MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Auringonpilkkujen ryhmä. Iltatähtien iltahoitoryhmä

Transkriptio

1 MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Auringnpilkkujen ryhmä Iltatähtien iltahitryhmä

2 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin, 5-ryhmäinen päiväkti, jka alitti timintansa tammikuussa 2011 sitteessa Mutkaplku 4. Päiväkdissamme n esipetusikäisiä lapsia kahdessa ryhmässä ; iltahitryhmä Iltatähdissä 6 lasta ja Auringnpilkuissa 8 lasta. 2. TOIMINTA-AIKA Esipetuksessa nudatetaan kulun timinta-aikja. Esipetus alkaa ja päättyy (kulusta piketen) Syyslma Jululma Talvilma Pääsiäislma Auringnpilkkujen ryhmä n kkpäiväryhmä, jssa esipetusta tteutetaan timintavuden aikana vähintään 700 tuntia. Ryhmässä n vutiasta lasta, jista esikululaisia n 8. Opetus painttuu kl 9-13 väliselle ajalle, mutta lapsen kk hitpäivää n mahdllista käyttää petukseen. Iltatähtien ryhmä n iltahitryhmä, jka tarjaa hita kl 22 asti. Ryhmässä n vutiasta lasta, jista esipetusikäisiä n 6. Esipetusta annetaan justavasti lasten hitaikjen mukaan. 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Päiväkdissamme n is liikuntasali, jssa jkaisella ryhmällä n ma käyttöpäivänsä. Pienryhmätilana vidaan käyttää askarteluhunetta eli akvaarita ja aulatilaa. Päiväkdin is piha ympäröi tala klmelta pulelta. Päiväkdin vieressä n hiekkakenttä, jssa vi talvella hiihtää ja luistella. Lähistöllä n retkeilyyn spiva metsä ja kävelymatkan päässä n Tykkitrnin mäki vanhine tykkitrneineen. Myös kirjast, urheilukenttä, kirkk ja uimahalli vat kävelymatkan päässä. Ryhmätilissa n esillä lapsille vapaasti valittavana välineitä ja materiaaleja leikkiin, pelaamiseen, piirtämiseen, rakenteluun, kädentaitihin, liikkumiseen ja musisintiin. Aikuiset hulehtivat siitä, että ppimisympäristö vastaa lapsen kehityksen tasa, antaa kehitykselle haasteita ja herättää mielenkiinnn uusien asiiden tutkimiseen. Tila elää ja muuntuu lasten leikki-ideiden mukaan. Psyykkinen timinta- ja ppimisympäristö mudstuu aikuisten lumasta turvallisesta ja kiireettömästä ilmapiiristä. Lapsi saa kiitsta ja kannustusta ja tulee kuulluksi. Aikuinen n aidsti läsnä.

3 4. TOIMINNAN PAINOPISTEET pienryhmätiminta vurvaikutustaidt hyvät tavat liikenneturvallisuus 5. TOIMINNAN TAVOITTEET Timintamme punaisena lankana n pienryhmätiminta, jka tukee kasvattajan ja lapsen välistä vurvaikutusta. Opetellaan vurvaikutustaitja, erilaisuuden arvstamista, vastuuntunta, ikean ja väärän ymmärtämistä sekä hyviä tapja. Harjitellaan tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja ilmaisemista. Retkeilemme metsässä ja ktikylällä tutustuen turvalliseen liikennekäyttäytymiseen. 6. MENETELMÄT Eri sisältöalueet (kieli ja vurvaikutus, matematiikka, etiikka ja katsmus, fyysinen ja psyykkinen kehitys sekä terveys, ympäristö ja lunnntiet, taide ja kulttuuri) vat mukana päivittäisissä timinnissa, leikeissä ja prjekteissa. Eheyttäminen n esipetuksen perusta. Aikuiset rakentavat kehyksen eli aihehahmtelman vuden varrelle. Se rakentuu sin Salainen maa ppimateriaalin ympärille. Siinä kielen ja matemaattisen ajattelun ympärille kietutuu ympäröivä lunt vudenaikineen ja ilmiöineen sekä sadun maailma, jssa eläinystävykset khtaavat mnia elämään kuuluvia asiita: ila, surua, pelka, auttamista, selviytymistä, kasvamista ja ppimista. Materiaaliin liittyy lapsen työkirja, jssa kielen ja matemaattisen ajattelun asiakknaisuudet vurttelevat. Oppiminen tapahtuu erilaisissa aikuisten ja lasten välisissä vurvaikutustilanteissa. Leikillä ja timinnallisuudella n keskeinen sija ppimisessa. Käytämme runsaasti pienryhmätimintaa, parityöskentelyä ja jskus myös henkilökhtaista hjausta. Riittävän väljyyden jättäminen suunnitelmiin n tärkeää, jtta lasten innstus, mat ideat ja ivallukset saavat tilaa tteutua. Rlileikit, sadut, draama ja mnipulinen luva timinta tukevat ilmaisutaitja. Lapsi khtaa erilaisia tunteita ja kehittää herkkyyttään asettua tisen asemaan. Käytettävissämme n ssiaalista kehitystä ja tunnetaitja tukeva Askeleittain-materiaali sekä lasten turvataitkasvatuksen ppimateriaali.

4 Lapsen liikkumisen tarve edellyttää päivittäistä reipasta ulkilua, liikuntaleikkejä, hjattua ja maehtista liikuntaa. Teemme metsäretkiä talven tuln asti, säässä kuin säässä. Lunt n verratn labratri ja aarreaitta uteliaille tutkijille, jtka aistit avimina tekevät havaintja kaikesta ympärillään levasta. Raittiissa ilmassa ajatus luistaa ja phdinnat tuttavat ivaltamisen ila. Mtriset taidt harjaantuvat mnipulisesti metsässä liikkuessa. Eväiden syönti n usein retken khkhta. Retkillä lemme liikenteessä jalankulkijita. Lapset ppivat liikenneturvallisuuteen liittyviä perusasiita: kävelytiellä kulkemista ja ajradan ylitystä sujatie apuna. Värikkäät vaatteet, heijastinliivit ja heijastimet auttavat hämärässä näkymistä. Liikenteessä ei vi leikkiä. Khteliaisuus kuuluu asiaan liikuttaessa liikenteessä. Muut prjektit: Varpaat vauhtiin-lasten liikuntakampanja Värilabratri Verstastyöskentely: esim. savipaja, nikkarinti, käsityö Aistirata 7. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kasvatuskumppanuus ja avin yhteistyö Kelt työn tukena; knsultiva erityislastentarhanpettaja n talssa trstaisin Mniammatilliset yhteistyötaht; neuvla, perhetyö, kulu Kiusaamiseen puuttumisen keint kiusaamista yritetään ennaltaehkäistä ja siihen puututaan heti Esipetuksen ppilashultryhmä (OHR) kkntuu kahdesti syksyllä ja keväällä. 8. RETKET JA TAPAHTUMAT Retket lähikhteisiin (kirjast, puistt, metsät, kirkk, lähikulut jne.) Luistelut Klaukkalan jäähallissa (3 kertaa) Elkuva Kinviiklla Kin Juhassa Isvanhempien päivä Julujuhla tai muu juluinen tapahtuma Kevätjuhla

5 9. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Vanhempien ja päivähidn henkilöstön välinen yhteistyö määritellään valtakunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kasvatuskumppanuudeksi. Sillä tarkitetaan tietista situtumista timimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja ppimisen tukemiseksi. Timiva yhteistyö rakentuu keskinäisestä luttamuksesta, tasavertaisuudesta ja kunniituksesta. Yhteistyömutja vat: päivittäiset keskustelut lapsen tunti- ja hakutilanteissa vanhempainilta syksyllä ja mahdllisesti tinen kevätkaudella lapsen henkilökhtaisen esipetuksen ppimissuunnitelman laatiminen syksyllä ja arviinti keväällä timinnasta tiedttaminen (ktitiedtteet, ilmitustaulu) 10. YHTEISTYÖ KOULUN KANSSA Käytössämme n esi- ja alkupetuksen nivelvaiheen prsessikuvaus, jhn n kttu ja aikataulutettu esi- ja alkupetuksen yhteistyön suuntaviivat. Syksyllä järjestetään esi- ja alkupettajien yhteinen palaveri, jssa svitaan yhteistyön mudista. Keväällä lapsen ma esipetuksen ppimissuunnitelma ja arviinti timitetaan siihen kuluun, jhn lapsi n siirtymässä. 11. ARVIOINTI Vanhempien kanssa lapsen kehitystä, ppimista ja asetettujen tavitteiden tteutumista arviidaan keskustellen timintakauden edetessä, kuluun ilmittautumisajankhdan lähestyessä tammi-helmikuussa ja kevätkauden lppupulella. Lapsi arvii maa ppimistaan ja taitjensa karttumista tutkimalla mia töitänsä ja sallistumalla man kasvun kansinsa kkamiseen. Aikuinen n aktiivisesti mukana lapsen phdinnissa. Arviinnin tavitteena n tukea lapsen myönteistä ja realistista minäkuvaa sekä ila masta saamisestaan ja uusista taidistaan. Työyhteisö arvii maa työtään keskustellen, vanhemmilta ja yhteistyötahilta saatua palautetta hyödyntäen. Lapsilta saatu välitön, ait palaute timii hyvänä mttrina jatkuvan arviinnin ja kehityksen käynnissä pitämiseen. Timintakauden päättyessä lapset saavat tdistuksen sallistumisesta esipetukseen.