KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA

2 SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet järjestetään siirtymäajan liikennöintisopimusten päättymisten jälkeen ja mitkä ovat tarkoituksenmukaiset liikennekokonaisuudet. Keski-Suomen ELY-keskus on tehnyt kesällä 2012 päätöksen järjestää toimivaltaalueensa joukkoliikenne palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Päätöksestä on tehty EUilmoitus.

3 TIETOA KESKI-SUOMESTA Asukkaita , joista Jyväskylässä asuu lähes puolet. Suomen viidenneksi väkirikkain maakunta. Kuusi seutukuntaa, 23 kuntaa. Jyväskylän kaupunki on seudullinen kunnallinen (joukkoliikenne)viranomainen Laukaan, Jyväskylän ja Muuramen kuntien alueilla. Seutu-/maakunta Kunta Väkiluku ( ) Seutukunnan asukkaat Keuruun seutukunta Keuruu asukasta Multia Joutsa Joutsa asukasta Luhanka 770 Jyväskylän seutukunta Hankasalmi asukasta Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jämsän seutukunta Jämsä asukasta Kuhmoinen Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta Kannonkoski asukasta Karstula Kinnula Kivijärvi Kyyjärvi Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari Äänekosken seutukunta Konnevesi asukasta Äänekoski Keski-Suomen maakunta

4 NYKYINEN KESKI-SUO- MEN ELY-KESKUKSEN JÄRJESTÄMÄ JOUKKO- LIIKENNE Talvella reilut 2500 ja kesällä reilut 1000 lähtöä viikossa. Vuoden 2013 alussa oli Yhteensä 48 siirtymäajan liikennöintisopimusta 12 eri liikennöitsijän kanssa Yhteensä 58 ostoliikenteen sopimusta 18 eri liikennöitsijän kanssa Joukkoliikenteen rahoitus v hieman vajaat 3,1 M (Kunnat käyttivät kuljetuksiin rahaa vuonna2011 yhteensä 275 M )

5 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAVAN PÄÄPERIAATTEET (1/2) Lähtökohtana on PSA-liikenne, kun 1.Turvataan yhtenäisen lippujärjestelmän toimintaedellytykset niissä kunnissa, joissa tehdään nykyisin yli seutulippumatkaa vuodessa. 2.Turvataan työmatkapendelöintiä palvelevat joukkoliikenneyhteydet niiden kuntaparien välillä, joissa on vähintään 400 pendelöijää vuodessa suuntaansa. Pendelöijien 5-10 % joukkoliikenteen kulkutapaosuudella päädytään kuntaparien välillä yli matkaan vuodessa. 3.Turvataan riittävä joukkoliikenteen palvelutaso muusta merkittävästä syystä, kuten toisen asteen opiskelijoiden opiskelumatkoille.

6 JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAVAN PÄÄPERIAATTEET (2/2) Lähtökohtana on ensisijaisesti markkinaehtoinen liikenne, kun Edellä mainitut PSA-liikenteen lähtökohdat (kohdat 1-3) eivät toteudu. Tyypillistä markkinaehtoista liikennettä ovat nykyinen pikavuoroliikenne sekä peruskunnan sisäiset liikenteet. Tarvittaessa markkinaehtoista liikennettä täydennetään reittipohjaisella PSA:n mukaisella ostoliikenteellä. Joukkoliikenteen järjestämistapaan vaikuttaa tarvehanrkintaisesti myös nykyinen joukkoliikenteen tarjonta ja käyttäjämäärät sekä asetetut joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet.

7 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN JÄRJESTÄ- MÄN PSA-LIIKENTEEN TOIMINTAMALLIT (1/2) 1. Alueellinen käyttöoikeussopimus Kun kahden kohteen välillä voi kulkea monta reittiä. Mahdollinen myös alueella, jossa on paljon ostoliikennettä ja jonkin verran kannattavaa markkinaehtoista liikennettä. Tällöin tutkitaan, voidaanko alueellisella käyttöoikeussopimuksella aikaansaada edullisesti koko alueen joukkoliikennejärjestelyt. 2. Reittipohjainen käyttöoikeussopimus (nettomalli) Kun joukkoliikenne kahden kohteen välillä keskittyy tietylle reitille. Yleensä silloin kun reitti kulkee kunnallisen lupaviranomaisen alueella. 3. Käyttöoikeussopimuksien yhdistelmä 4. Bruttomalli Voi tulla kyseeseen lyhyellä ajanjaksolla, kun halutaan saada tietoa esim. markkinoista

8 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN JÄRJESTÄ- MÄN PSA-LIIKENTEEN TOIMINTAMALLIT (2/2) Jyväskylän kaupungin viranomaisen alueella viranomainen vastaa alueensa sisäisen liikenteen järjestämisestä. Toimivaltaisten viranomaisten yhteistyö on tärkeää (liikenteen suunnittelu, palvelujen hankinta, maksu- ja informaatiojärjestelmät, ). Peruskunnissa voi olla sellaista kaupunkimaista kunnan sisäistä kuntakeskuksen ja taajamien välistä liikennettä, joka täydentää hyvin kuntarajat ylittävää liikennettä. Tällaisten liikenteiden järjestämistä ELY-keskuksen toimesta PSA:n mukaisena liikenteenä voidaan harkita silloin, kun hankinta tehdään yhteistyössä ao. kunnan kanssa, kunta on aloitteellinen ja osallistuu merkittävällä osuudella liikenteen järjestämisen kustannuksiin.

9 PSA-LIIKENTEEN JÄRJESTÄMISEN PRIORITEETTI Nykyinen joukkoliikenteen tarjonta sekä asetetut joukkoliikenteen palvelutasotavoite ovat PSAliikenteen järjestämisessä hyviä lähtökohtia. Taloudelliset resurssit voivat kuitenkin ohjata liikenteen järjestämisessä seuraavaa priorisointia: 1.Ylikunnallinen työ- ja opiskelumatkaliikenne kysynnän mukaan, 2.Joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason mukaiset yhteydet potentiaalisilla alueilla (työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan yhteydet), 3.Peruspalvelutasoiset yhteydet muilla alueilla.

10 SEUTU- JA TYÖMATKALIPPUJEN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Matkamäärät 2012 Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kangasniemi Keuruu Konnevesi 331 Laukaa Muurame Petäjävesi Saarijärvi Toivakka Uurainen Äänekoski Yhteensä PSA-liikenteen järjestämisen kriteerit täyttyvät ja melkein täyttyvät Jyväskylä Laukaa Jämsä Muurame Äänekoski Keuruu Petäjävesi Hankasalmi Joutsa Saarijärvi

11 TYÖMATKAPENDELÖINTI KESKI-SUOMESSA (1/2) Asuinpaikka Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Työpaikan kunta Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Yhteensä Laukaa-Jyväskylä-Laukaa Muurame-Jyväskylä-Muurame Äänekoski-Jyväskylä-Äänekoski Petäjävesi-Jyväskylä Jyväskylä-Jämsä-Jyväskylä Uurainen-Jyväskylä Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Lähellä rajaa: Hankasalmi-Jyväskylä Toivakka-Jyväskylä Laukaa-Äänekoski Saarijärvi-Jyväskylä Yhteensä

12 TYÖMATKAPENDELÖINTI KESKI-SUOMESSA (2/2)

13 TOISEN ASTEEN OPISKELUVIRRAT KESKI- SUOMESSA Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Karstula Keuruu Kinnula Opiskelupaikan kunta Konnevesi Kuhmoinen Asuinkunta Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Muu Kaikki yhteensä Laukaa Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Muu Yhteensä Peruskunnista äänekoskelaiset ja saarijärveläiset olivat vastaanottaneet yli 50 opiskelupaikkaa vuonna 2012 Jyväskylästä. Saarijärveläiset olivat vastaanottaneet yli 50 opiskelupaikkaa myös Äänekoskelta.

14 JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- TAVOITTEET Palvelutasotavoitteiltaan vähintään keskitason yhteysvälejä ovat: Laukaa-Jyväskylä, Jämsä-Muurame-Jyväskylä, Äänekoski-Jyväskylä, Uurainen-Jyväskylä, Keuruu-Petäjävesi-Jyväskylä, Joutsa-Toivakka-Jyväskylä, Hankasalmi-Jyväskylä. (allev. = ei pikavuoroliikennettä)

15 ALUSTAVA ESITYS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAVAKSI Alustavat liikennekokonaisuudet: Jyväskylä-Petäjävesi-Keuruu (KOS/r), Jyväskylä-Jämsä (KOS/r) Jyväskylä-Hankasalmi (KOS/a), Jyväskylä-Uurainen/Äänekoski- Saarijärvi (KOS/a), Jyväskylä-Laukaa-Äänekoski (KOS/a), Jyväskylä-valtatie 4-Äänekoski (KOS/a), Jämsän sisäinen (KOS/a)*, Äänekosken sisäinen (KOS/a)*.

16 YHTEENVETO ERI LIIKENNEKOKONAI- SUUKSISSA ESIINTYVISTÄ NYKYISTEN VUOROJEN MÄÄRISTÄ Alustava liikennekokonaisuus Tapa Vuorojen määrä Lähdöt/vko Sopimusten määrä M-P M-P+ M-P++ Kp L S Talvi Kesä Siirtymä Osto Jyväskylä-Petäjävesi-Keuruu KOS/r Jyväskylä-Jämsä KOS/r Jyväskylä-VT4-Äänekoski KOS/r Jyväskylä-Hankasalmi KOS/r Jämsän sisäinen KOS/a Jyväskylä-Laukaa-Äänekoski KOS/a Äänekoski sisäinen KOS/a Jyväskylä-Uurainen/Huutomäki-Saarijärvi KOS/a KOS/r KOS/a Markkinaehtoinen liikenne Yhteensä Nykyisessä liikenteessä ja autokierroissa tulee tapahtumaan muutoksia, jotka vaikuttavat myös vuorojen määriin.

17 YHTEENVETO ERI LIIKENNEKOKONAI- SUUKSIEN KÄYNNISTYMISISTÄ SUUNNITTELUTARPEISTA Alustava liikennekokonaisuus Tapa Liikenne käynnistyy Suunnittelutarve Jyväskylä-Petäjävesi-Keuruu KOS/r 2014 Jonkin verran Jyväskylä-Jämsä KOS/r 2014 Merkittävä Jyväskylä-Hankasalmi KOS/r 2014 Jonkin verran Jyväskylä-VT4-Äänekoski KOS/r 2018, osa 2015 Merkittävä Jämsän sisäinen KOS/a 2014, pieni osa 2018 Merkittävä Äänekoski sisäinen KOS/a 2014, kokonaisuus Kohtuullinen 2017 tai 2018 Jyväskylä-Uurainen/Huutomäki-Saarijärvi KOS/a 2014, kokonaisuus Jonkin verran 2018 Jyväskylä-Laukaa-Äänekoski KOS/a 2018, osa 2015 Merkittävä Osa suunnittelusta tehdään yhteistyössä Jyväskylän toimivaltaisen viranomaisen kanssa. Jämsän ja Äänekosken sisäisten liikenteiden järjestäminen PSA-liikenteenä edellyttää ao. kuntien osallistumista liikenteen suunnitteluun ja liikenteen järjestämisen kustannuksiin.

18 SOPIMUSTEN ERIAIKAINEN PÄÄTTYMINEN Siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät vuosina Ostoliikenteen sopimukset päättyvät vuosina Tavoitteena on, että liikennekokonaisuuksien sopimuksista muodostuu autokierrollisesti järkeviä kokonaisuuksia. Tavoite saavutetaan parhaiten vasta kun koko liikennekokonaisuuden liikenne on täysin PSA-liikennettä. Tavoitteelliseen liikennekokonaisuuteen pääseminen edellyttää välivaiheessa myös lyhyitä PSA-hankintoja. Jatkossa pyritään tasaiseen kilpailuttamiseen.

19 JATKOTOIMENPITEITÄ (1/2) Vuonna 2014 kokonaan tai osittain alkavien liikennöintikohteiden tarkempi suunnittelu. Nykyinen aikataulurakenne ei ole usein sellaisenaan sopiva, koska Liikennöintikohteet suunnitellaan toisistaan riippumattomiksi. Yhden liikennöintikohteen liikenteestä tulee pystyä muodostamaan mahdollisimman toimivat autokierrot. Liikennöintikohteiden liikenteitä ajaa nykyisin moni liikennöitsijä. Tällöin vuorot eivät välttämättä ole parhaiten toisiinsa integroituja. Markkinaehtoiseen liikennealueeseen jäävien elintärkeiden vuorojen kartoittaminen siltä varalta, etteivät nämä täyty markkinaehtoisesti.

20 JATKOTOIMENPITEITÄ (1/2) ELY-liikenteeseen yhteensopivan lippujärjestelmän suunnittelu Jyväskylän kaupunkiseudun lippujärjestelmän kanssa. Taksavyöhykepohjainen hinnoittelu, Viranomainen määrittelee lipputyypit ja hinnat vyöhykejärjestlmään soveltuvat lippuvyöhykkeet ELY-keskuksen PSA-liikenteeseen etäisyysvyöhykkeet siten, että ne kytkeytyvät Jyväskylän toimivaltaisen viranomaisen kaupunkiliikenteen suunniteltuihin taksavyöhykkeisiin.

21 LISÄTIETOJA Reijo Vaarala projektipäällikkö, DI Liikennejärjestelmät puh