyminen. Saksassa viime aikina svitut palkkaratkaisut vat myös lleet talusnäkymiin nähden khtuullisia. Sumen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, jka ei sisällä asumiseen liittyviä päämakustannuksia eikä eräitä julkisten palvelujen hintja, n pitkään nussut hitaammin kuin muiden Eurpan maiden indeksi keskimäärin. Nyt se n kuitenkin npeasti saavuttamassa EU-maiden keskiarvn ja ylittänee sen vuden lppuun mennessä. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat vat khnneet viimeisen pulen vuden aikana suhteellisen maltillisesti verrattuna OECD-maiden tellisuustutannn kasvuun. Heinä-lkakuun aikana tellisuuden käyttämien raaka-aineiden hinnat vat khnneet vusitaslla keskimäärin vajaat 2 %. Raakaöljyn hinta n kuitenkin tilapäisesti nussut Irakin tapahtumien vuksi. Markkamääräisten tuntihintjen nusua vaimentaa lähikuukausina dllarin viimeaikainen heikentyminen. Vientihinnat vat alkaneet kesän kuluessa nusta metsätellisuustutteiden hintjen vahvistuessa. Tästä hulimatta kanthintjen nusu Kuvi 3. Kuluttajahinnat 12 kuukauden muuts Kuluttajahintaindeksi, 1990 = Phjainflaatiindikaattri, 1990 = EU:n yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, 1994 = 100 n samanaikaisesti taittunut saavutettuaan markkinita tyydyttävän tasn. Taulukk. Kuluttajahinnat syyskuussa 1997 Yhdenmukaistetun indeksin 12 kuukauden muuts Irlanti 0.6 Espanja 1.9 Itävalta 1.1 Tanska 2.2 Ranska 1.5 Alankmaat 2.6 Prtugali 1.5 Rutsi 2.7 Belgia 1.6 Kreikka 4.9 Saksa 1.6 EU Italia 1.6 Sumi 1.6 Islanti 1.9 Luxemburg 1.7 Nrja 2.1 Is-Britannia 1.8 ETA 1.8 Markka & talus 4/97 7

8 Tellisuuden tuttaja- ja tukkuhintjen kehitys n llut hieman kuluttajahintjen nusua npeampaa. Sumessa käytettävien tavariden verlliset hankintahinnat eli tukkuhinnat nusivat viime vuden lkakuusta runsaat 2 %. Ktimaisten tavariden tukkuhinnat khsivat hieman enemmän ja tuntitavarat pulestaan vähemmän. Sumessa valmistettujen tellisuustavariden hinnat eli tellisuuden tuttajahinnat sekä ktimarkkinille tutettujen kulutustavariden hinnat nusivat hieman tukkuhintja enemmän. Varallisuushinnat vat nusseet npeasti. Vanhjen asuntjen hintjen nusu n llut uustutannn käynnistymisen edellytys. Varallisuushinnilla n kuitenkin vain välillinen yhteys kuluttajahintaindeksin kehitykseen. Tärkeimmät vaikutukset tteutuvat epäsurasti kysynnän ja inflaati-dtusten kautta. Kesän ja syksyn aikana kiivain varallisuushintjen nusu näyttää taittuneen, mikä lienee heijastunut myös ktitaluksien inflaati-dtuksiin. Vuden klmannella neljänneksellä vanhjen asuntjen hinnat nusivat edellisen neljänneksen hinnista kk maassa keskimäärin vain vajaat pari prsenttia, ja hintjen vutuinen nusuvauhti hidastui 17 prsenttiin. Myös pääkaupunkiseudulla hintjen nusu n tasittumassa. Asuntjen reaalihinnat vat j 1980-luvun pulivälin taslla. Asuntmarkkinilla vallitsee kuitenkin hintjen nusua ylläpitävä liikakysyntätilanne, kska vapaarahitteinen mistusasuntjen tutant n edelleen suhteellisen vaatimatnta. Rakennustiminnan elpyessä rakennusurakiden tarjushinnat vat nusseet viime vuden phjalukemistaan lähes yhtä npeasti kuin asuntjenkin hinnat. Syyskuussa havaittu tarjushintjen nusun hidastuminen kuitenkin viitannee siihen, että npein nusu n taittumassa. Myös valtin vukra-asunttutannn krktuen leikkaaminen hillinnee tarjushintjen nusua. Rakennuskustannusten nusu n jäänyt selvästi jälkeen uraki den tarjushintjen kehityksestä. Rakennuskustannusindeksi nusi syyskuusta 1996 syyskuuhun 1997 vain 3 %. Rakennustarvikkeiden hinnat ja rakentamisen palkkakustannukset khsivat likipitäen saman verran. Tutantkuilun eli ptentiaalisen ja tteutuneen tutannn välisen ern dtetaan sulkeutuvan ensi vuden aikana. Tätä käsitystä tukee Tellisuuden ja Työnantajain Keskusliitn turein, lkakuun tilannetta lutaava suhdannebarmetri. Sen mukaan tellisuuden kapasiteetin käyttöaste n khnnut edellisen, vuteen 1995 suneen huipun taslle. Kapasiteetin puutteesta kärsivien yritysten määrä li kuitenkin pienempi kuin vunna Kuluttajien inflaati-dtukset vat syksyn kuluessa vaimentuneet. Lkakuun kuluttajabarmetrin mukaan kuluttajien seuraavaa 12 kuukautta kskevat inflaati-dtukset vaimenivat 1.8 prsenttiin, kun ne el- ja syyskuussa tehtyjen tiedustelujen mukaan livat yli 2 %. On mahdllista, että rahaplitiikan kiristämisellä n llut tähän vaikutus. Palkkakustannuksista jhtuvat inflaatipaineet vat jääneet tänä vunna vähäisiksi, kun spimuskrtukset vat lleet suhteellisen pieniäja vusitasn liukuma n llut vain nin prsentin. Lisäksi tuttavuuden kasvu n llut edelleen varsin npeaa. Palkansaajien ansitasn nusuvauhti hidastui vuden klmannella neljänneksellä 2.5 prsenttiin viime vuden alun 4.5 prsentista. Syksyn tulpliittiset neuvttelut päättyivät kaksivutiseen spimukseen, jnka mukaan spimuspalkat nusevat keskimäärin 2.6 % vunna 1998 ja 1.7 % vunna Vuden 1998 krtus mudstuu 1.7 prsentin yleiskrtuksesta, 0.5 prsentin järjestelyvarasta ja 0.4 prsentin nais- ja matalapalkkaerästä. Lisäksi tulspimukseen liittyy indeksieht ja ansikehitystarkastelu mlemmiksi vusiksi. Mikäli liukumat pysyvät edellisvutisien tapaan maltillisina eli nin 1 prsenttina, ansitasn nusu lisi keskimäärin 3 % vudessa spimuskauden ajan. Tulpliittiseen spimukseen liittyy myös ansituljen vertuksen kevennys, mikä painttuu vuteen Kumulatiivisesti vernkevennykset parantavat palkansaajien stvimaa kahden vuden aikana 5 miljardilla markalla. Se vastaa kahta prsenttia vuden 1999 arviidusta palkkasummasta. Tutannn kasvu jatkuu ripeänä Kknaistutannn kasvu n kesän ja alkusyksyn aikana jatkunut jpa hivenen ennakitua vimakkaampana. Ktimaista kysyntää pitää asuinrakentamisen hella edelleen yllä yksityisen kulutuksen vahva kasvu. Kuukausikuvaajan mukaan kknaistutant kasvi heinä-elkuussa yli 6 prsentin vusivauhtia. Tämän vuden klmannella neljänneksellä kknaistutannn kasvuvauhti kiihtyy näin vähintään 5 prsenttiin Markka & talus 4/ 97 8

9 (kuvi 4). Kasvun arviidaan jatkuvan lppuvunna lähes yhtä vimakkaana. Myös tellisuustutannn kasvu n jatkunut npeana: elkuussa tutant li peräti yli 8 % suurempi kuin elkuussa Tärkeimmillä vientialilla eli metsä- ja elektrniikkatellisuudessa tutant kasvi lähes viidenneksen. Metsätellisuuden kasvuprsentteja tulee vaimentamaanjatkssa viime vuden vertailutasn nusu viime vuden lpulla. Rakennustutannn vimakas kasvu lisäsi puutavaratellisuuden tutanta. Tellisuuden luttamus taluden kehitykseen n pysynyt lkakuussa lähes el-syyskuisella taslla. Luttamus lasketaan ns. luttamusindikaattrin avulla ja ilmaistaan sald lukuna, jka sittaa psitiivisia tutant-dtuksia, tilauskantaa ja varasttilannetta ilmittaneiden vastaajien prsenttisuuden enemmyyttä suhteessa negatiivisia näkymiä ilmittaneiden vastaajien prsenttisuuteen. Lkakuun sald luku li 13 eli humattavasti pienempi kuin mittauksen histrian huippuluku 29, jka mitattiin syksyllä Indikaattria n laskettu vudesta 1993 lähtien. Tellisuuden luttamusindikaattrilla mitattuna Sumen suhdannetilanne n edelleen selvästi parempi kuin muissa EU-maissa. Kuluttajabarmetri sittaa myös samaa, vaikka Irlannin ja Alankmaiden kuluttaj ien ptimismi n j kasvanut hieman sumalaisten dtuksia suuremmaksi. Tilastkeskuksen työvimatiedusteluun perustuva virallinen työttömyysaste n alentunut viime kuukausina. Lkakuussa se li 13.1 %. Työttömänä levien lukumäärä li , mikä li nin vähemmän kuin vusi sitten. Tilastintimuutsten vuksi viime ja tämän vuden työllisyys- ja työttömyyslukujen vertailu n vaikeutunut. Tilastkeskus n yhdenmukaistanut työttömyyden määrittelyä vastaamaan aiempaa paremmin EU:n yhteisiä tilastintiperusteita, mikä n vähentänyt työttömiksi luettavien määrää. Vaihttase kehittynyt sutuisasti - julkinen talus tasapainttumassa Vaihttase n kehittynyt edelleen sutuisasti syksyn aikana. Erityisesti viennin määrä n lisääntynyt npeasti. Tunti n pulestaan llut ktimaiseen kysyntään verrattuna vaimeaa, sillä kasvu n keskittynyt sellaisille alille kuin rakentamiseen, jissa tuntipansten käyttö n suhteellisen vähäistä. Myös palvelutase n kehit- Indeksi Kuvi 4. Kknaistutant Määrä 1990 = ~ ~ rr ~ 2 1~ ~ ~, lij... l' t.. " ~ 1,) ~!" ~... VI - iv Kknaistutannn kuukausikuvaaja 2. Bruttkansantute tynyt sutuisasti ktimaisen kysynnän ja ulkmaanmatkailun lisääntymisestä hulimatta. Pääsin ulkmaille maksetuista krista kstuvan päämankrvausten taseen alijäämä n supistumassa ulkmaisen velan vähenemisen myötä. Vaihttaseen 12 kuukauden kumulatiivinen ylijäämä kasvi syyskuussa 29 rnrd. markkaan. Valtintaluden alijäämä n supistunut vimakkaasti sekä tuljen sin tilapäisistä tekijöistä jhtuvan kasvun että menjen pienentymisen seurauksena. Valtin nettrahitustarve li tammisyyskuussa 14 rnrd. markkaa eli lähes pulta pienempi kuin vastaavana aikana edellisenä vunna. Valtin verjen ja vern lunteisten tuljen kertymä li 8 % suurempi kuin vutta aiemmin. Tulja kasvatti erityisesti yhteisövern tutt, kun taas tulverkertymä lisääntyi hitaasti ansitulvertuksen keventämisen ja maltillisen ansitasn nusun vuksi. Tulpliittisen spimusratkaisun yhteydessä svitut tulvern kevennykset ajitettiin pääsin Markka & talus 4/97 9

10 vuteen Tulvertusta kevennetään vusina 1998 ja 1999 yhteensä nin 5 mrd. markkaa. Julkisen taluden rahitusasemaa tämä heikentää vähemmän, sillä vernkevennykseen sisältyvä inflaatitarkistus n hallituksen budjettiesityksessäj tettu humin. Lisäksi muita verja ja maksuja saatetaan myöhemmin krttaa. Tulspimuksen syntyyn myötävaikutti työmarkkinajärjestöjen välinen spimus periaatteista, jilla työeläkevakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksujen muutksia suhdannevaihteluissa tasataan, eli ns. puskurirahastspimus. Valtintaluden npeasta tasapainttumisesta hulimatta tasapainn päädytään hallituksen EMU-lähentymishjelman mukaan vasta ensi vusituhannen alussa. Nykyiseen krkeasuhdanteeseen spisi vieläkin etupainisempi valtintaluden tervehdyttäminen. Kireämpi finanssiplitiikka vusina 1998 ja 1999 pistaisi myös ptentiaalisia inflaatipaineita. Valtintaludessa tarvitaan myös liikkumavaraa tulevien suhdannehäiriöiden ja väestön ikääntymisen varalle. Menjen kasvua tulee hillitä, jtta palkkatuljen vertusta vidaan tulevaisuudessa asteittain vähentää, mikä n pitkällä aikavälillä työllisyyden kannalta välttämätöntä. _ Asiasanat: inflaati, rahaplitiikka ja taludellinen tilanne Markka & talus 4/97 10

11 Rahaplitiikka Matti Vanhala jhtkunnan jäsen L ähimmän runsaan vuden ajan Eurpan raha- ja valuuttamarkkinihin vaikuttaa keskeisesti EMU-prsessi. Jäsenmaiden taluksien peruspiirteet eivät enää ehdi paljnkaan muuttua ennen EMUn klmannen vaiheen alkua. Ennusteet vat varsin yhdenmukaisia sen suhteen, missä kunnssa maat talus- ja rahaliittn menevät, js rahaliitt syntyy. Valuuttaja rahamarkkiniden vakautta sen sijaan ei vida ennustaa. Jskus markkinat reagivat hankkeen pliittisiin käänteisiin, tisinaan eivät lainkaan. Nähtäväksi jää, miten vakaina markkinat säilyvät vudenvaihteeseen 1998/1999. Sijittajat ja markkinaperaattrit kaipaavat täsmällistä ennakintia, mutta rahaplitiikan kannalta kaiken markkinavärähtelyn ennakinti ei le lennaista. Vutta 1999 lähestyttäessä Eurpassa siirrytään asteittain kansallisesta rahataludesta ja rahaplitiikasta eurphjaiseen. Yhteiseen rahaplitiikkaan siirryttäessä EMUn jäsenmaat tulevat pikkeamaan taluskehityksessään tisistaan. Lähiajan rahaplitiikan tymisnrmit vat melk yksinkertaisia, lähinnä rahatalutta mittaavia mittareita ja khdistuvat sitä paitsi pääsin talusja raha liitta edeltävään aikaan. EMUn jäsenet tulevat vuden 1999 jälkeenkin pikkeamaan taluskehityksessään tisistaan yhteisestä rahaplitiikasta hulimatta. - Aika näyttää, sittärkein tehtävä n luda mahdllisimman hyvä lähtökhta Sumen taludelle rahaliitssa. Eri maiden krt yhdenmukaistuvat viimeistään talus- ja rahaliitn alkaessa Runsaan vuden kuluessa liu'utaan asteittain kansallisesta rahataludesta ja rahaplitiikasta eurphjaiseen. Vuden 1999 alkaessa rahapliti ikan hjauskrk n kaikissa rahaliittn menevissä maissa identtinen. Taludet sen sijaan eivät tule lemaan identtisessä tilassa, eivät reaalitaludellisesti eivätkä rahataludellisesti, eivät suhdanneajituksen eivätkä rakenteiden pulesta. Maastrichtin lähen- 1 Matti Vanhalan Rahitus -98 -seminaarissa pitämä alustus. tautuuk tämä merkittäväksi ngelmaksi. Eurpan keskuspankin rahaplitiikkaa ei le mahdllista speuttaa kunkin jäsenmaan tarpeisiin erikseen. Maakhtaisuutta EKP:n rahaplitiikassa ei vi lla. Myöskään valuuttakurssiplitiikkaa ei vida EMUssa valjastaa kansallisiin tarpeisiin. Tämä n talus- ja rahaliitssa aina mahdllinen asetelma. Kunhan Sumessa laajasti tiedstetaan, että yleiseurppalaiset krk näkymät vat samat kuin Sumen krknäkymät, tullaan yhä useammin kysymään, millaista rahaplitiikkaa mat talusnäkymämme edellyttävät ja tuk rahaliitn eur mukanaan juuri sitä vai jtakin aivan muuta. Mikä n eurn krk tammikuussa 1999, ja spiik se Sumen tilanteeseen? Sumessa rahaplitiikan hjauskrk n nyt 3 ~ prsentissa (kuvi 1). Rahamarkkinakrkmme vat pitkän aikaa lleet EU:n alimpia: 3 kk:n helibr n tällä hetkellä runsaan 3 Y2 prsentin paikkeilla. Krkrakenteista, ts. markkiniden masta hinnittelusta vi lukea lettamuksen, että vuden kuluttua rahaliittn menevien maiden 3 kk:n krt lisivat knvergituneet 4 V2-5 prsenttiin (kuvi 2). Krkrakenteesta Markka & talus 4/97 I I

12 Sumen lyhyitä markkina krkja % Kuvi r /'-...J l - rf-1 r' -- kesäkuu heinäkuu elkuu syyskuu lkakuu kuukauden helibrkrk 2. 3 kuukauden helibrkrk 3. Sumen Pankin huutkauppakrk Kuvi 2. 3 kuukauden krkjen dtettu kehitys %, , 7 6 I~~ r~ Italia 2. Espanja 3. Saksa 4. Sumi Tilanne I laskettu ennuste saattaa yliarviida krn ja vi muuttua ajan myötä, mutta kert krkjen tdennäköisen muutssuunnan (kuvi 3). Kun krkrakenteesta laskettu ennuste viittaa krkjen selviin nusudtuksiin, herää kysymys, nk rahaliitn krktas Sumen kannalta alitushetkellä väärä. Tuk rahaliitt itse asiassa krkeamman krn, eikä niin kuin piti, paremmat takeet alemmasta krktassta? Oikeata vastausta ei saada mneen vuteen. Ensiksikin talus- ja rahaliitt ei vi lla suhdannesidnnainen hanke, jnka timeenpann laukaisisi suminen tiettyyn suhdannevaiheeseen. Sellaista hetkeä ei tule, jssa kaikkien EU-maiden taludet lisivat samassa tilassa ja kaipaisivat täsmälleen yhtä ja samaa rahaplitiikan mititusta. Tiseksi rahaliittn siirrytään vallitsevien suhdanteiden rytmissä. Rahaliitt ei suhdanteita hävitä, ei kansallisia eikä kansainvälisiä. Rahaliitssakin krk elää mm. suhdanteiden myötä, kun suhdanteet vaikuttavat inflaatinäkymnn. EU:n ennusteet arviivat alueen kasvun vusiksi melk suureksi lähimenneisyyteen verrattuna, millä n vaikutusta krkkehitykseen. Suhdanteiden vauhdittumiseen liittyy yleensä nuseva krk. Suhdanteisiin speutettu krk n sa sitä plitiikkaa, jlla pyritään varmistamaan edellytykset keskimäärin aiemmalle krktaslle pitkällä aikavälillä ja myös alempi reaalikrn tas. Sumen talus kasvaa npeasti Sumen suhdannetilanne pikkeaa EU:n keskeisten maiden suhdannetilanteesta. Sumen taluden käyttäytyminen näyttää pikkeavan myös masta aikaisemmasta käyttäytymisestään: vimakas taluskasvu n yhdistynyt hitaaseen inflaatin. Syyt löytyvät pääsin muualta kuin rahaplitiikasta. Vakaan rahanarvn turvaamiseen kytketyssä, ns. inflaatitavitteen rahaplitiikassa kehitys n sallinut rahaplitiikan hjauskrn ja muiden lyhyiden krkjen laskemisen EU:n alimmille tasille. Tämänhetkiseen 3 V4 prsentin huutkauppakrkn päädyttiin perusteellisen riski harkinnan jälkeen. Rahapliittista harkintaa hjaavana nrmina li hintavakauden tavite, jta n pyritty sveltamaan jhdnmukaisesti vuden 1993 helmikuusta alkaen. Melk pian Sumen Pankin krnnstn jälkeen Bundesbank nsti krka pit- Markka & talus 4/97 12

13 kälti vastaavin perustein eli Saksan taluden tasapaina kskeviin harkintihin njautuen. Saksan ja Sumen krkpäätösten ajittaminen samaan hetkeen ei lisi llut lunnllista eikä Sumen Pankin näkökulmasta edes mahdllista. Valuuttakurssimekanismi ERM tsin sinänsä antaisi perusteita krkplitiikan yhdenmukaistamiselle. Sumen markkaan raha- ja valuuttamarkkinilla khdistuneet dtukset eivät kuitenkaan tuneet Sumen Pankin krkplitiikkaan sellaisia rajitteita, jtka lisivat antaneet aihetta inflaatitavitteesta pikkeavaan ratkaisuun, jllaista man krkplitiikkamme liittäminen keskeisten ERM-maiden krkratkaisuun lisi tarkittanut. Krkpliittisten timien perusteiden n ltava selvinä ja yksiselitteisinä esi llä, jtta niiden viesti välittyisi. On ensiarvisen tärkeätä, ettei rahaplitiikan kytkentä inflaatitavitteeseen hämärry yleisön tietisuudessa. Niin kauan kuin Sumessa harjitetaan maa rahaplitiikkaa, ja peräti sen jälkeenkin, rahaplitiikan ensisijaisena tavitteena n vakaa rahanarv (hidas inflaati). Varmuus rahaplitiikan pririteeteista edistää luttamusta vakaan rahanarvn säilymiseen, mikä taas n tärkeätä man talutemme reaalikehityksen kannalta. Rahaplitiikka reagi inflaatinäkymiin Syyskuun 15. päivän päätös huutkauppakrn V4 prsentin nststa perustui Sumen Pankin käsitykseen taluden tilasta ja sen näkymistä. Varaumana n lisättävä, että sekä vallitsevan että ennustetun taluskehityksemme leimaliisin piirre n varsin npea kasvu. Menneisyydessä tällaiseen kehitykseen vat meillä liittyneet kustannuspaineiden vimistuminen ja inflaati. Rahaplitiikan linjaus perustuu arvin, että maltillinen kustannuskehitys ja hidas inflaati vat jatkssakin yhdistettävissä varsin vahvaan taluskasvuun. Mikään itsestäänselvyys tämä ei kuitenkaan le. Inflaatin irti pääseminen rahaliitn kynnyksellä antaisi Sumelle mahdllisimman hunt lähtökhdat yhteisen rahaplitiikan alkaessa. Varsinkin työllisyysnäkymien kannalta se lisi tuhisaa. Talusplitiikalla, siis raha- ja finanssiplitiikaila, n siksi rahaliitn kynnyksellä aivan erityinen vastuu tasapainisen taluskehityksen pitkän aikavälin edellytysten vahvistamisessa. Viivyttely tai arkuus ei le hyve rahanarvn turvaamisen ja tasaisen taluskasvun edellytyksiä Kuvi 3. Tteutunut ja dtettu 3 kuukauden helibrkrk Odtettu krk laskettu krktermiininteerauksista rakentavassa rahaplitiikassa. Tiedämme, että inflaati vie markkinakrt mukanaan ylös ja että viivyttely inflaatipaineiden trjumisessa lppujen lpuksi tarkittaa pitkäaikaista krkeiden krkjen peridia. Markan kelluessa Sumen Pankki n nudattanut periaatetta, että rahaplitiikassa reagidaan ajissa inflaatikuvan muuttumiseen. Näin vältetään tarpeetnta nykivyyttä rahaplitiikassa. Tämä tukee myös markkinakrkjen ja muiden varallisuusesineiden hintjen suhteellisen vakaata kehitystä ja siten taluden tasapainista kehitystä. Tätä periaatetta n nudatettu myös ERMissä, ja syyskuun krnnst tehtiin tämän periaatteen mukaisesti. Näkymät yhteiseen rahaplitiikkaan siirryttäessä Rahaplitiikkamme ankkuriminen vakaan rahanarvn tavitteeseen ei tarkita, ettei muiden maiden krkkehitys vaikuttaisi Sumen krkihin ennen yhteiseen rahaan siirtymistä. Se vaikuttaa Sumeen mitä suurimmassa määrin, kuten se n vaikuttanut tähänkin asti. Viimeistään vuden 1999 alkaessa lyhyet rahamarkkinakrt vat yhdenmukaistuneet täysin samaksi EMU-maissa. Tietysti Sumelle n tärkeätä, minne tu yhtei- 16 Markka & talus 4/97' 13

14 % Kuvi 4. EU: 3 kuukauden krkja 12 I ~ _------~ 2 ~------~------~ ~ Sumi 2. Saksa 3. Ranska 4. Espanja 5. Italia nen krk asettuu eli miltä krktaslta Eurpan keskuspankki alittaa. Merkitystä n myös sillä, mitä kautta tulle taslle tullaan. Eurpan keskuspankki saa perinnökseen edeltäjiensä plitiikan tulkset. EU-maiden lähiaikjen rahaplitiikka ehtii vielä vaikuttaa vuden 1999 lähtökhtiin. Siksi aiemmin mainittuihin, tämän päivän markkinakrista jhdettuihin markkiniden krkennusteisiin n suhtauduttava varauksin. Sumen kuten muunkin EU-piirin tavitteena n, että lähimmän vuden aikana rahaplitiikassa ja muussa talusplitiikassa tehdään kaikki vitava, jttei rahaliitn alkutaipaleelle siirtyisi inflaatipaineita ja niiden myötä pitkäaikaisia krkpliittisia rasitteita. Vutta 1999 lähestyttäessä rahaplitiikkaan pätee sama kuin finanssiplitiikkaan: jäsenten ei tule tuda rahaliittn rasitteita muiden kannettaviksi. Julkisen sektrin rahitusaseman salta n yleisesti ymmärretty ja hyväksytty, että suurten alijäämien ja ei-kestävien velkapsitiiden (ts. velkakierreriskien) tuminen raha liittn n khtuutnta ja vaarantaa sen tasapaina - tämä näkemys n saanut ilmaisunsa julkisen taluden lähentymiskriteereissä sekä vakaus- ja kasvuspimuksessa. Rahaplitiikkaan pätee sama: jäsenten ei tule tarjta rahaliittn yhteiseksi rasitteeksi hunssa kunnssa levia valuuttja, ts. inflaatipaineita. Kun jäsenmaat vat rahaliitta lähestyttäessä suhdanteiltaan ja inflaatipaineiltaan eri tilanteissa, n välttämätöntä, että kansallinen rahaplitiikka kantaa vastuunsa niin kauan kuin siihen n käytännössä mahdllisuudet. Siihen velvittaa myös lainsäädäntö, niin kansallinen kuin EUtasinenkin. Kansallisissa rahamarkkinakrissa saattaa siten esiintyä erja melk pitkään vunna 1998 (kuvi 4). Itsenäisen krkplitiikan mahdllisuudet kaventuvat sitä mukaa kuin ensi vuden lppu lähestyy, mutta esimerkiksi tulevien EMU-jäsenten keskinäisten ns. kiinnityskurssien tdennäköinen lukitseminen keväällä 1998 ei yksinään eikä sellaisenaan tee hjauskrkjen samastamista välttämättömäksi. Lukitseminen tarkittaa seuraavan vudenvaihteen kiinnityskurssien lukitsemista, ei markkinakurssien lukitsemista kevään ja vudenvaihteen väliseksi ajaksi. Raha- ja valuuttamarkkiniden speutumisreaktit mahdllisiin plitiikkaerihin judutaan tietenkin kansallisissa plitiikkaharkinnissa ttamaan humin. Yleisesti ttaen kuitenkin pätee, ettei krktasjen tarpeetn, aikainen pakklähentäminen le sutavaa, mikäli hintana n rahaliitn inflaatialttiuden lisääntyminen. Inflaatipaineita tarpeen vaatiessa hyvin selkeästi (maakhtaisesti) trjuva plitiikka antaa rahaliitlle sutuisammat lähtökhdat ja tu ajan mittaan alemman rahaliittkrn. Tänä päivänä ei le vielä selvästi nähtävissä, minkälaisten urien kautta kansalliset hjauskrt päätyvät yhteiseen tasn vuden 1998 lppuun mennessä. Krkjen lähestymisurat, samin kuin EMUn alitus krktas, määräytyvät myös siihen saakka harjitetun kansallisen rahaplitiikan perusteella. Tästä vastuusta kansallinen rahaplitiikka ei vapaudu. Mitä lähemmäksi vudenvaihde 1998/1999 tulee, sitä enemmän tämän päivän krkihin vaikuttavat markkiniden käsitykset tun vudenvaihteen jälkeen harjitettavasta talusplitiikasta eli siitä, salliik se vakaan rahataluden ja hyvän reaalikehityksen tteutumisen. Pelättävissä n, että j vunna 1998 jissakin maissa kevennetään finanssiplitiikkaa vahvistuvista suhdanteista hulimatta. Kun useimpien Markka & talus 4/97 14

15 EU-maiden julkisen taluden vakauttaminen muutenkin n edistymässä tavitteisiin nähden epätyydyttävästi, mudstuu keskeiseksi plitiikkangelmaksi EMUssa helpsti julkisen taluden justvaran puuttuminen ja siitä seuraava, kasvun ja työllisyyden kannalta hun rahaja finanssiplitiikan yhdistelmä. Edes jnkinasteisen pelivaran takaisin valtaaminen edellyttäisi julkisen sektrin vakauttamisen jatkamista yli Maastrichtin spimuksen alijäämä- ja velkaminimien sellaiseen pisteeseen, jssa velkakierteiden vaara laskusuhdanteessa lisi eliminitu ja jssa jnkinmittaisen suhdanneautmatiikan tteutuminen finanssiplitiikassa tulisi mahdlliseksi. Sumi näyttää nyt kulkevan julkisen taluden vakauttamispyrkimysten kärjessä. Tämä antaa Sumelle keskimääräistä paremmat lähtökhdat man taluskehityksensä turvaamiseen myös rahaliitssa - mitä malli ppilaaksi mittivat eivät näytä ivaltaneen - ja paremman puheikeuden EU:n piirissä. Ellei julkisen sektrin speuttamisessa kuitenkaan laajemmin EMUssa nnistuta, mudstuu myös krkkehitys EMUssa epätyydyttäväksi ja markkinista tulee häiriöalttiit. Rahaliitssa tisin sanen tteutuu sama raha- ja finanssipliti ikan khtalnyhteys kui~ kansallisessa kehyksessä. Talus- ja rahaliitt ja vakaus Tuk rahaliitt jäsenille sitä vakautta, jta sillä tavitellaan? Maakhtainen asetelma paljn puhuttuun lähentymiseen nähden pikkeaa ratkaisevasti niistä mielikuvista, jita vi ljeltiin pulisen vutta sitten. Heikiksi letetut maat vatkin knvergituneet erittäin npeasti, Maastrichtin kriteereillä mitaten, kun taas ytimen tilanne n sittautunut letettua vaikeammaksi. Maastrichtin spimuksen edellyttämä lähentyminen näyttää siis jtenkuten tteutuvan lähes kautta linjan. Vakaus- ja kasvuspimuksen edellyttämä julkisen sektrin vakauttaminen lähelle tasapaina sen sijaan ei tteudu ainakaan rahaliitn alkuun mennessä - eräitä myönteisiä pikkeuksia (mm. Sumi) lukuun ttamatta. Ns. reaalisen knvergenssin tteutuminen rahaliitn kynnyksellä ei kskaan le llut muuta kuin epärealistinen haave, eikä rahaliitthanketta vi perustaa siihen. Js siis kysymyksenä n, tuk rahaliitt tulevaisuudessa paremmat takeet pysyvästi vakaasta rahataludesta, n vastaus mielestäni: khtuullisella tdennäköisyydellä kyllä. Kska rahaliitt ei le lunteeltaan suhdanneprjekti, n katsetta nstettava yli ja hitse vudenvaihteen 1998/1999. Luttavaiseen arvin rahaliitn menestymismahdllisuuksista n kuitenkin liitettävä vakava varitus rahaliitssakin ratkaistavien plitiikkangelmien aliarviimisesta. Oman talusplitiikkamme tärkein tehtävä n luda mahdllisimman hyvä lähtökhta Sumelle. Se tarkittaa vakaan rahanarvn turvaamista ja julkisen taluden rahitusaseman vahvistamista. _ Asiasanat: EMU, eur, rahaplitiikka, lähentyminen Markka & talus 4/97 15

16 Maksuliikkeen kehitys ja elektrnisituminen Sumessa ja eräissä EU-maissa Tuula Hatakka eknmisti rahitusmarkkinasast Pankkien ylläpitämissä tilisiirtjäijestelmissä välitettävien maksujen arv n erittäin suuri. Vunna 1995 EU:ssa tiliperusteisten maksujen (tilisiirrt, sekit ja maksukrtit 1 ) arv li lähes 45-kertainen EU-maiden bruttkansantutteeseen verrattuna. Vastaavasti maksujen arv suhteessa EU-maiden pankkien taseisiin li yli 20-kertainen 2 Maksujen yhteenlaskettu ecuarv kasvi vudesta 1990 yli 50 %, kun pankkien taseet kasvivat vastaavana ajanjaksna nin 40 %. Näin llen maksujen välitys n kasvanut pankkien taseperusteista liiketimintaa npeammin. Sumessa tiliperusteiset maksut livat nin 16-kertaiset pankkien taseisiin verrattuna vunna Pankkienvälisten ktimaisten maksujen katteet siirretään Sumen Pankin sekkitilijärjestelmässä, ja pankit välittävät varsinaiset maksutiedt suraan tisilleen ilman keskitettyä maksujen selvityskeskusta. Muissa tässä käsiteltävissä vertailumaissa J n useita maksujen selvitys- I Sisältää pankki- ja luttkrtit. Tiliperusteiset maksutapahtumat sisältävät siten myös luttkrttitilien tapahtumat. 2 Maksujen arv n muutettu ecuiksi käyttämällä kk vuden päivänteerauksista laskettuja keskiarvkursseja. Pankkien taseet ecuina: lähde Annual Reprts feurpean Banking Assciatins. BKT EU-maissa: lähde EUROSTAT. J Sumen lisäksi Saksa, Tanska, Espanja, Ranska, Alankmaat, Rutsi ja Is-Britannia. Laajempi selvitys maittaisista erista maksutavissa, pankkien jakeluverkissa ja maksuliikkeen elektrnisuudessa n kirjittajan julkaisussa "Maksuvälineet ja -järjestelmät EU:ssa. Vertailu Sumen ja eräiden EU-maiden välillä", jka ilmestyy julukuussa Sumen Pankin keskustelualitteena. Eri maksutapjen yleisyys vaihtelee humattavasti EU-maissa. Maksutavat eivät muutu npeasti, sillä valintaan vaikuttavat kustannusten hella myös asenteet ja tttumukset. Maksuliike e/ektrnisituu kuitenkin kaiken aikaa; tdellista kulttuurimuutsta dtetaan Internetistä. Sumi pysynee jatkssakin maksuliikkeen kehityksen kärjessä. keskuksia (engl. ACH eli Autmated Clearing Huse), jilla n tili maan keskuspankissa maksujen katteiden siirtämistä varten. Näiden selvityskeskusten timinta n usein eriytynyt vastaanttamaan vain tietyntyyppisiä maksutimeksiantja, esim. sekkejä tai suravelituksia. Tiliperusteisten maksujen lukumäärä vaihtelee EU:ssa (kuvi 1). Vunna 1995 tiliperusteisia maksutapahtumia li Sumessa asukasta khden 136 (146 vunna 1996), kun kk EU:n keskiarv li 110. Sumen ja vertailumaiden välillä n humattavia erja myös eri maksutapjen yleisyydessä (kuvi 2). Sumessa, Rutsissa, Saksassa ja Alankmaissa tiliperusteisista maksutapahtumista suurin sa n ti Iisiirtja. Ranskassa ja Isssa-Britanniassa sekkimaksut vat vielä yleisiä. Tilisiirrt Sumessa tiliperusteisista maksutapahtumista 60 % li tilisiirtja vunna 1996 (kuvi 2). Näistä tilisiirttapahtumista pankit saivat 70 % elektrnisten tietyhteyksien välityksellä. Tilisiirtmaksu välitetään pankille paperisena maksupalvelutimeksiantna tai elektrnisesti jk viitteellisenä tai viestitilisiirtna. Viesti siirrssa maksaja määrittelee maksun sanmatiedn saajalle. Viitteellisessä siirrssa maksun saajalle välittyy maksun khdistustiedksi saajan määrittelemä viitenumer, eikä muuta tieta maksusta välitetä lukuun ttamatta markka määrää ja maksajan nimeä. Markka & talus 4/97' 16

17 ~ ES Sumessa yritykset hitavat maksuliikenteensä usein elektrnisesti, mutta yhä enemmän myös yksityishenkilöt. Laskujen maksamista varten n erillisiä tilisiirtautmaatteja, ja niissä n lisäksi viivakdillisten tilisiirtjen lukijalaite. Kun vunna 1990 näistä tilisiirtautmaateista maksettiin keskimäärin 0,44 tilisiirta asukasta khden, vunna 1996 j 13 tilisiirta. Tilisiirtautmaateista maksettujen tilisiirtjen suus li 20 % tietyhteyksillä pankkeihin lähetetyistä tilisiirttapahtumista vunna Laskujen maksaminen ktipäätteillä ja puhelimen välityksellä n myös lisääntynyt. Rutsissa tilisiirtjen suus li 80 % tiliperusteisista maksutapahtumista vunna 1996 (kuvi 2). Niistä välitettiin pankeille elektrnisesti 69 %. Alankmaissa tilisiirtjen suus tiliperusteisista maksutapahtumista li n. 60 % ja Saksassa 50 %. Vertailumaissa, myös Rutsissa, vain yrityksillä n yleensä mahdllisuus hitaa maksuliikeasiat elektrnisesti. Yksityishenkilöiden tilisiirrt perustuvat suureita sin paperisiin maksupalvelutimeksiantihin, esimerkiksi kti päätteen käyttö laskujen maksamisessa ei vielä le yleistynyt. Itsepalveluautmaattien käyttö n rajittunut pääsin käteisen rahan nstamiseen. Itsepalvelun lisääminen vähittäismaksuliikkeessä edellyttäisi, että käteisautmaatteja vitaisiin käyttää laskujen maksamiseen tai lisi erillisiä maksuautmaatteja. Uutta, tilisiirtautmaatit krvaavaa tekniikkaa edustavat Internet-yhteydet ja ktipäätteiden sekä myös matkapuhelimien käyttö laskujen maksamisessa. Kpl Kuvi 1. Tiliperusteisten maksutapjen lukumäärä vudessa asukasta khden? ~DK - NL FR I ~~ DE L F' - UK... -~ - -~ SE ES = Espanja SE = Rutsi DK= Tanska UK = Is-Britannia DE = Saksa FI = Sumi FR = Ranska NL= Hllanti Kuvi 2. Tiliperusteisten maksutapahtumien jakautuminen v Suravelitus Suravelitus tarkittaa maksajan pankkinsa kanssa tekemää spimusta tiettyjen maksujen autmaattivelituksesta eräpäivänä. Suravelitus autmatisi laskujen maksamisen kknaan. Suravelitustapahtumien arv Sumessa ja vertailumaissa n keskimäärin muutamia tuhansia markkja. Sumessa suravelitustapahtumien suus tiliperusteisista maksuista ei le merkittävästi kasvanut viime vusina. Vunna 1996 asukasta khden li timeksiantja vain keskimäärin viisi vusittain (kuvi 3), mikä n vertailumaista vähiten. Suravelitustimeksiantjen yleistymisen esteenä Sumessa vat etenkin vakiintuneet maksu tavat. On ttuttu maksamaan laskut pankin SE'" NL FI DE ' UK OK " FR 1. Tilisiirrt 2. Suravelitus 3. Sekit 4. Maksukrtit Tiedt vudelta ** Tili siirrt sisältävät vain pankkisiirrt, eivät pstisiirtja.... Ei sisällä sekkejä. ES Markka & talus 4/97 17

18 Kuvi 3. Suravelitus Suravelitustimeksiantjen lukumäärä asukasta khden Kpl,---,----,----, ,---, I----=E:~~~ 10 I :::: 1000 mk Suravelitustapahtumien keskimääräinen arv vusina 1990 ja 1996 FI SE DK DE FR UK NL ES Tiedt vudelta maksupalvelua käyttämällä tai itsepalveluperusteisesti. Tilisiirtmaista myös Rutsissa suravelitusspimuksia n vähän: tapahtumia li asukasta khden laskettuna vain kuusi vunna 1996 (kuvi 3). Vertailumaissa suravelituksen susin kasvu tehstaisi pankkien maksuliikettä suhteellisesti enemmän, kska niissä timeksiannt tulevat pankkeihin usein paperilla eikä elektrnisilla tietyhteyksillä. Saksassa suravelitustapahtumia n eniten asukasta khden laskettuna ja niiden suus tiliperusteisista maksutapahtumista li 40 %. Saksassa suravelituksella maksetaan mm. verja, maksuja julkisista palveluista sekä lehtitilausmaksuja. Suravelitukseksi tilastidaan Saksassa myös pankkienväliset katesiirrt, sillin kun eurcheque-krtilla n nstettu tisen pankin autmaatista rahaa. Espanjassa vlyymeistä laskettuna suravelitus n yleisin tiliperusteinen maksutapa (kuvi 2). Espanja n kuitenkin hyvin käteisvaltainen maa: yleisön hallussa leva rahan määrä li 10.6 % bruttkansantutteesta vunna Tiliperusteisia maksutapahtumia asukasta khden n siellä vähiten vertailumaista (kuvi 1). Tanskassa suravelitustimeksiantja li vunna 1996 asukasta khden lähes yhtä paljn kuin Espanjassa, mutta tapahtuman keskimääräinen arv li lähes kaksinkertainen. Ranskassa ja Isssa-Britanniassa sekä Alankmaissa suravelitusten määrä n kasvanut tasaisesti (kuvi 3). Sekit Sumessa sekit vat lähes kadnneet vähittäiskaupan maksuvälineistäjaj vunna 1987 pankkikrttistjen kappalemäärä ylitti sekkien määrän. Sekkimaksuja li Sumessa vunna 1996 vain 3.7 miljnaa (kuvi 4). Sekin keskimääräinen arv li humattavan krkea verrattuna muihin tiliperusteisiin maksutapihin, markkaa. Sekkejä käytetäänkin nykyisin Sumessa esimerkiksi isissa katesiirrissa eri pankkiryhmien välillä ja arvpaperikaupan maksuissa. Myös perinteisissä sekkimaissa, Ranskassa ja Isssa-Britanniassa sekkien käyttö n vähentynyt. Pankit tivvat, että sekit krvautuisivat vähitellen maksukrttimaksuilla ja suravelituksella. Isssa-Britanniassa sekkien määrän kasvu n saatu katkaistua ja määrä n jpa vähentynyt: vunna 1990 sekkimaksuja li 56 asukasta khden ja 45 vunna 1996 (kuvi 4). Vunna 1996 Markka & talus 4/97 18

19 suravelitus- ja maksukrttitapahtumien yhteenlaskettu määrä asukasta khden li Isssa-Britanniassa yli sekkien määrän eli 63. Ranskassa vastaavat luvut livat sekkimaksuissa yli 85 ja suravelitus- ja maksukrttitapahtumissa 58. Sekkien käyttö n vähentynyt npeasti niissä maissa, jissa n asetettu sekeille kustannukset kattava hinta. Pankki- ja luttkrttimaksut Maissa, jissa maksukrttien käyttö n yleistä, n vastaavasti yleisön hallussa leva rahan määrä alhainen suhteessa bruttkansantutteeseen (kuvi 5). Sumessa tämä suhdeluku nkin alhaisin vertailumaista, nin 2.2 %. Palkka pankkiin -periaate n vallinnut meillä j 1960-luvulta alkaen, ja laskujen maksuun tilirahalla n ttuttu usean vusikymmenen ajan. Sumessa li vunna 1996 tuhatta asukasta khden kymmenen kaupan maksupäätettä, ja lisäksi ne vat vertailumaista tiseksi tehkkaimmassa käytössä Tanskanjälkeen (kuvi 6). Vunna 1996 Sumessa li maksupäätettä khden tapahtumaa (Tanskassa 6 500). Maksupäätetapahtuman keskiarv li Sumessa 240 mk vunna 1995 (250 mk vunna 1996), kun kk EU:n keskiarv li 350 mk. Muissakin vertailumaissa maksukrttistjen määrä n lisääntynyt, kun' kaupan maksupäätteiden määrä n kasvanut (kuvi 6). Espanjassa n tihein maksupääteverkst, mutta sen käyttö n humattavasti vähäisempää kuin Sumessa. Espanjan maksupäätteiden käytön tehttmuuteen vaikuttanee turismi. Turisteja varten tarvitaan maksupäätteitä, mutta niiden käyttö vi lla kausilunteista. Isssa-Britanniassa maksupäätteiden lukumäärä n kasvanut hyvin npeasti. Siellä maksupäätteiden määrän vimakkaaseen kasvuun n vaikuttanut saltaan kilpailu klmen pankkikrttijärjestelmän välillä: maksupäätteen käyttö n vitu rajata vain tietyn järjestelmän pankkikrteille. Eräissä vähittäiskaupissa Isssa-Britanniassa n mahdllista nstaa käteistä kaupan kassilta pankki krtilla, kun kaupan käytössä n elektrninen maksupääte. Näiden nstjen lukumääräksi arviitiin 75 milj. vunna 1994 eli vusittain keskimäärin kahdesta klmeen nsta pankkrttia khden. Vunna 1994 Isssa-Britanniassa li nsttapahtumia käteisautmaateista 1.3 mrd. (1.6 mrd. vunna 1996), jten nstt kauppjen kassilta livat lähes 6 % käteisautmaattinstista. Kpl Kuvi 4. Sekkien lukumäärä asukasta khden vudessa r-.. NL - f---ok SE I, DE 1-- ES FI Kuvi 5. Yleisön hallussa leva raha ja krtti maksut suhteessa BKT:hen 1990 vs % Krttimaksut suhteessa BKT:hen Tiedt vudelta FR UK Markka & talus 4/97' 19

20 Kpl Kpl Kuvi 6. Maksupäätteet Kaupan maksupäätteiden lukumäärä tuhatta asukasta khden - ~ ""'" ~ ~ ""., -:.. V' _. / ES -./ V FI..,.,. FR ~ UK.A-";:::~~ r D~ ""'NL ~ ~ DE Krttitapahtumat maksu päätettä khden vunna 1996 FI DE' ES FR SE DK NL "Tiedt vudelta Issta-Britanniasta ei le käytettävissä tilasttieta tapahtumien määristä. On mahdllista, että Sumessa kauppa alittaa käteisrahan nstpalvelun asiakkaan pankkitililtä kauppjen kassilta pankkikrttistn yhteydessä. Käytäntö edellyttää kaupan maksupäätteen ajantasaista yhteyttä pankkien tilijärjestelmiin katetarkistuksen tekemiseksi. Jnt kaupan kassalla saattavat pidentyä, mikäli asiakaspalvelu hidastuu, mutta tisaalta etuna nstjen yleistyessä lisi kuitenkin kaupan käteiskassissa levien varjen npeampi kiert. Asiakkaiden kannalta käteisnst kassalta stjen yhteydessä vähentäisi tarvetta erillisiin autmaattinstihin, jten käteisautmaatteja ei tarvittaisi lisää. Tämän palve!umudn laajeneminen edellyttää kuitenkin yhteistä näkemystä sen kannattavuudesta niin kaupan kuin pankkienkin näkökulmasta. Maksuliikkeen elektrnisuus Maksuliikkeen elektrnisituessa pankkien tarve ylläpitää suuria knttreita vähenee. Henkilökhtaisia pankkipalveluja käytetään jatkssa suhteellisesti enemmän esim. laina- ja sijitusneuvntaan kuin maksuliikkeen rutiinipalvelujen hitn. Lisääntyvä ktipääte-, Internet- ja puhelinyhteyksien käyttö tilisiirtjen maksamisessa nstaa maksuliikkeen elektrnisuuden astetta. Sumessa tiliperusteisista maksutapahtumista välitettiin elektrnisilla tietyhteyksillä 77 % vunna 1996jaRutsissa % riippuen sekkitapahtumien määrästä, jta ei le tilastitu. Vastaava suus li Ranskassa, Alankmaissaja Saksassa nin %, kun mukaan lasketaan maksukrtti- ja suravelitustapahtumat. Espanjassa elektrnisten timeksiantjen suus li %, mutta luku ei le merkittävä tiliperusteisten maksujen vähyyden vuksi. Muista maista kuin Sumesta ja Rutsista ei le käytössä tilasttietja paperilja pankkiin timitettujen ja elektrnisilla tietyhteyksillä välitettyjen tilisiirtjen suhteesta. Is-Britannia ei myöskään le ilmittanut elektrnisesti välitettyjen maksukrttitapahtumien suutta. Sumessa yksityisasiakkaiden ktipääte- ja puhelinpankkispimusten määrä n 15-kertaistunut vusien 1990 ja 1996 välillä. Ktipäätteen käytön etuna n, että sen käyttö ei vaadi jntusta ja että käyttö ei le sidttu pankkien aukilaikihin. Sumessa yritysasiakkaiden spimuksia knekielisistä maksuliikepalveluista n lisännyt etenkin pankkien tilite tsitteena -palvelu (TITO). Tilite sisältää kaiken kuittitiedn eikä erillisiä pankkikuitteja enää tarvita. Markka & talus 4/97 20