VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 ROVANIEMEN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Päivähidn Palvelukeskus

2 Hyväksytty kulutuslautakunnassa

3 Sisällysluettel SAATTEEKSI/JOHDANTO VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TASOT Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Kuntavasu Päivähityksikön vasu Lapsikhtainen vasu Lapsiryhmäkhtainen vasu VARHAISKASVATUSPALVELUT Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmä Varhaiskasvatuspalvelut Rvaniemellä Päiväktihit Perhepäivähit Avin varhaiskasvatus Muut varhaiskasvatuspalveluita tarjavat taht VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN ROVANIEMELLÄ Rvaniemi lapsen kasvuympäristönä Arvt Timinta-ajatus VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Päivähidn perustehtävänä hyvinviva lapsi Kasvatuspäämäärät Hidn, kasvatuksen ja petuksen kknaisuus Oppimisen il Varhaiskasvatuksen henkilöstö lapsen hyvinvinnin ja ppimisen tukena Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta Lasta tukeva timinnan ja ppimisen ympäristö Fyysinen ympäristö Psyykkinen ympäristö Ssiaalinen ympäristö... 17

4 4.7.4 Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN Lapsilähtöinen varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Varhaiskasvatuksen timinta/sisällöt Kieli ja vurvaikutus varhaiskasvatuksessa Lapselle minaiset tavat timia Sisällölliset rientaatit ppimisen näkökulmina Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA VARHAISKASVATUS ESIOPETUS PERUSOPETUS KOKONAISUUS Esipetus n sa varhaiskasvatusta Esipetuksen tteuttaminen Siirtyminen esipetuksesta peruspetukseen Tehstetun ja erityisen tuen kehittämistiminta(kelp) ERI KIELI JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA Mnikulttuurinen päivähit Saamenkielinen päivähit Rmanilapsi päivähidssa MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI JA LAADUN KEHITTÄMINEN TULEVAISUUDEN HAASTEET Kuva viittaa lainauksiin, jtka n pimittu seuraavasta lähteestä: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Stakes ppaita 56. Lisätietja: ab ea74066

5 SAATTEEKSI/JOHDANTO Rvaniemen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (=vasu) phjautuu Stakesin 2003/2005 laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Rvaniemen vasun phjana n lisäksi Rvaniemen kaupungin lapsi- ja nurispliittinen hjelma ja Rvaniemen kaupungin päivähidn laadunhallinnan suunnitelma. Rvaniemen kaupungin vasu n khdistettu päivähidn piirissä leville alle kuluikäisille lapsille. KuntaVasu:ssa määritellään yhtenäiset tavitteet ja timintatavat päivähitn. Sen jhtajatuksena n vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön kiinteä yhteistyö, kasvatuskumppanuus. Vasun tavitteena n edistää vanhempien ja päivähithenkilöstön välistä kasvatuskumppanuutta ja lisätä vanhempien tieta varhaiskasvatustiminnasta. Vasun tavitteena n yhtenäisten linjjen spiminen varhaiskasvatuksen kaikissa eri hitmudissa kk kaupungin alueella. Asiakirja hjaa sisällön ja suunnitelmallisuuden kehittämistä 0-7-vutiaiden lasten varhaiskasvatuksessa ja turvaa laadukkaan timinnan antaen phjaa arviinnille ja kehittämiselle. Rvaniemen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa n työstetty vusien varrella rintarinnan päivähityksiköiden mien varhaiskasvatussuunnitelmien ja lapsen henkilökhtaisen vasu-lmakkeistn kanssa. Vasuprsessi n kknaisuudessaan llut mutkikas, antisa ja mnimutinen: siihen vat sisältyneet yhteiset kulutukset ja erimutiset työryhmät. Matkan varrella n phdittu yhdessä teriita ja käytännön timintaa, svitettu yhteen erilaisia näkökulmia, yhtenäistetty lapsen vasu-lmakkeista ja mutnsa vat saaneet myös yksiköiden mat maleimaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Matka sinällään n llut kaikille timijille arvkas ppimisprsessi: uskmme, että varhaiskasvatussuunnitelman henkeen n situduttu j ennen kirjallisen ilmiasun tteutumista.

6 1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TASOT 1.1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2003, 2005) n varhaiskasvatuksen sisällöllisen kehittämisen ja hjauksen väline. Sen tavitteena n edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista tteuttamista, kehittämistä ja arviintia kk maassa. Vasun perusteet timivat kunnallisten ja yksikkökhtaisten suunnitelmien phjana. 1.2 KUNTAVASU Rvaniemen päivähidn varhaiskasvatussuunnitelma - KuntaVasu - n viitekehys rvaniemeläisen varhaiskasvatuksen tteuttamiselle. Se määrittää Rvaniemen varhaiskasvatuksen maamerkit ja hahmttaa suuntaviivja sen kehittämiselle. Se myös haastaa varhaiskasvatuksen eri timijat vanhemmat, päivähithenkilöstön, päättäjät, yhteistyökumppanit keskusteluun varhaiskasvatuksen arjesta ja eri tasilla tehtävien valintjen vaikutuksesta lapsen hyvinvintiin. 1.3 PÄIVÄHOITOYKSIKÖN VASU Timintayksikkötaslla jkainen päiväkti ja Rvaniemen perhepäivähit vat tehneet man yksikkönsä erityispiirteitä ja arkityön linjauksiaan esille tuvan yksikön varhaiskasvatussuunnitelman. Yksikkövasuissa n kuvattu yhteinen näkemys siitä, mitä n hyvä varhaiskasvatus: mitä tehdään, miksi tehdään ja miten timitaan. Työtä n tehty yhdessä vanhempien kanssa ja yksikkökhtaiset suunnitelmat n tettu käyttöön. Päivähityksikön vasu n timintaa hjaava asiakirja. 1.4 LAPSIKOHTAINEN VASU Lapsikhtainen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään hultajien, lapsen, henkilöstön ja tarvittaessa muun yhteistyöverkstn kanssa yhdessä jkaisesta lapsesta timintakauden alkaessa. Vasun tteutumista arviidaan vähintään kerran vudessa. Lapsen vasun tekeminen n prsessi, jssa krstuu lapsen yksilöllisyys sekä lapsen ja hultajien sallisuus päivähidn tteuttamisen suunnittelussa. Vasu-keskusteluissa svitaan miten ja millä keinin lapsen hyvinvintia ja kehitystä tuetaan. Lapsen vasussa asetetut tavitteet vat phjana lapsiryhmän timintasuunnitelmalle, pienryhmätiminnan tteuttamiselle ja lapsen yksilölliselle hjaukselle. Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelman lmakkeist n uudistettu Valtakunnallisen vasun perusteiden mukaiseksi v Kk päivähidn henkilöstö n perehdytetty lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprsessiin. Yhtenäinen lmakkeist n tettu käyttöön Rvaniemen kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa vunna 2008 timintakauden alkaessa. 1.5 LAPSIRYHMÄKOHTAINEN VASU Lapsiryhmäkhtainen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään yksiköissä jkaisen timintakauden alkaessa. Se painttuu knkreettiseen suunnitelmaan lapsiryhmän pedaggisen timinnan tteuttamisesta ja arviinnista, kasvatuskumppanuuden tteuttamisesta ja verkstyhteistyön tteuttamismudista. 4

7 Valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Rvaniemen kaupungin Varhaiskasvatussuunnitelma Päivähidn timintayksikön Vasu Lapsiryhmän Vasu Lapsen Vasu KUVIO 1. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TASOT Varhaiskasvatussuunnitelma n kaikilla tasillaan (kuvi 1) ajan, kkemusten ja tarpeiden mukaan kehittyvä asiakirja. Sitä arviidaan ja päivitetään määräajin varhaiskasvatuksen timijiden yhteistyönä. 2 VARHAISKASVATUSPALVELUT 2.1 VARHAISKASVATUKSEN PALVELUJÄRJESTELMÄ Varhaiskasvatus n sa lapsiperheiden palvelujärjestelmää (kuvi 2). Vanhemmilla n lastensa ensisijainen kasvatusikeus ja -vastuu ja vanhemmat valitsevat lastensa varhaiskasvatuspalvelut. Varhaiskasvatuspalvelut n keskeinen timintakknaisuus, jka mudstuu kaupungin tai yksityisen järjestämästä päivähidsta ja esipetuksesta sekä muusta varhaiskasvatustiminnasta. Muuta varhaiskasvatustimintaa vat esimerkiksi seurakunnan tai eri järjestöjen järjestämä kerh- ja avin varhaiskasvatustiminta. KUVIO 2. VARHAISKASVATUS JA LAPSIPERHEIDEN TUKI- JA PALVELUJÄRJESTELMÄ 5

8 Yhteiskunnan tarjamat varhaiskasvatuspalvelut tukevat lapsen ktikasvatusta ja vat sa lapsiperheiden palvelujärjestelmää. Lapsen varhaiskasvatuksen yksilöllinen palvelukknaisuus rakentuu kunkin lapsen ja perheen tarpeista käsin. Päivähitlaki antaa jkaiselle lapselle subjektiivisen ikeuden sallistua kunnallisen päivähidn piirissä tteuttavaan varhaiskasvatukseen. Päivähidssa yhdistyy lapsen ikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien ikeus saada lapselleen hitpaikka. Lasten päivähidn keskeisenä tehtävänä n tukea lasten vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Päivähidssa krstuu myös varhaisen tukemisen näkökulma ja sitä kautta vidaan hjata perheitä myös erityispalvelujen piiriin. Timiva päivähit n vimavara, jka mnin tavin edistää lasten yhtäläisten mahdllisuuksien tteutumista ja lasten ja perheiden yleistä hyvinvintia. 2.2 VARHAISKASVATUSPALVELUT ROVANIEMELLÄ Rvaniemen kaupungin päivähit tarjaa lapsiperheille päivähit-, esipetus- ja varhaiskasvatuspalveluja päivähitlain ja -asetuksen sekä peruspetuslain mukaisesti. Varhaiskasvatus päivähidssa n lapsen kasvun, ppimisen ja kehityksen edistämistä kasvatuksellisessa vurvaikutuksessa yhdessä vanhempien kanssa. Päivähitlain (36/1973) 11 :n mukaan kunnan n hulehdittava siitä, että lasten päivähita n saatavissa kunnan järjestämänä tai valvmana siinä laajuudessa ja sellaisin timintamudin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnallisessa päivähidssa vaihtehtna vi lla myös yksityisen hidn tuki, jllin perhe vi valita yksityisen päivähitpaikan tai palkata hitajan ktiin. Alle 3-vutiaan lapsen vanhemmilla n myös mahdllisuus saada ktihidn tukea, jhn maksetaan Rvaniemen kaupungissa kuntalisää. Laatukriteerit päivähidn riittävyydelle ja saatavuudelle Päivähitpaikka järjestetään päivähitasetuksen antamien määräaikjen puitteissa Jkainen päivähidn työntekijä saa neuva perheitä, mistä he saavat tarvitsemaansa päivähitpalveluita kskevaa infrmaatita Asiakkaat saavat helpsti ja selkeästi tiedn päivähitpalveluista, päivähidn vaihtehdista ja hakemiskäytännöistä (esite ja Internet-sivut) Päivähitpaikan sijainti ja aukilajat vastaavat perheen tarpeita Päivähidn lma-aikjen järjestelyissä humiidaan perheiden tarpeet ja päivähidn kknaistilanne alueella PÄIVÄKOTIHOITO Rvaniemen kaupungissa päivähit kuuluu sivistystimen timialaan. Rvaniemen kaupungissa kunnallisia päiväkteja n 32. Kunnallisia perhepäivähitajia n tällä hetkellä n. 60. Ryhmäperhepäiväkteja vat Meltauksen, Kskenkylän sekä Oikaraisen ryhmäperhepäiväkdit. Osan päiväktipalveluista kaupunki staa 14 yksityiseltä päiväkdilta. Rvaniemen kaupungin alueella timivat lisäksi Steiner-päiväkti ja Rvaniemi English Playschl, jiden asiakkaana llessaan perheellä n ikeus yksityisen hidn tukeen sekä kuntalisään. Ympärivurkautista hita annetaan Rvaniemen kaupungissa Käpymetsän päiväkdissa. Lisäksi Saarenputaan päiväkti palvelee lauantaisin ja sunnuntaisin hita tarvitsevia lapsia päivisin ja iltaisin. Iltahita järjestetään alueellisesti eri pulilla kaupunkia; Vaaranlammen, Kivalnpuistn, Rantavitikan ja Kiekerön päiväkdeissa. Erityistä tukea tarvitseville lapsille 6

9 n tarjlla alueellisia pienryhmiä ja vaativampaa tukea tarvitseville lapsille n perustettu integrituja erityisryhmiä. Päiväkdeissa lapsiryhmien rakenteita muunnellaan justavasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Asetus lasten päivähidsta määrittelee, että yhtä hit- tai kasvatushenkilöä khden ryhmässä saa lla seitsemän yli 3-vutiasta tai neljä alle 3-vutiasta lasta. Lapsiryhmien kk vaihtelee tämän vuksi riippuen alle 3-vutiaiden ja yli 3-vutiaiden määristä. Suurin sa esipetuksesta annetaan 3-6-vutiaiden ryhmissä. Laatukriteerit ryhmän kstumuksen suunnitteluun ja ihmissuhteiden pysyvyyteen Lapsiryhmän rakennetta suunniteltaessa tetaan humin lapsiryhmän ikä- ja kehitystas ja käytössä levat tilat. Lapsiryhmässä työskentelee asetuksen mukainen henkilöstö. Lapsen yksilölliset vahvuudet ja erityistarpeet selvitetään hitsuhteen alkaessa. Hitsuhteen alkaessa/hitpaikan vaihtuessa käytetään yhtenäistä tutustumislmakkeista. Henkilöstön työvurt suunnitellaan lapsen tarpeista käsin lähtökhtana lapsen hitajat ja timinnalliset tarpeet. Vanhempien työ- tai piskelutilanteen muuttuessa hitsuhteen mut (esim. hitpäivän pituus) svitaan yhdessä vanhempien kanssa lähtökhtana lapsen tarpeet. Lapsille tuttua henkilöstöä n paikalla kk hitpäivän ajan PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähidssa lapsen ympäristöön kuuluvat pieni ryhmä, kdin arkiaskareet ja elämänrytmin rauhallisuus sekä kiireettömyys. Perhepäivähidn vahvuutena n ympäristön kdinmaisuus ja se, että samassa perheessä n lapsia vauvasta esikuluikäiseen. Perhepäivähitaja pyrkii säilyttämään kdinmaisuuden kaikessa lapsille järjestämässä timinnassa. Tärkeimpiä timintamutja vat leikki, ulkilu, ympäristöön tutustuminen ja muu puuhailu aina askarteluista pieniin työtehtäviin. Perhepäivähit n Rvaniemen kaupungissa yhdistetty hallinnllisesti ja timinnallisesti päiväktien yhteyteen. Kunnallisia perhepäivähitajia n tällä hetkellä n. 60. Perhepäivähitajien määrät vaihtelevat timintayksiköittäin 1-10 hitajan välillä. Rvaniemen kaupungissa perhepäivähidssa ei järjestetä ilta- tai ympärivurkautista hita. Lasten päivähidsta annetun asetuksen (239/1973) 8 mukaan perhepäiväkdissa vidaan samanaikaisesti hitaa enintään neljää lasta, mukaan luettuna perhepäivähitajan mat lapset. Lisäksi vidaan hitaa yhtä perustuslain (628/1998) mukaista peruspetusta saavaa lasta, peruspetuksen alittanutta lasta tai sellaista kunnan järjestämässä sapäivähidssa levaa lasta, jka alittaa esipetuksen timintavutta seuraavan vunna. Perhepäivähita järjestetään yleensä perhepäivähitajan kdissa. Perhepäivähita vidaan järjestää myös 2-3 perheen kdeissa vurtellen ns. klmiperhepäivähitna tai ryhmäperhepäivähitkdissa, jssa 1-3 perhepäivähitajaa hitaa 5-12 alle kuluikäistä lasta kaupungin sittamassa kdinmaisessa tilassa. 7

10 2.2.3 AVOIN VARHAISKASVATUS Avimen päiväkdin timinta n tarkitettu alle kuluikäisille lapsille ja heitä ktna hitaville vanhemmille tai hitajille. Lisäksi avimessa päiväkdissa kkntuu Vauvavimaa -ryhmä, jka n tarkitettu alle 1-vutiaille ja heidän vanhemmillensa. Timinnan tavitteena n lasten ja perheiden hyvinvinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ yhdessä muiden lapsiperheiden palveluja tuttavien tahjen kanssa. Keskeisimpiä tavitteita vat vanhemmuuden vahvistaminen, perheiden sallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen, varhainen tuen tarpeen tunnistaminen, tukeminen ja palveluihin hjaaminen sekä hjatun timinnan järjestäminen ktihidssa leville lapsille. Avimessa päiväkdissa vanhemmilla n mahdllisuus tavata muita perheitä ja lapsilla mahdllisuus leikkiä ja harjitella ssiaalisia taitja yhdessä tisten lasten ja aikuisten kanssa. Vanhemmat vivat keskustella kasvatuksesta, lapsen kehityksestä, vanhemmuudesta ja lapsiperheen arjesta muiden perheiden ja alan ammattilaisten kanssa. Timinta perustuu aktiiviseen yhdessäln, jssa vanhemmat hulehtivat lapsistaan. Ohjelmaan kuuluu vapaata yhdessäla, leikkiä, arjen kkemusten vaihtamista, hjattuja timintahetkiä, sekä vanhempien tivmusten mukaan asiantuntijavierailuja ja muuta hjelmaa. Ryhmässä vietettävä yhtäjaksinen aika n enintään klme tuntia kerrallaan. Timinta n maksutnta, eikä ennakkilmittautumista tarvita. Timintaa järjestetään avimen päiväkdin timipisteissä eri pulilla kaupunkia MUUT VARHAISKASVATUSPALVELUITA TARJOAVAT TAHOT Varhaiskasvatuspalveluja Rvaniemen kaupungissa tarjavat myös järjestöt, kuten Rvaniemen seurakunta ja Mannerheimin lastensujeluliitt. Rvaniemen seurakunnan tarjamiin palveluihin kuuluvat mm. päiväkerh, perhekerh, pyhäkulu, lasten kirkt, musiikkikerht, leiritiminta ja erilaiset perheille suunnatut tapahtumat. Seurakunta tekee aktiivista yhteistyötä Rvaniemen kaupungin päivähidn kanssa. Yhteistyömutina vat mm. lapsille suunnatut tapahtumat kuten julukirkk ja seurakunnan järjestämät kulutukset päivähidn henkilöstölle. Kirkn järjestämän varhaiskasvatuksen painpisteitä kuvataan Kirkn varhaiskasvatuksen kehittämisen asiakirjassa Lapsi n sallinen. Mannerheimin Lastensujeluliitt (MLL) n valtakunnallinen kansalaisten järjestö, jka timii lasten, nurten ja lapsiperheiden ikeuksien ja etujen hyväksi. MLL:n Lapin piiri ry tarjaa lapsiperheille kattavasti erilaisia palveluja. Perhetimintakeskus timii lapsiperheiden khtaamispaikkana ja siellä järjestetään vertaisryhmätimintaa sekä erilaisia kerhja kuten muskari-, tanssi- ja lruryhmiä. Perheillä n myös mahdllisuus vukrata lastentarvikkeita ja tilata lastenhitapua. Lisäksi MLL:n timintamutja vat kylämummi- ja vaaritiminta, perhekahvilatiminta, tukihenkilötiminta, lasten ja nurten puhelin ja -netti sekä vanhempainpuhelin ja -netti. 8

11 3 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN ROVANIE- MELLÄ 3.1 ROVANIEMI LAPSEN KASVUYMPÄRISTÖNÄ pinta-ala 8017 km asukkaita lapsia päivähidssa 2950 Vuden 2006 alussa syntynyt Rvaniemen kaupunki mudstuu kaupungin vilkkaasta keskustasta ja sitä ympäröivistä kehittyvistä ishkista taajamista ja laajan maaseutualueen kyläverkststa. Uusi suuri Rvaniemi n kylien kaupunki, jkien kaupunki ja prtti ikeaan lappiin. Lapin läänin pääkaupunki n tunnettu Napapiiristä, Julupukista ja Ounasvaarasta. Rvaniemi n kehittyvä palvelu- ja matkailukaupunki. Se n myös piskelu- ja kulutuskaupunki. Työelämän mnimutistuminen, kaupungin laajuus ja eri alueiden epätasainen kasvu, työllisyyden kausivaihtelut ja piskelijaperheiden suuri määrä asettaa varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmälle haasteen speuttaa timintansa vusittain vaihtelevaan ja sin ennakimattmaan päivähidn palvelutarpeeseen. Uusi laaja Rvaniemen kaupunki n mni-ilmeinen lapsen kasvuympäristö. Sen keskustassa lapsi elää kaupungin sykkeessä lähellä mnia palveluita: taidenäyttelyitä, urheilukenttiä, phjisesta lunnsta kertvaa Arktikumia. Mitä kauemmaksi ydinkeskustasta mennään, sitä enemmän lapsen elämään vaikuttaa phjinen ulttuvuus: hiljaisuus, lunt ja vudenaikjen vaihtelut. Ihmisen muvaama rakennettu ympäristö ja elävä yhteys luntn antaa rvaniemeläiselle lapselle mnipuliset mahdllisuudet tutustua ympäristöön. Jkainen rvaniemeläinen lapsi tietää makhtaisesti, mitä n raitis ilma, miltä tuksuu metsä ja miten narskuu lumi sekä miltä näyttää keskiyön aurink ja kaamksen siniset hetket. Kasvuympäristönä Rvaniemi antaa lapselle vahvat lappilaiset juuret: tisesta ihmisestä välittämisen, luntevan vurvaikutuksen ihmisten välillä, lunnsta hulehtimisen periaatteet ja siivet: uteliaisuutta, luvuutta ja lappilaista itsetunta. 3.2 ARVOT Rvaniemen kaupungin päivähidn perustana n päivähidn asiakkaina levien lasten ja perheiden hyvinvinti. Arvjamme vat luvuus, sallisuus, turvallisuus, yhteisöllisyys ja mninaisuus. Luvuus: Lapsella n mahdllisuuksia mielikuvituksen, tunteiden ilmaisun ja luvuuden kehittymiselle. Päivähidn arjessa pidämme leikkiä lapsuuden tärkeimpänä asiana. Timinnassamme haluamme kehittää justavia palveluratkaisuja ja timimme tavalla, jka vahvistaa lasten, perheiden ja päivähidn henkilöstön mien vimavarjen hyödyntämistä. Osallisuus: Kasvamme ja kasvatamme sallisuuteen. Hyvän lapsuuden rakentaminen n eri timijiden yhteistä työtä. Lapsella n mahdllisuus tulla kuulluksi, vaikuttaa man ikänsä ja kehitystasnsa mukaisesti sekä mahdllisuus lla aidsti hyväksyttynä man vertaisryhmänsä jäsen. Kasvatuskumppanuuden laadukas tteutuminen vahvistaa vanhempien sallisuutta 9

12 päivähidn timinnassa. Osallisuutta edistävänä työmenetelmänä käytämme dialgisia työmenetelmiä. Turvallisuus. Kaikilla rvaniemeläisillä lapsilla n mahdllisuus tasavertaisesti sallistua lapsilähtöiseen varhaiskasvatukseen ja esipetukseen. Lapsella n mahdllisuus saada erityistä tukea tarvittaessa. Turvallinen ja terveellinen varhaiskasvatusympäristö antaa tilaa lapsen luntaiselle timinnalle ja ppimiselle. Lapsella n sujanaan turvallinen ihmissuhdeverkk, jssa lasta khdellaan ikeudenmukaisesti, arvstavasti ja rehellisesti. Päivähidn arjessa turvallisuutta lapselle tuvat pysyvät ihmissuhteet, ammattitaitinen henkilöstö, turvalliset tilat ja timintavälineet. Kaikilla päivähityksiköillä n Rvaniemen päivähidn valmiussuunnitelmaan perustuva yksikkökhtainen valmiussuunnitelma, jssa knkretisidaan arjen turvallisuutta edesauttavat timintamallit. Vanhemmat vivat tutustua suunnitelmaan päivähityksiköissä. Yhteisöllisyys ja mninaisuus: Hyvän lapsuuden rakentaminen n eri timijiden yhteistä työtä. Edistämme yhtäläisiä hyvän elämän mahdllisuuksia lapsille ja perheille. Timimme tasa-arvisuutta edistäen. Arvstamme avimuutta ja yhdessä tekemistä. Varhaiskasvatuspalveluiden sisällä kehitämme yhteisöllistä timintaa ja yhteistyötä eri yksiköiden ja päivähitmutjen kesken ja lemme aktiivisia timijita laajassa lapsiperheiden palveluverkstssa. Kiinnitämme humita erilaisuuden hyväksyntään tarjamalla lapselle erilaisia timinnan vaihtehtja. Palvelutarjnnassa humiimme erilaiset perheiden ja lasten tarpeet. Varhaiskasvatuksen arvt ja päämäärät tdentuvat käytännön timinnassa. Ne ilmenevät lapsen hyvän päivähitpäivän rakentamisessa, päivähitpalveluiden tulevaisuuden suunnittelussa ja varhaiskasvatuksen timijiden keskinäisessä rakentavassa vurvaikutuksessa. Avaintimijina päivähidn arjessa vat lapsi, varhaiskasvatuksen henkilöstö ja vanhemmat. 3.3 TOIMINTA-AJATUS Rvaniemen kaupunki tarjaa lasten ja perheiden tarpeisiin vastaavaa mnimutista päivähita ja esipetusta hyvässä kasvatusilmapiirissä ja timintaympäristössä krstaen vanhempien ja henkilöstön kasvatuksellista kumppanuutta. Rvaniemen kaupungin päivähidn timintaa hjaavat valtakunnalliset päivähidn tavitteet ja lainsäädäntö sekä Rvaniemen ma palvelustrategia, varhaiskasvatus-, esi- ja peruspetussuunnitelmat sekä laadunhallinnan suunnitelma. Timinta-ajatuksemme tarkittaa: Kaupungin alueella n mnipulinen päivähidn palvelutarjnta perheiden/lasten erilaisia päivähittarpeita varten (kunnallinen päiväkti- ja perhepäivähit, vurpäiväkti, alueelliset iltahitryhmät; stpalvelupäiväkdit, yksityinen päivähit). Timimme asiakaslähtöisesti ja suunnittelemme yhdessä perheen kanssa heille spivaa päivähitpalvelua. Arvstamme vanhempien asiantuntijuutta ja pyrimme kasvatuskumppanuuden vahvistamiseen lapsen hyvinvinnin tukemisessa. Käytämme päivähitn suunnattuja resursseja taludellisesti ja tehkkaasti. Henkilökuntamme n ammattitaitista ja käyttää saamistaan ja varhaiskasvatuksen uusinta tieta lapsen kasvun, kehityksen ja ppimisen tukemisessa. Teemme aktiivista yhteistyötä eri timijiden kanssa ja timimme aktiivisina varhaiskasvatuksen asiantuntijina mniammatillisessa verkstssa ja yhteistyössä eri timijiden kanssa. Timintamme n laadullisesti krkeatasista ja kehitämme jatkuvasti timintaamme varhaiskasvatuksen laatutavitteiden suuntaisesti Kiinnitämme erityistä humita varhaisen tuen tarpeen havainnintiin ja lapsen tukitimiin sana päivähidn arkitimintaa. 10

13 Elämme ajan mukana, pyrimme justaviin ja muunneltaviin päivähidn palvelurakenteisiin ja mukautamme alueellista palvelutarjntaamme lähipalveluperiaatteiden mukaisesti asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 PÄIVÄHOIDON PERUSTEHTÄVÄNÄ HYVINVOIVA LAPSI KUVIO 3. VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEENA HYVINVOIVA LAPSI Varhaiskasvatus tteutuu hidn, kasvatuksen ja petuksen kknaisuutena. Se n suunnitelmallista ja tavitteellista yhteistimintaa ja vurvaikutusta. Mitä pienempi lapsi n, sitä enemmän krstuu hidn suus. Lapsen kasvaessa petukselliset elementit painttuvat. Päivähidssa lapsella n mahdllisuus hyvään perushitn, vertaisryhmään ja aikuisen hulenpitn, elämykselliseen ja kkemukselliseen timintaan, turvalliseen kasvuympäristöön ja uusien taitjen ja tietjen ppimiseen. Varhaiskasvatuksen päähenkilö n lapsi ja lapsen kknaisvaltaisen hyvinvinnin edistäminen n varhaiskasvatuksen perustehtävä. Lapsen hyvinvinti syntyy fyysisten ja psyykkisten perustarpeiden tyydyttämisestä, turvallisuudesta, välittämisestä, yksilöllisyyden humiinnista ja kuulluksi tulemisesta. Hyvinviva lapsi nauttii yhdessälsta tisten lasten ja aikuisten kanssa, kkee ppimisen ila ja timinnan riemua ja saa elämyksiä uusista haasteista. Varhaiskasvatuksen arjessa pyrimme siihen, että lapsella n hyvä ja turvallinen lapsuus. Pidämme tärkeänä sitä, että päivähidn timinta takaa lapsen tasapainisen kasvun ja kehityksen hänen mien edellytystensä mukaisesti. Pyrimme tukemaan lapsen sallisuutta arkipäivän timinnassa, tisen ihmisen kuuntelemista, kunniittamista ja arvstamista sekä pyrkimystä matimisuuteen, ikeuteen yrittää ja erehtyä ja yrittää uudelleen sekä vastuullisuuteen ikä- ja kehitystasn mukaisesti. Lapsen myönteiset kkemukset laatukriteereinä Lapsi tulee ja jää mielellään hitpaikkaan Lapsella n mahdllisuus sallistua mnipuliseen timintaan Lapsi kkee, että kasvattajat ja kaverit pitävät hänestä 11

14 4.2 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT Varhaiskasvatuksessa n tärkeää painttaa lapsuuden itseisarvista lunnetta, vaalia lapsuutta ja hjata lasta ihmisenä kasvamisessa. Varhaiskasvatuksen tteuttamista viitittaa klme keskeisintä kk ihmisen elämää kskevaa ihmisenä kasvamisen päämäärää: 1) Henkilökhtaisen hyvinvinnin edistäminen 2) Tisten humin ttavien käyttäytymismutjen ja timintatapjen vahvistaminen 3) Itsenäisyyden asteittainen lisääminen Henkilökhtaisen hyvinvinnin edistämisessä keskeistä n, että jkaisen lapsen yksilöllisyyttä arvstetaan ja ludaan perusta sille, että kukin lapsi vi timia ja kehittyä mana ainutlaatuisena persnallisuutenaan. Tiset humin ttavien käyttäytymismutjen ja timintatapjen vahvistaminen tarkittaa kasvatuspäämääränä sitä, että jkainen lapsi ppii ttamaan muita humin ja välittämään tisista. Lapsi suhtautuu myönteisesti itseensä, tisiin ihmisiin, erilaisiin kulttuureihin ja ympäristöihin. Varhaiskasvatus lu malta saltaan edellytyksiä hyvän yhteiskunnan ja yhteisen maailman mudstumiselle. Itsenäisyyden asteittainen lisääminen kasvatuspäämääränä tarkittaa sitä, että lapsi edellytystensä mukaisesti vi tehdä maa elämäänsä kskevia päätöksiä ja valintja. Lapsi kkee ppimisen ila masta timinnastaan ja ppii luttamaan maan saamiseensa. Hän saa ppia matimisuutta niin, että tarpeellinen aikuisen hulenpit n kuitenkin kk ajan lähellä. 4.3 HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS Varhaiskasvatus tteutuu kknaisuutena, jssa hit, kasvatus ja petus nivutuvat tisiinsa. Nämä varhaiskasvatuksen ulttuvuudet painttuvat eri tavin eri-ikäisillä lapsilla. Samin niiden merkitys vaihtelee erilaisissa tilanteissa. Mitä pienempi lapsi n sitä suurempi sa kasvattajan ja lapsen vurvaikutuksesta tapahtuu hittilanteissa. Ne vat myös kasvatuksen, petuksen ja hjauksen tilanteita, jilla n merkitystä sekä lapsen yleiselle hyvinvinnille että ppimiselle. Parhaimmillaan hittilanne yhdistyy kasvatustapahtumaan ja mudstaa ppimistilanteen. Rvaniemeläisessä varhaiskasvatuksessa näemme hyvän perushidn ja hyvin sujuvat arjen käytännöt kasvun tukemisen edellytyksenä ja arvkkaina lapsen yksilöllisen ppimisen tilanteina. Yksikkökhtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa perushittilanteille n asetettu hidlliset, kasvatukselliset ja petukselliset tavitteet ja kasvattajan tehtävänä n varmistaa niiden tteutuminen käytännössä. Ensiarvisen tärkeää kaikissa arjen tilanteissa n aikuisen ja lapsen välinen vurvaikutus, kiireettömyys ja lapsen yksilöllisten tarpeiden humiiminen. Perushidn laatukriteerit Perushit n laadukasta; kiireetöntä, rauhallista ja jkainen lapsi saa aikuisen läheisyyttä, hellyyttä ja ymmärrystä. Lapsen erilaiset tunnetilat hyväksytään, häntä arvstetaan, kannustetaan sekä autetaan sietämään pettymyksiä. Jkainen lapsi humiidaan yksilöllisesti. Häntä tuetaan timinaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä ystävyys- ja kaverisuhteisiin ja ristiriitjen ratkaisemiseen. Lapselle taataan kaiken kattava turvallisuus. Erityistä hita ja tukea tarvitsevat lapset timivat yhdessä muiden lasten kanssa Vanhempien kanssa keskustellaan, svitaan ja kirjataan perushidn eri sa-alueiden knkreettiset ja realistiset tavitteet (hidlliset/kasvatukselliset/petukselliset). Tavitteiden tteutumista arviidaan säännöllisesti Sairastuneen lapsen hidsta n laadittu selkeät hjeet yhdessä terveydenhulln kanssa. Ohjeistus n vanhempien tiedssa ja sitä nudatetaan. 12

15 4.4 OPPIMISEN ILO Lapsi n synnynnäisesti utelias, hän haluaa ppia uutta, kerrata ja tistaa asiita. Oppiminen n kknaisvaltainen tapahtuma. Lapsi ppii parhaiten llessaan aktiivinen ja kiinnstunut. Timiessaan mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla lapsi vi kkea ppimisen ja nnistumisen ila. Turvalliset ihmissuhteet vat hyvän ppimisen ja myönteisen ppimisasenteen perusta. Lapsen näkeminen ppijana edellyttää kasvattajilta herkkyyttä lapsen tunteille ja hyvinvinnille. Kasvattaja kuuntelee lasta ja antaa lapselle mahdllisuuksia tehdä alitteita, valita timintjaan, tutkia, tehdä jhtpäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan. Varhaiskasvatuksessa ludaan myönteiset asenteet ppimiselle. 4.5 VARHAISKASVATUKSEN HENKILÖSTÖ LAPSEN HYVINVOINNIN JA OP- PIMISEN TUKENA Varhaiskasvatuksen keskeinen vimavara n ammattitaitinen henkilöstö. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta n lennaista, että kk kasvatusyhteisöillä ja jkaisella yksittäisellä kasvattajalla n vahva ammatillinen saaminen ja tietisuus. Lapsen hyvinvinnin perusta n niiden aikuisten varassa, jtka elävät arkea lapsen kanssa. Lapsen tärkein aikuissuhde n suhde vanhemman ja lapsen välillä; vastuullinen vanhemmuus n ainutlaatuinen haaste, jnka ydinasiita vat rakastaminen ja hulenpit, turvallisten rajjen asettaminen ja vastuullisten arjen valintjen tekeminen perheessä. Varhaiskasvatuksen henkilöstön ammatillinen saaminen phjautuu kelpisuuden tuttamaan kulutukseen ja työkkemukseen. Ammattitait täydentyy työyhteisössä yhteisen työssä ppimisen ja saamisen jakamisen ja suunnitelmallisen täydennyskulutuksen avulla. Jatkuvan ppimisen periaate haastaa jkaisen kasvattajan tiedstamaan ja arviimaan maa timintaansa ja kehittämään maa työtään ja ammattitaitaan. Varhaiskasvattajalta edellytetään situtuneisuutta ja herkkyyttä reagida lapsen tarpeisiin. Aikuisen tehtävänä n lapsen kehityksen systemaattinen ja tietinen havainninti sekä havainttiedn humiiminen timinnan suunnittelussa. Kasvattajat mahdllistavat hyvän ilmapiirin, jssa lapset vivat kkea yhteenkuuluvuutta ja sallisuutta sekä vaalivat lapsen ystävyyssuhteiden ja hit- ja kasvatussuhteiden jatkuvuutta. Tietinen ja tavitteellinen kasvatus ja petus vat kasvattajille ja kasvattajayhteisölle valintjen tekemistä. Näkemys hidn, kasvatuksen ja petuksen kknaisuudesta hjaa kasvattajan timintaa. Kasvattaja n tietinen lapsen kasvun ja ppimisen mahdllisuuksista. Kasvattaja kannustaa lasta matimisuuteen niin, että lapsi kkee ila saamisestaan, mutta saa myös tarvitsemansa avun. Kasvattajat kunniittavat lapsen, lapsen vanhempien ja tistensa kkemuksia ja mielipiteitä ja työskentelevät kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Varhaiskasvatuksessa mniammatillinen kasvattajayhteisö kstuu erilaisen kulutuksen ja työkkemuksen maavista henkilöistä. Mniammatillisessa työyhteisössä n tärkeää hyödyntää työntekijöiden erilaisia vahvuuksia ja kulutustaustja. Kasvattajat kunniittavat tistensa kkemuksia ja näkemyksiä. Kasvattajayhteisön ammatillisen tietisuuden rakentuminen n pitkä prsessi ja sitä tukee jatkuva dialgi ja man sekä kasvatusyhteisön timinnan tietinen reflektinti. Kasvatuskulttuurin kehittämisestä n vastuussa kk työyhteisö ja se edellyttää situtumista timivan työyhteisön rakentamiseen. On tärkeää, että kasvatusyhteisöllä n yhtenevä käsitys timinnan tavitteista eli perustehtävästä. Parhaiten yhteinen päämäärä saavutetaan jakamalla kulutuksen ja kkemuksen tuma 13

16 tiet, tait ja saaminen kasvattajien kesken. Mniammatillisen tiet-taidn hyödyntäminen takaa lapselle hyvän hidn, kasvatuksen ja petuksen. Henkilöstön saamiseen ja työyhteisöön liittyvät laatukriteerit Päivähithenkilöstö n ammatillista ja kulutettua ja arvii ja kehittää jatkuvasti ammatillista saamistaan ja maa työtään yhdessä svitulla tavalla. Työn vaatimusten muuttuessa henkilöstö saa lisäkulutusta. Päivähithenkilöstö kiinnittää aktiivisesti humita työhön liittyviin asiihin, kuten timintatapihin, työilmapiiriin ja ngelmatilanteisiin. Henkilöstö keskustelee avimesti, rakentavasti ja säännöllisesti työhön ja henkilöstön keskinäiseen yhteistyöhön liittyvistä asiista. Työyhteisön ilmapiiri n myönteinen. Työyhteisöllä n yhteisesti svitut timintatavat, periaatteet ja käytännöt (esim. timinnan suunnittelu, keskinäinen yhteistyö, ngelmien ratkaisu, palautteen antaminen). Työyhteisön ngelmatilanteisiin haetaan ratkaisua heti ngelman ilmettyä. Työtä tehdään tiiminä, jssa jkainen vastaa masta suudestaan ja hyödyntää maa kulutustaan ja saamistaan. Jkaisella työntekijällä n vastuualueensa työyhteisössä. Työntekijä timii sen mukaisesti. Jhtajuudelle asetut laatukriteerit Henkilöstö saa esimieheltä palautetta ja tukea työlleen. Henkilökhtaiset ja/tai tiimien kehityskeskustelut käydään vähintään 1 x vudessa. Asiakasta kskevat päätökset tehdään npeasti ja niistä tiedtetaan viipymättä. Jhtaja vastaa, että tehdyt päätökset vat lain ja asetuksen mukaisia. Vanhemmille tiedtetaan selkeästi yksikön timinnasta ym. päivähitn liittyvistä asiista. Päiväkdin jhtaja ylläpitää pedaggista keskustelua päiväkdissa. 4.6 KASVATUSKUMPPANUUS KANNATTELEE LASTA Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkitetaan vanhempien ja henkilöstön tietista situtumista timimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja ppimisen tukemisessa. Kumppanuudessa vanhemmat ja työntekijät vat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijita. Vanhempien man lapsen tuntemus ja henkilöstön ammatillinen asiantuntijuus yhdistyvät tavitteena lapsen hyvinvinti. Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavitteena n tunnistaa mahdllisimman varhain lapsen kasvun, kehityksen tai ppimisen alueella havaittavissa levat vahvuudet ja mahdllinen tuen tarve ja luda yhteiset timintaperiaatteet lapsen tukemiseksi. Päivähithenkilöstön ammatillinen tiettait Lapsen hyvinvinti Vanhempien sydämen saaminen 14

17 Kasvatuskumppanuus rakentuu kuulemisen, kunniituksen, dialgisuuden ja luttamuksen periaatteille. Kasvatuskumppanin ait kuuleminen n eläytyvää kuuntelemista ja läsnäla vurvaikutustilanteessa. Kuuleminen edellyttää rhkeutta asettua haastaviin vurvaikutustilanteisiin ja myös kriittisen palautteen vastaanttamiseen ja käsittelemiseen. Mlemminpulinen kunniitus näkyy kasvatuskumppanuudessa tisen ihmisen arvstamisena ja hyväksymisenä. Kuulemisen ja kunniituksen periaatteet vat phjana luttamuksen syntymiselle. Hyvää luttamussuhdetta rakennetaan arkisissa vurpuheluissa ja yhteisissä khtaamisissa. Luttamuksellisen ilmapiirin syntyminen avaa kasvatuskumppaneille mahdllisuuden ttaa puheeksi myös vastinkäymisiä ja yhdessä spia keinista lapsen hyvinvintia tukevan arjen takaamiseksi. Kasvatuskumppanuudessa dialgin periaate tdentuu tasa-arvisessa vurpuhelussa, jssa sapulet etsivät yhteistä ymmärrystä lapseen liittyvissä asiissa. Dialgissa n leellista vaihtaa ajatuksia ja kkemuksia, svittaa yhteen erilaisia näkemyksiä ja keskustelun kautta spia yhteisistä käytännöistä ja timintaperiaatteista. Dialgin avulla kuva lapsesta mnipulistuu ja vanhemmuus vahvistuu, kun vanhemmat ja työntekijät saavat mahdllisuuden jäsentää uudella tavalla hankaliksi kkemiaan tilanteita. Henkilöstöllä n vastuu kasvatuskumppanuuden edellytysten lumisesta. Kasvatuskumppanuudessa tavitteena n luda sisällölliset ja rakenteelliset edellytykset vanhempien aidlle sallisuudelle ja varmistaa se, että vanhemman man lapsen tuntemus tulee kuulluksi ja vastaantetuksi vurpuhelussa kasvatushenkilöstön kanssa ja vaikuttavaksi elementiksi varhaiskasvatuksen tteuttamisessa. Kasvatuskumppanuus ei tule kskaan valmiiksi. Se vaatii jatkuvaa arjen työtä; se n prsessi, asenne ja lemisen tila. Rvaniemeläisessä varhaiskasvatuksessa tteutamme kasvatuskumppanuutta seuraavin arkityön menetelmin: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprsessi rakentuu ensimmäisestä tutustumiskäynnistä alkaen vanhempien asiantuntijuuden hyödyntämiseen. Lapsen varhaiskasvatuskeskusteluissa krstuu vanhempien kuuleminen ja mlemminpulinen pyrkimys timia rakentavasti lapsensa asiissa. Jkaisesta lapsesta tehtävässä varhaiskasvatussuunnitelmasta svimme myös yhteistyökäytännöistä perheen yksilöllisten tiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Pidämme vanhemmat ajan tasalla man lapsen kehityksestä ja päivähidn timinnasta päivittäisten keskustelujen avulla. Mitä enemmän vanhemmat tietävät päivähidn arjesta, sitä paremmat mahdllisuudet vanhemmilla n lla sallisina hyvän varhaiskasvatuksen rakentamisessa. Timintayksikkökhtaisesti järjestämme vurvaikutuksellisia vanhempainiltja, jissa suunnittelemme yhdessä päivähityksikön timintaa. Henkilöstö saa täydennyskulutusta kasvatuskumppanuuden tteuttamiseen/syventämiseen 15

18 Laatukriteerit henkilöstön ja vanhempien väliselle yhteistyölle Perheen asiantuntemusta lapsensa kasvattajana arvstetaan ja tuetaan Vanhempien ja päivähithenkilöstön kasvatuskumppanuuden perustana n tasavertaisuus, luttamuksellisuus, aktiivisuus ja avimuus sekä ehdtn vaitilvelvllisuus. Vanhempien kanssa keskustellaan päivittäin lapsen kasvusta, kehityksestä ja lapsen päivittäisistä kkemuksista Vanhemmille kerrtaan yhteistyöstä eri yhteistyöverkstjen kanssa ja svitaan tietjen välittämisestä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Jkaisen perheen päivähita kskevat tarpeet ja tiveet selvitetään päivähitn tutustuttaessa/uuteen päivähitpaikkaan siirryttäessä (alkuhaastattelu) Henkilöstö ttaa humin perheen elämänarvt, kasvatusnäkemykset ja yksilölliset tarpeet päivähidn suunnittelussa ja tteuttamisessa Vanhempien kanssa tehdään lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma / esipetussuunnitelma, jssa svitaan yhteisistä timintaperiaatteista ja yhteistyön tavista Vanhemmat ja henkilöstö keskustelevat ja arviivat yhteisten suunnitelmien tteutumista svituin määräajin, vähintään kerran vudessa Vanhemmat ja henkilöstö välittävät keskenään tieta lasten kehityksestä, kasvatusasiista ja tukevat tisiaan ngelmatilanteissa Vanhemmat saavat henkilökunnalta tukea kasvatustehtävään (esim. päivittäiset keskustelut, kasvatuskeskustelut, vanhempainillat) Henkilöstö n aktiivinen ja vastuullinen vurvaikutuksessa vanhempien ja yhteistyökumppaneiden kanssa Vanhemmilla n mahdllisuus sallistua päivähitpaikan timinnan suunnitteluun ja petussuunnitelmien laadintaan 4.7 LASTA TUKEVA TOIMINNAN JA OPPIMISEN YMPÄRISTÖ Näkemys lapsesta aktiivisena timijana, man ppimisensa subjektina edellyttää, että päivähidssa tavitteita asetetaan myös timinta- ja ppimisympäristölle. Hyvä kasvun ja ppimisen ympäristö tukee mnipulisesti lapsen kasvua, kehitystä ja ppimista sekä antaa mahdllisuuksia vurvaikutukseen. Lapsen tärkein timintaympäristö n ma kti ja perhe, jhn hänellä n pysyvimmät ja jatkuvimmat siteet. Lapsen hyvinvinti, kasvu ja ppiminen vat sidksissa siihen ympäristöön, jssa lapsi elää ja timii. Perheen asuinpaikka, ystävyyssuhteet, lähiverkst ja kulttuuri vaikuttavat lapseen. Lapsen kehitysvaihe mukkaa myös perheen timintaa. Lapsen hyvinvintia tukevan lapsen varhaiskasvatusympäristön rakentaminen n sa tavitteellista varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatusympäristön merkittävin tekijä n aikuinen, jlla n herkkyyttä pysähtyä lasten kysymysten äärelle, tarkastella ympäristöä lapsen näkökulmasta, kykyä hyödyntää lemassa levan ympäristön mahdllisuuksia ja halua tavitteellisesti uudistaa kasvun ja ppimisen ympäristöä lapsen ja lapsiryhmän muuttuvia tarpeita vastaavaksi FYYSINEN YMPÄRISTÖ Fyysisiin tekijöihin kuuluvat lasten käytettävissä levat tilat, lähiympäristö, välineet ja materiaalit. Fyysiseen timintaympäristöön kuuluu myös päivähitpaikan mnia mahdllisuuksia tarjava lähiympäristö, jnka hyödyntäminen lasten timinnassa avaa lapselle tilaisuuden mniin elämyksiin ja ppimiskkemuksiin. 16

19 Fyysinen timinta- ja ppimisympäristö n turvallinen. Sen tulee lla riittävän haasteellinen, mnipulinen ja lapsen mielenkiinta herättävä. Tietisesti lapsen ikätasn ja kiinnstuksen khteiden mukaan mukattu ympäristö tukee sekä lapsiryhmän että lapsen timintaa ja ppimista. Sisätiljen tulisi lla muunneltavissa lasten erilaisiin tarpeisiin: ryhmätimintihin, pienryhmätimintaan, pitkäkestisiin leikkeihin ja myös mahdllistaa lapsen mahdllisuus lla hetki massa rauhassa. Hyvässä ppimisympäristössä lasten timintavälineet vat näkyvillä ja lasten saatavilla. Ympäristön tulee mahdllistaa lapsen luntaisia tapja timia ja ppia: leikkiä, liikkua, tutkia, taiteilla. Lasten timintaa ja ppimista edistävän fyysisen varhaiskasvatusympäristön mutamisessa lapsi itse n vahvasti sallinen. Lapsen mahdllisuus itse sallistua ppimisympäristön suunnitteluun ja järjestämiseen n samalla lapsen yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta tukeva pedagginen prsessi. Fyysisen ympäristön laatukriteerit Päivähitpaikan ulk- ja sisätilat sekä timintavälineet vat turvalliset, siistit ja viihtyisät sekä takaavat lapsille mahdllisuuden erilaisiin timintihin, leikkiin ja hiljaiseen työskentelyyn (yksin tai erikkisissa ryhmissä). Lapsille tarkitetut materiaalit ja välineet vat lasten saatavilla. Päivähitpaikan sisätilat vat sellaiset, että lapsilla n Henkilöstö, vanhemmat ja lapset arviivat päiväkdin sisä- ja ulktiljen turvallisuutta, timivuutta ja muutstarpeita. Arviinnista saatu tiet näkyy tiljen järjestelyissä PSYYKKINEN YMPÄRISTÖ Psyykkinen timinnan ja ppimisen ympäristö mudstuu varhaiskasvatusympäristön tunneilmapiiristä, jhn jkainen timija vaikuttaa. Kiireettömyys, rauhallisuus, määrätietisuus, turvallisuus, huumri ja justavuus luvat hyvän varhaiskasvatusilmapiirin. Kasvattajien keskinäinen, myönteinen ja tisiaan kunniittava vurvaikutus ja yhtenäinen kasvatusnäkemys antavat lapsille mallia yhteistiminnasta ja lu lapsen hyvinvintia edistävän varhaiskasvatusympäristön. Hyvässä varhaiskasvatusympäristössä lapsi tulee hyväksytyksi, nähdyksi, kuulluksi, humiiduksi ja ymmärretyksi. Aikuisen empaattinen suhtautuminen lapsiin n hyvän psyykkisen varhaiskasvatusympäristön perusta. Turvallisessa ympäristössä aikuinen n aidsti läsnä: Aikuisen tehtävänä n lla herkkä lasten tarpeille, myönteisen ilmapiirin luja ja turvallinen rajjen asettaja. Perusajatuksena n se, että syli n aina tarjlla ja turvallinen aikuinen n lapsen saatavilla. Aikuisella n aikaa kuunnella lasta ja keskustella rauhassa lapselle tärkeistä asiista. Havainnimalla lapsia aikuinen pystyy humiimaan lapsen yksilöllisiä tarpeita ja vahvistamaan lapsen itsetunta kannustamalla tarpeen vaatiessa ja jakamaan kiitsta nnistumisen hetkillä. Turvallista ja rauhallista ilmapiiriä edistetään prrastamalla timintaa ja tteuttamalla timintaa pienryhmissä SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ Ssiaalinen ppimisympäristö rakentuu lasten kanssa timivien aikuisten ja lasten ympärille. Lapset ppivat kk ajan erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Oppiminen perustuu vurvaikutukseen ympäristön ja ihmisten kanssa. Timiessaan vurvaikutuksessa tisten lasten ja aikuisten kanssa lapset mudstavat uusia käsityksiä j lemassa levien käsiterakenteidensa avulla. Lapsi n tiedn rakentaja yhdessä aikuisten ja muiden lasten kanssa. Erilaiset vertaisryhmät, timinnalliset pienryhmät ja aikuisten ja lasten väliset ja lasten keskinäiset suhteet vat merkittävä sa lapsen hyvinvintia ja ppimista tukevaa ssiaalista ppimisympäristöä. 17

20 Varhaiskasvatusympäristön niin perhepäivähidssa kuin päiväkdissa rakentuminen ja muuttuminen n päivähidn timijiden yhteinen asia. Miltä siellä näyttää? Mitä siellä tehdään? Miten aikatauluja ja timinnan rakenteita mukataan? Miten tilja ja välineitä hyödynnetään? Minkälainen yhteinen timinnan ja tekemisen kulttuuri n? Se, kuinka paljn lasten ajatukset näkyvät timintaympäristössä ja kuinka lasta mtiviva ja hyvinvintia tukeva ympäristö n, riippuu aikuisten ratkaisuista. Lasten keskinäisen vurvaikutuksen laatukriteerit Päivähitpaikassa tuetaan suvaitsevaisuutta erilaisia ihmisiä khtaan Lapsiryhmällä n yhteiset säännöt, jtka n laadittu yhdessä lasten ja henkilökunnan kanssa Lapsia tuetaan ystävyys- ja kaverisuhteiden rakentumisessa ja ristiriitjen ratkaisutaitjen kehittymisessä Aikuiset puuttuvat kiusaamistilanteisiin ja takaavat lasten psyykkisen ja fyysisen turvallisuuden (kiusaamiseen puuttumisen ja sen ehkäisyn suunnitelma) Erityistä hita ja tukea tarvitsevat lapset yhdessä muiden lasten kanssa Lapsiryhmän timinta järjestetään ssiaalista kanssakäymistä ja vurvaikutusta edistäväksi Aikuisen ja lapsen välisen vurvaikutuksen laatukriteerit Jkainen lapsi saa päivähitpaikassaan aikuisen läheisyyttä, hellyyttä ja ymmärtämystä ja pääsee aikuisen syliin halutessaan Jkaista lasta kuunnellaan ja hänen ajatuksiaan arvstetaan Lapsen erilaiset tunteet hyväksytään. Häntä autetaan sietämään pettymyksiä ja kannustetaan yrittämään uudelleen, lhdutetaan surussa ja ilitaan yhdessä hänen kanssaan Jkainen lapsi tetaan päivittäin vastaan ja hyvästellään henkilökhtaisesti Aikuiset sittavat kunniitustaan kaikkia aikuisia ja lapsia khtaan sanin ja tein KIUSAAMISEN EHKÄISY JA SIIHEN PUUTTUMINEN Tutkimusten mukaan kiusaamista esiintyy j varhaiskasvatuksessa ja siksi nkin tärkeää puuttua siihen mahdllisimman varhain ja ehkäistä sen syntymistä. Kiusaamisella vi lla vakavat ja pitkäkestiset seuraukset ja se vaikuttaa kiusatun ja kiusaajan lisäksi kk lapsiryhmään. Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen edellyttää tietisuutta sekä kiusaamisesta että sen ehkäisemisen keinista. Varhaiskasvatuksessa jkaisen työntekijän tehtävä n havainnida lapsiryhmää tarkasti ja sensitiivisesti sekä hulehtia siitä, että jkainen lapsi pääsee mukaan timintaan ja leikkiryhmiin. Keskeisiä keinja kiusaamisen ehkäisemiseksi vat vurvaikutustaitjen ja empatiakyvyn vahvistaminen sekä lasten myönteisten vertaissuhteiden ja ryhmässä timimisen taitjen tukeminen. 1 Rvaniemen päivähidssa henkilöstölle n järjestetty kulutusta kiusaamisen ehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta. Lisäksi jkaisen yksikön varhaiskasvatussuunnitelman sana tulee lla yhdessä henkilöstön kanssa laadittu kiusaamiseen puuttumisen ja sen ehkäisyn suunnitelma. 1 Kirves, M. & Str-Grenner, M Kiusaavatk pienetkin lapset? Helsinki: MLL. Kirves, M. & Str-Grenner, M Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laatiminen. Helsinki: MLL. 18

21 Suunnitelmassa tulisi lla kirjattuna ainakin seuraavat asiat: 1) henkilöstön yhteinen näkemys kiusaamisesta ja yhteinen tavite kiusaamisen ehkäisemiseksi, 2) kiusaamisen ehkäisyn keint 3) kiusaamiseen puuttumisen keint sekä seuranta, 4) yhteistyö vanhempien kanssa, 5) dkumentinti ja suunnitelman arviinti sekä 6) suunnitelman päivittäminen ja siitä tiedttaminen. Ryhmäkhtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin n hyvä kirjata myös ryhmäkhtaisesti kiusaamisen ehkäisyn ja siihen puuttumisen keint, sillä ne määräytyvät juuri sen hetkisen ryhmän ja lasten taitjen mukaan ja vivat vaihdella hyvinkin paljn eri ryhmien välillä. 5 VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN 5.1. LAPSILÄHTÖINEN VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatus n vurvaikutusprsessi, jssa lapsi maehtisen, elämyksellisen ja kkemuksellisen timinnan kautta, vertaisryhmäkntaktien sekä aikuisten tavitteisen hjauksen avulla kasvaa aktiivisena timijana (Hujala 1996). Varhaiskasvatus n hita, kasvatusta ja petusta. Se n suunnitelmallista ja tavitteellista kasvatuksellista vurvaikutusta ja yhteistimintaa, jnka tavitteena n edistää lapsen kasvua, kehitystä ja ppimista ja kehittää lapsen tervettä ja vahvaa minäkäsitystä. Varhaiskasvatuksen lapsikäsitys perustuu kknaisvaltaiselle näkemykselle lapsesta. Jkainen lapsi n yksilö, jka kasvaa, kehittyy ja ppii yksilöllisesti eri tavin ja eritahtiin. Hyväksytyksi tuleminen mana itsenään lu lapselle turvallisuutta Kasvatus nähdään lapsen mnipulisen kehittymisen tukemisena. Lapsi n utelias, aktiivinen, alitteellinen ja ssiaalinen. Hän tekee havaintja ympäristöstään. Lapsi ppii leikeissään tekemällä ja kkemalla kaikkien aistien avulla. Varhaiskasvatus n hjaavaa kasvatusta, jssa keskeistä n aikuisen ja lasten välinen vurvaikutus myönteisessä ja rhkaisevassa ilmapiirissä. Varhaiskasvatuspedaggiikka tukee lapsen uteliaisuutta ja ppimisen ila. Pieni lapsi ppii kknaisvaltaisesti, aistien avulla ja kkemusten kautta. Leikki n lapsen luntaisin tapa timia. Se n tutkimista, ppimista, ivaltamista, ila, seikkailuja, harjittelemista ja kkeilemista. Leikkiessään lapsi ppii elämiseen liittyviä taitja. Kasvattajan tulee turvata leikin mahdllisuus sekä antaa tilaa ja aikaa lapsen leikille. Lapsilähtöinen varhaiskasvatus n aikuisten ja lasten yhdessä tteuttamaa. Se n lasten itsensä näköistä. Se ei perustu aikuisen valmiiksi suunnittelemiin malleihin eikä tuta päivittäin knkreettisia tutksia. Tärkeintä n lasten timinta, kiinnstuksen khteet ja arjen elämykset. Lapsi, henkilökunta ja vanhemmat kkavat yhdessä Lapsen maa kasvun kansita, jka tekee näkyväksi lapsen yksilöllisen varhaiskasvatusplun eri vaiheita. Lapsilähtöisen timinnan laatukriteerit Aikuiset tuntevat lapsen yksilölliset tarpeet ja tiveet ja ne näkyvät arkipäivän timinnissa Lapsi saa tarvitessaan tukea ja pastusta jk aikuisilta tai lapsilta Lapsia kannustetaan ilmaisemaan ja tteuttamaan mia ideitaan ja ajatuksiaan timinnan suunnittelussa, tteuttamisessa ja arviinnissa Aikuiset käyttävät tilannekhtaisesti erilaisia lapsen ja lapsiryhmän tarpeisiin vastaavia menetelmiä timinnassa Lapsen timintaa dkumentidaan mnipulisesti muun muassa kasvunkansin yhdessä vanhempien kanssa 19

22 5.2 VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITTELU Varhaiskasvatuksen suunnittelun perustana vat yhteiset arvt, jiden phjalta kaikki kasvattajat timivat. Varhaiskasvatuksen suunnittelu edellyttää kasvattajilta ammattitaita ja tieta lapsen kasvusta, kehityksestä ja ppimisesta. Lapsilähtöisen timinnan suunnittelu lähtee havainnimalla lasta ja lapsiryhmää. Kasvattajat tunnistavat lasten tarpeita ja kiinnstuksen khteita. Nämä havainnt antavat tieta timintaympäristön ja mnipulisten ppimismahdllisuuksien suunnitteluun. Kasvattajayhteisön tehtävänä n suunnitella hidn, kasvatuksen ja petuksen kknaisuus niin, että varhaiskasvatusympäristö, kasvatuskulttuuri ja timinta tukevat lapsen hyvinvintia. Lapsen kiinnstuksen khteet ja mahdllisuus maan timintaan sekä lähikehityksen vaiheet humiidaan lapsiryhmän timinnassa. Timinnan suunnittelussa lapsella n mahdllisuus vaikuttaa timintaan ja tehdä valintja sekä tteuttaa itseään ja ilmaista ajatuksiaan. Lasten sallisuutta timinnan suunnitteluun vahvistetaan esimerkiksi prjektitiminnan avulla, jssa lapset ja aikuiset yhdessä syventyvät lasten esille nstamiin asiihin. KUVIO 4. LAPSILÄHTÖISEN TOIMINNAN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI Rvaniemen päivähidssa tteutettavan varhaiskasvatustiminnan suunnittelun tärkein lähtökhta n lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen vasu tehdään jkaiselle lapselle hitsuhteen alkuvaiheissa ja sitä tarkennetaan hitsuhteen aikana timintakausittain säännöllisen arviinnin perusteella. Lapsen vasussa vanhemmat, lapsi ja henkilöstö knkretisivat kasvatusnäkemykset ja spivat yhteisesti siitä, mitkä asiat painttuvat kasvatuksessa. Timinnan suunnittelussa henkilöstö yhdistää lasten vasut ja havainninnin kautta saadut tiedt lapsista tavitteelliseksi arjen kasvatustyöksi. Lasten yksilöllisistä varhaiskasvatussuunnitelmista nusevat tavitteet hjaavat sekä yksittäisen lapsen että lapsiryhmän timinnan pedaggista tteuttamista. Esimerkkinä lapsilähtöisen timinnan suunnittelusta ja arviinnista timii Ounasrinteen päiväkdin Kelp-messupsteri (kuvi 4). 20