Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Transkriptio

1 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty

2 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö ja ilmasto Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: - Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen - KUUMA-kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti - Helsingin seutu: Pääkaupunkiseutu + KUUMA-kunnat - Muu Suomi: Helsingin seudun ulkopuolinen Suomi

3 Yhdyskuntarakenne

4

5

6

7 Aluetehokkuusluku ilmaisee rakennusten pinta-alan (k-m²) suhteessa maa-alueen pinta-alaan (m²). Tehokkuusluku kuvaa kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä.

8 Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat 20 vuoden keskiarvo Tavoite Valmistuneita asuntoja, lkm MA-aiesopimus MAL-aiesopimus MAL-sopimus Lähde: MAL-seuranta:

9 Uusia asuntoja valmistui vuosina Kestävin kulkutavoin hyvin saavutettaville alueille asunnoista sijoittui noin 66 % ja saavutettavuudeltaan henkilöauton varassa oleville alueille noin 4 %. Asuntojen sijoittuminen SAVU I-III 60 % 71 % 66 % SAVU VI-VII 5 % 4 % 4 % Lähde: MAL-seuranta:

10 Uutta asumiseen asemakaavoitettua kerrosalaa hyväksyttiin kaikkiaan 3 milj. k-m2 vuosina Kestävin kulkutavoin hyvin saavutettaville alueille siitä sijoittui noin 67 % ja saavutettavuudeltaan henkilöauton varassa oleville alueille noin 8 %. Hyväksytyn kerrosalan sijoittuminen SAVU I-III 71 % 65 % 67 % SAVU VI-VII 5 % 10 % 8 % Vyöhykkeet I-III: palvelut ja työpaikat saavutettavissa vähintään melko tiheällä joukkoliikenneyhteydellä, vähintään puolet matkoista kestävillä kulkutavoilla Vyöhykkeet VI-VII: palvelut ja työpaikat saavutettavissa pääosin tai kokonaan vain autolla, alle ¼ matkoista kestävillä kulkutavoilla Lähde: MAL-seuranta:

11 Vuoden 2018 alussa Helsingin seudulla oli lainvoimaista asumisen asemakaavavarantoa yhteensä noin 10,5 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kerrostaloille osoitetun varannon osuus oli 4,67 miljoonaa kerrosneliömetriä. Nykytuotannon keskimääräiseen koon perusteella arvioiden kerrostalovaranto vastaisi noin asuntoa ja pientalovaranto asuntoa. Varanto asuntoina 2018 alussa Kerrostalot Pientalot PKS KUUMA Seutu yht Lähde: MAL-seuranta:

12 Laskennallinen henkilöstömäärä 150m x 150 m alueella (2014) Teemakartta HSY 2016 Taustakartta Helsingin KMO, alueen kunnat ja HSY Lähde: Yrityskatsaus 2016

13 Lähde: Yrityskatsaus 2016 Teemakartta HSY 2016 Taustakartta Helsingin KMO, alueen kunnat ja HSY

14 Liikkuminen

15 Pääkaupunkiseudun asukkaiden kulkutapajakauman muutos Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2012 (HSL)

16 Kulkutapajakauma Helsingin seudulla 2008 ja 2012 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen Kirkkonummi, Kerava, Sipoo Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Vihti Asuinalue Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti Lähde: HSL liikkumistutkimus 2012

17 Sukkulointi

18 Työssäkäyntialueen laajentuminen

19 Ympäristö ja ilmasto

20 Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitys sektoreittain vuosina työkoneet Pääkaupunkiseudun kokonaispäästöt olivat vuonna 2016 noin 5 miljoonaa tonnia (CO 2 - ekv.), 4,4 tonnia/asukas. Seudun voimakkaasta kasvusta huolimatta päästöt on saatu laskemaan selvästi alle vuoden 1990 tason. Muutos päästöissä oli + 1 % vuonna Eniten vähenivät kulutussähkön aiheuttamat päästöt. Kaukolämmön ja liikenteen päästöt lisääntyivät. Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2018 (HSY)

21 Liikenteen kokonaispäästöt (PKS) Liikenteen päästöt laskivat vuoteen 2015 asti. Vuonna 2016 päästöjen määrä nousi 9 %. Liikenteen kokonaispäästöt olivat 1,4 miljoonaa tonnia (CO 2 -ekv.). Biopolttoaineiden osuus väheni merkittävästi. Suurin osa liikenteen päästöistä syntyy henkilöautoliikenteestä. Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2018 (HSY)

22 Rakennusten lämmityksen päästöjen kehitys (PKS) Rakennusten lämmittämisen kasvihuonekaasupäästöt olivat 2,6 miljoonaa tonnia (CO 2 -ekv.). Maalämmön osuus lämmitysmuotona on toistaiseksi vähäinen. Vuoteen 1990 verrattuna päästöt olivat 5 % pienemmät Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2018 (HSY)

23 Kokonaisenergiankulutus sektoreittain (PKS) Kokonaisenergiankulutus pääkaupunkiseudulla kasvoi 1 % vuodesta 2015 ( kwh) vuoteen 2016 ( kwh). Kasvu johtui lähinnä liikenteen energiankulutuksen ja sähkökulutuksen kasvusta Vuoteen 1990 verrattuna kulutus oli 24 prosenttia suurempi. Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2018 (HSY)

24 Kotitalousjätteen määrä ja kierrätetty osuus (PKS) Kotitalousjätteen määrä (kg/asukas) on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 2004 (316 kg/asukas) vuoteen 2016 (313 kg/asukas). Kierrätetty osuus on pysynyt lähes ennallaan ollen vuonna ,5 %. Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2018 (HSY)

25 Ilmanlaadun mittauspisteet pääkaupunkiseudulla ja kooste ilmanlaadusta eri laatuluokissa vuonna 2017 % vuoden tunneista Man Mäk Kal Var Lep Tik Luu Len* Mec Ola Rek Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Lähde: HSY 2018 Indeksiarvot perustuvat ko. mittausasemalla mitattuihin korkeimpiin ilmansaastepitoisuuksiin

26 %kuukaudentunneista Ilmanlaatu kuukausittain PKS-kuntien mittauspisteissä eri laatuluokissa* vuonna 2017 Mannerheimintie kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista Mäkelänkatu kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono %kuukaudentunneista Kallio kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Lähde: HSY 2018 * Indeksiarvot perustuvat ko. mittausasemalla mitattuihin korkeimpiin ilmansaastepitoisuuksiin % kuukauden tunneista Vartiokylä kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono

27 %kuukaudentunneista %kuukaudentunneista Ilmanlaatu kuukausittain PKS-kuntien mittauspisteissä eri laatuluokissa* vuonna 2017 Leppävaara Leppävaara kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista Tikkurila kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista Luukki kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista Lentoasema kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Lähde: HSY 2018 * Indeksiarvot perustuvat ko. mittausasemalla mitattuihin korkeimpiin ilmansaastepitoisuuksiin

28 % kuukauden tunneista Ilmanlaatu kuukausittain Helsingin seudun siirrettävillä mittauspisteillä eri laatuluokissa* vuonna 2017 Mechelininkatu kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista Olari kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista Rekola kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista Kerava kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Lähde: HSY 2018 * Indeksiarvot perustuvat ko. mittausasemalla mitattuihin korkeimpiin ilmansaastepitoisuuksiin