HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015
|
|
- Kai Melasniemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 KEMIN KAUPUNKI
2 Sisällysluettelo Johdanto 1 1 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärän kehitys Ikä- ja sukupuolijakauma Eläkkeelle siirtyminen ja muu poistuma sekä henkilöstön vaihtuvuus 6 2 Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen Osaamisen kehittäminen johtaminen ja esimiestyö Rekrytointi Kehityskeskustelut 12 3 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Työterveyshuollon toiminta Työsuojelu Työkykyä ja hyvinvointia ylläpitävä toiminta Sairaus- ja tapaturmatilastot 16 4 Palkkaus- ja henkilöstökustannukset Palkitseminen Henkilöstökustannukset 19 Julkaisun kuvat: Anne Laukkanen, Eeva Syynimaa-Kallankari
3 1 Johdanto Tämä henkilöstöraportti on pääosin koottu Kuntatyönantajan laatiman uuden raporttisuosituksen mukaisesti. Suositus tukee henkilöstöjohtamista, päätöksentekoa sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä. Suosituksen yhtenä tavoitteena on myös saada kaupungit ja kunnat käyttämään yhteisiä mittareita vertailtavuuden parantamiseksi. Henkilöstöraportti on tarkoitettu sekä työyhteisöjen, johdon että poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Henkilöstöraportissa kuvataan henkilöstön määrälliset ja laadulliset tunnusluvut, kehittämistoimenpiteet ja näiden vaikutukset henkilöstöön, toimintaan ja talouteen. Vuoden 2015 henkilöstöraportin aineisto on koottu vallinneen tilanteen mukaan henkilöstötietojärjestelmistä. Henkilöstöraportin on toimittanut kehittämis- ja talousosaston henkilöstöpalvelut. Henkilöstömäärä pysyi vuonna 2015 edellisvuoden tasolla. Vakituisen henkilöstön määrä väheni 22:lla hengellä mutta määräaikaisten määrä lisääntyi saman verran. Henkilötyövuodet kuitenkin vähenivät 7:llä. Kaupungin palveluksesta jäi eläkkeelle 60 henkeä, joista 49 vanhuuseläkkeelle ja 11 työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläköitymisten yhteydessä on harkittu tarkoin tehtävien uudelleen järjestelyt sekä sisäiset siirrot ulkopuolisen työvoiman palkkaamisen vähentämiseksi. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä nousi edellisvuoteen verrattuna. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet edellisvuoteen verrattuna. Lyhyet sairauspoissaolot ovat vähentyneet mutta pitkät yli kahden viikon mittaiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Aktiivisen tuen mallilla haetaan edelleen yksilöllisiä ratkaisuja työssä jaksamiseen ja pärjäämiseen. Aktiivisen tuen tavoitteena on lisätä henkilöstön työhyvinvointia, ennakoida työkyvyn heikentymistä ja tukea työskentelyä alentuneesta työkyvystä huolimatta. Ongelmat tulisi huomata ja niihin tulisi puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta löydettäisiin ratkaisuja tilanteisiin, jotka pitkittyessään voivat johtaa yksittäisen työntekijän tai koko työyksikön työkyvyn ja työmotivaation heikentymiseen. Henkilöstöpalveluiden, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Osaamisen kehittämisen toimintamalli ja koulutussuunnitelma uudistettiin vuonna Keskitettyyn koulutukseen panostetaan ja määrärahaa lisättiin vuodelle Uuden koulutussuunnitelman mukainen koulutus aloitettiin jo vuoden 2015 puolella käynnistämällä sisäinen kehittäjä-koulutushanke yhteistyössä KunTeko- 2020:n kanssa.kunteko 2020 on kunta-alan työelämän kehittämisohjelma, joka tarjoaa kuntaorganisaatioille apua kehittämiseen, oppimiseen ja muutosten hallintaan. Hankkeessa koulututetaan 59 henkeä, jotka toteuttavat yhteensä 42 kehittämishanketta, lähinnä arjen työhön liittyviä kehittämistoimia. Tulevan vuoden ja vuosien suurimpia haasteita tulee olemaan sote- ja maakuntauudistuksen edellyttämä henkilöstön siirtyminen itsehallintoalueen palvelukseen. Valmistelut tulee aloittaa hyvissä ajoin ja on huomioitava niin rekrytointi- kuin palkkapolitiikassa.
4 2 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1 Henkilöstömäärän kehitys Kemin kaupungin työntekijöiden kokonaislukumäärä oli yhteensä Vakituisissa tehtävissä oli 1128 (79,2 %) ja määräaikaisissa tehtävissä 296 (20,8 %) henkilöä. Vakinaisten määrä väheni 22:lla hengellä ja määräaikaisten määrä lisääntyi 21:llä hengellä. Joulukuun lopussa työllistettyjen määrä oli 37 henkilöä, joka on 3 henkilöä edellisvuoden viimeistä päivää vähemmän. Työllistettyjen koko vuoden lukumäärä kuitenkin lisääntyi. Vuonna 2014 työllistettyjen henkilötyövuosimäärä oli 28,4 ja vuonna ,1. Työllistetyt mukaan luettuna kaupungin henkilöstömäärä oli joulukuun viimeisenä päivänä Henkilötyövuosia laskettaessa osan vuotta kestäneet ja osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Tämä kuvaa paremmin henkilöstön määrää ja kehitystä kuin pelkkä vuoden viimeisen päivän poikkileikkaava tarkastelu. Henkilötyövuosien määrä laski vuonna :llä (ilman koululaisia, opiskelijoita ja työllistettyjä).
5 3 Taulukko 1. Henkilötyövuodet Muutos Keskusvirasto 59 62,2 65,6 66,3 0,7 Koulutus 422,1 418,7 417,1 415,2-1,9 Kulttuuri 109,3 108,5 107,3 106,0-1,3 Sosiaali- ja terveys 541,1 568,8 580,7 580,8 0,1 Tekninen 153,4 150,1 141,6 136,8-4,8 Koko kaupunki 1284,9 1308,3 1312,3 1305,2-7,0 Opiskelijat ja koululaiset 12,5 11,8 12,6 10,2-2,4 Työllistetyt 28,4 47,1 18,7 Keskushallinnon henkilöstömäärä lisääntyi yhdellä hengellä vuonna Koulutoimen vakinainen henkilöstö väheni 7:llä hengellä ja määräaikaisten määrä lisääntyi yhdeksällä. Suurin vähennys tapahtui varhaiskasvatuksessa, jossa vakinaisten määrä väheni yhdeksällä hengellä. Samanaikaisesti määräaikaisten määrä lisääntyi kuitenkin neljällä hengelllä. Kulttuuritoimessa vakinaisten määrä väheni kahdella hengellä. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö lisääntyi 5:llä määräaikaisella työntekijällä. Teknisen toimen henkilöstö väheni yhteensä 7 henkeä. Taulukko 2. Henkilöstön määrä Muutos Keskusvirasto yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Henkilötyövuodet 55, ,2 65,6 66,3 0,7 Koulutus yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Henkilötyövuodet 431,3 422,1 418,7 417,1 415,2-1,9 Kulttuuri yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Henkilötyövuodet 112,7 109,3 108,6 107,3 106,0-1,3 Sosiaali- ja terveys yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Henkilötyövuodet 549,1 541,1 568,8 580,7 580,8 0,1 Tekninen yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Henkilötyövuodet 168,3 153,4 150,1 141,6 136,8-4,8 Koko kaupunki yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Määräaikaisten osuus % 18,7% 18,2% 18,9% 19,3% 20,8% Henkilötyövuodet 1317,0 1284,9 1308,4 1312,3 1305,2-7,0 Opiskelijat 12,5 11,8 12,6 10,2-2,4 Työllistetyt Henkilötyövuodet 28,4 47,1 18,7
6 4 Kaavio 1. Määräaikaisen ja vakinaisen henkilöstön määrä palvelualuettain Määräaikaiset Vakituiset Keskusvirasto Sivistys Soster Tekninen Määräaikaista henkilöstöä on suhteessa eniten sosiaali- ja terveystoimessa ja vähiten teknisessä toimessa. Määräaikaisten työntekijöiden osuus vuonna 2015 oli 20,8 %. Kaikkien kuntien keskiarvo vuonna 2014 oli 21 %. Osa-aikaisen henkilöstön määrä on vähentynyt edelliseen vuoteen nähden 17:llä henkilöllä (220 vuonna 2014, 203 vuonna 2015). Osa-aikaisten työntekijöiden suhteellinen osuus oli 15,4 % vuonna 2014 ja laski 14,3 %:iin vuonna Koko maassa osa-aikaisia vuonna 2014 oli 13 %. Henkilöstön määrä tuhatta asukasta on noussut vuodesta Nousu johtuu sekä henkilöstömäärän lisäyksestä että asukasmäärän laskusta. Kaavio 2. Henkilöstön määrä/1000 asukasta Henkilöstön määrä / 1000 asukasta 80,0 70,0 65,0 61,8 64,2 65,7 67,1 66,7 64,5 64,4 63,3 66,1 61,0 64,2 63,7 63,4 65,5 65,0 65,5 60,0 50,0 henk/1000 as. 40,0 Yhteensä Vakinaiset 30,0 Määräaikaiset 20,0 10,0 0,
7 5 1.2 Ikä- ja sukupuolijakauma Korkeahko keski-ikä ja vanhempien ikäluokkien suuri osuus koko henkilöstömäärästä asettaa haasteita työkykyä ylläpitävälle toiminnalle ja vaikuttaa myös sairastavuuteen. Kaupungin henkilöstö on naisvaltaista. Naisten osuus on laskenut edelliseen vuoteen verattuna 0,8%-yksikköä ollen nyt 82,9 %. Naisvaltaisin (93,1 %) on sosiaali- ja terveystoimi ja miesvaltaisin (45,8 %) tekninen sektori. Henkilöstön sukupuolijakauma vastaa kunta-alan keskimääräistä jakaumaa. Vakinaisesta henkilöstöstä 55,3 % on yli 50-vuotiaita (edellisvuonna 56,5 %). Suurin ikäryhmä on vuotiaat. Yli 60-vuotiaiden määrä laski edellisvuoteen verrattuna 7:llä hengellä. Vuonna 2015 Kemin vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 49,5 vuotta eli 0,3 vuotta alempi kuin edellisvuonna. Keski-ikä oli korkein teknisellä sektorilla ja keskushallinnossa, matalin koulutoimessa. Kuntatyönantajan mukaan kuntatyöntekijöiden keski-ikä oli 45,7 vuotta vuonna Eläköitymisen ja uusien rekrytointien myötä on odotettavissa että nuorempiin ikäryhmiin tulee keski-ikää laskevaa uutta henkilöstöä. Kaavio 3. Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Naiset Miehet alle 20 v
8 6 1.3 Eläkkeelle siirtyminen ja muu poistuma sekä henkilöstön vaihtuvuus Kaupungin palveluksesta eläkkeelle jääneiden keski-ikä vuonna 2015 oli 60,2. Kuntatyöntekijät jäivät vuonna 2014 eläkkeelle keskimäärin 60,7-vuotiaana eli kemiläisten eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 0,5 vuotta keskimääräistä alhaisempi. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä Kemissä oli vuonna ,5 vuotta (koko maa 64,0 vuonna 2014) ja työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä 53,8 vuotta (koko maa 58,3 vuonna 2014). Vakinaisesta henkilöstöstä jäi vuonna 2015 eläkkeelle 60 henkeä, joista vanhuuseläkkeelle 49 ja työkyvyttömyyseläkkeelle 11. Työkyvyttömyyseläke on työnantajalle kallein eläkemuoto. Ennalta ehkäisevän terveydenhuollon ja varhaisen tuen sekä kuntoutuksen avulla määrään voidaan vaikuttaa. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäi vuonna henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 55,6 vuotta. Määräaikaisella kuntoutustuella olevien (8 henkeä) keski-ikä oli 54,9 vuotta. Taulukko 3. Myönnetyt eläkkeet (vakinainen henkilöstö) Eläkelaji Vanhuuseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työkyvyttömyyseläke Yhteensä
9 7 Vuosina henkilöstön poistuman arvioidaan olevan henkeä vuosittain. Taulukko 4. Vakinaisen henkilöstön poistuma Lähdön syy Eläköityminen Muu poistuma 49* ** 25*** Yhteensä * Vuonna 2009 ruokapalvelun henkilöstö siirtyi liikelaitoskuntayhtymään. ** Vuonna 2012 sataman henkilöstö (28 henk.) siirtyi satama-yhtiöön. *** Vuonna 2013 ensihoidon henkilöstö (13 henk.) siirtyi LPKS:aan. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuonna 2015 oli 81 henkilöä eli 7,0 % vakituisesta henki- löstöstä. Edellisvuonna lähtövaihtuvuus oli 6,0 %. Tulovaihtuvuus oli vuonna ,1 %. Taulukko 5. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Vaihtuvuus-% Vaihtuvuus-% Vaihtuvuus-% 2015 Päättyneet palvelussuhteet -67 5,8 % -70 6,0 % -81 7,0 % Alkaneet palvelussuhteet % 45 3,8 % 59 5,1 %
10 8 2 Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen 2.1 Osaamisen kehittäminen Kemin kaupungissa toteutettiin vuonna 2015 osaamisen kehittämisen toimintamalli ja koulutussuunnitelman uudistus. Uudistus perustui vuonna 2014 henkilökunnalle tehtyyn kyselyyn keskitetyn koulutuksen tarpeista. Vuonna 2015 kaupunginhallituksen hyväksymä Kemin kaupungin henkilöstön osaamisen kehittämisen toimintamalli ja koulutussuunnitelma linjaa kaupungin osaamisen kehittämisen ja koulutuksen tavoitteita, toimenpiteitä ja käytäntöjä, joiden mukaan menetellään. Osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan koulutuksen lisäksi kaikkea työssä, työyhteisössä ja työyhteisöverkostoissa tapahtuvaa oppimista ja toimintatapojen uudistamista. Henkilöstön osaamisen kehittämisellä pyritään mahdollistamaan kaupungin strategisten päämäärien mukaisen toiminnan toteutuminen. Ammattitaitoa ylläpitämällä varmistetaan henkilöstön osaaminen ja kyky kehittää toimintaa ja palveluita muuttuvassa toimintaympäristössä. Lähtökohtana ovat kaupungin tehtävien edellyttämä osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Tiedon ja osaamisen vaihdolla erilaisten ihmisten, ammattiryhmien ja yksiköiden kesken yli palvelualuerajojen edistetään työyhteisön osaamisen kehittämistä. Työyhteisön osaamisen kehittämisessä hyödynnetään muun muassa oman henkilökunnan asiantuntijaosaamista kouluttamalla sisäisesti muuta henkilökuntaa, osallistumalla yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä jakamalla kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Osaamisen ja oman työn kehittäminen kuuluu jokaisen työntekijän, yksikön ja palvelualueen jokapäiväisiin tehtäviin. Uudistetun osaamisen kehittämisen toimintamallin mukaisesti osaamisen johtaminen perustuu kehityskeskusteluihin ja niissä rakennettuihin osaamisen kehittämisen suunnitelmiin. Kehityskeskustelun yhteydessä tehdään arvio henkilöstön ammatillisesta osaamisesta, osaamisvaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja niiden syistä. Tehdyn arvion perusteella suunnitellaan yksikkö- ja palvelualuetasolla henkilöstön ammatillista osaamista ylläpitävää ja kehittävää koulutusta. Vuonna 2015 uudistettu Kemin kaupungin koulutussuunnitelma perustuu laaja-alaiseen osaamisen ja työkyvyn ylläpidon tavoitteeseen. Koulutussuunnitelmassa kehittämisalueet on jaoteltu seuraavasti: Perehdytys Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla vakituinen työntekijä, tilapäinen työntekijä, harjoittelija tms. perehdytetään työyhteisöön ja perehdytetään työhön. Työyhteisön perehdyttämisellä tarkoitetaan, että henkilö oppii tuntemaan työpaikkansa, sen toiminta-ajatuksen ja palveluidean sekä työpaikan tavat sekä oppii tuntemaan työpaikkansa ihmiset, työtoverit ja asiakkaat. Työhön perehdyttämisen eli työhön opastuksen avulla henkilö oppii työtehtävänsä sekä tietää työhönsä kohdistuvat odotukset ja oman vastuun koko työyhteisön toiminnassa. Ammattitaito Ammatillista osaamista kehittävän ja ylläpitävän koulutuksen tulee liittyä työntekijän nykyisiin tai
11 9 tuleviin työtehtäviin työnantajan palveluksessa. Ammatillista osaamista kehittäväksi ja ylläpitäväksi koulutukseksi luetaan myöskin ammattiin liittyvät lain edellyttämät koulutukset ja lailla säädetty koulutusoikeus. Esimiestaidot Esimiestaitojen osaamisen kehittämisen keskeisenä ajatuksena on, että johtaminen on kokonaisvaltaista toimintaa, jossa johtaminen ja ihmisten johtaminen sekä oman johtajuuden kehittäminen muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Työyhteisötaidot Työyhteisötaitojen koulutukset lisäävät henkilöstön kokemusta omasta mahdollisuudestaan ja vastuustaan vaikuttaa työprosesseihin, työyhteisöön ja siten parantaa yleistä työhyvinvointia. Työkyky Työkyky on perustana tehokkaalle ja tuottavalle työnteolle. Työkyvyssä on kysymys ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työsuojelu- ja turvallisuus Työsuojelu- ja turvallisuuskoulutukset parantavat työturvallisuutta ja kehittävät työympäristöä. Yhteistyö ja yhteistoiminta Osaamisen kehittäminen ja koulutus lisää laajaalaista poikkihallinnollista yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Vuonna 2015 sähköisesti web-tallennuksen kautta haettuja koulutuspäiviä on haettu ja myönnetty yhteensä 2973 kalenteripäivää. Opetushenkilöstön ns. Veso-päivät ja muilla tavoin kuin sähköisen järjestelmän kautta hyväksytyt koulutuspäivät eivät sisälly lukuun. Lappian oppisopimustoimiston kanssa tehtiin vuonna 2015 seitsemän sopimusta tutkintotavoitteisesta oppisopimuskoulutuksesta. Tutkintoon riippumattomassa lisäkoulutuksessa aloitti kolme henkilöä. Oppisopimustoimiston kautta tutkinnon sai yhdeksän kaupungin työntekijää erilaisiin ammattitutkintoihin ja kolme henkilöä erikoisammattitutkinnon, jotka on suunniteltu kaupungin työpisteen ja kyseisen henkilön osaamisen kehittämiseksi tai ajantasaistamiseksi. Henkilöstösuunnittelussa voidaan käyttää oppisopimuskoulutusta uudellen sijoittamispalveluissa, urasuunnittelussa ja yhtenä väylänä kaupungin avoimiksi tuleviin työtehtäviin. Esimieskoulutus keskittyi kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES:n) yleistyöajan ja jaksotyöajan oikeaan tulkintaan sekä soveltamiseen. Sopimusmääräysten hyvä hallinta tukee toimivaa ja tuloksellista esimiestyötä sekä työajan tehokasta suunnittelua ja auttaa hallitsemaan työaikakustannuksia. Koulutus järjestettiin maarrakuussa 2015 kahtena päivänä ja koulutukseen osallistui yhteensä 65 työntekijää. Joulukuussa 2015 aloitettiin yhteistyö KunTeko kanssa sisäinen kehittäjä koulutuksen kautta. KunTeko 2020 on kunta-alan työelämän kehittämisohjelma, joka tarjoaa kuntaorganisaatioille apua kehittämiseen, oppimiseen ja muutosten hallintaan. Ohjelmassa jaetaan ideat, kokemukset ja kehittämistulokset kollegoiden ja työyhteisöjen kanssa yli kuntarajojen ja toimialojen. Sisäinen kehittäjä koulutukseen osallistui 59 henkilöä eri palvelualueilta. Koulutuksen avulla koulutukseen osallistujat saivat tukea, keinoja ja menetelmiä toimintojen ja prosessien kehittämiseen. Lisäksi koulutus tarjosi valmiuksia toimia sisäisenä kehittäjänä omassa organisaatiossa.
12 10 Sisäinen kehittäjä - koulutuksen aikana osallistujat valitsivat yhdessä työyhteisön kanssa kehittämishankkeen. Kehittämistyön piti liittyä kuntatyöhön, työprosesseihin ja työelämän sisältöihin. Koulutuksen aikana aloitettiin 42 kehittämishanketta. Tavoitteena on, että kehittämisprosessi omassa työyhteisössä etenee koulutuspäivien välillä. Pääosin kehittämishankkeet valmistuvat vuoden 2016 aikana. Kaupunki tukee omaehtoista koulutusta ja osaamisen kehittämistä käytössä olevan henkilöstön palkitsemisen menettelytavoista ja myöntämisperusteista koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Omaehtoisella koulutuksella tarkoitetaan opiskelua, joka ei tapahdu työajalla ja työnantajan kustannuksella. Koulutuksen tulee selkeästi liittyä oman työn ja ammattitaidon kehittämiseen ja olla työyksikön toimintaa tukevaa sekä antaa työntekijälle ja sitä kautta organisaatiolle tarpeellista lisäosaamista. Etuuteen ovat oikeutettuja kaupungin vakinaisessa palvelussuhteessa olevat työntekijät. Osaamisen kehittämisen toimintamalli ja koulutussuunnitelma otetaan käyttöön vuonna Koulutuksia pyritään järjestämään alueen koulutuksenjärjestäjiä hyödyntäen keskitetyn määrärahan turvin. Osaamisen kehittämisen toimintamallin ja koulutussuunnitelman toteutumisen varmistamiseksi kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2016 talousarvion yhteydessä keskitettyyn koulutukseen määrärahakorotuksen. Uudistetun mallin mukaisesti vuonna 2016 koulutuksissa suositeltavaa on nostaa esiin työyhteisötaitojen kehittäminen, osaamisen hyödyntäminen palvelualueilla ja esimiestyön kehittäminen. 2.2 Johtaminen ja esimiestyö Työn luonne on muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmenien aikana. Tästä syystä myös tuloksellisen ohjaamisen ja johtamisen tavat sekä keinot ovat toiset kuin ennen. Perinteisen neuvomisen aika esimiestyössä on suurelta osin ohi tilalla ovat kysyminen, kuunteleminen ja ajattelemisen ohjaaminen ratkaisukeskeisesti työntekijöitä kannustaen, motivoiden ja resurssit varmistaen. Johtaimistaidot korostuvat nykypäivän työyhteisöjen esimiestoiminnassa. Esimiesasemassa vaaditaan yhä enemmän kokonaisvaltaista johtamista ja vahvoja sosiaalisia taitoja asiaosaamisen lisäksi. Esimiehen on kyettävä näkemään suurempia kokonaisuuksia yli oman toiminta-alueensa, jotta organisaation yhteiset tavoitteet saavutetaan. Sosiaaliset taidot korostuvat, jotta esimies osaa ottaa huomioon ihmisten erilaisuuden erilaisissa tilanteissa. Hyvään esimiestyöhön kuuluu erilaisuuden hyväksyminen ja oikeudenmukaisuus erilaisten ihmisten johtamisessa. Esimiehen tulee myös olla tulevaisuuteen suuntautautunut ja hänen on kyettävä ideoimaan uusia toimintatapoja vastamaan toimintaympäristön muutoksia. Tulevaisuuteen suuntautuva ja organisaatiota uudistava johtaminen perustuvat tietoisuuteen osaamisen tilasta, toiminnan kehittämi-
13 11 sen tarpeellisuudesta ja sisällöstä sekä siitä, miten muutoksia toteutetaan. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen tapahtuu työn lomassa tehtävin koulutuksin ja se edellyttää esimiesten omien toimintamallien tarkastelua. Aiempina vuosina aloitetut johtamisen erikoisammattitutkinto-koulutukset jatkuvat sopimusten mukaisesti ja vuonna 2015 aloitetiin yksi uusi koulutus. JET-koulutuksia tullaan tarjoamaan edelleen esimiehenä tai muuten merkittävässä avaintehtävissä työskenteleville henkilöille. JET-tutkinto suoritetaan työn ohessa Ammattiopisto Lappian oppisopimustoimistoa hyödyntäen. Vuonna 2015 kehitettiin JET-tutkinnon rinnalle yhteistyössä Ammattiopisto Lappian oppisopimustoimiston kanssa esimiestyön ja johtamisen lyhyempi kestoinen oppisopimusmuotoinen koulutus oman johtajuuden kehittämiseen. Koulutuksen tavoitteena on Kemin kaupungin esimiesten johtamis- ja yhteistyökäyttäytymisen nykytilanteen kartoittaminen ja oman johtamisen vahvuuksien, mahdollisuuksien sekä kehittämiskohteiden tunnistaminen ja valmentavan esimiestyön vahvistaminen. Koulutus sisältää näkökulmia itsensä johtamiseen, sisäiseen ja ulkoiseen viestintään sekä esimiehen vuorovaikutusosaamiseen. Johtamistyön kehittämisen - koulutus on tutkintoon riippumatonta lisäkoulutusta ja ensimmäinen 15 työntekijän ryhmä aloittaa oppisopimusmuotoisen koulutuksen helmikuussa Rekrytointi Uuden työvoiman saatavuus on ollut melko hyvä, mikä johtunee pääosin siitä, että talouden taantuman aikana kiinnostus julkisen sektorin tehtäviä kohtaan on normaalia suurempaa. Sosiaali- ja terveysalalla hoitotyön henkilöstön lyhytaikaisten sijaisten saatavuudessa on kuitenkin edelleen haasteita. Sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä kuntarekryn sijaisrekrytointi toiminto. Sijaiskutsujen määrä on vaihdellut kuukausitasolla kutsun välillä. Rekrytointeja on tehty maltillisesti. Avoimiksi tulevat virat ja toimet ovat edellyttäneet esimiehiltä ennakoivaa henkilöstöselvitystä. Esimiehen on tullut selvittää, onko vapautunut työpaikka jatkossa tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen vai tulisiko virka tai toimi muuttaa toimipaikan tarpeita paremmin vastaavaksi. Lisäksi on selvitetty työtilanne muun henkilöstön keskuudessa hyödyntäen sisäiset siirrot. Lähtökohtaisesti on pyritty siihen, että henkilöstömäärä vähenee pysyvästi eläköitymisen myötä. Vanha ajattelumalli eläköitymisen myötä vapautuvien tehtävien täyttämisestä yksi-yhteen -periaatteella nykytilanteessa ei voida käyttää. Kaikkiin tehtäviin ei ole rekrytoitu uusia vaan eläköitymiset on korvattu töiden uudelleen organisoinnin ja tehtävämuutosten kautta. Rekrytoinnit tai tehtävien uudelleen suuntaamiset on päätetty strategisten linjausten, toimenpideohjelman ja taloussuunnitelman sekä henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2015 rekrytointitarpeet on käsitelty tilaajatiimissä täyttölupamenettelynä.
14 Kehityskeskustelut Vuosittain esimiehen ja työntekijän välillä käytävässä kehityskeskustelussa tulisi käydä läpi perustehtävät, tavoitteet, mahdolliset toiminnalliset ja työn organisoinnin muutokset ja niihin liittyvät osaamisen kehittäminen ja koulutustarpeet. Kehityskeskustelujen muotoja ovat joko yksilökeskustelut ja/tai ryhmäkeskustelut. Kehityskeskustelun pääasiallinen tavoite on parantaa henkilökunnan aikaansaannoskykyä, jotta asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Henkilöstöllä on merkittävät mahdollisuudet vaikuttaa yksilötasolla töiden tuloksiin sekä omien työmenetelmien ja toimintatapojen kehittämiseen. Kehityskeskustelun perimmäinen tarkoitus on organisaation kehittäminen yhteistyössä koko henkilöstön kanssa. Yhteenvetojen avulla on esimiehen myös mahdollista tunnistaa työyhteisönsä kehittämisalueita ja henkilöstön yleisimpiä koulutustarpeita. Vuodelle 2015 strategiseen toimenpideohjelmaan asetettu tavoite 100% käydyistä kehityskeskuskeluista ei toteutunut kokonaisuudessaan. Tästä johtuen Sisäinen kehittäjä - koulutuksessa yksi valituista kehittämishankkeista on kehityskeskustelun prosessin, sisällön ja lomakkeen uudistaminen vuoden 2016 aikana. Vuonna 2015 kehityskeskustelun uudistamiselle on asetettu prosessitavoite, jonka avulla ohjataan osapuolia toimimaan oikealla tavalla. Tyypillisiä prosessitavoitteiden aiheita ovat valmistautuminen, vuorovaikutus, sopiminen, asioiden kirjaaminen, keskustelujen arviointi ja sovittujen asioiden toteuttamisen seuranta. Uudistetun kehityskeskustelun välittömät tavoitteet voidaan vielä jakaa tulostavoitteisiin ja toteutustapaa koskevin tavoitteisiin. Tulostavoitteiden avulla varmistetaan, että kehityskeskusteluissa tehdään oikeita asioita. Tulostavoitteet ovat muodoltaan päätöksiä, sopimuksia, suunnitelmia, aikataulua tai yhteisiä käsityksiä ja ymmärryksiä yhteisistä asioista ja tavoitteista. Kehityskeskustelu-lomake pilotoidaan kevään 2016 aikana ja uudistettu kehityskeskustelu otetaan koko organisaatiossa käyttöön vuonna 2017.
15 13 3 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi 3.1 Työterveyshuollon toiminta Henkilöstön työterveyspalvelut ostetaan Kemin kaupungin terveyspalveluilta. Lääkäreiden sekä työterveyshuollon oman henkilöstön työterveyspalvelut ostetaan Suomen Terveystalolta ja lisäksi sovittelutoimiston Sodankylän toimipisteen työntekijöille ostetaan työterveyshuoltopalvelut Sodankylän kunnan terveyskeskuksesta. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2015 olivat (v. 2014: ). Lisäystä edelliseen vuoteen on noin 22 %. Kela korvaa kokonaiskustannuksista n. 54 %. Vuonna 2015 terveystarkastusten lukumäärissä oli merkittävä kasvu (585 -> 963), jota selittää osaltaan Kehys-hankkeen aikaisten terveystarkastusten siirtyminen toteutettavaksi myöhempinä vuosina. Myös työpaikkaselvitysten määrä kasvoi. Sairasvastaanoton ja ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannusten suhde on %. Terveystarkastusten viemä ajallinen resurssi on kuitenkin sairasvastaanottoa suurempi. Työterveyslaitoksen mukaan työterveyshuollon kustannukset olivat keskimäärin 418 /työntekijä vuonna Kemissä vastaava luku oli 390 viime vuonna. Aktiivisen tuen toimintamallin mukaisesti työterveyshuolto on ollut työterveyshuollon asiantuntijana työkyvyn arvioimisessa, silloin kun työterveyshuolto, työntekijä ja esimies ovat yhdessä etsineet ratkaisuja työhyvinvoinnin edistämiseksi ja toimenpiteitä työssä jatkamisen tueksi. Aktiivisen tuen toimintamallin mukaisia työkykyneuvotteluja työterveyshuollossa on pidetty n. 100, lisäksi työkykyarvioinnit kuuluvat olennaisesti työterveyshuollon toimintaan mm. työterveystarkastuksissa. Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyönä tehtiin työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti työpaikkaselvityksiä ja muita työpaikkakäyntejä tarpeen mukaan. Työpaikkakäyntien yhteydessä työntekijöitä neuvottiin ja opastettiin riskien arvioinnissa sekä työkykyyn liittyvissä asioissa, esim. työergonomiassa ja henkilökohtaisten suojainten käytössä. Työterveyshuollon tehtävänä työpaikkaselvityksissä on arvioida työolosuhteiden työkykyyn vaikuttavien tekijöiden terveydellistä merkitystä sekä antaa työnantajille toimenpideehdotukset.
16 Työsuojelu Työsuojelun yhteistoiminta on osa henkilöstöstrategista johtamista. Sen tarkoituksena on kehittää kestävää tuloksellisuutta tuottavaa työelämää ja henkilöstön hyvinvointia. Työsuojelun keskeinen tehtävä on kokonaisvaltainen vaarojen ja haittojen tunnistaminen sekä työympäristöriskien arviointi ja hallinta. Toimintaa tukevat työpaikkatarkastukset, työsuojelukoulutus, tiedottaminen, työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittäminen, henkilöstön jaksamisen tukeminen, vaara- ja uhkatilanteiden minimointi sekä tapaturmien seuranta ja ennaltaehkäisy. Riskienarviointiprosessien ohella työsuojelutoiminnassa on haluttu panostaa erityisesti tapaturmien ennaltaehkäisyyn. Kaupunginvaltuuston myöntämällä euron määrärahalla hankittiin työmatkaturvallisuutta lisääviä turvavälineitä tarvekyselyn perusteella seuraavasti: Liukuesteitä jalkineisiin 581 paria, heijastinliivejä 454 kpl, polkupyörän nastarenkaita 151 kpl ja pyöräilykypäriä 203 kpl. Nastarenkaissa ja kypärissä oli 50 % omavastuu. Yhteistyössä vakuutusyhtiö Fennian kanssa järjestettiin marrakuussa v neljä samansisältöistä koulutusta tapaturmailmoitusten käytänteistä. Samassa tilaisuudessa esiteltiin työsuojelun omaa sähköistä työsuojeluilmoituslomaketta. kulttuurikeskuksessa aiheena työperäinen stressi ja sen hallinta. Tapahtumassa pidettiin yleisöluennot, joissa luennoitsijoina toimivat työterveyslääkäri ja kriisikeskus Turvapoijun edustajat. Tapahtumassa jaettiin tietoa mielenterveys- ja päihdeasioista sekä tietoa liikunnan terveysvaikutuksista. Mukana tapahtumassa oli myös Liikenneturva. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen viranomaistarkastuksia oli yhteensä 24 kpl, joista perusvalvontatarkastuksia oli 19 ja seurantatarkastuksia viisi. Neuvola-asetuksen mukaisiin koulujen terveellisyys- ja turvallisuustarkastuksiin työsuojelu osallistui kolmessa kohteessa. Sisäilmasto-ongelmien käsittelyä varten perustettu sisäilmatyöryhmä kokoontui kahdeksan kertaa vuoden 2015 aikana. Moniammatillinen sisäilmatyöryhmä koostuu tilapalvelun, työterveyshuollon ja työsuojelun edustajista, lisäksi on kutsuttuna ympäristöterveysvalvonnan asiantuntijajäsen. Työryhmä käsittelee ja seuraa sekä vireillä olevia että pitkittyneitä sisäilmasto-ongelmakohteita. Henkilöriskit-työryhmä kokoontui v alkuvuodesta neljä kertaa. Euroopan työsuojeluviikon teemaan liittyen järjestettiin joulukuussa työsuojelutapahtuma Kemin
17 Työkykyä ja hyvinvointia ylläpitävä toiminta Panostaminen henkilöstön hyvinvointiin parantaa työkykyä ja työtyytyväisyyttä, vähentää sairauspoissaoloja ja riskitekijöitä joutua ennenaikaiselle eläkkeelle. Sekä työnantajalla että työntekijällä on vastuu työhyvinvoinnin kehittämisestä. Hyvinvoiva henkilöstö on työpaikan tärkein voimavara. Hyvinvoiva henkilöstö luo edellytyksiä laadukkaiden palveluiden tuottamiselle sekä tuloksellisuudelle. Kemin kaupungilla on käytössä Aktiivisen tuen toimintamalli, joka sisältää työntekijälle suunnatun varhaisen tuen lisäksi tehostetun tuen, kun työpaikan oma toiminta ei riitä sekä työhön paluun tuen. Aktiivinen tuki auttaa löytämään yhdessä ratkaisuja työkyvyn palauttamiselle sekä työssä jatkamiselle. Kehys -hankkeen kaupungin omaa liikuntatoimintaa toteutettiin suunnitellun Kehys -vuosikellon mukaisesti. Vuosikellon toteuttamiseen oli budjetoitu 5 575,50 euroa. Tervahallin ohjatut liikuntaryhmät eri teemoilla kokoontuivat viikoittain fysioterapeutin johdolla kevät- ja syyskauden. Kokoontumiskertoja oli 33 ja osallistujia oli 20-40/ kerta. Tervahallin pelivuoro kokoontui viikoittain kevät- ja syyskaudella 34 kertaa ja jalkapallo vuoro kesäaikana 18 kertaa. Osallistujia oli 15-20/kerta. Tervahallin omat kuntosalivuorot ovat olleet kevätja syyskauden kaksi kertaa viikossa. Lisäksi työntekijät ovat voineet osallistua uimahallin yleisiin vesijumppiin kerran viikossa ilman ohjausmaksua. Osallistujia oli vuoden aikana kaikkiaan 358. Kuutamohiihto järjestettiin yhdessä Kemin Ladun kanssa Tapahtumaan osallistui arviolta 150 hiihtäjää. Kulttuuripyöräily-retki järjestettiin Retkelle osallistui kuusi kaupungin työntekijää. Kehys -hankkeen kuntokirjat olivat edelleen Selkäsaaressa, Pertajärvellä ja Uimahallissa sekä kulttuuri- ja liikuntaseteleiden lunastuspisteessä. Kuntokirjoihin nimensä kirjoittaneet osallistuivat maalis- ja elokuussa kahden 30 euron arvoisen urheiluliikkeen lahjakortin arvontaan. Työntekijöitä palkittiin edellisen vuoden myönteisestä tuloksesta monipuolisella ohjelmatarjonnalla varustetulla liikunnallisella te tapäivällä. Liikuntatapahtuman päätteeksi pelattiin leikkimielinen jalkapallo-ottelu. Tapahtumaan osallistui 180 henkilöä. Vuoden 2015 aikana jatkettiin omana toimintana kohdennettua avokuntoutustoimintaa. Avokuntoutuksen painonhallintaryhmiä perustettiin yksi kevätkaudelle ja yksi syksylle. Ryhmät kokoontuivat 10 kertaa, jonka lisäksi oli 1-2 kontrollikäyntiä. Liikunta- ja kulttuuriseteleiden käyttö lisääntyi edellisestä vuodesta noin 12 % (3590 kpl), ja oli yhteensä kappaletta. Henkilöstön uimahallin sarjakorttien latausmäärä oli 4590, joka on 18 % edellisvuotta vähemmän. Henkilöstön omaehtoista liikuntaa (liikunta- ja kulttuurisetelit sekä uimahallikäynnit) tuettiin eurolla. Kasvua edelliseen vuoteen oli 3 %.
18 Sairaus- ja tapaturmatilastot Kunnallisissa henkilöstöraporteissa yleisin tapa ilmoittaa sairauspoissaolot on kalenteripäivinä (kpv). Vertailtavuus muiden kuntien kanssa tapahtuu kalenteripäivien mukaan. On huomattava, että laskettaessa sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä huomioidaan mukaan myös mahdolliset viikonloput sekä pyhäpäivät, mikäli sairauslomaan sisältyy edellä mainittuja keskeytyksiä. Laskentatapa kasvattaa sairauslomapäivien lukumääriä verrattuna tilanteeseen, jossa sairauspäivät laskettaisiin vain tekemättömistä työpäivistä. Kuntatyönantajan uuden henkilöstöraportoinnin suosituksen mukaan sairauspoissaolot tulee ilmoittaa henkilötyövuotta kohden mieluummin kuin henkilöä kohden. Kaupungin koko henkilökunnan (vakituiset ja määräaikaiset) sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohden nousivat vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna. Sairauspoissaolopäiviä henkilötyövuotta kohden oli vuonna ,5 kalenteripäivää kun niitä edellisvuonna oli 16,0. Sairauspoissaolot nousivat kaikilla palvelualueilla. Vakinaisten työntekijöiden sairauspoissaoloja oli 21,3 kalenteripäivää ja määräaikaisten 9,2. Eniten sairauspoissaoloja oli teknisissä palveluluissa. Sairauspoissaoloissa ei ole mukana työtapaturmista aiheutuneita poissaoloja. Taulukko 6. Sairauspoissaolot, kalenteripäivää/henkilötyövuosi 2014 ja 2015 Vakinaset Määräaikaiset Yhteensä Erotus Erotus Erotus Keskusvirasto 6,6 9,3 2,7 4,3 6,3 2,0 5,8 8,4 2,5 Koulutuspalvelut 15,0 17,3 2,3 7,4 10,0 2,6 13,3 15,4 2,1 Kulttuuri- ja musiikkipalvelut 15,5 15,0-0,5 3,5 4,3 0,8 13,7 13,7 0,0 Sosiaali- ja terveyspalvelut 22,0 25,5 3,5 9,0 9,5 0,5 18,7 21,5 2,8 Tekniset palvelut 21,8 25,9 4,1 7,1 10,6 3,6 20,6 24,7 4,1 Yhteensä 18,5 21,3 2,7 7,7 9,2 1,5 16,0 18,5 2,5
19 17 Lyhyiden 1-10 päivän mittaisten sairauslomien määrä on vähentynyt mutta pitkien, varsinkin päivän mittaisten sairauslomien määrä on lisääntynyt päivän mittaiset sairauslomat ovat lisääntyneet keskusvirastossa, koulutuspalveluissa ja sosiaali- ja terveyspaleluissa. Yli 60 päivän mittaiset sairauslomat ovat lisääntyneet teknisissä palveluissa. Suurin pitkiä sairauslomia aiheuttava diagnoosiryhmä on tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työterveyshuollon arvion mukaan varsinkin sosiaali- ja terveystoimen lisääntyneiden sairauslomien taustalla on työkuormituksen lisääntyminen. Kaavio 5. Sairauspoissaolojen kestojakauma päivä 2-3 päivää 4-10 päivää päivää yli Työtapaturmia kirjattiin yhteensä 107 kpl. Vakuutusyhtiön tapaturmatilaston mukaan työtapaturmia sattui työssä/ työpaikalla 57 kpl, työmatkalla 34 kpl, työpaikan ulkopuolella 5 kpl. Hylättyjä vahinkoja oli 11 kpl. Vakuutusyhtiö Fennian työsuojelutilaston mukaan tapaturmakorvaukset vuoden 2015 työtapaturmista olivat yhteensä euroa. Vuonna 2015 työtapaturmista aiheutuneita korvauskustannuksia maksettiin kuitenkin yhteensä euroa (joista täyskustannuskorvauksia euroa.) Tässä ovat mukana edellisten /edellisen vuoden käsittelyssä olleet tapaturmat, joiden kustannuksia on maksettu seuraavan vuoden puolella. Vakuutusyhtiön tilastoimia sairauspäiviä maksettiin 864 päivältä. 67:ssä tapauksessa tapaturmasta ei aiheutunut sairauspäiviä olleenkaan. 18 tapaturmaa aiheutti 1-9 sairauspäivää, 16 tapaturmaa aiheutti sairauspäivää ja 6 tapaturmaa aiheutti 50 sairauspäivää tai enemmän. Tauukko 7. Työtapaturmat, sairauspäivät ja tapaturmakorvaukset Työtapaturmat/määrät Sairauspäivät Tapaturmakorvaukset/ Työpaikalla Työmatkalla Työliikenteessä Ammattitauti Muut Yhteensä
20 18 Tammi-helmikuussa sattui työmatkalla sekä ulkona työtehtävissä yhteensä 10 tapaturmaa, joista aiheutui 362 sairauspäivää ja joiden kustannukset olivat yhteensä euroa. Summa on vähän yli puolet vuoden 2015 koko työtapaturmakustannuksista. Työmatkatapaturmia sattui eniten jalan tai pyörällä liikuttaessa, viidessä osallisena oli auto. Työmatkatapaturmista 75 % sattui talvikuukausina ja johtuivat pääasiassa kaatumisista ja liukastumisista. Työssä/ työpaikalla poissaoloja aiheutti mm. sijoiltaan menot, nyrjähdykset, venähdykset ja haavat. Tapaturmista aiheutuneita poissaoloja oli edellistä vuotta enemmän. Pitkiä sairauslomia, yli 10 sairauspäivää (87 % kaikista sairauspäivistä) aiheutti 22 tapaturmaa, joista kuusi sattui työmatkalla/ työpaikan ulkopuolella. Sairauspäiviä ei aiheutunut lainkaan 67 tapaturmasta, ainoastaan tutkimus-/ hoitokuluja. Työpaikkojen kirjaamia työsuojeluilmoituksia vaara- ja uhkatilanteista ilmoitettiin 117 kpl, tapaturmista 33 kpl, lisäksi turvallisuuspuutteesta tehtiin yksi ilmoitus.
21 19 4 Palkkaus- ja henkilöstökustannukset 4.1 Palkitseminen Hyvä työyhteisö palkinnot jaettiin vuonna 2015 uimahallille ja mielenterveyspalveluille. Hyvä työyhteisö palkinto käytetään työyhteisön kehittämiseen. Lisäksi kaupunki antoi hyvä esimiespalkinnon tunnustuksena kehitysvammahuollon johtaja Anne Jokelaiselle. Tunnustuspalkintoja jaettiin yksilön tai työyhteisön hyvistä työsuorituksista, venymisistä, toiminnan kehittämisestä yhteensä 21 kappaletta. Kaupungin henkilöstön tekemistä aloitteista palkittiin vuonna 2015 kaksi, joista toinen koski palvelukoti Iltaruskon asumis- ja työskentelyolosuhteita ja toisessa aloitteessa esitettiin pienkoneiden ns. tavallisen bensiinin käytön sijaan käyttämään alkylaattibensiniiä. Valtion kunniamerkkejä: Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä jaettiin vuonna 2015 yhteensä 3 kappaletta kaupungin anomana. Kuntaliiton ansiomerkkejä jaettiin neljänkymmenen vuoden palveluksesta 10 kappaletta ja kolmenkymmenen vuoden palveluksesta 26 kappaletta. 4.2 Henkilöstökustannukset Vuonna 2015 palkkojen ja palkkioihin käytettyjen henkilöstömenojen kasvu on ollut maltillinen. Palkkasumma kasvoi 1,0 %. Vertailutietoa kuntien keskimääräisestä vuosimuutoksesta vuodelta 2015 ei vielä ole. Vuonna 2013 kuntien keskimääräinen vuosimuutos oli 1,7 % ja vuonna ,7 %. Vuokratyövoimaa käytettiin vuonna 2015 tietohallintokeskuksessa 205,25 h vaihteenhoitoon. Palvelu ostettiin varamiespalvelulta ja sen hinta oli 3750 euroa. Yhdyskuntatekniikka on käyttänyt vuokratyövoimaa työmaakoppien siivoukseen 122,5 h. Palvelu ostettiin Lassila & Tikanojalta ja hinta oli 7630 euroa.
22 20 Taulukko 8. Henkilöstökulut Muutos Palkat ja palkkiot ,0 % Eläkekulut ,2 % Muut henkilösivukulut ,9 % Yhteensä ,6 % Henkilösivukulujen osuus henkilöstömenoista, % 27,9 % 28,3 % 26,9 % 26,9 % 27,2 % 26,2 % 25,9 % Henkilöstömenojen osuus kaupungin käyttömenoista 42,7 % 43,7 % 43,3 % 43,0 % 40,5 % 40,1 % 40,0 % Palkkamenojen kasvu-% -0,4 % 4,7 % 6,5 % 2,0 % 2,8 % 2,6 % 1,0 % Naisten ja miesten palkkauksen eroja on verrattu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Yli 10 %:n eroa ei ole missään henkilöstöryhmässä. Palkat määräytyvät tehtävien vaativuuden perusteella. Työnantajat maksavat varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhe-maksua työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa joko työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle tai jotka alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Varhe-maksun määrän päättää kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta jokaiselle vuodelle erikseen ja maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken edellä mainituista eläkkeistä aiheutuvien menojen suhteessa. Kaupunki voi pyrkiä pienentämään varhe-maksujaan mm. tukemalla kuntoutustuella olevia työhön palaamisessa. Jos kuntoutustuella oleva työntekijä palaa takaisin työhön tai saa osatyökyvyttömyyseläkettä kuntoutustuen päätyttyä, työntekijästä aiheutuu varhe-maksua vain siltä ajalta, jona hän oli kuntoutustuella. Myös lyhyistä työkokeiluista tulevat hyvitykset ovat merkittäviä. Kaupungilla oli vuoden 2015 aikana kuntoutustuella 8 henkilöä, joiden paluuta takaisin työhön tuetaan käytössä olevin keinoin eläkemenojen pienentämiseksi ja työhön paluun helpottamiseksi. Varhe-maksujen yhteissumma oli Kemissä vuonna 2015 noin euroa pienempi kuin edellisvuonna. Sekä työkyvyttömyyseläkkeistä maksettavat maksut että kuntoutustukien määrä laski. Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen edellyttää 60 %:n alenemaa työkyvyssä. Työnantajan kannalta työkyvyttömyyseläke muodostuu kalleimmaksi sekä viimeisimmäksi vaihtoehdoksi. Kaavio 6. Varhemaksujen kehitys Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Työttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke
23 Kemin kaupunki Kehittämis- ja talousosasto Valtakatu Kemi
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 KEMIN KAUPUNKI Sisällysluettelo Johdanto 1 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 1.1 Henkilöstömäärän kehitys 3 1.2 Ikä- ja sukupuolijakauma 6 1.3 Eläkkeelle siirtyminen ja muu poistuma
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2013
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 KEMIN KAUPUNKI Sisällysluettelo Johdanto 1 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 1.1 Henkilöstömäärän kehitys 3 1.2 Ikä- ja sukupuolijakauma 6 1.3 Eläkkeelle siirtyminen ja muu poistuma
LisätiedotHENKILÖSTÖ PALVELUTUOTANNON VOIMAVARANA
HENKILÖSTÖ PALVELUTUOTANNON VOIMAVARANA Luottamushenkilövalmennus 12.2.2013 SEINÄJOEN KAUPUNKI Raija Ranta 12.2.2013 www.seinajoki.fi 1 HENKILÖSTÖ / Rakenne HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2012 Vakinaiset 3 127
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2014
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2014... 3 2 Henkilöstövoimavarat... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön vaihtuvuus... 3 2.3 Henkilöstön ikä... 4 2.4 Palvelussuhteen
LisätiedotTyöterveyshuollon muutokset 1.6.2012
Työterveyshuollon muutokset 1.6.2012 Päivärahan hakuajan lyheneminen Lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen Elise Kivimäki 17.1.2012 Hallitusohjelmasta lainmuutokseksi Hallitusohjelman mukaan työterveyshuoltoa
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2015
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 KEMIN KAUPUNKI Sisällysluettelo Johdanto 1 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstömäärän kehitys 2 1.2 Ikä- ja sukupuolijakauma 5 1.3 Eläkkeelle siirtyminen ja muu poistuma
LisätiedotHenkilöstökertomus 2015
Henkilöstökertomus 2015 Valtuustoinfo 6.6.2016 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2015 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 18. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen
LisätiedotAjankohtaista kunta-alalta. Taija Hämäläinen
Ajankohtaista kunta-alalta Taija Hämäläinen 2010 Kuntakenttä myllerryksessä 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 1. Kuntarakennelaki 478/2013 Kuntien selvitykset 2. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
LisätiedotYhdessä työkyvyn tukena
Lausuntovelvoite tiivistää yhteistyötä työpaikoilla Yhdessä työkyvyn tukena Helsinki 04.12.2012 Ylilääkäri Kyösti Haukipuro Kela/Etelä-Suomen vakuutusalue 1 Taustaa 1 Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt
LisätiedotULVILAN KAUPUNGINVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ
ULVILAN KAUPUNGINVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 25.8.2008 Voimaantulo: 1.9.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU 2 SOVELTAMISALA 2 1 Soveltamisala 2 2 LUKU 2 TOIMINTA-AJATUS JA JOHTAMINEN 2 2 Toiminta-ajatus
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2012
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotMonimuotoisuus Lapin sairaanhoitopiirissä
Monimuotoisuus Lapin sairaanhoitopiirissä 12.11.2013 Ulla Hiltunen Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan tarkoituksena on tuottaa ja hankkia alueensa väestön tarpeiden mukaista erikoissairaanhoitoa tukien
LisätiedotHENKILÖSTÖEDUT Merkkipäivien muistamisen ja työkykyä ylläpitävän toiminnan ohjeet. Savonlinnan kaupunki
HENKILÖSTÖEDUT Merkkipäivien muistamisen ja työkykyä ylläpitävän toiminnan ohjeet Savonlinnan kaupunki 1 Sisällys JOHDANTO... 2 1. VIRANHALTIJAT JA TYÖNTEKIJÄT... 3 1.1. Merkkipäivät 50- ja 60 -vuotispäivät...
LisätiedotIIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI
IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi 28.10.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotTyöuran uurtaja ryhmämenetelmä
Työuran uurtaja ryhmämenetelmä Jukka Vuori, johtaja Salla Toppinen Tanner, pääasiallinen tutkija Tommy Larvi, tuotevastaava Anna Vanhala, asiakasvastaava sähköpostiosoitteet muotoa: nimi.sukunimi@ttl.fi
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotPalvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta
1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,
LisätiedotLIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013
LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...
LisätiedotTALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016 ENSIHOITOPALVELUT TULOSALUE www.pkpelastuslaitos.fi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos etunimi.sukunimi@pkpelastuslaitos.fi
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2015
SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2015 Johtoryhmä 18.4.2016 Yhteistyötoimikunta 20.4.2016 xx Khall 25.4.2016 xxx Tarkastuslautakunta 19.5.2016 Kvalt 13.6.2016 xx Sisällys 1 Esipuhe... 3 2 Henkilöstöresurssit...
LisätiedotKuntatyöntekijöiden työhyvinvointi 2012
Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi Aineisto Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluna keväällä. Haastateltavina oli noin 1000 kuntatyöntekijää. Tutkimus on toteutettu vertailukelpoisella tavalla vuosina
LisätiedotMitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut?
Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut? Terveysosasto, kuntoutusryhmä, suunnittelija Leena Penttinen ja Tutkimusosasto, johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä 30.9.2014 TK2-hankkeen
LisätiedotTUNNUSMERKKEJÄ VALMIUDET OSAAMISEN JOHTAMISEEN
OSAAMISEN JOHTAMINEN = LAAJA KOKONAISUUS HALLITA JA OHJATA KAIKKEA SITÄ TIETOA, TAITOA JA KOKEMUSTA, MIKÄ ON ORGANISAATIOSSA OLEMASSA, HANKITTAVISSA JA MUUTETTAVISSA TUNNUSMERKKEJÄ - avoimuus - arvojen
LisätiedotTyötön eri palveluissa Kuntoutus työllistymisen tukena
Työtön eri palveluissa Kuntoutus työllistymisen tukena Sirpa Syrjäläinen asiantuntija, kuntoutuspalvelut Varsinais-Suomen TE-toimisto 1 TE-palvelut www.te-palvelut.fi 2 1 Ammatillisen kuntoutuksen tarpeen
LisätiedotHYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokous 8.3.2016 Oheismateriaali B HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN
HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokous 8.3.2016 Oheismateriaali B HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot
LisätiedotPk-yritys hyvä työnantaja 2009
Pk-yritys hyvä työnantaja 2009 Suomen Yrittäjät 8.7.2009 6.7.2009 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2007 Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 396; 0,9 % Pienyritykset (10-49 hlöä) 14 578; 5,8 % Suuryritykset
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotHollolan kunta 1/5 Tehtävä
Hollolan 1/5 KV KH lau TYÖNANTAJATOIMINNOT Kunnalle työnantajana kuuluvat tehtävät, ellei niitä ole siirretty muulle viranomaiselle Kunnan henkilöstöpolitiikan ohjaus ja siitä yleisohjeiden antaminen Työnantajan
LisätiedotMiksi on tärkeää, että hyvinvovinti on strateginen kysymys?
Kunta-alan hyvinvointiseminaari 01.06.2016, Helsinki Miksi on tärkeää, että hyvinvovinti on strateginen kysymys? Guy Ahonen Professori Intangibles Management Finland www.imafi.fi Henkilöstön hyvinvointi,
LisätiedotKohti dialogista johtamista
Kohti dialogista johtamista Työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämishanke Tampereen hiippakunnassa 7.5.2010 Ari Hukari 7.5.2010 Ari Hukari Lähtökohtia (Kirkon työolobarometri 2007) Kirkon työntekijät kokevat
LisätiedotApteekkien työntekijöiden apteekkikohtainen erä 1.10.2009
Apteekkien työntekijöiden apteekkikohtainen erä 1.10.2009 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 1.6.2009 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän
LisätiedotHENKILÖSTÖSTRATEGIA KANGASALAN SEURAKUNTA Henkilöstöstrategia Hyväksytty kirkkoneuvostossa 9.12.2014 Hyväksytty kirkkovaltuustossa 18.12.
HENKILÖSTÖSTRATEGIA Henkilöstöstrategia Hyväksytty kirkkoneuvostossa 9.12.2014 Hyväksytty kirkkovaltuustossa 18.12.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 VISIO... 1 3 ARVOT... 1 4 STRATEGISET KOHTEET...
LisätiedotMYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS
MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä vuonna 2014. Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2015
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2014 Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2015 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote Eläketurvakeskus 2 Eläkkeelle
LisätiedotHenkilöstökertomus 2015
Henkilöstökertomus 2015 Yhteistoimintatoimikunta 25.2.2016 / 9 Kunnanhallitus 21.3.2016 / 93 Kunnanvaltuusto 9.5.2016 / 20 Henkilöstökertomus 2015 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Henkilöstön määrä...3
LisätiedotJOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET
JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2011
HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16
LisätiedotTunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?
Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon? Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi -koulutus 8.12.2015 Katariina Korkeila Turun hyvinvointitoimiala, terveyspalvelut
LisätiedotLASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT SISÄINEN ASIAKASKYSELY YHTEISTYÖSTÄ PPK verkosto SYYSKUU 2009 (toimijoiden välinen yhteistyö )
LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT SISÄINEN ASIAKASKYSELY YHTEISTYÖSTÄ PPK verkosto SYYSKUU 2009 (toimijoiden välinen yhteistyö ) A. TYÖYKSIKKÖ: vastausten määrä yhteensä n=42 eos= 3 vastaajien määrä = n (suluissa
LisätiedotOpiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015
Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Opiskelijavastaavan tehtävät Koordinoi ja vastaa laadukkaasta näyttöön perustuvasta opiskelijan harjoittelujakson suunnittelusta,
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:
TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet: arvioi oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista. täsmentää
LisätiedotSOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2016 ja kevät 2017
Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2016 ja kevät 2017 Työelämän edustajina,
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.7.2016. Kesäkuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.6.2016)
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.7.2016 Kesäkuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.6.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen kasvu kääntyi alenevaan suuntaan Pirkanmaan TE-toimistossa oli
LisätiedotDEFUSING ESIMIEHEN TYÖKALUNA Helsinki 31.5.2016. klo 11.30-12.00. Asemamestari Antti Kosonen
DEFUSING ESIMIEHEN TYÖKALUNA Helsinki 31.5.2016. klo 11.30-12.00 Tekninen jälkipuinti Ei saa sekoittaa keskenään henkisen jälkipuinnin kanssa Tekninen jälkipuinti jo rutiinia lähes jokaisen tehtävän jälkeen
LisätiedotHausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012
Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3
LisätiedotHenkilöstösuunnitelma 2016
Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen
LisätiedotMiten voin palvella? Valtiokonttorin Kaiku-työnantajapalvelut
Miten voin palvella? Valtiokonttorin Kaiku-työnantajapalvelut Valtiokonttori Työnantajapalvelut Valtiokonttorin Kaiku-palveluiden ydintehtävä on tukea työyhteisöjen kehittämistä toimiviksi ja hyvinvoiviksi.
LisätiedotTyönantajan yleiset velvollisuudet (Työturvallisuuslaki)
Työturvallisuuden toteuttaminen Työturvallisuuslaki Työnantajan vastuu ja työntekijän velvollisuudet Työsuojelun toimintaohjelma Perehdytys Työnantajan yleiset velvollisuudet (Työturvallisuuslaki) Työnantajan
LisätiedotHenkilöstöraportti 2014
Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2016
Henkilöstö- ja suunnitelma vuodelle 2016 1. Toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä sekä arvio näiden kehittymisestä. Henkilöstömäärä 31.12.2015 yhteensä 838, joista määräaikaisia työsopimuksia
LisätiedotAjankohtaista psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa
Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Psykososiaalisen kuormituksen valvontaan valmistunut valtakunnallinen valvontaohje, jonka tarkoitus on yhdenmukaistaa ja tehostaa psykososiaalisen
LisätiedotTänään työssä hyvän huomisen puolesta. Tilinpäätöskalvot 2007
Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Tilinpäätöskalvot 2007 Ratkaistut hakemukset eläkelajeittain Kaikki hakemukset, kpl Eläkelaji v. 2007 v. 2006 Muutos, % joista uusia hakemuksia v. 2007 Vanhuuseläke
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA
1 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA KV 11.11.2013 Voimaan 1.1.2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Soveltamisala 1 Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen sosiaali-
LisätiedotAjankohtaista koulutuspolitiikassa. Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 9.12.
Ajankohtaista koulutuspolitiikassa Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 9.12.2013 Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Suomen kokonaistuotanto jää tänä
LisätiedotPalvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla
Prosessipäivät 20.4.2016 Palvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla Mikko Kuusela Senior Solution Architect p. 040 574 7414 mikko.kuusela@qlik.com 04, 2016 Pohditaan palveluiden ja prosessien
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2007 2009
Opetusministeriö 8.1.2007 OPETUSMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2007 2009 VARASTOKIRJASTON TOIMINTA-AJATUS Varastokirjaston tehtävänä on vastaanottaa ja säilyttää tieteellisistä
LisätiedotKoulutusasiainvaliokunta
Mietintö 1 (6) Koulutusasiainvaliokunta Yleinen koulutuspolitiikka ja ammatillinen edunvalvonta Esitykset 6.1.1 6.1.11 Kaikella koulutustoiminnallaan liitto tähtää siihen, että edunvalvonta- ja järjestötyö
LisätiedotTarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI
Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA
PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI /15 N = 3 YHTEENVETOA 5 prosenttia luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia sopimuksia viimeisten
LisätiedotSUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS
SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen aineisto ja toteutus Aineiston koko Sukupuolijakauma Työkykyennusteen muutos Työkykyriskiin
LisätiedotMaaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015
Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt www.jedu.fi
Työelämän pelisäännöt www.jedu.fi 1 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Kalajoki Alavieska Oulainen Haapavesi Siikalatva Ylivieska Pyhäntä Nivala Kärsämäki Sievi Haapajärvi
LisätiedotHenkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta
Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,
LisätiedotTerveysInfo. Työturvallisuuskeskus/julkaisumyynti
TerveysInfo Ajetaanko tandemilla? Mentorointi työyhteisössämme Oppaan tarkoituksena on innostaa työsuojelun ja työhyvinvoinnin kehittämistehtävissä toimivia ja etenkin esimiehiä tutustumaan mentorointiin
LisätiedotESPOO LOGISTIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017
ESPOO LOGISTIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO LOGISTIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Logistiikka -liikelaitos hankkii kaupungille autoja ja työkoneita sekä tuottaa niihin
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016 Päivitys vuosille 2014-2016 LSHP perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Yleiset tavoitteet Vuonna 2017 sosiaalipalvelut,
LisätiedotHenkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen
Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä
LisätiedotEffica-pääkäyttäjä Marianne Hellgrenin määräaikainen palkantarkistus
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 922/01.02.01/2014 11 Effica-pääkäyttäjä Marianne Hellgrenin määräaikainen palkantarkistus Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 10.12.2014 214 Sosiaali- ja
LisätiedotPirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,8 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,6 %.
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.1.2014 Tilannekatsaus 31.12.2013 Työttömyys kasvoi erittäin paljon Työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa yleensä joulukuussa kausiluonteisista syistä johtuen;
LisätiedotSYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus
SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön
LisätiedotTyöhyvinvointijohtaminen organisointi, työaikajoustot ja monipaikkainen työ. 11.9.2014 Maritta Yläranta Maanmittauslaitos
Työhyvinvointijohtaminen organisointi, työaikajoustot ja monipaikkainen työ 11.9.2014 Maritta Yläranta Maanmittauslaitos Henkilöstö 2010 2011 2012 2013 Henkilöstönmäärä htv 1887 1838 1779 1710 Miehet/Naiset
LisätiedotTOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS
TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖSTRATEGIA... 4 3. HENKILÖSTÖ... 5 3.1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 5 3.2. HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA...
LisätiedotKeski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.8.2012
n tiedote 21.8.2012 Tilannekatsaus 31.7.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyydessä edelleen kasvua 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston
LisätiedotSecuritas Oy:n henkilöstöraportti 2004
Securitas Oy:n henkilöstöraportti 24 Securitas Oy:n henkilöstöraportin lukijalle Sertifioitu laatujärjestelmämme on ollut käytössä reilun vuoden ja se on auttanut meitä parantamaan palveluprosessiemme
Lisätiedot1 Henkilöstön määrä ja rakenne
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5
LisätiedotKäsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016
Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...
LisätiedotKatja Noponen Oy Yksilöllisen valmennuksen avulla avoimille työmarkkinoille Kuntoutussäätiö 13.4.2011, Katja Noponen
Katja Noponen Oy Yksilöllisen valmennuksen avulla avoimille työmarkkinoille Kuntoutussäätiö 13.4.2011, Katja Noponen Menestys syntyy vastuullisesta toiminnasta. Katja Noponen Oy, hyvän työn tekijä. PÄHKINÄNKUORESSA
LisätiedotAktiivi-Instituutin ja Sininen Kolmio Oy:n. Esimiesohjelma Valmentaen kohti jaettua johtajuutta Avoimet koulutukset 2016
Aktiivi-Instituutin ja Sininen Kolmio Oy:n Esimiesohjelma Valmentaen kohti jaettua johtajuutta Avoimet koulutukset 2016 1.. Ennakointimenetelmä esimiestyössä 7. Valmentava esimiestyö 2.Strategia ja esimiestyö
LisätiedotENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010
ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan
LisätiedotKUNTIEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS JOENSUU 26.11.2015
KUNTIEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS JOENSUU 26.11.2015 Mitkä ovat kuntanne suurimmat haasteet liikuntaan liittyvissä asioissa tulevaisuudessa? Talous - Harrastamisen kustannusten nousu - Liikuntapaikkaverkoston
LisätiedotMasennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi?
Masennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi? Teija Honkonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Kiuttu, Kansaneläkelaitos Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tapio Ropponen, Kuntien Eläkevakuutus 1 Masennustilat
LisätiedotHENKILÖSTÖ- JA TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2020
HENKILÖSTÖ- JA TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2020 Kh KANGASALAN KUNNAN HENKILÖSTÖOHJELMA 2020 1. Johdanto Kangasalan kunnan onnistumissuunnitelma - kuntastrategia 2020 on hyväksytty valtuustossa syyskuussa 2013.
LisätiedotStrategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen 29.4.2015
Strategia, johtaminen ja KA 29.4.2015 Valtiovarainministeriö Talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VM vastaa vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta valtiontalouden
LisätiedotIkääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa
Ikääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa Uudista ja uudistu tapahtuma 24.11.2015 Wanha Satama, Saija Ohtonen-Jones TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ
LisätiedotAsiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)
Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) JUHTA 10.5.2016 JulkICT Mistä on kyse? AUTA on kokeiluhanke, jolla etsitään uutta toimimallia asiakkaiden
LisätiedotVoiko kohtaamista johtaa?- myönteisen vuorovaikutuksen luominen hoivakontakteissa. Mainio Vire Oy Laura Saarinen
Voiko kohtaamista johtaa?- myönteisen vuorovaikutuksen luominen hoivakontakteissa Mainio Vire Oy Laura Saarinen Yrityksen arvopohja luo jo suunnan kohtaamiselle Yrityksemme arvot on luotu yhdessä henkilökuntamme
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 27.1.2011 HENKILÖSTÖOSASTO OHJE VM/125/00.00.00/2011
VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 27.1.2011 HENKILÖSTÖOSASTO OHJE VM/125/00.00.00/2011 Sisältöalue Työterveyshuolto Maksuton sairaanhoito Säännökset joihin määräysten/ohjeiden antaminen perustuu Valtioneuvoston
LisätiedotTyöelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset ELY-keskuksissa Paula Lohikoski Pohjois-Pohjanmaan ELY
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset ELY-keskuksissa Paula Lohikoski Pohjois-Pohjanmaan ELY Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ETOK Osaaminen ja kulttuuri
LisätiedotKuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?
Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja
LisätiedotPäiväkodin toiminta johtajan arvioimana
Päiväkodin toiminta johtajan arvioimana Arviointi koskee vain sen päiväkodin henkilöstöä ja rakennusta, jossa Orientaatioprojektin tutkimus on tehty. Arvioinnin pohjana on tilanne tammi-maaliskuussa 2015.
LisätiedotSAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015
SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 Käsittely: KH 11.4.2016 SISÄLLYSLUETTELO SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015... 2 1. HENKILÖSTÖSTRATEGIA... 2 2. KUNNAN HENKILÖSTÖRAKENNE... 3 3. POISSAOLOT...
LisätiedotLiite 1 (6) 27.1.2015
Liite 1 (6) Liite 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun
LisätiedotTilaajavastuulain muutokset 1.9.2015
Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015 Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain muuttamisesta 678/2015 Hallituksen esitys HE 161/2014 vp Työelämä-
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Talous ja kehittäminen/oka TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI 1/2007
HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Talous ja kehittäminen/oka TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI 1/2007 Kslk 19.4.2007 2 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO 3 2. TALOUSARVIO 3 2.1. Toimintamenot
LisätiedotTarkentava virkaehtosopimus luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioista ja palkkauksesta
Tarkentava virkaehtosopimus luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioista ja palkkauksesta Verohallinto sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry., Julkisten ja hyvinvointialojen
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus PERTUNMAAN KUNTA HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2012 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2013
Sähköinen hyvinvointikertomus PERTUNMAAN KUNTA HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2012 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2013 KH 6/2012: Hyvinvointityöryhmä Kunnanjohtaja Juha Torniainen Rehtori/ koulutoimen johtaja
LisätiedotPeruskoulujen tasa-arvo hanke
Peruskoulujen tasa-arvo hanke Peruskoulujen tasa-arvo hanke Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, joka kohdennetaan koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin Hankekokonaisuus,
Lisätiedot