Asuinalueen tyypin ja sijainnin vaikutus. ihmisten liikkumiseen. Markku Kivari, Strafica Oy. ASTAR loppuseminaari ihmisten liikkumiseen

Transkriptio

1 Asuinalueen tyypin ja sijainnin vaikutus Markku Kivari, Strafica Oy 1

2 Lähtökohdat Yleisenä tavoitteena ymmärtää ihmisten liikkumisen sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän välistä vuorovaikutusta: Ihmisten liikkuminen on yksilöiden elämään liittyvien a) tarpeiden, b) toimintojen sijoittumisen ja c) liikennejärjestelmän muodostama kokonaisuus. (Ihmisten liikkumistarpeita on selvitetty ASTAR/ILTA-projektissa) Liikenne- ja maankäytön suunnittelun käytännön työtä vaikeuttaa yksityiskohtaisen liikkumistiedon puute. Alueellisten liikennetutkimusten tekeminen kallista ja siten mahdollista vain suurissa suunnittelukokonaisuuksissa. Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus kattaa koko maan, mutta otoskoko ei mahdollista tarkkoja alueellisia analyysejä Selvityksen painopiste alueissa, joilta ei ole olemassa tai ei yleensä kerätä alueellista liikkumistietoa Suurten kaupunkiseutujen ulkopuoliset kaupungit -alueet Haja-asutusalueet 2

3 Tavoitteet Valtakunnallisen HLT-aineiston hyödynnettävyyden laajentaminen myös alueellisten toimijoiden tasolle. Testata voidaanko laatia yksinkertaiset liikkumiskäyttäytymistä selittävät nyrkkisääntömallit, jotka ottavat huomioon yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän keskeisiä tekijöitä. Laatia olemassa olevia paikkatietoaineistoja hyödyntävä - hallinnollisista rajauksista riippumaton - tapa kuvata ihmisten liikkumista. 3

4 Luokittelut ja tulokset Alueluokittelu Kuvaa erilaisen yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen vuorovaikutusta Yhteensä 10 luokkaa: Suuret kaupungit: 2 luokkaa (Helsinki, muut) Kaupungit ja taajamat: 5 luokkaa Haja-asutus: 3 luokkaa Ottaa huomioon keskustatoimintojen alueet, päivittäistavarapalvelujen saavutettavuuden, joukkoliikennetarjonnan ja tieluokan, ruututason analyysi. Aluerakenteen vaikutukset liikkumiseen (2 näkökulmaa) Valtakunnan tason saavutettavuus (väestön saavutettavuus eri kulkutavoilla), kuntatason luokittelu Aluerakenteellinen sijainti suhteessa toiminnalliseen keskukseen (väestötiheyden ja etäisyyden perusteella), ruututason analyysi Tuloksena liikkumisen tunnusluvut (matkaluvut ja matkasuoritteet kulkutavoittain ja matkan tarkoituksen mukaan) erikseen kaikille matkoille ja kotiperäisille matkoille 4

5 Alueluokkien kuvaus suuret kaupungit A1. Helsinki Helsingin kaupunki on rajattu omaksi alueekseen, koska alueen joukkoliikennejärjestelmä on Suomen oloissa poikkeuksellisen tehokas, mikä heijastuu voimakkaasti autonomistukseen ja ihmisten matkustuskäyttäytymiseen. A2. Espoo, Kauniainen, Vantaa, Tampere, Turku -alueet Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Tampereen ja Turun alueella on käsitelty omana luokkanaan, koska näiden kaupunkien joukkoliikennejärjestelmän tehokkuus verrattuna muihin Suomen kaupunkeihin on parempi. 5

6 Alueluokkien kuvaus kaupungit ja taajamat B1. Keskustapalvelujen alue. Keskustapalvelujen alueita ovat kaupunkien keskustat ja muut erikokoiset keskukset, joiden alueella on erikoiskaupan liikkeitä ja monipuolista palvelutarjontaa. Keskisuurissa kaupungeissa keskustapalvelujen alueen laajuus on tyypillisesti 3-5 km (halkaisija), pienissä kaupungeissa ja suurten kaupunkien kehyskunnissa alueen laajuus on tyypillisesti 1-2 km. Suuressa osassa kuntia edes kunnan keskusta ei kuulu tähän luokkaan vaan jompaankumpaan palvelutaajamien luokkaan. B2. Palvelutaajama, hyvä joukkoliikenne. Palvelutaajaman alueella on hyvät päivittäistavarakaupan palvelut ja muita palveluita siten, että oman alueen palvelut yleensä riittävät normaaleihin päivittäisiin tarpeisiin. Hyvän joukkoliikenteen palvelutaajamia on lähinnä keskisuurten kaupunkien joukkoliikennevyöhykkeillä ja suurempien kaupunkiseutujen kehyskunnissa. Hyvän joukkoliikenteen palvelutason saavuttaminen edellyttää yleensä paikallisliikennettä. B3. Palvelutaajama, tyydyttävä joukkoliikenne. Palvelutaajaman alueella on hyvät päivittäistavarakaupan palvelut ja muita palveluita siten, että oman alueen palvelut yleensä riittävät normaaleihin päivittäisiin tarpeisiin. Tyydyttävän joukkoliikenteen palvelutaajamia on lähinnä pienten kuntakeskusten ympärillä. Tyydyttävä palvelutaso voidaan saavuttaa myös ilman omaa paikallista linjastoa. B4. Asutustaajama, tyydyttävä joukkoliikenne. Asutustaajamassa on vain välttämättömät palvelut, jolloin merkittävä osa päivittäisistä ostos- ja asiointitarpeista edellyttää matkustamista oman asuinalueen ulkopuolelle. Tyypillisesti tyydyttävän joukkoliikenteen asustustaajama levittäytyy hyvän joukkoliikenteen palvelutaajaman ympärille, jolloin se on vielä paikallisliikenteen piirissä. Tyydyttävä joukkoliikenne voidaan saavuttaa myös pääväylien varrella, jolloin riittävän palvelutason tuottaa alueen läpi kulkeva seudullinen joukkoliikenne. B5. Asutustaajama, välttävä joukkoliikenne. Asutustaajamassa on vain välttämättömät palvelut, jolloin merkittävä osa päivittäisistä ostos- ja asiointitarpeista edellyttää matkustamista oman asuinalueen ulkopuolelle. Välttävän joukkoliikenteen asutustaajamat levittäytyvät yleensä tyydyttävän joukkoliikenteen palvelutaajaman ympärille tai ovat yksittäisiä kylämäisiä asutuskeskittymiä. 6

7 Alueluokkien kuvaus haja-asutus C1. Haja-asutus pääteiden varsilla Valta- ja kantateiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus (1,5 km linnuntieetäisyys) C2. Haja-asutus muiden teiden varsilla, heikko joukkoliikenne. Seutu- ja yhdysteiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus, jolle kuitenkin on tarjolla joukkoliikennepalveluja (esim. yksittäinen pysäkki, jolla vähintään 3 vuoroa/vrk). C3. Haja-asutus muiden teiden varsilla, erittäin heikko joukkoliikenne. Seutu- ja yhdysteiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus, jolle joukkoliikenteen tarjonta on erittäin vähäinen (esim. yksittäisillä pysäkeillä alle 3 vuoroa/vrk). 7

8 Alueluokat, Pohjois-Suomi 8

9 Alueluokat, Etelä-Suomi 9

10 Alueluokat: Tunnusluvut kulkutavoittain Matkasuorite: Suorite asutustaajamissa ja hajaasutusalueilla suurempi Kevytliikenteen suoritteen ja palvelujen suhde nousee esille Ha-suorite ja haja-asutuksen suhde nousee esille (erityisesti pääteiden varrella) Matkaluvut: Haja-asutuksen kokonaismatkaluvut pieniä (aikabudjetti, tarpeita ei voida tyydyttää) Kevytliikenteen matkaluvun ja palvelujen suhde nousee esille Ha-matkaluku korkea asutustaajamissa ja hajaasutuksessa pääteiden varsilla Hyvien JL-taajamien bussin matkaluku noin kolmannes suurten kaupunkien bussin matkaluvusta Heikoilla JL-alueilla noin puolet hyvän JL-alueen matkaluvusta km/hlö/vrk Vuorokauden keskimääräinen matkasuorite aluetyypeittäin eri kulkutavoilla kaikki matkat (HLT 04-05, laajennettu) 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 A1. Helsinki A2. EKVTT B1. Kesk.palv. B2. B3. B4. B5. C1. Hajaasutus C2. Hajaasutus C3. Hajaasutus Muu 12,0 6,3 5,6 9,8 7,4 13,4 7,2 8,8 3,8 2,7 7,6 Pyöräily 0,7 0,7 0,8 1,2 1,0 0,8 0,8 0,4 0,3 0,5 0,7 Kävely 1,2 0,9 1,2 1,1 1,1 0,9 1,0 0,7 0,6 0,5 1,0 Bussi 3,7 4,0 2,7 2,2 1,4 3,8 3,2 2,5 5,4 3,3 3,1 Raideliikenne 5,0 2,8 2,6 3,0 3,0 2,1 0,6 0,1 0,1 2,1 2,2 Henkilö- tai pakettiauto 23,2 31,7 28,4 28,3 32,6 33,4 36,8 45,0 41,1 40,9 33,2 matkaluku/hlö/vrk Vuorokauden keskimääräinen matkaluku aluetyypeittäin eri kulkutavoilla kaikki matkat (HLT 04-05, laajennettu) 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 A1. Helsinki A2. EKVTT B1. Kesk.palv. B2. B3. B4. B5. C1. Hajaasutus C2. Hajaasutus C3. Hajaasutus Muu 0,05 0,08 0,06 0,07 0,06 0,08 0,07 0,10 0,07 0,14 0,07 Pyöräily 0,13 0,23 0,34 0,40 0,41 0,26 0,29 0,15 0,11 0,12 0,27 Kävely 0,92 0,70 0,96 0,71 0,62 0,59 0,52 0,35 0,32 0,28 0,64 Bussi 0,32 0,28 0,08 0,11 0,06 0,15 0,08 0,07 0,16 0,08 0,14 Raideliikenne 0,40 0,07 0,04 0,04 0,03 0,02 0,01 0,00 0,01 0,01 0,06 Henkilö- tai pakettiauto 1,10 1,60 1,48 1,72 1,89 2,01 1,93 2,01 1,75 1,68 1,71 Koko maa Koko maa 10

11 Alueluokat: Tunnusluvut tarkoituksen mukaan Matkasuorite Vapaa-ajan matkat lähes vakio, haja-asutusalueilla pienempi Ostos- ja asiointimatkasuorite heikon palvelun taajamissa ja hajaasutusalueilla suuri Työmatkasuorite keskusta-toimintojen alueella ja hyvän palvelun taajamissa pieni Opiskelumatkojen suorite Helsingissä ja haja-asutusalueilla suuri Matkaluvut Vapaa-ajan matkaluku hyvän palvelun taajamissa suuri ja hajaasutusluokissa pieni Ostos- ja asiointimatkaluku hajaasutusluokissa pieni Opiskelu- ja työasiamatkaluku lähes vakioita Työmatkaluku suuri suurissa kaupungeissa ja pienin hajaasutusluokissa km/hlö/vrk Vuorokauden keskimääräinen matkasuorite aluetyypeittäin tarkoituksen mukaan kaikki matkat (HLT 04-05, laajennettu) 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 A1. Helsinki A2. EKVTT B1. Kesk.palv. B2. B3. B4. B5. C1. Hajaasutus C2. Hajaasutus C3. Hajaasutus Vapaa-aika 29,2 27,8 27,0 28,8 28,1 32,0 24,1 23,9 25,2 19,3 26,6 Ostos- ja asiointi 3,4 4,8 4,7 5,4 5,8 5,6 8,1 11,5 11,6 12,2 6,7 Opiskelu 1,7 1,0 0,7 1,2 0,7 1,2 2,0 2,7 3,3 3,7 1,6 Työasia 4,4 5,2 4,0 4,3 5,4 6,3 7,5 10,9 2,5 4,6 5,6 Työ 7,2 7,5 4,8 6,0 6,3 9,3 7,7 8,3 8,8 10,2 7,3 matkaluku/hlö/vrk Vuorokauden keskimääräinen matkaluku aluetyypeittäin tarkoituksen mukaan kaikki matkat (HLT 04-05, laajennettu) 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 A1. Helsinki A2. EKVTT B1. Kesk.palv. B2. B3. B4. B5. C1. Hajaasutus C2. Hajaasutus C3. Hajaasutus Vapaa-aika 1,06 1,14 1,18 1,21 1,22 1,17 1,10 1,05 1,01 0,84 1,12 Ostos- ja asiointi 0,86 0,84 0,96 0,92 0,97 0,92 0,91 0,81 0,71 0,69 0,88 Opiskelu 0,21 0,21 0,20 0,25 0,19 0,24 0,22 0,19 0,24 0,24 0,22 Työasia 0,13 0,14 0,10 0,12 0,14 0,15 0,11 0,16 0,06 0,10 0,12 Työ 0,67 0,61 0,51 0,55 0,54 0,63 0,54 0,48 0,39 0,45 0,55 Koko maa Koko maa 11

12 Saavutettavuusluokat Saavutettavuusluokka 1 Pääkaupunkisedun työssäkäyntialue. Helsingin metropolialue. Saavutettavuusluokka 2 Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen ulkopuolinen Etelä-Suomi, jossa sijaitsee useita suuria ja keskisuuria kaupunkeja ja josta on hyvät yhteydet pääkaupunkiseuduille. Ruuhka- Suomi. Saavutettavuusluokka 3 Eteläisen Suomen ulkopuoliset hyvien raideliikenneyhteyksien varrella ja solmupisteissä sijaitsevat kaupungit ja kaupunkiseudut. Maakuntakeskukset ja muut vahvat keskukset. Saavutettavuusluokka 4 Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen alueet, jotka sijaitsevat kaukana pääliikenneyhteyksistä ja maakuntakeskuksista. Maa- ja metsätalous- Suomi. 12

13 Saavutettavuusluokat: Tunnusluvut kulkutavoittain Matkasuorite Luokka 2 Etelä-Suomen vyöhyke => PKS vaikutusalue/matkasuorite suurin Luokka 4 kaukana kaikesta => matkasuorite pienin Kulkutapa muu (lentäminen, laiva jne) selvästi pienempi luokassa 4 Lähiliikenne ja pääradan vaikutus näkyy luokissa 1 ja 3 Ha-suorite suurin luokissa 2 ja 4 Matkaluku: Raideliikenne ja bussi luokassa 1 Kävely luokissa 1-3, pyöräily luokissa 2-4 Ha- matkaluku suurin luokassa 2 ja 3 km/hlö/vrk Vuorokauden keskimääräinen matkasuorite saavutettavuusluokittain eri kulkutavoilla, kaikki matkat (HLT 04-05, laajennettu) 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Koko maa Muu 9,1 9,2 7,5 2,5 7,6 Pyöräily 0,6 0,7 0,9 0,7 0,7 Kävely 1,0 1,0 1,0 0,9 1,0 Bussi 3,3 3,1 3,2 2,8 3,1 Raideliikenne 4,0 1,2 1,9 1,6 2,2 Henkilö- tai pakettiauto 30,6 34,8 32,4 36,5 33,2 Vuorokauden keskimääräinen matkaluku saavutettavuusluokittain eri kulkutavoilla kaikki matkat (HLT 04-05, laajennettu) 4,00 3,50 3,00 matkaluku/hlö/vrk 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0, Koko maa Muu 0,07 0,07 0,07 0,09 0,07 Pyöräily 0,19 0,24 0,35 0,27 0,27 Kävely 0,73 0,63 0,63 0,50 0,64 Bussi 0,24 0,14 0,09 0,07 0,14 Raideliikenne 0,21 0,01 0,01 0,01 0,06 Henkilö- tai pakettiauto 1,49 1,84 1,78 1,68 1,71 13

14 Saavutettavuusluokat: Tunnusluvut tarkoituksen mukaan Suorite: Vapaa-ajan matkojen ja saavutettavuuden riippuvuus Ostosmatkojen ja saavutettavuuden riippuvuus Opiskelumatkat luokassa 4 Työasiamatkat luokissa 2 ja 3 Työmatkat luokissa 1 ja 2 Matkaluku: Heikko saavutettavuus pienentää vapaa-ajan matkojen ja ostos- /asiointimatkojen matkalukua (suorite kasvaa ostos- ja asiointimatkoilla) Vapaa-aika luokassa 3 Opiskelumatkat vakio Työasiamatkat vakio Työmatkat luokissa 1 ja 2. km/hlö/vrk matkaluku/hlö/vrk Vuorokauden keskimääräinen matkasuorite saavutettavuusluokittain matkan tarkoituksen mukaan, kaikki matkat (HLT 04-05, laajennettu) 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Koko maa Vapaa-aika 27,0 27,3 26,7 24,0 26,6 Ostos- ja asiointi 5,4 7,0 6,5 8,8 6,7 Opiskelu 1,6 1,5 1,5 2,2 1,6 Työasia 5,3 6,5 6,1 3,5 5,6 Työ 9,4 7,7 5,8 6,6 7,3 Vuorokauden keskimääräinen matkaluku saavutettavuusluokittain matkan tarkoituksen mukaan, kaikki matkat (HLT 04-05, laajennettu) 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0, Koko maa Vapaa-aika 1,09 1,13 1,17 1,02 1,12 Ostos- ja asiointi 0,87 0,90 0,90 0,83 0,88 Opiskelu 0,22 0,20 0,23 0,21 0,22 Työasia 0,13 0,12 0,12 0,10 0,12 Työ 0,63 0,58 0,51 0,46 0,55 14

15 Saavutettavuuden ja alueluokittelun suhde Otoskoko (haastatellut) Saav 1 Saav 2 Saav 3 Saav 4 Yhteensä Keskustatoimintojen alueet t Haja-asutus Yhteensä Matkaluku (matkaa/hlö/vrk) Saav 1 Saav 2 Saav 3 Saav 4 Koko maa Keskustatoimintojen alueet 2,97 2,99 2,97 2,64 2,95 t 3,07 2,98 2,94 2,91 2,93 Haja-asutus 2,70 2,58 2,58 2,21 2,46 Yhteensä 2,97 2,92 2,93 2,63 2,87 Matkasuorite (km/hlö/vrk) Saav 1 Saav 2 Saav 3 Saav 4 Koko maa Keskustatoimintojen alueet 41,6 48,9 36,5 46,8 41,3 t 54,2 54,0 46,3 43,6 48,8 Haja-asutus 51,7 51,0 59,3 47,1 52,6 Yhteensä 50,7 52,6 46,7 45,1 48,4 15

16 Aluerakenneluokat Pääkaupunkiseutu (PKS) Pääkaupunkiseudun kunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen on käsitelty omana ryhmänään, koska alue muodostaa Suomen oloissa ainutlaatuisen aluerakenteellisen kokonaisuuden. Aluerakenneluokka 1 Vahva maakunta- tai aluekeskus, josta löytyy monipuolinen laajempaa aluetta palveleva palvelutarjonta. Käsittää myös pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen. Aluerakenneluokka 2 Pieni aluekeskus tai vahvan maakunta- tai aluekeskuksen välitön työssäkäyntivyöhyke, josta käydään sekä töissä että asioimassa lähellä olevassa aluekeskuksessa. Aluerakenneluokka 3 Omavaraiset alueet, jotka sijaitsevat maakuntatai aluekeskusten välittömän vaikutuspiirin ulkopuolella, tai laajat alueet, joissa väestötiheys ei riitä monipuolisten palvelukeskittymien syntymiseen. 16

17 Aluerakenneluokat: Tunnusluvut kulkutavoittain Suorite Ha-, bussi- ja raideliikennesuorite loogisia Muu -kulkutavan riippuvuus aluerakenneluokasta Pyöräily PKS/luokka 3 Kävely PKS/luokka 1 Matkaluku Pyöräily vakio luokissa 1 ja 2, vähäisintä PKS:llä Kävely, bussi ja juna pienenee loogisesti PKS => luokka 4 Ha suurin luokassa 2 ja pienin PKS:llä Vuorokauden keskimääräinen matkasuorite aluerakenneluokittain eri kulkutavoilla kaikki matkat (HLT 04-05, laajennettu) 60,0 50,0 40,0 km/hlö/vrk 30,0 20,0 10,0 0,0 PKS Koko maa Muu 10,7 8,2 7,3 3,0 7,6 Pyöräily 0,6 0,9 0,8 0,6 0,7 Kävely 1,1 1,1 0,9 0,8 1,0 Bussi 3,8 3,0 2,9 3,2 3,1 Raideliikenne 4,7 2,4 1,3 0,7 2,2 Henkilö- tai pakettiauto 26,9 32,4 35,7 37,7 33,2 Vuorokauden keskimääräinen matkaluku aluerakenneluokittain eri kulkutavoilla kaikki matkat (HLT 04-05, laajennettu) 4,00 3,50 3,00 matkaluku/hlö/vrk 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 PKS Koko maa Muu 0,07 0,07 0,07 0,10 0,07 Pyöräily 0,17 0,30 0,30 0,22 0,27 Kävely 0,80 0,71 0,53 0,47 0,64 Bussi 0,31 0,14 0,08 0,07 0,14 Raideliikenne 0,28 0,03 0,01 0,01 0,06 Henkilö- tai pakettiauto 1,30 1,77 1,88 1,68 1,71 17

18 Aluerakenneluokat: Tunnusluvut tarkoituksen mukaan Suorite Vapaa-aika suorite pienin luokassa 3, suurin PKS:llä Ostos- ja asiointi kasvaa PKS => luokka 3 Työasiamatkat suurin aluekeskuksissa Työmatkat suurin PKS:llä, pienin luokassa 2 Matkaluku Etäisyys aluerakennekeskuksesta pienentää matkalukua kaikissa matkaryhmissä PKS:llä työmatkojen ja työasiamatkojen matkaluku suurin km/hlö/vrk 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Vuorokauden keskimääräinen matkasuorite aluerakenneluokittain matkan tarkoituksen mukaan, kaikki matkat (HLT 04-05, laajennettu) PKS Koko maa Vapaa-aika 29,5 26,5 27,6 21,1 26,6 Ostos- ja asiointi 4,1 5,9 7,3 10,6 6,7 Opiskelu 1,5 1,3 1,7 2,4 1,6 Työasia 4,5 6,8 5,6 4,0 5,6 Työ 8,1 7,4 6,7 7,7 7,3 matkaluku/hlö/vrk 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 Vuorokauden keskimääräinen matkaluku aluerakenneluokittain matkan tarkoituksen mukaan, kaikki matkat (HLT 04-05, laajennettu) 0,00 PKS Koko maa Vapaa-aika 1,06 1,18 1,13 0,99 1,12 Ostos- ja asiointi 0,85 0,94 0,87 0,80 0,88 Opiskelu 0,22 0,22 0,22 0,21 0,22 Työasia 0,14 0,12 0,12 0,11 0,12 Työ 0,65 0,57 0,52 0,44 0,55 18

19 Johtopäätöksiä Alueluokat: Tyypillinen keskisuuren kaupungin rakenne: keskusta (B1), joukkoliikennevyöhyke (B2), autokaupunki (B4) Tyypillinen pienen kaupungin rakenne: keskusta (B1), palvelutaajama-alue (B3), asutustaajama-alue (B5). Palvelujen ja kevyen liikenteen suhde selvä Haja-asutusluokat toimivat loogisesti suoritteen/matkaluvun suhteen (toiminnot kaukana=> saavutettavuus heikko) Saavutettavuusluokat: Erot työmatkoissa ja ostos-/asiointimatkoissa Saavutettavuusluokka 4 osoittaa, ettei kaikkia käyttäjien tarpeita voida tyydyttää (suorite suuri => aikabudjetti rajoittaa=>matkaluvut pieniä) Luokka 3 liikkumisen osalta tasapainoinen (Matkaluku/matkasuorite suhde hyvä), palveluita tarjolla ja saavutettavissa, joten tarpeet voidaan tyydyttää Aluerakenneluokat: Aluerakenne heijastuu erityisesti vapaa-ajan ja ostos-/asiointimatkojen suoritteisiin Pyöräilyn asema PKS:llä heikko (korkea joukkoliikenteen palvelutaso) Merkitys liikkumisen selittäjänä: Päivittäisen liikenneympäristö > aluerakenteellinen sijainti > valtakunnallinen saavutettavuus 19

20 Käyttöesimerkkejä Väestön sijoittuminen eri alueluokkiin Tarpeet ja toimenpidevalikoima eri luokissa erilainen => Suunnittelun painopistealueiden tunnistaminen ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi Haja-asutus muiden teiden varsilla, erittäin heikko jkl Haja-asutus muiden teiden varsilla, heikko jkl 5 % 6 % Väestöosuudet eri alueluokissa Uuden maankäytön sijoittumisen vaikutusten arviointi Haja-asutus pääteiden varsilla Asutustaajama, välttävä jkl Asutustaajama, tyydyttävä jkl Palvelutaajama, tyydyttävä jkl 6 % 9 % 10 % 19 % Palvelutaajama, hyvä jkl 14 % Keskustapalvelujen alueet 32 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 20

21 Käyttöesimerkkejä / Yleiskaavan kasvun sijoittuminen (Laskennallinen kulkutapajakauma Sipoossa) YLEISKAAVA ALUELUOKAT LIIKKUMISEN TUNNUSLUVUT Vuorokauden keskimääräinen matkaluku aluetyypeittäin eri kulkutavoilla kaikki matkat (HLT 04-05, laajennettu) 4,00 3,50 3,00 matkaluku/hlö/vrk 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 A1. Helsinki B1. A2. EKVTT Kesk.palv. B2. B3. B4. B5. C1. Hajaasutus C2. Hajaasutus C3. Hajaasutus Muu 0,05 0,08 0,06 0,07 0,06 0,08 0,07 0,10 0,07 0,14 0,07 Pyöräily 0,13 0,23 0,34 0,40 0,41 0,26 0,29 0,15 0,11 0,12 0,27 Kävely 0,92 0,70 0,96 0,71 0,62 0,59 0,52 0,35 0,32 0,28 0,64 Bussi 0,32 0,28 0,08 0,11 0,06 0,15 0,08 0,07 0,16 0,08 0,14 Raideliikenne 0,40 0,07 0,04 0,04 0,03 0,02 0,01 0,00 0,01 0,01 0,06 Henkilö- tai pakettiauto 1,10 1,60 1,48 1,72 1,89 2,01 1,93 2,01 1,75 1,68 1,71 Koko maa Lähtötiedot: Nykytilanteen alueluokitus ja yleiskaavan väestösuunnitteet alueittain Väestösuunnitteet sijoitetaan nykyisen alueluokituksen päälle => Arvioidaan alueluokkien muutokset ennustetilanteessa (muutokset ptpalveluissa ja JL-tarjonnassa => Lasketaan tunnusluvut 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kulkutapajakauma HAPA BUSSI RAIDE KEVYT Nykytila Kasvu Ennuste 21

22 Käyttöesimerkkejä / Rakentamisvaraukset Kouvolan seudulla Rakentamisvaraukset vs. nykyrakenne Nykyisten ja uusien asukkaiden sijoittuminen aluetyypeittäin 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Keskustapalvelujen alue Palvelutaajama, hyvä jkl Palvelutaajama, tyydyttävä jkl Asutustaajama, tyydyttävä jkl Asutustaajama, välttävä jkl Haja-asutus pääteiden varsilla Haja-asutus muiden teiden varsilla, heikko jkl Haja-asutus muiden teiden varsilla, erittäin heikko jkl Nykyinen väestö Uudet asukkaat Lähtötiedot: Nykytilanteen alueluokitus ja tonttivarannon sijoittuminen Tonttivaranto sijoitetaan nykyisen alueluokituksen päälle => lasketaan tunnusluvut liikkumisen kannalta edullisesti /epäedullisesti sijoittuville alueille 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Toteutusjärjestyksen arviointi Maankäytön vaikutus kulkutapajakaumaan Nykyinen maankäyttö Uusi maankäyttö (kaavavaranto) Liikennejärjestelmän kannalta edullisesti sijoittuvat 2000 asukasta (n asuntoa) Liikennejärjestelmän kannalta epäedullisesti sijoittuvat 2000 asukasta (n asuntoa) Kävely Pyöräily Bussi Raideliikenne Henkilö- tai pakettiauto Muu 22

23 Tulosten hyödyntäminen Liikkumisen perustietojen tuottaminen jos saatavilla ei ole alueellista tutkimustietoa => voidaan hyödyntää tavoite/politiikkakeskustelussa. Maankäytön sijoittamistarkasteluissa kulkutapaosuuksien ja liikennesuoritteiden arviointiin => mm. päästölaskelmat ja liikkumisen hinta. Joukkoliikennejärjestelmän tarjonnan ja maankäytön suhteen arviointiin => matkatuotosten/käyttäjämäärien yleispiirteinen arviointi. Kevytliikenteen matkatuotosten/käyttäjämäärien yleispiirteinen arviointi. Menetelmä toimii => jatkokehitys muiden muuttujien/ uusien aineistojen (YKR?) pohjalta. 23