Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Transkriptio

1 Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö

2 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot ja tutkimukset suunnitteluun sekä ohjaukseen

3 Kaupungistumien voimistuu Lähde: YKR/SYKE

4 Yhdyskuntarakenteen aluejakojärjestelmä Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet jalankulku joukkoliikenne Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet ( 68) Ytiminä 34 kaupunkiseutua Etäisyyteen perustuva aluejako ydinalueet kehysalueet itsenäiset kaupungit pienkaupungit maaseutu

5 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, kriteerit 1. Keskustan jalankulkuvyöhyke rajautuu 1 2 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Keskustan jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteerit perustuvat 1. joukkoliikenteen vuorojen määrään ruuhkatuntien aikana 2. kävelyetäisyyteen pysäkille Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on ttä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä.

6

7

8 Pohjoiset suurkaupungit, metropolivertailu Helsinki-Tukholma SYKEn ja Helsingin yliopiston yhteistyöhanke Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka ohjelmassa

9 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa 34 kaupunkiseudun kehitys Raportti ja laaja sähköinen liitekartasto julkaistiin syksyllä 2013 Löytyy osoitteesta: 9

10 Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

11 Asukasmäärän kehitys eri vyöhykkeillä 34 kaupunkiseudulla asukasta keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke muu taajama taajaman ulkopuolinen alue

12 Asukasmäärän kehitys eri vyöhykkeillä 34 kaupunkiseudulla

13 Kotitalouksien keskikoon kehitys - kaikki kaupunkiseudut 13

14 Ikääntyminen 20% Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke, ydinalueet 18% 16% yli 74-vuotiaiden osuus 14% 12% 10% 8% 6% Metropoli Suuret kaupunkiseudut Keskisuuret kaupunkiseudut, isommat Keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät Pienet kaupunkiseudut, isommat Pienet kaupunkiseudut, pienemmät Kaikki kaupunkiseudut 4% 2% 0%

15 Kulkutapajakauma eri kaupunkiseuturyhmissä jalankulun ja joukkoliikenteen matkaluvut suurimmat metropolin ja suurten kaupunkien vaikutusalueella pyöräilyn matkaluvut suurimmat keskisuurilla ja pienillä kaupunkiseuduilla 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 metropolin vaikutusalue 0,75 0,20 0,43 1,68 suuret kaupunkiseudut 0,72 0,21 0,20 1,74 keskisuuret kaupunkiseudut, isommat 0,63 0,34 0,10 1,98 keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät 0,54 0,290,07 1,94 pienet kaupunkiseudut, isommat 0,45 0,25 0,02 2,01 pienet kaupunkiseudut, pienemmät 0,49 0,24 0,05 2,10 muiden keskusten vaikutusalueet 0,43 0,23 0,05 2,18 jalan pyörällä joukkoliikenteellä henkilöautolla muu kulkutapa HLT

16 liikkumisen hiilidioksidipäästöt jäävät ydinalueella alle 2 kg/vrk sisemmällä kehysalueella hiilidioksidipäästöjen määrä on 2,5-3 kg/vrk ja raideliikenteen kehysalueella alle 2,5 kg/vrk Liikkumisen hiilidioksidipäästöt (g/vrk, asukas) ulommalla kehysalueella päästöt ovat suurimmat, autovyöhykkeellä ja taajaman ulkopuolella yli 3,5 kg/asukas itsenäisillä ja pienillä kaupunkiseuduilla päästöt jäävät pääosin pienemmäksi kuin kehysalueilla sisempi ydinalue ulompi ydinalue raideliikenteen kehysalue sisempi kehysalue ulompi kehysalue radanvarsien itsenäiset kaupunkiseudut - sisempi ydinalue muut itsenäiset kaupungit - sisempi ydinalue muut itsenäiset kaupungit - ulompi ydinalue pienkaupungit radanvarsien itsenäiset ks - ulompi ydinalue maaseutumainen reuna-alue keskustan jalankulkuvyöhyke 800 keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke taajaman ulkopuolinen alue alakeskuksen jalankulkuvyöhyke taajaman ulkopuolinen alue grammaa/hlö, arkivrk 16

17 Mika Ristimäki, SYKE Urban Zone - yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa Suunnittelumenetelmä, evidence base planning Aluejaot ja vyöhykkeet sekä tilastot Liikenteen ja maankäytön yhteensovitus Kriteerit, kynnysarvot, opasmateriaali Strateginen suunnittelu, vaikutusten arviointi Käytössä laajasti kaupunkiseuduilla Valtakunnallinen yhdyskuntarakenteen raportointi: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa Mitä tapahtunut? Nykytilanne ja kehitys Teemaraportti yhdyskuntarakenteesta (2014) Miksi on tapahtunut? Syyt ja seuraukset Vaikutukset yhdyskuntiin? Mitä ennakoidaan tapahtuvan? Helsingin metropolialueen erillisraportti (2014) Opas yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden hyödyntämiseen maankäytön ja liikennejärjestelmien suunnittelussa (2014) Miten hyödynnettävissä?

18 18

19 Elinympäristön tietopalvelut Liiteri & Harava Liiterillä on kaksi tehtävää: 1. Elinympäristön tietovarasto Kansalainen voi seurata elinympäristönsä laatua Yrityksille pohjatietoa liiketoimintaan Asiantuntijoille apua päätöksentekoon ja suunnitteluun Aineistojakelukanava 2. Analyysityökalu Tiedon luokittelua karttapohjaisesti ja tilastollisesti 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Luokitukseen laskettuja tietoja Liiterin kautta saataville teemakarttoina ja tilastoina Asutuksen jakautuminen Suomessa vuonna 2011 Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu Kaupungin läheinen maaseutu Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin kehysalue Ulompi kaupunkialue Sisempi kaupunkialue 19

20 Miten Liiteri toimii? Sisältää paikka- ja tilastotietoa, kokemusperäistä tietoa sekä käyttäjän omia tietoja Erilaisia tietoja eri ryhmille Avoin tieto aluejakoihin laskettu tieto ja teemakartat (yleistetty tieto) Ruututieto eri ruutukoissa ja omiin alueisiin/puskureihin lasku (YKR-asiakkaat) Tarkat paikkatiedot Palvelupaketteja erilaisiin käyttötilanteisiin Valmiiksi mietityt analyysit ja keskeisimmät tiedot 20

21 Kyselypalvelu Harava Karttapohjainen kokemuksellisen tiedon palautekanava Karttapohjaiset tiedonhankinnat paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti. Vastaukset suoraan paikkatiedoksi, helppo yhdistää esimerkiksi kaupunki-maaseutu - luokitukseen Miten vastaukset eroavat maaseudulla ja kaupungissa asuvien välillä?

22 Kiitos! 22