Urban Zone (UZ), Tampere

Transkriptio

1 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset oukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke UZ Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet Urban Zone (UZ), Tampere Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä Tampereen UZ Road Show Luonnosvaiheen tuloksia! Erikoistutkija Mika Ristimäki, tutkija Maija Tiitu, Tutkija Ville Helminen SYKE / Rakennetun ympäristön yksikkö Tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja TTY / Verne liikenteen tutkimuskeskus

2

3 UZ UZ, yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Tampereen kaupunkiseudulla / Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen SYKE & Hanna Kalenoja, TTY Verne Urban Zone: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Tampereen seudulla - Yhdyskuntarakenteen vyöhykemenetelmän tiivis kuvaus ja valtakunnallisia tuloksia - Yhdyskuntarakenteen kehitys Tampereen kaupunkiseudulla - Liikkumistottumukset yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä - Keskustelua tuloksista Ryhmäkeskustelu neljässä pienryhmässä Ryhmäkeskustelujen tiivis purku ja yleiskeskustelu vyöhykemenetelmän kehittämisestä Urban Zone osuus päättyy

4 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, kriteerit UZ Jalankulkuvyöhykkeet Joukkoliikennevyöhykkeet Autovyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteerit perustuvat a) joukkoliikenteen vuorojen määrään ruuhkatuntien aikana b) kävelyetäisyyteen pysäkille Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki Keskustan jalankulkuvyöhyke rajautuu 1 2 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Keskustan jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on ttä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä. Alkuperäinen kuvalähde Leo Kosonen, Kuopion kaupunki

5

6

7 Applications City of Oulu 2010 Oulu UZ source: City of Oulu UF Leo Kosonen

8 UF Project UZ UF Leo Kosonen

9 UZ UF project Four Cities 1960 Walking Cities Walking City Walking City Walking- and Transit City Walking and Transit City UF Leo Kosonen

10 Jalankulkuvyöhykkeet UZ A. Keskustan jalankulkuvyöhyke 1-2 kilometrin laajuinen ns. keskustavyöhyke B. Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke asukas- ja työpaikkatiheydeltään suuri palvelukeskittymä, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä C. Keskustan reunavyöhyke keskustan jalankulkuvyöhykettä reunustava vyöhyke, jossa liikkumismahdollisuudet ovat monipuoliset Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet suuri aluetehokkuus suuri asukas-, asuntokunta- ja työpaikkatiheys erittäin hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset suuri jalankulun osuus alakeskuksissa ja pienissä kaupungeissa pyöräilyn suuri osuus paljon joukkoliikennematkoja maltillinen autollisuus pieni henkilöautosuorite

11 Joukkoliikennevyöhykkeet UZ A. Intensiivinen tarjonnaltaan paras vuorotiheys max min, etäisyys pysäkille max m B. Joukkoliikennevyöhyke vyöhyke, jolla on hyvä palvelutaso vuorotiheys max min, etäisyys pysäkille max m C. Seudullinen vain pääkaupunkiseudun sisemmällä ja ulommalla kehysalueella joukkoliikenne ei palvele ensisijaisesti paikallisyhteyksillä kunnan sisällä vaan pääosin pidempimatkaista ylikunnallista yhteystarvetta vuoroja vähintään kerran tunnissa, etäisyys pysäkille vähintään m Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet Suuri tai kohtalainen aluetehokkuus melko suuri asukas-, asuntokunta- ja työpaikkatiheys hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset joukkoliikenteen osuus suurempi kuin autovyöhykkeillä jalankulkua ja pyöräilyä enemmän kuin autovyöhykkeillä vain vähän kahden auton talouksia

12 Autovyöhykkeet A. Taajaman taajamassa etäällä jalankulkuvyöhykkeistä sijaitsevat alueet, joissa ei ole joukkoliikennevyöhykkeen edellyttämiä joukkoliikennepalveluja B. Taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen hajaasutusalue Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet pieni aluetehokkuus pieni asukas- ja asuntokuntatiheys huono palvelutarjonta suuri asuntokuntakoko suuri lapsiperheiden osuus UZ Liikkumistottumukset korkea autollisuus paljon kahden auton talouksia autolla liikuttujen kilometrien määrä on suurempi kuin muilla vyöhykkeillä

13 UZ Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet - analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi tavoitteena on laatia vyöhykeanalyysistä maankäytön ja liikenteen suunnitteluun soveltuva suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista hyödyntää nykytilanteen analysoinnin ja tapahtuneen kehityksen analysoinnin lisäksi tulevaisuuden kehityksen ennakoinnissa laadittavan suunnittelumenetelmän avulla voidaan ennakoida maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutuksia erilaisilla suunnittelualueilla ja erilaisissa suunnittelukohteissa tavoitteena on laatia suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista soveltaa melko pienellä työllä esimerkiksi kunnissa, maakuntien liitoissa, ELY-keskuksissa, Liikennevirastossa sekä muissa suunnittelu- ja asiantuntijaorganisaatioissa liikenteen ja maankäytön suunnitteluun liittyvässä vaikutusten arvioinnissa Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

14 Analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi UZ Suunnittelukäyttöön soveltuvia mitoitusarvoja Asuminen ja työpaikat - asukastiheys - asuntokunnan keskikoko - asumisväljyys - yli 75-vuotiaiden osuus - työpaikkatiheys Liikkumistottumukset - autonomistus - kulkutapajakauma - henkilöautosuorite Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

15 Urban Zone kehitystyön päätulokset Vyöhykemenetelmä laajennetaan valtakunnalliseksi ( 34 ks + muu Suomi) UZ 2012: 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa raportti ( ) 2013: Tutkimusraportti, 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys sekä YKRkartasto ( Mitä tapahtunut?). Teemaraportti 34 kaupunkiseudun kehityksestä ( Miksi tapahtunut?) Yhdyskuntarakenne Suomessa 2030 ( 34 ks + muu Suomi) 2013: Tutkimusraportti, 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys : 15 kaupunkiseudun tulevaisuusinventointi osana hankeen kaupunkiseuturaportteja Suunnitteluvälineen toteutus Yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää koskevien mitoitusarvojen määrittäminen, kynnysarvoja suunnitteluun. 2013: suunnittelumenetelmän kokoaminen opasmuotoon Case-kohteet ja niiden raportointi 2012, 2013:Vyöhykesuunnittelun case-kohdetutkimuksia mm. Helsingin seudun erillistarkastelut, monikeskuksisuus ja poikittaisliikenne, Uudenmaan maakuntakaavaluonnos Vyöhykkeiden visualisointi ja rakennetun ympäristön analyysi Suunnitteluvälineen tueksi alakeskusten laatuanalyysi. Elävät kaupunkikeskukset SY julkaisu 2013 Kytkeytyminen eri suunnittelukohteisiin : tulokset osana rakennemalleja, liikennejärjestelmäsuunnitelmia, ja kaavoituskohteita. Liittäminen osaksi YKR-järjestelmää, avoimeen käyttöön (2013)

16 Yhdyskuntarakenteen vyöhyketarkastelun kehitystyö UZ Kuopion malli, UZ 1 metopolialueen kehitys, AC - kahdeksan kaupunkiseutua UZ, Urban Zone UF, Urban Fabrics ( TEKES, kunnat, yrityksiä, SYKE) YRAVA ( Yhdyskuntarakenteen vaikutusten arviointiopas, YM:lle, SYKE-Airix, TTY) Katumetro I ja II ( Hki-Lahti käytävä, PKS Tukholma Suurkaupunkivertailu YKR vyöhykkeillä, HY-SYKE) Lahden YK vaikutusten arviointi Kotka-Haminan kehityskuvan vaikutusten arviointi MAL-verkko ( UZ-Roadshow) UZ-näyttely Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

17 Urban Zone aluejaot UZ Kaupunkiseutujen vaikutusalueiden ryhmät Kaupunkiseutujen vaikutusalueet Etäisyysperusteiset alueet Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

18 UZ Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki YKR-keskustaajaman väestö 2010 YKR-keskustaajaman työpaikat 2007 Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori asukasta Kuopio työpaikkaa Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Kotka-Hamina Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna asukasta Seinäjoki työpaikkaa Kemi-Tornio Porvoo Mikkeli Kokkola Lohja Rauma Kajaani Salo asukasta Imatra työpaikkaa Savonlinna Forssa Pietarsaari Varkaus Raahe Heinola Valkeakoski Iisalmi

19 UZ Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa Väliraportti ladattavissa Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

20 YKR-kaupunkiseutujen vaikutusalueet sekä niiden ryhmittely UZ Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

21 Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki Vyöhykekriteerit metropolialueen ulkopuolella UZ Vyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Kriteeri ruudut, jotka ovat enintään noin 1 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta joukkoliikenteen ja kaupan palvelutasoon sekä asukas- ja työpaikkamääriin perustuvassa paikkatietoanalyysissä esiin nousevat toimintojen keskittymät keskustan reunavyöhyke ruudut, jotka ovat 1 2,5 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta intensiivinen ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 15 min (Turku ja Tampere 10 min), kävelyetäisyys enintään 250 m muut taajamat taajaman ulkopuolinen alue ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 30 min, kävelyetäisyys enintään 250 m bussipysäkille taajama-alueet, jotka eivät täytä muiden vyöhykkeiden kriteerejä kaupunkiseudun vaikutusalueen muut taajamat, joille ei ole määritelty vyöhykeluokkaa YKR-taajaman ulkopuoliset ruudut

22 Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki UZ

23

24

25

26

27

28 UZ Väestömäärä alle 0,02 aluetehokkuuden taajamissa sekä 500 metrin lievevyöhykkeellä vuoden 2010 kaupunkiseudun taajamista Helsinki Tampere Turku

29 asukasta Sisempi ydinalue jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen vyöhyke 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Sisempi ydinalue jalankulkuvyöhyke intensiivinen keskustan reunavyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke asukasta Ulompi ydinalue % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ulompi ydinalue alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen vyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke

30 UZ asukasta Kehysalue alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen vyöhyke 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kehysalue alakeskuksen jalankulkuvyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke intensiivinen asukasta Itsenäiset kaupungit (Valkeakoski) % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Itsenäiset kaupungit (Valkeakoski) jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke

31 asukasta/ha työpaikkaa/ha UZ Asukastiheys Työpaikkatiheys 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, ,00 80,00 75,00 70,00 65,00 60,00 55,00 50,00 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0, keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen intensiivinen muu taajama muu taajama koko alue koko alue

32

33 UZ Etäisyys keskustasta selittää 9,2 % joukkoliikennevyöhykkeen asukastiheyden vaihteluista Asukastiheys tasaantuu 5-10 kilometrin keskustaetäisyydellä asukkaaseen hehtaarilla Deviance explained = 9.2%

34

35 UZ Aluetehokkuus 0,75 0,70 0,65 0,60 0,55 0,50 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0, keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen koko alue 24% 22% 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Yli-75-vuotiaiden osuus Kangasala Nokia Lempaala Valkeakoski Tampere Tesoma Ylojarvi Linnainmaa Pirkkala Hervanta kaikki keskusalueet

36 UZ Moniautoisten asuntokuntien osuus 60% 55% 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen alue koko alue 60% 55% 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Autottomien asuntokuntien osuus keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen alue koko alue

37

38

39 UZ Moniautoisten asuntokuntien osuus autovyöhykkeellä Autottomien asuntokuntien osuus joukkoliikennevyöhykkeellä 55% 55% 50% 50% 45% 45% 40% 40% 35% 35% 30% 30% 25% 25% 20% 20% 15% 15% 10% 10% 5% 5% 0% % Helsinki Tampere Turku Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Kaikki yhteensä Pori Kuopio Kaikki yhteensä

40 Alustavia tuloksia yhdyskuntarakenteesta Tampereen seudulta Selkeä alakeskusrakenne, mutta osa kaupan keskuksista ei tue tätä Tampereen kaupunkiseutu joukkoliikennekaupunki Joukkoliikennetarjonnan merkittävä kasvu 1990-luvun lopussa => osin autoistumiskehitys tasaantunut / (taittunut) Kehysalueen autoistuminen Alakeskusten asukastiheyden kasvu. Alakeskusten demografia vaihtelee suuresti, ikääntyminen erityisesti Nokian ja Kangasalan jalankulkuvyöhykkeellä. 2030? Sekoittuneen yhdyskuntarakenteen laajentuminen keskustan reunavyöhykkeelle ja alakeskusten kehittäminen Kohtuullisen vahvat ja elinvoimaiset alakeskukset Täydennysrakentaminen ja aluerakentamiskohteet! Kasvun ohjaaminen täydennysrakentamiseen ja alakeskusten demografian monipuolistaminen tärkeää Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

41 Matkat omassa elinpiirissä Keskivertosuomalaisen liikkumisen jalanjälki harrastusmatkat 1 muut vapaaajan matkat 9 työperäiset matkat 7 vierailumatka 7 ostos- tai asiointi - 1 opiskelutai koulumatkat 0, matkaa pitkät matkat kilometriä harrastusmatkat 127 vierailumatkat 112 opiskelu- - tai koulumatkat 69 muut vapaaajan matkat 147 matkat omassa elinpiirissä työperäiset matkat 205 ostos tai asiointi 369 muut vapaaajan matkat km harrastusmatkat 300 km pitkät matkat km työperäiset matkat km vierailumatkat km matkat omassa elinpiirissä km ostos tai asiointi 370 km opiskelu tai koulumatka 75 km muut vapaaajan matkat km harrastusmatkat km vierailumatkat km opiskelutai koulumatka 400 km lähtötiedot: Liikennevirasto, Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus työperäiset matkat km ostos tai asiointi km

42 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta työpaikka koti päivittäistavarakauppa vapaa-ajan aktiviteetit ystävien ja sukulaisten luona käynti pankit ja virastot tavaratalo tai ostoskeskus erikoiskauppa rautatieasema perheenjäsenen työpaikka kirjasto lääkärin vastaanotto työasiointikohteet kampaaja tai parturi autokorjaamo tai varaosaliike lentokenttä päivittäin tai lähes päivittäin muutamia kertoja viikossa viikoittain useita kertoja kuukaudessa kuukausittain useita kertoja vuodessa vuosittain muutaman vuoden välein käyntiuseus Yhdyskuntarakenne ja toimintojen sijoittuminen vaikuttaa olennaisesti liikkumistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Muita tärkeitä tekijöitä ovat yksilölliset ajankäyttötottumukset ja elämäntavat. Yhdyskuntarakenteella ja oman asuinseudun liikennejärjestelmän suunnittelulla voidaan vaikuttaa eniten omassa elinpiirissä tehtäviin matkoihin, joiden osuus matkoista on yli 90 % ja kilometreistä noin 55 %.

43 Liikkumista koskevat aineistot HLT : sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n= 2 400) Oulun alueellinen HLT 2009 (n=5 000) Jyväskylän alueellinen HLT 2009 (n=4 400) Lahden alueellinen HLT 2010 (n= 3 100) HLT : sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=1 900) HLT : sisempi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=900) HLT : taajamakokoluokat 1-3, taajaman ulkopuolinen alue (n=1 300) Lisäksi käytettävissä on ajoneuvokannan hallinta- ja ennustemallin käyttöön saatuja mittarilukematietoja noin 40 %:sta henkilöautokannasta. HLT : sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=1 800) Turun alueellinen HLT 2008 (n=2 800) Tampereen alueellinen HLT 2012 (n= 9 800) HLT : sisempi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=600) HSL (n=20 200) HLT : sisempi ja ulompi ydinalue (n=3 300)

44 Liikennesuorite (henkilökm/asukas, vrk) eri kaupunkiseuturyhmissä metropoli 1,1 0,8 4,7 19,9 suuret kaupunkiseudut 1,1 0,8 1,5 20,5 keskisuuret 1 keskisuuret 2 pienet 1 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,8 0,6 0,4 22,0 22,6 23,4 pienet 2 0,8 0,5 0,4 25,2 muut 0,8 0,6 0,7 28,6 jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla

45 Valkeakoski ympäryskunnat Tampere Kulkutapajakauma asuinpaikan vyöhykkeen mukaan - Tampereen seutu ja Valkeakoski 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 49% 10% 22% 10% keskustan reunavyöhyke 28% 16% 31% 14% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 34% 7% 17% 33% 3% intensiivinen 21% 7% 42% 18% 17% 7% 47% 16% 19% 7% 48% 14% ei taajama 12% 3% 56% 7% 5% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 29% 7% 48% 9% 3% intensiivinen 15% 9% 55% 8% 17% 8% 55% 6% 13% 9% 61% 5% ei taajama 9% 4% 67% 5% 6% keskustan jalankulkuvyöhyke 37% 12% 29% 3% keskustan reunavyöhyke 14% 12% 58% 5% 15% 15% 43% 4% 13% 6% 59% 6% 2% ei taajama 5% 6% 70% 3% kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne muu kulkutapa

46 Valkeakoski ympäryskunnat Tampere Yli 64-vuotiaiden matkaluku kulkutavoittain eri asuinvyöhykkeillä 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 keskustan jalankulkuvyöhyke 1,17 0,44 0,20 keskustan reunavyöhyke 0,62 0,79 0,48 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 0,78 0,31 0,48 intensiivinen 0,60 0,98 0,40 0,48 1,09 0,34 0,39 0,89 0,36 ei taajama 0,25 1,42 0,21 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 0,56 0,72 0,13 0,42 1,34 0,11 0,32 1,50 0,09 ei taajama 0,22 1,26 0,06 keskustan jalankulkuvyöhyke 0,80 0,53 0,00 keskustan reunavyöhyke 0,34 0,21 1,00 0,11 0,50 0,23 1,18 0,23 ei taajama 0,28 0,94 0,06 kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne muu kulkutapa

47 ympäryskunnat Tampere Lasten kulkutapajakauma määräpaikan vyöhykkeen mukaan tarkasteltuna vuotiaat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 50% 4% 27% 18% keskustan reunavyöhyke 42% 15% 26% 13% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 56% 9% 29% 6% intensiivinen 43% 15% 31% 11% 45% 18% 29% 8% 42% 13% 33% 11% ei taajama 28% 16% 37% 9% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 27% 24% 45% 3% 35% 30% 30% 2% 30% 32% 33% 2% ei taajama 19% 16% 42% 4% kävely polkupyörä henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa

48 Valkeakoski ympäryskunnat Tampere Henkilöautolla liikuttujen kilometrien määrä asuinvyöhykkeen mukaan (henkilökm/asukas, vrk) keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen ei taajama alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen ei taajama keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke ei taajama 10,0 12,7 13,6 13,4 15,1 18,5 14,9 16,5 23,5 25,0 10,2 26,6 19,4 20,3 34,7 33,8 34,2 henkilökm/vrk

49 ympäryskunnat Tampere Ostosmatkojen kulkutapajakauma määräpaikan vyöhykkeen mukaan - Tampereen seutu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 58 % 7 % 12 % 3 % 19 % keskustan reunavyöhyke 34 % 17 % 30 % 10 % 9 % alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 38 % 7 % 33 % 11 % 8 % intensiivinen 25 % 7 % 44 % 13 % 10 % 14 % 7 % 48 % 18 % 14 % 20 % 5 % 48 % 15 % 12 % ei taajama 11 % 73 % 13 % 12 %% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 25 % 8 % 50 % 13 % 3 % intensiivinen 13 % 2 % 65 % 17 % 3 % 15 % 5 % 61 % 16 % 2 % 10 % 3 % 68 % 18 % 2 % ei taajama 9 % 5 % 64 % 18 % 1 % kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa

50 ympäryskunnat Tampere Työmatkojen kulkutapajakauma määräpaikan vyöhykkeen mukaan - Tampereen seutu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 22 % 10 % 41 % 4 % 22 % keskustan reunavyöhyke 11 % 14 % 53 % 3 % 18 % alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 13 % 9 % 60 % 2 % 15 % intensiivinen 7 % 13 % 55 % 2 % 22 % 3 % 9 % 70 % 2 % 16 % 4 % 11 % 72 % 3 % 11 % ei taajama 9 % 7 % 66 % 2 % 14 % alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 17 % 4 % 65 % 5 % 7 % intensiivinen 8 % 27 % 55 % 7 % 6 % 10 % 74 % 4 % 5 % 6 % 7 % 77 % 3 % 6 % ei taajama 4 % 4 % 84 % 2 % 4 % kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa

51 ympäryskunnat Tampere Vapaa-ajan matkojen kulkutapajakauma määräpaikan vyöhykkeen mukaan - esimerkkinä Tampereen seutu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 41 % 9 % 22 % 9 % 18 % keskustan reunavyöhyke 24 % 17 % 32 % 12 % 12 % alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 30 % 5 % 38 % 11 % 14 % intensiivinen 15 % 11 % 41 % 18 % 14 % 18 % 7 % 40 % 19 % 15 % 13 % 11 % 41 % 20 % 13 % ei taajama 24 % 7 % 38 % 26 % 5 % alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 17 % 12 % 44 % 21 % intensiivinen 5 % 12 % 54 % 20 % 5 % 14 % 10 % 46 % 23 % 4 % 13 % 12 % 45 % 25 % 3 % ei taajama 13 % 9 % 54 % 20 % 2 % kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa

52 Liikkumistottumukset vyöhykemenetelmän valossa Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeet suosivat jalan ja pyörällä liikkumista jalankulun ja pyöräilyn osuus matkoista suuri joukkoliikenteellä vahva rooli jalankulkuvyöhykkeen matkoista henkilöautosuoritteet pienempiä kuin muilla vyöhykkeillä Alakeskukset osana kaupunkirakennetta hyvä palvelutarjonta lyhentää matkojen pituutta alakeskusten vaikutusalueilla vaikuttaa erityisesti nuorten aikuisten ja iäkkäiden liikkumismahdollisuuksiin (ryhmät joissa moniautoisten talouksien osuus pieni) Autovyöhykkeillä suurimmat henkilöautosuoritteet autovyöhykkeillä ja taajaman ulkopuolisilla alueilla päivittäin henkilöautolla liikuttujen kilometrien määrä on suurin Kehysalue on alueryhmänä ongelmallisin mahdollisuudet joukkoliikennepalvelujen kehittämiseen autovyöhykkeillä rajalliset

53 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 keskukset

54 Ryhmätyön kulku; tulosten tulkintaa ja pohdintaa vuoteen 2030 Tampereen kaupunkiseudulla KYSYMYKSET RYHMISSÄ Selkeä alakeskusrakenne, mutta osa kaupan keskuksista ei tue tätä Jatkuuko kehitys vuoteen 2020, 2030 samana? Tampereen kaupunkiseutu joukkoliikennekaupunki Vahvistuuko joukkoliikennekäytävät edelleen 2020 ja 2030? Joukkoliikennetarjonnan merkittävä kasvu 1990-luvun lopussa => osin autoistumiskehitys tasaantunut / (taittunut?). Toisaalta kehysalueen autoistuminen jatkuu. Onko autoistumiskehitys todellakin taittumassa Tampereen seudulla, entä 2020 tai 2030? Alakeskusten asukastiheyden kasvu. Jatkuuko täydennysrakentaminen alakeskuksissa 2020, 2030? Alakeskusten demografia vaihtelee suuresti. Ikääntyminen erityisesti Nokian ja Kangasalan jalankulkuvyöhykkeellä. Tasoittuuko demografia em. kahdessa alakeskuksessa, toimenpiteet?