Kirkonkylän päiväkodin esiopetuksen toimintasuunnitelma Jukolan esiopetusryhmä. (& Männistön integroidun erityisryhmän esiopetus)

Transkriptio

1 Kirkonkylän päiväkodin esiopetuksen toimintasuunnitelma Jukolan esiopetusryhmä (& Männistön integroidun erityisryhmän esiopetus) 1

2 Sisältö 1. Yksikkö Toiminta-aika Toimintaympäristö Toiminnan painopistealueet Toiminnan tavoitteet Menetelmät Esiopetuksen oppilashuolto Retket ja tapahtumat Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus Yhteistyö vanhempien kanssa Yhteistyö koulun kanssa Arviointi

3 1. Yksikkö Kirkonkylän päiväkoti Toreenintie Nurmijärvi 2. Toiminta-aika Esiopetuksessa noudatetaan koulun toiminta-aikoja. Esiopetus alkaa ja päättyy (Koulusta poiketen) Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma Jukolan ryhmä on kokopäiväryhmä, jossa esiopetusta toteutetaan toimintavuoden aikana vähintään 700 tuntia. Ryhmässä on 20 lasta, joista esikoululaisia on 13. Opetus painottuu kello väliselle ajalla, mutta oppimista tuetaan tietoisesti koko hoitopäivän ajan. 3

4 3. Toimintaympäristö Päiväkotimme sijaitsee kirkonkylän keskustan tuntumassa. Käytössämme on iso ja monipuolinen piha. Päiväkodin vieressä on hiekkakenttä, jossa voi sään salliessa talvisin hiihtää ja luistella. Kävelymatkan päässä on metsiä, peltoja, kirjasto, kouluja ym. mukavia retkikohteita. Päiväkodissamme on oman ryhmätilan lisäksi käytössä iso jaettava liikuntatila, verstas sekä kauppa/roolileikkitilat. Nämä tilat ovat vuoropäivinä kunkin ryhmän käytössä. Lapsille löytyy myös mahdollisuus rauhoittumiseen tai lepoon. Fyysinen toiminta- ja oppimisympäristö vastaa lapsen kehityksen tasoa, antaa kehitykselle haasteita ja herättää mielenkiinnon uusien asioiden tutkimiseen ja kokeiluun sekä ongelmien ratkaisuun. Esillä on lapsille vapaasti valittavana välineitä ja materiaaleja leikkiin, pelaamiseen, piirtämiseen ja rakenteluun. Lisäksi mielenkiinnon mukaan mahdollistetaan myös välineitä kädentöihin, liikkumiseen ja musisointiin. Tila elää ja muuntuu ennen kaikkea lapsiryhmän vaatimusten mukaan sekä aihekokonaisuuksien, projektien ja tapahtumien myötä. Psyykkinen toiminta- ja oppimisympäristö muodostuu aikuisten luomasta turvallisesta ja kiireettömästä ilmapiiristä. Lapsi saa kiitosta ja kannustusta ja tulee kuulluksi päivän aikana. Aikuinen on aidosti läsnä. Sosiaalisessa toiminta- ja oppimisympäristössä korostuu läheinen vuorovaikutus lapsen sekä muun lapsiryhmän että aikuisten kesken. 4. Toiminnan painopistealueet - Pienryhmäpedagogiikka - Monipuolinen ja elämyksellinen leikkimaailma 4

5 - Ympäristön tutkiminen/ retkeily metsässä ja kotikylällä - Oppimisympäristön rakentaminen ja muokkaaminen tarpeita vastaavaksi - Turvallisuus liikenteessä (Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelman hyödyntäminen) - Hyvät tavat ja toisten huomioiminen iloa yhdessä olemiseen 5. Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on luoda turvallinen toiminta- ja oppimisympäristö, jossa - lapsi saa onnistumisen kokemuksia, oivaltaa omia vahvuuksiaan, saa aineksia hyvän itsetunnon rakentamiseen ja uskaltaa olla oma itsensä. - lapsi saa harjoitella tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja ilmaisemista. - opetellaan vuorovaikutustaitoja, erilaisuuden arvostamista, vastuuntuntoa, oikean ja väärän ymmärtämistä sekä hyviä tapoja. - lapsi saa runsaasti aineksia kielen kehityksensä tueksi ja saa mahdollisuuden ammentaa ympäristöstä aineksia pohdintoihinsa, tarinoihinsa ja leikkeihinsä. - lapsi oppii nauttimaan luonnosta ja arvostamaan sen monimuotoisuutta, - luodaan perustaa turvalliselle liikennekäyttäytymiselle. - vaalitaan oppimisen iloa ja innostusta. 6. Menetelmät Eri sisältöalueet (kieli, matemaattinen ajattelu, musiikki, liikunta, taide, kulttuuri, etiikka, ympäristö) ovat mukana päivittäisissä toiminnoissa, leikeissä, projekteissa ja teemoissa. 5

6 Eheyttäminen on esiopetuksen perusta. Aikuiset rakentavat kehyksen eli aihehahmotelman vuoden varrella. Se rakentuu osin Salainen maa-oppimateriaalin ympärille, siinä kielen ja matemaattisen ajattelun ympärille kietoutuu ympäröivä luonto vuodenaikoineen ja ilmiöineen sekä sadun maailma, jossa eläinystävykset kohtaavat monia elämään kuuluvia asioita, kuten iloa, surua, pelkoa, auttamista, selviytymistä, kasvamista ja oppimista. Materiaaliin liittyy lapsen työkirja, jossa kielen ja matemaattisen ajattelun asiakokonaisuudet vuorottelevat. Oppiminen tapahtuu erilaisissa aikuisten ja lasten välisissä vuorovaikutustilanteissa. Leikillä ja toiminnallisuudella on keskeinen sija oppimisessa. Käytämme runsaasti pienryhmätoimintaa, parityöskentelyä ja tarpeen mukaan henkilökohtaista ohjausta. Riittävän väljyyden jättäminen suunnitelmiin on tärkeää, jotta lasten innostus, omat ideat ja oivallukset saavat tilaa toteutua. Arjen askareisiin osallistuminen antaa luontevaa onnistumisen kokemusta ja tuottaa iloa oikean työn tekemisestä. Roolileikit, sadut, draama ja monipuolinen luova toiminta tukevat ilmaisutaitoja. Lapsi kohtaa erilaisia tunteita ja kehittää herkkyyttään asettua toisen asemaan. Lapsen liikkumisen tarve edellyttää päivittäistä reipasta ulkoilua, liikuntaleikkejä, ohjattua ja omaehtoista liikuntaa. Lapset käyvät retkillä säännöllisesti säässä kuin säässä. Tutustumme päiväkodinläheisiin metsiin ja muihin retkeilykohteisiin. Luonto on verraton laboratorio ja aarreaitta uteliaille tutkijoille, jotka aistit avoimina tekevät havaintoja kaikesta ympärillään olevasta. Raittiissa ilmassa ajatus luistaa ja pohdinnat tuottavat oivaltamisen iloa. Motoriset taidot harjaantuvat monipuolisesti metsässä liikkuessa. Eväiden syönti on usein retkien kohokohta. Retkellä olemme liikenteessä jalankulkijoita. Lapset oppivat liikenneturvallisuuteen liittyviä perusasioita: kävelytiellä kulkemisesta, ajoradan ylitystä liikennevalot ja suojatie apuna. Värikkäät vaatteet ja heijastimet auttavat hämärässä näkymistä. Liikenteessä ei voi leikkiä. Kohteliaisuus kuuluu asiaan. 6

7 Muut teemat: - Varpaat vauhtiin liikuntaprojektiin osallistuminen Vuorovaikutusleikkiryhmät - Näytelmäprojekteja sadut ja tarinat eläviksi teatterin keinoin - Verstastyöskentely: esim. nikkarointi, käsityöt - Aistirata (Isänpäivän aikoihin) - Liikenneturvallisuus materiaaliin liittyvät asiat 7. Esiopetuksen oppilashuolto - Kasvatuskumppanuus ja varhainen avoin yhteistyö - Kelto työn tukena - Moniammatilliset yhteistyötahot - Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä (OHR) kokoontuu kaksi kertaa keväällä ja syksyllä. 8. Retket ja tapahtumat - Retket lähikohteisiin (kirjasto, metsä, puistot, kirkko, lähikoulut jne.) - Mahdolliset teatteriretket - Luistelu Klaukkalan jäähallissa (3 kertaa) - Kino Juhassa elokuva kinoviikolla (mahdollisesti jos järjestetään) 7

8 - Itsenäisyyspäivän juhla omassa ryhmässä - Joulutapahtuma päiväkodilla - Mahdolliset kevät tapahtumat (vappu) - Mahdollinen kevätretki - Kevätjuhla 9. Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus Päiväkotimme integroidussa erityisryhmässä, Männistössä, järjestetään tänä lukuvuonna esiopetusta kolmelle erityistä tukea tarvitsevalle lapselle. Opetus räätälöidään yksilöllisesti heidän tarpeitaan ja taitojaan vastaaviksi sekä integroidaan Jukolan ryhmän kanssa osa-aikaisesti. Esiopetusta antaa erityislastentarhanopettaja. 10. Yhteistyö vanhempien kanssa Vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen yhteistyö määritellään valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kasvatuskumppanuudeksi. Sillä tarkoitetaan tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Hedelmällinen yhteistyö rakentuu keskinäisestä luottamuksesta, tasavertaisuudesta ja kunnioituksesta. Yhteistyömuotoja ovat: - päivittäiset keskustelut lapsen tuonti- ja hakutilanteissa - vanhempainilta syksyllä ja mahdollisesti toinen kevätkaudella 8

9 - lapsen henkilökohtaisen esiopetussuunnitelman laatiminen syksyllä vanhempien kanssa - esiopetusvuoden loppuarviointikeskustelu keväällä vanhempien kanssa - mahdollisten pulmien ja erityisen tuen tarpeen ilmetessä otamme huolen avoimesti puheeksi ja mietimme yhteisvoimin mahdollisia tukitoimia tilanteeseen. Konsultoivan erityisopettajan (kelto) ja perhetyöntekijän apu on myös käytettävissä. - toiminnasta tiedottaminen (mm. kotitiedotteet), kyselyt ja palautteet 11. Yhteistyö koulun kanssa Käytössämme on esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen prosessikuvaus, johon on koottu ja aikataulutettu esi- ja alkuopetuksen yhteistyön suuntaviivat. Päiväkotien esiopetusryhmillä on kullakin oma ystävyysluokkansa joko Maaniitun tai Lukkarin koulussa. Ystävyysluokat sovitaan koulujen kanssa lokakuussa. Yhteistyöstä sovitaan ystävyysluokan opettajan kanssa. vuoden mittaan käymme vierailulla toistemme luona ja pääsemme kurkkaamaan koulumaailmaan. Keväällä lapsen oma esiopetuksen suunnitelma ja loppuarviointi toimitetaan vanhempien suostumuksella siihen kouluun, johon lapsi on siirtymässä. 12. Arviointi 1. Vanhempien kanssa lapsen kehitystä, oppimista ja asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan keskustellen toimintakauden edetessä, kouluun ilmoittautumisajankohdan lähestyessä tammi-helmikuussa sekä kevätkauden loppupuolella. 2. Lapsi arvioi omaa oppimistaan ja taitojensa karttumista tutkimalla omia töitänsä ja osallistumalla oman kasvun kansion kokoamiseen. Aikuinen on aktiivisesti mukana lapsen pohdinnoissa. Arvioinnin tavoitteena on tukea lapsen myönteisen ja realistisen minäkuvan 9

10 kehitystä. Tavoitteena on myös tuottaa lapselle iloa omasta osaamisesta ja uusista opituista taidoista. 3. Työyhteisö arvioi omaa työtään keskustellen, vanhemmilta ja yhteistyötahoilta saatua palautetta hyödyntäen. Lapsilta saatu välitön, aito palaute toimii hyvänä moottorina jatkuvan arvioinnin ja kehityksen käynnissä pitämiseen. 4. Toimintakauden päättyessä lapsi saa todistuksen osallistumisestaan esiopetukseen. 10