Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Ville Helminen Suomen ympäristökeskus 1.6.
|
|
- Noora Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Ville Helminen Suomen ympäristökeskus KESKUSTA-ALUEIDEN TUNNISTAMINEN JA KESKUSTA-ALUEIDEN RAJAAMINEN TILASTOLLISELLA PAIKKATIETOMENETELMÄLLÄ Sisältö Johdanto... 1 Keskustarajauksen kriteereistä... 2 Hankkeessa toteutetut menetelmätestaukset... 5 Menetelmien vertailu Johdanto Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhdyskuntarakenteen seurantatietojen mukaan kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehitystä on viimeiset vuosikymmenet leimannut yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Sen yhtenä keskeisenä ilmentymänä on ollut henkilöautoriippuvaisen yhdyskuntarakenteen ja erityisesti asuntokuntien moniautoisuuden kasvu luvun laman jälkeen kaupunkiseutujen kehitys on kuitenkin eriytynyt yhä selkeämmin siten, että erityisesti kasvuseutujen keskusta-alueiden eheytyminen on edistynyt, mutta kaupunkiseutujen reuna-alueiden alhaisen tiheyden pientaloalueet ovat laajentuneet ja erkaantuneet lähipalveluista. Samaan aikaan on kaupan rakenteessa tapahtunut muutos, jossa suurten kaupan keskittymien ja erityisesti keskustoille tärkeän erikoistavarakaupan myynti on siirtynyt osin pois keskustoista. Varsinkin keskisuurten ja pienten kaupunkiseutujen keskustat ja osin myös suurten kaupunkiseutujen alakeskukset ovat kärsineet tästä kehityksestä, koska keskustan ulkopuoliset kaupan suuryksiköt ovat olleet liian suuria suhteessa näiden kaupunkiseutujen ostovoimaan. Suomessa keskusluokitusjärjestelmän hierarkkisuudesta luopuminen onkin ollut yksi keskeinen puute yhdyskuntarakenteen kehittämisessä erisuuruisilla kaupunkiseuduilla. Valtakunnallisen aluerakenteen eriytyvän kehityksen vuoksi tilanne on tässä suhteessa entisestään heikentynyt. Hierarkkisuudesta luopuminen on ollut poikkeuksellista useisiin muihin maihin verrattuna. Kaupan sijainti yhdyskuntarakenteessa on nykyisin korostunut, koska kaupunkikehityksessä on laajasti siirrytty ns. tuotantokaupungista kulutuskaupunkiin. Kauppa liitetään laajemmin vapaa-ajan käyttöön liittyviin toimintoihin. Kaupan suuryksiköistä on osin tullut myös viihdekeskuksia ja kaupunkien keskusta-alueille tyypillisten toimintojen alueita. Olennaista yhdyskuntarakenteen kehityksen kannalta onkin kaupan suuryksiköiden sijainti suhteessa asutus- ja työpaikkatihentymiin ja olemassa oleviin keskustoihin sekä palvelutarjonnaltaan monipuolisiin alakeskuksiin. Empiiristen tutkimusten mukaan yli puolet kaupan matkoista tehdään jalan tai pyörällä, jos kauppa on alle kilometrin etäisyydellä. SYKEn uusimpien tutkimusten mukaan ikääntyminen on kohdistunut erityisesti kaupunkiseutujen
2 monipuolisiin alakeskuksiin. Taustalla on muutto lähelle lähipalveluita kohtuullisen hintatason asuntoihin, osin senioritaloihin. Muuttoon liittyy myös luopuminen työuran jälkeen perheen toisesta autosta ja myöhemmin autottomuus. Tämä tulevaisuudessa edelleen voimistuva kehitys tulee ottaa erityisesti huomioon kaupan ohjauksessa. Kaupan palvelut ja niiden tavoitettavuus palveluvarustukseltaan monipuolisissa alakeskuksissa ja joukkoliikennepalveluiden palvelutaso ovat elintärkeitä erityisesti ikääntyvän väestön osalta. Maankäyttö- ja rakennuslaissa keskusta-alueella viitataan olemassa olevaan keskusta-alueeseen. Lain tulkinta ja soveltaminen edellyttää nykyisten keskusta-alueiden tunnistamista ja rajaamista. Tätä varten on kehitetty valtakunnallisen yhdenmukainen menetelmä nykyisten keskusta-alueiden määrittelemisestä, tunnistamisesta ja rajaamisesta. Menetelmä perustuu valtakunnallisesti kattaviin ja tasaisin väliajoin päivitettäviin paikkatietopohjaisiin tilasto-aineistoihin. Keskusta-alueet luokitellaan sijainnin ja koon perusteella, jolloin voidaan erottaa ydinkeskukset alakeskuksista sekä suhteuttaa keskusten merkitys suhteessa toiminnallisiin alueisiin. Tilastollisen menetelmän avulla olemassa olevat keskusta-alueet voidaan rajata yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti kaikkialle. Vastaava menetelmä on käytössä Norjassa ja Tanskassa. Tässä dokumentissa on kuvattu keskustarajauksen menetelmätyön taustaa ja kerrottu testatuista menetelmistä. Keskustarajauksen kriteereistä Keskusta tarkoittaa erilaisten toimintojen keskittymää, jossa sijaitsee tiiviisti ja monipuolisesti keskustahakuisia palvelutoimintoja, kuten erikoiskauppaa, vapaa-ajan palveluita ja julkisia palveluja sekä merkittävästi eri toimialojen työpaikkoja ja asutusta. Keskustat toimivat ympäröivien toiminnallisten alueiden keskuksina ja muodostavat keskusverkon, jolla on hierarkkinen erikokoisiin ytimiin perustuva rakenne. Pääkaupungin vaikutusalueena on koko maa. Maakunnissa voidaan erottaa esimerkiksi maakuntakeskukset, kaupunkiseutujen keskukset, alakeskukset ja lähiökeskukset sekä kunta- ja kyläkeskukset. Ydinkeskusta on eri toimintojen suurin tihentymä kaupunkiseudulla. Suomalaisilla kaupunkiseuduilla ydinkeskusta on melko selkeästi tunnistettavissa, sillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaupunkiseuduilla on yksi selkeä keskus. Keskustan tunnistamiseen ja rajaamiseen on Tanskassa ja Norjassa käytetty tilastollista menetelmää, jossa olemassa olevat keskustat rajataan paikkatietomenetelmillä rekisteripohjaisten aineistojen avulla. Suomessa vastaavan menetelmän pohjana ovat yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) ruutupohjaiset paikkatiedot eri toimialojen työpaikoista ja väestöstä. Rajausta on testattu laajoilla eri hallinnonalojen näkökulmista kerätyillä ja ylläpidetyillä tietoaineistoilla kaupan ja palvelujen sijainnista. Tilastollinen menetelmä tunnistaa keskustan alueena, jossa sijaitsee ympäröivää aluetta selkeästi tiiviimmin palveluiden työpaikkoja, vähittäiskaupan työpaikkoja sekä väestöä. Lisäksi keskusta-alueen tulee olla palveluiltaan monipuolinen, eli siellä tulee sijaita useita erityyppisiä palveluita kuten julkisia palveluita, ravinto- ja hotellipalveluita, pankkeja sekä terveysja sosiaalipalveluita. Lisäksi keskustassa on oltava hyvä joukkoliikenteen saavutettavuus. Mitä suurempi keskusta, sitä monipuolisempi erilaisten toimintojen tarjonta on. Alakeskuksissa ja paikallistason keskuksissa toimintojen määrä on vähäisempi, mutta monipuolisuus säilyy keskustaalueen keskeisenä tunnistamiskriteerinä. Keskusta-alueen rajaaminen tunnistetun ytimen ympärille voidaan tehdä usealla eri karkeustasolla. Keskustalla on sekä fyysinen että toiminnallinen rakenne, joihin vaikuttavat voimakkaasti
3 paikalliset ominaispiirteet. Toiminnallista rakennetta kuvaa jalankulkukeskusta, joka voidaan hahmottaa alueena, jossa eri toiminnot sijaitsevat jalankulkuetäisyydellä toisistaan. Keskusta voi rajautua selkeästi johonkin esteeseen, kuten rantaan, harjuun tai liikenneväylään. Toisaalta ydinkeskustasta lähtee myös vyöhykkeitä, joissa toimintojen tiheys harvenee vähitellen. Tiiviin monipuolisen ytimen lisäksi keskustaa ympäröi alueita, joissa on eri toimintojen keskittymiä ikään kuin keskustan jatkeina. Nämä eivät välttämättä muodosta omia alakeskuksia, mutta liittyvät fyysisesti keskusta-alueisiin. Suurten kaupunkiseutujen alakeskukset ovat väestömäärältään ja palveluvarustukseltaan pienimpien kaupunkiseutujen pääkeskuksen tasolla. Toimiva tilastollinen menetelmä edellyttää keskusten ja alakeskusten luokittelua. Kaupunkiseuduilla luokittelu on suhteutettava kaupunkiseudun kokoon, jotta keskusrakenne hahmottuu paikallistasolle asti. Kaupunkiseuduilla alakeskukset luokitellaan niiden sijainnin, koon, monipuolisuuden ja saavutettavuuden perusteella seuraaviin luokkiin: monipuolinen alakeskus, keskustan jatke, autoon tukeutuva alakeskus tai paikallinen asuinalueen keskus. Kaupunkiseutujen ulkopuolella keskustat ovat erikokoisia kuntakeskuksia ja kylätason lähipalvelukeskuksia. Keskustarajaus voidaan toteuttaa luokittelemalla keskusta-alueet erityyppisiksi tai tasoisiksi keskustoiksi kuten: pääkeskus, alakeskus, kaupallinen keskittymä. Luokittelu on mahdollista toteuttaa myös keskustan koon tai monipuolisuuden mukaan. Koko maata koskevissa tarkasteluissa luokittelu tulisi ulottaa kuvaamaan maaseudun eritasoisia palvelukeskittymiä. Keskeisimmät tunnistettavat keskustatyypit ovat seuraavat: Pääkeskus: Kaupunkiseutujen ytimien tunnistaminen ja ydinkeskustan rajaaminen. Pääkeskusta voidaan määritellä eri toimintojen suurimmaksi tihentymäksi kaupunkiseudulla. Suomalaisilla kaupunkiseuduilla pääkeskusta on melko selkeästi tunnistettavissa. Rajausmenetelmästä riippuen keskustan ulottuvuudet saattavat kuitenkin vaihdella. Alakeskus: Kaupunkiseudun monikeskuksisen rakenteen määrittely. Alakeskus on hankala rajata samalla rajaamiskriteerillä erilaisille alueille, sillä niiden koko ja merkitys vaihtelevat riippuen kaupunkiseudun koosta. Pohjimmiltaan kysymys on siitä, miten isolla alakeskuksella on yhdyskuntarakenteellista merkitystä. Alakeskusten tarkastelussa keskeisin lähtökohta on alakeskusten olemassaolon tunnistaminen. Suurimmille kaupunkiseuduille muodostuu hierarkkinen alakeskusluokitus, jossa merkittävimpien alakeskusten lisäksi voidaan tunnistaa alemman tason alakeskuksia. Pienien kaupunkiseutujen kohdalla olemassa olevat alakeskukset ovat kaupunkiseututasolla merkittäviä, mutta jäävät kooltaan pääkaupunkiseudun alakeskuksia selvästi pienemmiksi. Kaupallinen keskittymä: Kaupallinen keskittymä tai laajempi kaupan alue, joka ei muuten täytä ydinkeskuksen tai alakeskuksen kriteereitä. Nämä alueet ovat yksipuolisesti kaupan alueita. Tilastollisen keskustarajauksen tekemisessä määriteltäviä tekijöitä: Keskustarajauksen tilastollisen menetelmän perusteet: Mitä ovat keskustatoiminnot, Missä ovat keskustatoimintojen keskittymät ja mikä on toimintojen monipuolisuus niissä. Keskustatoimintoja kuvaavat tekijät: Vähittäiskauppa, muut julkiset ja yksityiset palvelut, työpaikkojen keskittymät, asutuksen keskittymät, joukkoliikenteen saavutettavuus. Keskusta-aluetta kuvaavien muuttujien tilastolliset kriteerit:
4 Keskittymisen fyysiset mittarit: kerrosala, yksiköiden tiheys, yksiköiden välinen etäisyys, kävelyetäisyydellä sijaitsevat toiminnot kustakin ruudusta. Toimintojen monipuolisuus: vaatimukset eri toimintojen kattavuudelle keskusta-alueilla, joissa tulisi olla väestöä, työpaikkoja ja palveluja. Työpaikkojen osalta monipuolinen toimialarakenne, palveluiden osalta monipuolista kauppaa, hotellit, ravintolat, pankit, julkisia palveluita sekä joukkoliikennetarjontaa. Yleistä keskustojen rajaamismenetelmästä: Menetelmä riippuu tarkoitusperästä. Kaikki pää- ja alakeskukset voidaan rajata yhdellä menetelmällä ja samoilla raja-arvoilla, mutta tällöin tulos ei välttämättä ole tyydyttävä kaikilla alueilla. Kaupunkiseutujen kokoerot vaikeuttavat yhtenäisen kriteeristön käyttöä. Keskustojen rajaamista varten on testattu erilaisia menetelmiä ja erilaisia kriteerejä sekä raja-arvoja. Niiden perusteella on päädytty menetelmään, joka parhaiten soveltuu keskustojen rajaamiseen. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmässä käytössä oleva tilastoruutuaineisto toimii hyvänä pohjana rajauksen toteuttamiseksi, sillä sen avulla rajaukseen voidaan liittää kaikki järjestelmän ruuduittainen tilastotieto. Pääkeskusten osalta voidaan rajauksia tarkastella 125x125 m ruutujen tasolla ja muut alueet 250x250 m ruutukoolla. Vaihtoehtoisina menetelminä kokeiltiin yksinkertaista overlay-tarkastelua, jossa tietyin kriteerein valitaan tarvittavat tasot, joita tarkastellaan päällekkäin ja saadaan rajattua ytimiä. Toisessa vaiheessa ytimien tulee täyttää tietyt kriteerit tullakseen määritellyiksi keskuksiksi. Kriteerit perustuvat siihen mitä keskustassa pitää vähintään olla. Kolmannessa vaiheessa saadut ytimet yhdistetään keskusta-alueeksi. Tässä vaiheessa rajataan se miten keskustan reuna-alueet otetaan mukaan. Toinen kokeiltu menetelmä on käyttää rasterianalyysia ja naapuriruutumenetelmää, jonka perusteella voidaan laskea ruuduille erilaisia arvoja ympäröivien ruutujen summana. Tämä nostaa esiin merkittävät keskittymät. Menetelmässä tuotetaan omat rasteritasot niille muuttujille, jotka kuvaavat eri keskustatoimintoja. Saatujen rastereiden avulla tehdään laskutoimituksia, joissa voidaan hyödyntää arvojen luokittelua tai eri tekijöiden painotuksia. Lopputuloksena saadaan rasteri, josta voidaan rajata monipuoliset keskustatoimintojen ruudut tietyn raja-arvon perusteella. Tämä menetelmä pitää sisällään enemmän erilaisia raja-arvojen määrittelyä ja testaamista, jolloin menetelmä näyttäytyy monimutkaisempana kuin ensimmäinen vaihtoehto. Toisaalta juuri rajaarvojen kautta menetelmä on joustava, jos esimerkiksi erikokoisille kaupunkiseuduille tarvitaan tiukkuudeltaan erilaisia kriteereitä. Myös jonkinlainen em. menetelmien yhdistelmä voi olla mahdollinen. Tällöin tietyt elementit muodostettaisiin rasterianalyysin avulla, mutta pyrittäisiin mahdollisimman yksinkertaisiin rajaarvoihin. Tällainen toimii esimerkiksi tiheyden kuvaamisessa (väestötiheys, työpaikkatiheys). Tällöin osa kriteereistä perustuisi raja-arvon ylittymiseen alueella ja osa suoraan ruudun ominaisuuksiin sekä sijaintiin. Lähtökohtaisesti overlay-tyyppinen lähestymistapa sopii hyvin pääkeskustan rajaamiseen. Se mahdollistaa ruututasolla paremman tarkkuustason, kun naapuriruudut eivät vaikuta rajaukseen. Lisäksi pääkeskustan toimintojen tulee sijainta tiiviisti, jolloin paras tulos saavutetaan mahdollisimman pienellä tarkasteluyksiköllä. Alakeskusten tunnistamiseen sopii rasteripohjainen
5 naapuriruutumenetelmä, joka havaitsee myös väljemmät keskittymät, joita alakeskukset yleensä ovat. Hankkeessa toteutetut menetelmätestaukset Seuraavassa on esitelty hankkeessa kokeillut erilaiset keskustarajauksen menetelmät. Tanskaan ja Norjan mallilla tehdyillä overlay-pohjaisilla rajauksilla keskusta-alueista tuli melko pieniä ja niillä esiin nousivat lähinnä suurimmat ytimet. Naapuriruutumenetelmällä keskusta-alueista tuli laajempia ja pienetkin hieman hajanaisemmat keskustat nousivat esiin. Osittain tähän vaikuttavat myös rajaarvojen asettaminen, mutta lähtökohtaisesti naapuriruutumenetelmällä saadaan hieman väljemmin määriteltyjä keskusta-alueita. Naapuriruutumenetelmä todettiin sopivimmaksi menetelmäksi keskustarajauksen tekemiseen koska se tuotti pääsääntöisesti järkevän näköisiä tuloksia, mahdollisti keskusta-alueiden koon ja monipuolisuuteen perustuvan luokittelun sekä toimi hyvin sekä kaupunkiseuduilla että maaseudulla. Lisäksi menetelmän etuna on, että se perustuu täysin YKR ruututietoihin, joten sen voi laskea takautuvasti aiemmille seurantavuosille. Seuraavassa on hankkeen kuluessa testattujen menetelmien kuvaukset sekä lopuksi vertailu eri menetelmien lopputuloksista muutamalla alueella. Naapuriruutumenetelmästä on menetelmäkuvaus omana dokumenttinaan. Versio 1. Overlay-pohjainen Tanskan/Norjan mallin mukainen menetelmä sovellettuna Suomen aineistoihin ja 125x125 ruutuihin ydinkeskustojen rajaamista varten. Versio 2. Overlay-pohjainen ruutumenetelmä 125 x 125 m ruuduilla ydinkeskustojen rajaamista varten, jossa lähtökohtana ovat ruutukohtaiset tiedot. Perustuu samoihin periaatteisiin kuin Tanskan/Norjan malli. Versio 3. Overlay-pohjainen ruutumenetelmä 250 x 250 m ruuduilla, jossa lähtökohtana ovat ruutukohtaiset tiedot. Perustuu samoihin periaatteisiin kuin Tanskan/Norjan malli. Menetelmä on sama kuin "versio 2", mutta kriteerien raja-arvot on suhteutettu suurempaa ruutukokoon. Suuremman ruutukoon kautta toimintojen välistä etäisyyttä mittaava kriteeri on väljempi. Tätä menetelmää voi käyttää myös alakeskusten tunnistamiseen kriteerien raja-arvoja muokkaamalla. Naapuriruutumenetelmä Menetelmä perustuu 250x250 ruutujen naapuriruutujen summatietoihin, jolloin menetelmä mittaa tihentymää laajemmalta alueelta (kävelyetäisyys ruudulta). Menetelmää testattiin erilaisilla kriteereillä ja raja-arvoilla ja sen todettiin soveltuvan hyvin keskustarajauksen pohjaksi erityisesti sen takia, että se tunnistaa pienemmät keskukset overlay-pohjaisia menetelmiä paremmin ja se soveltuu yhtenäisenä menetelmänä koko maahan. Menetelmästä tehtiin 2 versiota, joista toisessa oli tiukemmat raja-arvot. Tiukempi versio tehtiin Helsingin seudun tiiviimpää rakennetta silmällä pitäen.
6 Versio 1.
7 Versio 2.
8 Versio 3.
9 Versio 3/alakeskus
10 Naapuriruutumenetelmä
11 Menetelmien vertailu Keskustarajaukset eri menetelmillä Hämeenlinnasta. Sopivimmaksi menetelmäksi todettiin "naapuriruutumenetelmä, väljä", joka rajasi laajimman keskusta-alueen sekä alakeskuksen Jukolaan. Versio 1 vastaa eniten Norjassa ja Tanskassa käytettyä menetelmää, jonka perusteella keskusta-alue rajautuu tiukasti vain keskustan ydinalueeksi. Versioissa 1-3 ei pyritty rajaamaan alakeskuksia ja versioissa 1-2 käytettiin 125x125 ruutuja vain kaupunkiseudun ydinalueelta.
12 Keskustarajaukset eri menetelmillä Lahdesta. Sopivimmaksi menetelmäksi todettiin "naapuriruutumenetelmä, väljä". Versio 1 vastaa eniten Norjassa ja Tanskassa käytettyä menetelmää, jonka perusteella keskusta-alue rajautuu tiukasti vain keskustan ydinalueeksi. Versioissa 1-3 ei pyritty rajaamaan alakeskuksia ja versioissa 1-2 käytettiin 125x125 ruutuja vain kaupunkiseudun ydinalueelta.
13
14 Keskustarajaukset eri menetelmillä Helsingistä. "naapuriruutumenetelmä, tiukka" tehtiin Helsingin seudun tarpeisiin tiukemmilla raja-arvoilla. Versio 1 vastaa eniten Norjassa ja Tanskassa käytettyä menetelmää, jonka perusteella keskusta-alue rajautuu tiukasti vain keskustan ydinalueeksi. Versioissa 1-3 ei pyritty rajaamaan alakeskuksia ja versioissa 1-2 käytettiin 125x125 ruutuja vain kaupunkiseudun ydinalueelta.
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotKeskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö
Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotUrban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely
Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot
LisätiedotToiminnallisten alueiden rajaaminen SYKEssä
Toiminnallisten alueiden rajaaminen SYKEssä Antti Rehunen, Ville Helminen, Kimmo Nurmio SYKE Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa (ToKaSu) Valtioneuvoston tutkimus- ja selvityshanke Työpaja
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotYhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet
Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen
LisätiedotUrban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotJohdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.
Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain
LisätiedotU"#AN!&ONE. Yhdyskuntarakenteen!vyöhykkeet!ja!! liikkumistottumukset!uudellamaalla. EKOTUL?"seminaari 28.4.2010
U"#AN!&ONE Yhdyskuntarakenteen!vyöhykkeet!ja!! liikkumistottumukset!uudellamaalla EKOTUL?"seminaari 28.4.2010 Hanna!Kalenoja,!Tampereen!teknillinen!yliopisto Mika!"istimäki,!Suomen!Ympäristökeskus Maija!Tiitu,!Teknillinen!korkeakoulu
LisätiedotKeskustabarometrit kuntien keskustojen toimintojen ja elinvoimaisuuden tueksi case Tampereen seutu
19.4.2013 1 (5) Keskustabarometrit kuntien keskustojen toimintojen ja elinvoimaisuuden tueksi case Tampereen seutu Keskusta-alueiden toimintojen, elinvoimaisuuden ja viihtyisyyden kehittäminen on yksi
LisätiedotVähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella
Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan
LisätiedotKaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella
Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento
VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain
LisätiedotJalankulun reunavyöhyke
LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke
LisätiedotToiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa
Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa Kimmo Nurmio ja Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Citizen*SHIP kaupunkikehittämisen foorumi 11.5.2017 Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet
LisätiedotKatsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen
10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset
LisätiedotYhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen Ville Helminen Suomen ympäristökeskus 9.10.2019 Liikenne ja maankäyttöpäivät, Kuntatalo Tiedot hyötykäyttöön sessio 14.30-15.30 Aineistot
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan keskusverkkoselvitys. Elina Nieminen, Etelä-Pohjanmaan liitto
Etelä-Pohjanmaan keskusverkkoselvitys Elina Nieminen, Etelä-Pohjanmaan liitto ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Etelä-Pohjanmaan keskusverkkoselvitys B:72 ISBN 978-951-766-271-0 (nide) ISBN 978-951-766-272-7 (verkkojulkaisu)
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla -raportti 15.4.2014
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla -raportti 15.4.2014 Raportin laatimiseen taustaa Perustuu SYKE:n tutkimushankkeisiin Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa
LisätiedotTaajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa
MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 25.5.2016 Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen
LisätiedotMAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta
MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta Mitä seurataan? Tiivistyykö ja eheytyykö yhdyskuntarakenne? Vastaako asuntotuotanto kysyntään? Kehittyykö liikkuminen kestävämpään suuntaan? YKR kaupunkiseutu
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys
Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen
LisätiedotMonikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa
Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotKaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen
Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa
Kommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus SYKE Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen seminaari 27.9.2018 Asukasbarometri
LisätiedotAluerakenne ja keskusverkko
Aluerakenne ja keskusverkko Maakuntakaavan (2011) ja 1. vaihemakuntakaavan (2015) toteutumisen seuranta Kuvissa on esitetty harvan ja tiheän taajaman (2016) sijoittuminen maakuntakaavayhdistelmän taajamatoimintojen
LisätiedotHelsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen
Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus
LisätiedotHelsingin metropolialueen yhdyskuntarakenteen kehitys
Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenteen kehitys Urban Zone seminaari 25.10.2013 Tutkija Ville Helminen SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö ville.helminen@ymparisto.fi Kehityskulkuja metropolialueen
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.217 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?
Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Erikoistutkija Kari Oinonen Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Esityksen sisältö Yhdyskuntarakenteen vyöhykemallin
Lisätiedotkaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto
Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta
LisätiedotUrban Zone (UZ), Tampere
iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset oukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke UZ Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke
LisätiedotOngelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari
Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotArjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?
Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus
LisätiedotHelsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne
SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 18 2014 Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne Alakeskukset ja liikkuminen Ville Helminen, Petteri Kosonen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Maija Tiitu ja Hanne
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotPalveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla
Palveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla KYMPPI MONI-SEURANTATAPAAMINEN 20.6.2016 Antti Rehunen, SYKE Eri mittakaavatasojen näkökulmia keskuksiin, keskustoihin ja
LisätiedotMonikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)
Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet todellisuudet
LisätiedotAluerakenteen kehitysnäköaloja
Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja
LisätiedotMika Ristimäki / SYKE,
Kaupunkikudokset ja päätöksentekopolut Mika Ristimäki / SYKE, 30.3.2017 SYKEn kehitystyö tarjoaa: 1) Kolmen kaupunkikudoksen ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden lähestymistapa avuksi suunnitteluongelmien
LisätiedotPaikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä. Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi
Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi Keskusverkkotyön lähtökohdat Maakunnan rakenteen ja ominaisuuksien kuvaaminen tarkasteluhetkellä Tarkastelu
LisätiedotRakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011
RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotMerkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.
Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista
LisätiedotAsumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne
Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne
LisätiedotKAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi
LisätiedotMaankäytön rakenne Seuranta
Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.
LisätiedotKylämökkeily voidaan määritellä maaseudun kyliin ja taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaksi vapaa ajan tai kakkosasumiseksi.
Suomessa suosituimpia vapaa ajan asumisen ympäristöjä ovat perinteisesti olleet haja asutusalueiden vesistöjen rannat. Paitsi fyysisesti myös sosiaalisesti vapaa ajan asutus on ollut usein varsin erillään
LisätiedotLAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy
LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 6.2.2015 Seminaari MTK Pirkanmaan liitto Kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeen määrittely ja raajaaminen Pauliina Pelkonen, maankäyttöpäällikkö, arkkitehti SAFA, YKS 551, pauliina.pelkonen@ains.fi
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotPäijät-Hämeen liitto. Maankäytön ohjausryhmä
Päijät-Hämeen liitto Maankäytön ohjausryhmä 29.10.2013 Sisältö: Sijainnin suunnittelun tilanne diat 3-9 Liikennemalliajon 2 tuloksia diat 10-13 Tavoitteellinen keskusverkko diat 14-19 Päijät-Hämeen liitto
LisätiedotKUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy
KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotVähittäiskaupan ohjauksen keventäminen
Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Kansainvälinen tilanne ja vaihtoehtojen vertailu 19.2.2016 Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Maa Vähittäiskaupan kokoraja, johon kohdistuu erillistä säätelyä Alankomaat
LisätiedotLiikenteellinen arviointi
Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotPÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.
KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva
Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta 14.2.2017 Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Hajarakentamisen helpottaminen 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Muutos on
LisätiedotMonikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)
Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotKeran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015
Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä
LisätiedotPohjoiset suurkaupungit
Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / rakennetun ympäristön yksikkö Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla
LisätiedotOsa 8 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän vuorovaikutus
ALLI -kar tasto Osa 8 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän vuorovaikutus Sisällys Esipuhe 1. Johdanto 7 2. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän nykytila ja muutokset 8 2.1 Tarkasteltavat teemat osatekijöineen
LisätiedotKaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040
Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen
LisätiedotKeskusjärjestelmä 2.0
Keskusjärjestelmä 2.0 DI, VTM, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy FM Jaana
LisätiedotJoustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012
Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen
LisätiedotLiikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä
Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1
LisätiedotKAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen
KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus
LisätiedotHaja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013
Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Mika Ristimäki ( esitys), Ville Helminen, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen kestävä
LisätiedotNäkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin
WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset
LisätiedotPOHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ
POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu
LisätiedotPieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013
Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni
LisätiedotKaupan palveluverkkoselvitys
SATAKUNTALIITTO Kaupan palveluverkkoselvitys Raporttiluonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 1 (123) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 SELVITYKSEN KESKEISIÄ KAUPAN
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.2017 Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa -hanke Ympäristöministeriön ja
LisätiedotMuutokset vähittäiskaupan sääntelyyn
Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla
LisätiedotPaikkatieto vähittäiskaupan suunnittelun ja ohjauksen tukena: SYKEn aineistot ja tilastot HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013
Paikkatieto vähittäiskaupan suunnittelun ja ohjauksen tukena: SYKEn aineistot ja tilastot HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Antti Rehunen Rakennetun ympäristön yksikkö Ympäristöpolitiikkakeskus Suomen
LisätiedotHaja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Oulu
Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Oulu 13.11.2012 Ville Helminen, tutkija, Suomen ympäristökeskus Maaseudun suunnittelun tietopohjaa
LisätiedotVarsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen
Varsinais-Suomen keskusverkko Antti Vasanen Nykyisen maakuntakaavan keskusverkko Lähtökohdat keskusverkkoanalyysille Perinteinen hallinnollis-hierarkkinen keskusten luokittelu tarjoaa melko yksipuolisen
LisätiedotMAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN
MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU
LisätiedotKaupunkiseutujen kehittäminen - Keskustabarometri suunnittelun tueksi case Tampereen kaupunkiseutu SKTY 17.5.2013 MAIJA KRANKKA
Kaupunkiseutujen kehittäminen - Keskustabarometri suunnittelun tueksi case Tampereen kaupunkiseutu SKTY 17.5.2013 MAIJA KRANKKA 2 LAHTI 1.2.2013 Kehittämisen mittaaminen ja ohjaus Keskusta-alueiden toimintojen,
LisätiedotLausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto
Lausunto UUDELY/12124/2017 02.04.2019 Julkinen Lohjan kaupunki kaavapalaute/a)lohja.fi Viite: lausuntopyyntö 15.1.2019 Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto Lohjan kaupunki on pyytänyt
LisätiedotAlueidenkäytön aineistot ja palvelut. Kari Oinonen / SYKE Maanmittauspäivät, 21.3.2014
Alueidenkäytön aineistot ja palvelut Kari Oinonen / SYKE Maanmittauspäivät, 21.3.2014 Esityksen sisältö Yleiskatsaus SYKEn ja ELYjen alueidenkäytön aineistoihin Paikkatietopainotus Uusimpien aineistojen
LisätiedotLomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta. EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto
Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savossa Suomen puhtaimmat vesistöt Loma-asumisen ykkösmaakunta 50
LisätiedotVähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija
Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-
Lisätiedot