TALOUS JUMISSA SAADAANKO YRITTÄJYYDESTÄ POTKUA? AKAVAn yrittäjäseminaari Jaakko Kiander

Transkriptio

1 TALOUS JUMISSA SAADAANKO YRITTÄJYYDESTÄ POTKUA? AKAVAn yrittäjäseminaari Jaakko Kiander 1

2 TALOUS JUMISSA SAADAANKO YRITTÄJYYDESTÄ POTKUA? Suomen talouden alamäki Ongelmien taustat Taantuman seuraukset Yrittäjien ja yritysten työllisyys Miten talous voisi kasvaa Yritykset ja talouskasvu 2

3 SUOMEN TALOUDEN ALAMÄKI Talouskasvu lähes pysähdyksissä vuosina Tuotannon taso edelleen vuoden 2007 tason alapuolella: modernin historian pisin taantumajakso Vienti ja teollisuustuotanto noin 20 % vuoden 2007 tason alapuolella Työllisyys heikentynyt noin 5 % ja työttömyysaste noussut yli 9 %:in Julkinen talous alijäämäinen 2009-> Suomen talous on kehittynyt selvästi Ruotsia heikommin ja jopa hieman euroalueen keskiarvoa heikommin 3

4 KOKONAISTUOTANTO ON JÄÄNYT JÄLKEEN VANHALTA KASVUTRENDILTÄÄN JO 20 % (= 40 MRD!!) BKT kasvutrendi

5 TÄRKEIN SYY KASVUN PYSÄHTYMISEEN ON HEIKKO TUOTTAVUUSKEHITYS BKT kasvutrendi Tuottavuus

6 TAUSTALLA TUTUT ONGELMAT Ongelmat johtuvat viennin ja vientiteollisuuden heikkoudesta Heikon viennin takana ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä Ulkoiset tekijät: Globaali finanssikriisi Euron vahvuus Euroalueen velkakriisi ja taantuma : heikko investointikysyntä Venäjän pakotteet, öljyn hinta ja ruplan heikkous Kotimaiset tekijät: Nokia-sektorin nopea supistuminen Metsäteollisuuden kapasiteetin lasku Kilpailukyvyn heikentyminen 6

7 TUOTTAVUUS JA KILPAILUKYKY Korkean arvonlisäyksen tuotannon supistuminen on alentanut koko kansantalouden keskimääräistä tuottavuutta Jäljellejääneiden toimipaikkojen tuottavuus ei kuitenkaan ole alentunut Palkkatason nousu ( ) ja tuottavuuden lasku ( ) ovat nostaneet yksikkötyövoimakustannuksia nopeammin kuin kilpailijamaissa ( ) Kilpailukyky on heikentynyt, koska yksikkötyövoimakustannukset ovat nousseet Palkkamaltin ansiosta kilpailukyky alkanut parantua

8 ESIMERKKI MUUTOKSESTA: SUOMI VS. SAKSA 8

9 VAIHTOTASEEN SUURI YLIJÄÄMÄ ROMAHTI 4 VUODESSA ( ) Vaihtotaseen ylijäämä, prosenttia/bkt 9

10 TYÖVOIMA JA TYÖLLISYYS: EI (VIELÄ) SUURIA MUUTOKSIA työvoima työlliset

11 TAANTUMAN/LAMAN SEURAUKSET Kuten voi odottaakin: Julkinen velka kasvanut Valtio ja kunnat ovat vähitellen siirtyneet säästölinjalle Työttömyys on kasvanut ja kasvaa edelleen Mutta hieman yllättäen: Työllisyys ei ole romahtanut Kotitalouksien ostovoima ja kulutus ovat pitäneet pintansa Julkinen sektori ei ole toistaiseksi tehnyt merkittäviä leikkauksia Selitys: Siirtyminen 0-korkoihin on tukenut kotimarkkinoita ja pienentänyt velanhoitokustannuksia 11

12 TYÖVOIMA JA TYÖLLISET työvoima työlliset

13 PALKANSAAJAT JA PALVELUALAT palkansaajat palvelualojen työllisyys

14 YRITTÄJIEN TYÖLLISYYS Yrittäjät ja perheenjäsenet, työlliset (1000 henk)

15 MITEN SUOMEN ONGELMAT RATKAISTAAN? Suomi ei voi vaikuttaa vientimaiden kysyntään eikä euron kurssiin Viennin kasvua voidaan edistää vain parantamalla kilpailukykyä ja luomalla uutta tuotantoa Pitkän aikavälin kasvupotentiaalia voidaan kohentaa työvoiman tarjontaa kasvattavilla rakenneuudistuksilla Eläkeuudistus Työmarkkinauudistukset Julkisen talouden tasapainoa voidaan parantaa julkisen sektorin rakenneuudistuksilla Sote-uudistus 15

16 ASTEITTAINEN SOPEUTUS VAI NOPEAT RAKENNEUUDISTUKSET? Kilpailukykyä suhteessa muihin euromaihin voidaan parantaa asteittain pitämällä työvoimakustannusten nousu kilpailijamaita hitaampana Suomi on ollut tällä tiellä vuodesta 2012 Suhteellisen aseman parantuminen tapahtuu hitaasti Nopea muutos edellyttää poikkeuksellisia toimia: Pelkkä palkkamaltti ei tällöin riitä, vaan tarvitaan heti 5 %:n alennus työvoimakuluihin, ja sen jälkeen pitkäaikainen suhteellista asemaa parantava palkkamaltti Hallitus: Jos sopimusta ei synny, tavoitteeseen pyritään sopimukset ohittavalla lainsäädännöllä (vaikutukset tosin vasta 2017) 16

17 MITEN TALOUS VOISI KASVAA Kasvua ei voida hakea julkisen sektorin kasvulla, vaikka julkisia investointeja voidaankin lisätä Uusien työpaikkojen pitää syntyä yrityksiin Tarvitaan yritysten kasvua ja uusia yrityksiä Yrityssektori ei kuitenkaan ole yhtenäinen Suuret vs. pienet yritykset Vienti- vs. kotimarkkinayritykset Teollisuus- vs. palveluyritykset Yrityksillä on erilaisia intressejä ja talouspolitiikka vaikuttaa erilaisiin yrityksiin eri tavoin 17

18 YRITYKSET JA TALOUSKASVU Kasvua voidaan edistää parantamalla yritystoiminnan yleisiä toimintaedellytyksiä Helppoja parannuskohteita ei kuitenkaan ole helppo nimetä Kustannustaso ja hintakilpailukyky Työvoimakustannusten aleneminen hyödyttää kaikkia yrityksiä, mutta yleinen palkkatason/ostovoiman lasku haittaa kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä Verotus Yhteisövero on matala Arvonlisäveron nosto hyödyttää vientiä mutta haittaa kotimarkkinoilla toimivia Säätely: kuinka paljon on turhaa? Kokemus: yritystoiminta riippuu myös suhdanteista 18

19 19 KIITOS!