Henkilöstökertomus 2013

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2013 Henkilöstökeskus Hyvinkään kaupunki

2 HYVINKÄÄN KAUPUNKI HENKILÖSTÖKERTOMUS JOHDANTO HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TOIMIALOITTAIN HTV / TEHDYN TYÖN MÄÄRÄ HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN PALVELUSSUHTEEN LUONNE / VAKINAISET / MÄÄRÄAIKAISET HENKILÖSTÖRAKENNE HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS JA REKRYTOINTI POISSAOLOT POISSAOLOT ERI SYISTÄ SAIRAUSPOISSAOLOT PALKKAUSJÄRJESTELMÄT PALKKAUSJÄRJESTELMÄ HENKILÖSTÖN PALKITSEMINEN TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT TYÖVOIMAKUSTANNUKSET KESKIANSIOT MUITA HENKILÖSTÖMENOJA - TEKEMÄTTÖMÄN TYÖN KUSTANNUKSIA KOULUTUS JA AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KOULUTUSPÄIVÄT JA KUSTANNUKSET HENKILÖSTÖN KOULUTUS OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSUOJELUKOULUTUS KEHITTÄMISHANKKEET VERKOSTOKONSULTTITOIMINTA TYÖKIERTO TYÖHYVINVOINTI, TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUDEN VAHVISTAMINEN JA TYÖNOHJAUS HENKILÖSTÖN TILA JA TOIMENPITEET TYÖTAPATURMAT TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTA YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELU TYÖKYKYÄ TUKEVA TOIMINTA JA UUDELLEENSIJOITUS HENKILÖSTÖN VIRKISTYSTOIMINTA JA MUISTAMINEN ELÄKKEELLE SIIRTYMISET LIITTEET 1-3

3 1 1 JOHDANTO Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka avulla voidaan mm. seurata henkilöstövoimavarojen kehityslinjoja. Henkilöstökertomus on samalla johtamisen väline sekä henkilöstöasioiden vuotuinen tilannekatsaus. Henkilöstökertomus välittää tietoa päättäjille sekä kaupungin koko organisaatiolle, miten henkilöstöä eri tavoin kuvaavat mittarit ovat kuluneen vuoden aikana kehittyneet edellisvuosista. Henkilöstökertomuksen rakenne on ja mitattavat mittarit ovat jo aiemmilta vuosilta tuttuja, mukaan tarkasteluun on otettu muutamia uusia tarkastelukohteita. Henkilöstökertomuksen perusrakenteessa on pyritty noudattamaan kuntaraporttisuositusta. Tämä helpottaa kuntien välistä vertailua henkilöstöasiossa. Hyvinkään kaupungissa syksyllä 2012 alkanut mittava uudistus henkilöstöhallinnon prosessien sähköistämisessä on kahta osiota lukuun ottamatta tuotannossa. Sähköisen HR-järjestelmän käyttöönotto on poistanut käytännössä kaikki paperiset lomakkeet työ- ja virkasuhteen elinkaareen aikana käsiteltävistä asioista ja siirtänyt asioiden hallinnan siis sähköiseen muotoon. Eri tietojärjestelmien välillä pahimmillaan vallinnut tilanne, että tieto siirrettiin järjestelmästä toiseen printtaamalla asia paperille ja taas syöttämällä käsin toiseen järjestelmään, on siis siirtynyt historiaan. Eri hallintokunnissa toteutetut henkilöstöhallinnon toimenpiteet ovat samalla yhdenmukaistuneet ns. lopputuleman osalta järjestelmän ansioista. Teknisesti käyttöönottohankkeen viimeiset osiot olisi mahdollista ottaa käyttöön nopeastikin, mutta se ei toisi lisäarvoa käyttäjille. Viimeisin osio, osaamisen hallinta, vaatii mittavaa sisällön tuottamista järjestelmään ollakseen toiminnallisesti lisäarvo tuova. Kokonaisuudessaan järjestelmä saadaan otetuksi tehokkaaseen käyttöön vuoden 2015 alkupuolella. Järjestelmän kautta hallinnoidaan työ- ja virkasuhteen kaikkia eri vaiheita sähköisessä muodossa. Henkilöstökertomuksen osiota työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit on kehitetty aiemmasta raportointimallista. Asioiden aiemmasta käsittelytavasta poiketen tavoitteena on tuoda paremmin esille erilaisten henkilöstöasioiden vaikuttavuus kuntatalouteen selkeämmällä tavalla. Henkilöstökertomuksen 2013 sisältämät tiedot on kerätty ja koostettu kaupungin henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä ja kirjanpidosta sekä Kevan ja Tilastokeskuksen kuntakohtaisista tilastoista. Vesa Tuunainen Henkilöstöjohtaja

4 2 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2.1 Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstön määrää ja rakennetta kuvaavat tunnusluvut kertovat tilanteen Luvuissa ei ole mukana työllistettyjä, ellei toisin ole mainittu. Tunnusluvuilla kuvataan henkilöstön määrää ja rakennetta koko kaupungin tasolla kokonaisuutena sekä palvelussuhteittain ja toimialoittain. Vertailuajankohta on aina ns. vakio, vuoden viimeinen päivä. Vuoden mittaan samaa asiaa tarkasteltaessa, esiintyy huomattavaakin kausivaihtelua Muutos Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Työllistetyt Kaikki yhteensä Hyvinkään kaupungilta palkkaa saavan henkilöstön määrä oli 2889 henkilöä (ilman työllistettyjä). Henkilöstö määrä on kasvanut 2012/ työntekijällä. Talousarviossa 2013 valtuusto hyväksyi resurssit 36 uuden vakinaisen työ- tai virkasuhteen perustamiseen. Hyväksytyistä uusista tehtävistä vuodenvaihteen luvun mukaan täytettiin 20 tehtävää. Toki asiaa voi selittää myös vuoden aikana ns. vapautuneiden vakanssien täyttämättä jättäminen. Työllistettyjen määrä oli 48, vähennystä oli 6 henkilöä edelliseen vuoteen verrattuna. Hyvinkään kaupungin henkilöstömäärän on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana 117 vakituisella työntekijällä. Otettaessa tarkastelussa huomioon myös määräaikaiset työntekijät, kaupungin henkilöstömäärä on kasvanut 111 henkilöllä viidessä vuodessa. Kaupungin asukasluku on vastaavana aikana kasvanut 921 asukkaalla. 2.2 Henkilöstön määrä toimialoittain Vakinaiset Sijaiset Määräaik Muutos Keskushallinto Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Perusturva Hyvinkään Vesi Yhteensä Tekniikka ja ympäristö on kasvattanut henkilöstöään vuoden 2013 aikana eniten (34) sivistystoimen pienentyessä 14 hengellä. (Liikunta siirtyi sivistyksestä teviin). Keskushallinnon muutokset kohdistuvat lähinnä ateria- ja puhtauspalveluiden muutoksiin. Keskushallinto nimikkeenä on Hyvinkään kaupungin organisaatiossa jollain tavalla epämääräinen. Suurin osa keskushallinnon henkilöstöstä ei hallinnoi vaan tekee ja tuottaa tukipalveluja kuten ateria- ja puhtauspalvelut. Varsinaisen keskushallinnon osuus on alle kaksi prosenttia koko henkilöstöstä. Tämäkin luku pitää sisällään taloushallinnon ja palkkahallinnon henkilöstön.

5 3 Perusturva 35,4 % Henkilöstö toimialoittain Tekniikka ja ympäristö 9,6 % Hyvinkään Vesi 1,1 % Vakituisen henkilöstön määrä on kasvanut vuonna työntekijällä. Tehdyn työn määrää HTV mittarilla mitattuna osoittaa sen, että tehdyn työn määrä on kasvanut 65 vuosityöntekijän työpanos- Keskushallinto 12 % Varsinainen Keskushallinto 1,5 % Palkanlaskenta 0,4 % Talousosasto 0,4 % Konserni- ja tukipalvelujaosto 0,0 % Hankintayksikkö 0,1 % Kehitämisyksikkö 0,1 % Tilapalvelu 0,4 % Tietohallinto 0,4 % Sivistystoimi 42,0 % Ateria- ja puhtauspalvelut 8,4 % 2.3 HTV / tehdyn työn määrä Tunnusluku kuvaa ja mittaa seuraavaa: Koko kalenterivuoden kokoaikatyössä ollut henkilö on ns. yksi vuosityöntekijä. Koko kalenterivuoden osa-aikatyössä ollut henkilö; työaika/säännöllinen viikkotyöaika, esim. 20/38,25= 0,52 vuosityöntekijää. Osan kalenterivuotta kokoaikatyössä ollut; palveluksessaolopäivät /365. Esim. 122 pv ( ) / 365 = 0,33 vuosityöntekijää Henkilöstön määrä henkilötyövuosina Määräaikaiset Vakinaset Vakinaset Määräaikaiset

6 4 ta vastaavalla määrällä. Vakituisen henkilöstön työpanos, josta on vähennetty poissaolot oli vuonna ,5. Kaupungin henkilöstön määrä on kasvanut 20 työntekijällä, HTV:na mitattuna 65 vuosityöntekijän verran ja työpanos 61 verran (työpanos oli vuonna 2012 oli 2206,4 ja vuonna ,1) 2.4 Henkilöstö keskimäärin Vakiintunut tapa tarkastella henkilöstöä ja talouden tunnuslukuja on tilikauden viimeisen päivän vertaaminen edelliseen tilikauden vastaavaan ajankohtaan. Yhden näkökulman tarkasteluun tuo keskimääräinen työntekijämäärä. Hyvinkään kaupungin palveluksessa olleen henkilöstön määrä on tällä mittarilla tarkasteltuna kasvanut 44:llä työntekijällä edellisvuodesta. Henkilöstöä keskimäärin muutos ed. Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Pelkkä henkilöstön määrä tunnuslukuna ei kerro miten tehokkaasti kaupungin palvelutuotanto kyetään tuottamaan. Henkilöstön määrä suhteutettuna asukaslukuun kertoo asiasta enemmän. Tunnusluvun ongelmana on aikasarjan edetessä olosuhteiden muutos. Muutosta tapahtuu, kun erilaisia palveluita mahdollisesti ulkoistetaan. Tällöin tunnusluku saattaa ns. näyttää liian tehokasta lukua suhteessa siihen määrään henkilöstöä, jolla palvelut todellisuudessa tuotetaan. Hyvinkään kaupunki on ulkoistanut suhteellisen vähän toimintoja, mutta ulkoistuksia on toki toteutettu. Suhdeluku on viimeiset vuodet ns. tehostunut suhteessa kaupungin asukaslukuun eli kasvavalle kaupungin väestölle palvelut on tuotettu vähemmällä henkilöstöllä.

7 5 2.5 Palvelussuhteen luonne / vakinaiset / määräaikaiset Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön osuudet (%) Vakinaiset 82,5 82,2 82,9 83,3 83,4 Määräaikaiset 17,5 17,8 17,1 16,7 16,6 sijaiset 10,0 10,4 10,8 10,5 10,3 muut 7,5 7,3 6,3 6,2 6,3 Yhteensä Henkilöstön määrä ilman työllistettyjä Kaupungin palveluksessa olevasta henkilöstöstä oli ns. vakituisia 83,4% (2409). Määräaikaista henkilöstöä oli vuodenvaihteessa 16,6% (480) henkilöstön kokonaismäärästä. Henkilöstömäärä yhteensä Muutos % 12/ 13 KESKUSHALLINTO *Keskushallinto Vakinaiset ,0 3 Sijaiset 5 4 6,0-1 Muut määräaikaiset 3 2 3,0-1 Yht ,0 1 Konserni- ja tukipalvelut Vakinaiset ,7-8 Sijaiset ,3-3 Muut määräaikaiset ,0 1 Ateria- ja puhtauspalvelut Vakinaiset Sijaiset Muut määräaikaiset Yht ,0-10 Keskushallinto yht SIVISTYSTOIMI Vakinaiset ,2-26 Sijaiset ,2 8 Muut määräaikaiset ,6 4 Sivistystoimi yht ,0-14 TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ Vakinaiset ,0 33 Sijaiset 7 8 2,9 1 Muut määräaikaiset ,1 0 Tekniikka ja ympäristö yht ,0 34 PERUSTURVA Vakinaiset ,1 19 Sijaiset ,6-8 Muut määräaikaiset ,2 0 Perusturva yht ,0 11 HYVINKÄÄN VESI Vakinaiset ,0-1 Sijaiset 1 0 0,0-1 Muut määräaikaiset 1 1 3,0 0 Hyvinkään Vesi yht ,0-2 Kaikki yhteensä * Keskushallinto: kaupingin kanslia, talousosasto, henkilöstökeskus, viestintä

8 6 Kaupungin palveluksessa oli määräaikaisia työntekijöitä 480. Määräaikaisuuden perusteena sijaisuus oli 298 työntekijällä. Muilla määräaikaisuuden perusteilla oli töissä 182 henkilöä. Sijaiset ovat toimialoilla, joissa henkilöstömäärä muutoinkin on suurin ja tilanne siltä osin on ns. normaali. Muilla perusteilla olevia määräaikaisuuksia on selkeästi eniten sivistystoimessa. Palkattomalla virka- tai työvapaalla oli 327 henkilöä (v luku oli 300). Em. työntekijöillä on useimmissa tapauksissa sijaiset. Määräaikaisen henkilöstön määrä on pysynyt edellisvuoteen verrattuna ennallaan Koko henkilöstö / % % % % % % Kokoaikaiset , , , , ,6 Osa-aikaiset , , , , , , , , , ,0 Osa-aikatyötä tekevien määrässä ei ole tapahtunut juuri muutoksia tarkasteluajanjaksolla. Määrä vaihtelee prosentin välillä.

9 7 3 HENKILÖSTÖRAKENNE 3.1 Henkilöstön ikärakenne 47,0 46,5 46,0 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuosina ,8 46,8 46,6 46,6 46,6 46,3 46,3 45,5 45, Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on laskenut hitaasti vuodesta 2009 lukien. Viime vuonna keski-ikä oli 46,3 vuotta. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä on ollut noin kymmenen vuotta nuorempaa kuin vakituisen henkilöstön. Vuoden 2013 määräaikaisen henkilöstön keski-ikä oli 38 vuotta. Kunta-alan henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 oli 46,0 vuotta. Vuotta aiemmin se oli 45,5 vuotta ja vuonna 2010 se oli kutakuinkin sama kuin v (46,1 vuotta) Vuoden 2013 luvut puuttuvan vielä. 1 Keskushallinto on ikääntynein hallintokunta ja nuorin henkilöstö (vakituiset) on perusturvassa. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Keskushallinto 49,8 49,8 48,3 49,5 50,6 50,1 49,8 Sivistystoimi 46,0 46,0 45,8 45,6 45,2 45,5 45,5 Tekniikka ja ympäristö 48,4 48,4 49,1 48,2 48,6 49,4 49,1 Perusturva 46,2 46,2 46,0 46,1 46,0 45,0 45,0 Hyvinkään vesi 51,0 51,0 49,9 49,7 49,2 49,2 49,8 Vakinaisten keski-ikä 46,8 46,8 46,6 46,6 46,6 46,3 46,3 Ikäryhmissä ja vuotiaat (vakituinen henkilöstö) on eniten työntekijöitä eli yhteensä 797 työntekijää; vuosi sitten lukumäärä oli 792 eli kasvua on 5 työntekijää. Edellisvuonna näissä ikäluokissa henkilöstömäärä kasvoi 29 työntekijällä. 1 Kunta-alan työolobarometri 2012, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

10 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne naiset/miehet * vuotiaita yht. 12 Naiset Miehet Nuorimman ns. ikäluokan eli 24 -vuotiaiden työntekijöiden määrä on väheni neljällä työntekijällä. Alle 30-vuotiaiden työntekijöiden määrä on kasvanut 11 vuodesta 2012 ollen yhteensä 405 tyäntekijää. Määräaikaisen henkilöstön ikärakenne poikkeaa merkittävästi vakituisen henkilöstön ikäjakaumasta. Määräaikaisia tehtäviä tekevästä henkilöstöstä valta osa on alle 40 vuotiaita Määräaikaisen henkilöstön ikärakenne naiset/miehet Naiset Miehet yht. 19 yli 65 yht. 12 Hyvinkään kaupungin palveluksessa olevien yli 65-vuotiaiden työntekijöiden määrä on kasvanut viime vuodet hitaasti: 2012 määrä on kääntynyt laskuun, ainakin toistaiseksi Ikäryhmä eli ikäluokka, johon osuu ns. suurin osa ns. normaaliaikaan tapahtuvista eläköitymisistä on työntekijöiden määrä kasvanut vuodesta työntekijällä. Eli tästä voidaan päätellä, että suurin osa eläkkeelle jäävistä toteuttaa eläkkeelle jäännin suht. lähellä ns. henkilökohtaista eläkeiän saavuttamisikää.

11 9 Vakinaisen henkilöstön määrä ikäryhmittäin v v v.2013 Hyvinkään kaupungin henkilöstöstä 43,9% on yli 50 -vuotiaita. Yli 50 -vuotiaiden suhteellinen osuus nousi edellisvuodesta 0,4:llä. Henkilöstön ikärakenne 2013 Palvelujakson tyypin mukaan Ikä Vakinaiset % Määräaikaiset % yht. % , , , , , , , , , , , , ,2 45 9, , ,4 45 9, , ,0 44 9, , ,1 33 6, , ,3 19 4, , ,5 12 2,5 24 0,8 Yht , , ,0 Suurin ns. ikäluokka kaupungin palveluksessa olevista ovat siis vuotiaat työntekijät. Ns. tasapainoisemman ikäjakauman aikaansaamiseksi alle 35-vuotiaiden rekrytointia tulisi edistää edelleen kaikissa hallintokunnissa.

12 Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön sukupuolijakauma % Vakinaiset Määräaikaiset Kaikki % 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Naiset Miehet Sukupuolijakaumaltaan Hyvinkään kaupunki on hyvin naisvaltainen työyhteisö. Miesten osuus kaikista työntekijöistä on 15,9,6 %. Miesten osuus koko henkilöstöstä kasvoi hieman v aikana Miehet 17,2 16,7 16,4 16,1 15,6 15,9 Naiset 82,8 83,3 83,6 83,9 84,4 84,1 Sukupuolten välisen tasa-arvon (määrän kannalta tarkasteltuna) naisvaltaisin toimiala on perusturva ja vastaavasti miehisin on tekniikka ja ympäristö. Miesten ja naisten osuudet henkilöstöstä Keskushallinto Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Perusturva Hyvinkään vesi Yht.(ilman työll.) Työllistetyt Yhteensä Miehet Naiset %

13 Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytointi Ulkoinen vaihtuvuus on kasvanut viime vuosina kasvussa ollen 2012 jopa 14,1 %. Vuonna 2013 ulkoinen vaihtuvuus oli 11,5 %. Muutosta edelliseen vuoteen tulee -2,6 %. Henkilöstön vaihtuvuus on suurinta perusturvan toimialalla. Ilman eläkkeelle jääneitä ulkoinen vaihtuvuus oli 8,9 %, edellisvuoden luku oli 10,9 %. Alkaneet palvelussuhteet Päättyneet palvelussuhteet Keskim. henkilöstölukumäärä 2013 Vaihtuvuus % 2012 Vaihtuvuus % 2011 Vaihtuvuus % 2010 Vaihtuvuus % Toimiala Keskushallinto ,9 10,9 17,1 10,6 9,0 Sivistystoimi ,3 8,4 11,2 9,4 8,7 Tekniikka ja ympäristö ,0 9,9 5,3 8,8 10,1 Perusturva ,4 16,4 19,5 16,1 13,6 Hyvinkään Vesi ,4 3,1 14,5 14,4 14,3 Yhteensä ,2 11,5 14,1 11,7 11,5 Ulkoinen vaituvuus-%: 100*(alk. palvelujaksot ulk + päättyneet palvelujaksot ulk) / keskim. henkilöstö Osana Uuttamaata Hyvinkään kaupunki on alueella jossa osaavasta työvoimasta kilpaillaan voimakkaasti. Työpaikkoja on suhteellisen hyvin tarjolla. Tämä tuo osaltaan vaihtuvuutta henkilöstöön. Vaihtuvuuteen vaikuttaa myös se, minkälaisen työnantajakuvan Hyvinkään kykenee antamaan potentiaalisille työnhakijoille; palkkaustakaan unohtamatta. Selittävää tekijää ulkoisen vaihtuvuuden pienentymiselle ei ole; tässä voidaan spekuloida mm. taloudellisen tilanteen mukanaan tuomilla epävarmuustekijöillä sekä jospa Hyvinkään kaupungin houkuttelevuus työnantajana on vain parantunut? Rekrytointitoimisto rekrytoi Hyvinkään kaupungin kotihoidon, terveyskeskussairaalan, vanhainkotien, päiväkotien ja peruskoulujen yksiköille henkilökuntaa erimittaisiin sijaisuuksiin. Tämän lisäksi rekrytointitoimisto sijoittaa kotihoidon, vanhainkotien ja terveyskeskussairaalan varahenkilöt yksiköihin akuuttien sijaistarpeiden perusteella. Toimisto huolehtii terveyskeskussairaalan varahenkilöiden työvuorosuunnittelusta. Rekrytointitoimisto toimii myös tukiyksikkönä vakinaisen henkilökunnan rekrytoinneissa ja hallinnoi pääkäyttäjän ominaisuudessa Kuntarekry -rekrytointiohjelmaa. Rekrytointitoimisto edustaa kaupunkia myös erilaisissa rekrytointitapahtumissa. Alkuvuodesta 2013 toimistoa työllisti nuorten kesätyöhaku. Toimisto vastasi 86 kesätyöntekijän rekrytointiprosessista. Lisäksi tehtäviin kuuluivat 14 asuntomessuoppaan rekrytointi Hyvinkäällä järjestetyille asuntomessuille. Rekrytointitoimiston strategiset päämäärät Välittää työyksiköihin sijaisia Uusien sijaisten haastattelu ja rekrytointi Kehittää toimiston palveluita vastaamaan paremmin työyksiköiden ja sijaisten tarpeisiin Välittää eteenpäin positiivista työnantajakuvaa Hyvinkään kaupungista Luoda verkostoja alan oppilaitoksiin Vastata varahenkilöstön työvuorosuunnittelusta ja varauksista Tarjota tukipalveluita vakinaisen henkilökunnan rekrytointiin Vastata nuorten ja opiskelijoiden kesätöiden rekrytointiprosessista

14 12 Rekrytointipyynnöt ja toteuma Kotihoito, vanhainkodit ja tk-sairaala Rekrytointipyynnöt Toteutuneet pyynnit Toteutumaprosentti 95,5 92,7 91,9 88,1 Päivähoito Rekrytointipyynnöt Toteutuneet pyynnit Toteutumaprosentti 90,1 92,1 90,1 91,1 Peruskoulut Rekrytointipyynnöt Toteutuneet pyynnöt Toteutumaprosentti ,8 97,9 Vuoden aikana haastatteluja yhteensä: Rekrytointitarve Kaupungin kannalta on tärkeää arvioida toiminnoittain tulevaa rekrytointitarvetta. Rekrytointitarve vuosien aikana on arvioitu käyttäen hyväksi KEVA:n eläköitymisennusteita ja vaihtuvuustilastoja. KEVA:n Hyvinkään tilasto henkilökohtaisen eläkeiän täyttymisestä perustuu marraskuussa 2012 kaupungin palveluksessa olleen henkilöstön eläkeikätietoihin. Talousarvion 2014 sisältämä arvio/suunnitelma henkilöstömuutoksista v opitää henkilöstömäärän pääpiirteissään ennallaan; vähennystä 4 työntekijää. Arvioitu rekrytointitarve vuodelle 2015 vakinaisiin palvelussuhteisiin: - eläköityminen 40 - lähtövaihtuvuus uusrekrytointi (hallintokuntien esittämät) 0 Rekrytointitarve (arvio) 150 Arvioitu rekrytointitarve vuosina on yhteensä noin 10 prosenttia kaupungin henkilöstöstä.

15 13 4 POISSAOLOT 4.1 Poissaolot eri syistä Henkilöstön poissaolot vähenivät 2,3% viimevuonna muutaman kasvuvuoden jälkeen. Poissaolopäivistä palkallisia oli palkallisia oli 66,6 % ja palkattomia 33,4 %. Poissaoloissa ns. syittäin tarkastellen muutokset suurimmassa osassa poissaolojen luokissa muutokset ovat olleet ns. normaaleissa rajoissa. Kuntoutukseen käytettyjen päivien lukumäärä on laskenut vuodesta % eli 8284 päivästä 1863 v Kuntoutukseen ja koulutukseen käytetyt päivät ovat molemmat kääntyneet kasvuun v aikana POISSAOLOT Palkat Päivät Palkat Päivät Asevelvollisuus ym Julkinen tehtävä Koulutus Kuntoutus Lomautus Osa-aikaiset poissaolot Perhevapaat Sairauslomat Tapaturmat ja ammattitaudit Tasoitusvapaat Työssä muualla Virkavapaus / työloma/vuorotteluv Vuosil / lrv säästövp Muut poissaolot Tapaturmien ja ammattitautien seurauksena tapahtuvat poissaolot ovat olleet kolme vuotta peräkkäin kasvussa. Tähän kehityssuuntaukseen tulee puuttua mitä pikimmin. Koulutus Vakinaiset Määräaik. Yhteensä 2013 pv pv pv Täydennyskoulutus, ulkoinen Täydennyskoulutus, sisäinen Uudelleenkoulutus Jatkokoulutus Ammattiyhdistyskoulutus Yhteinen koulutus Muu koulutus Yhteensä Kaikki koulutuspäivät vakinaiset määräaikaiset yhteensä Koulutuspäivien määrä on ollut tarkasteluajanjaksolla ollut pääsääntöisesti laskussa. V on tuonut tähän muutoksen, koulutuspäivien määrä on kasvanut n. 17%.

16 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivien lukumäärässä/henkilö on toista vuotta peräkkäin laskusuunnassa. Sairauspoissaolot olivat päivää ja ,1 päivää. Poissaolot vähenivät edellisestä vuodesta 0,9 päivää eli 5,6%. Hyvinkään kaupunki tilastoi sairauspäivät kalenteripäivinä; toinen tapa on mitata sairaspäiviä suhteuttaen ne työpäivien lukumäärään. Perusturvassa ja keskushallinnossa ja on suurimmat poissaolot henkeä kohden. Mainittakoon, että keskushallinnon luku sisältää fyysisesti raskasta työtä tekevän ateria- ja puhtauspalveluhenkilöstön (n.330 henkeä). Toimiala Muutos ed vuoteen % Muutos ed vuoteen % Muutos ed vuoteen % 2012 Muutos ed. vuoteen % Muutos ed vuoteen % Keskushallinto 16,1 3 20, ,6-4 21,5 9,7 17,2-20,0 Sivistystoimi 11, ,5-5 13, ,1-3,0 11,4-13,0 Tekniikka ja ympäristö 17,4-3 13, ,7 6 14,2-3,4 14,4 1,4 Perusturva 18,9-1 18,7-1 20, ,8-14,4 19,1 7,3 Hyvinkään vesi 36, , , ,3 5,9 6,9-51,7 Koko kaupunki 16,4-3 16,5 1 16, ,8 15,1-5,6 Pv/ henkilö -tiedot saatu jakamalla vuoden sair.poissaolopäivät vuoden henkilöstömäärällä (2575) Sairauspoissaolot sisältävät myös työtapaturmien ja ammattitautien aiheuttamat sairauspoissaolot Sairauspoissaolot suhteutettuna HTV (henkilötyövuosi) lukuun eli poissaolot tehtyä HTV:tä kohden oli ,9 kalenteripäivää. TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT Vakinaiset Sairauspoissaolot pv % pv % pv % pv % 1-3 päivää , , , , päivää , , , , päivää , , , , päivää , , , ,1 yli 180 päivää , , , ,7 osa-aikaisten s-poissaolot 892 2, , , ,1 Yht , , , ,0 Vakituisen henkilöstön poissaoloista 20,0 % oli lyhytaikaisia, enintään kolmen päivän pituisia. Lyhyiden poissaolojen määrä on noussut edellisestä vuodesta 2,6%: Pituudeltaan päivän poissaoloja oli 49,6 % poissaoloista ja yli 60 päivän poissaoloja 28,3 % päivän poissaolojen osuus vakinaisella henkilöstöllä on noussut edellisvuodesta 0,5% ja yli 60 päivän poissaolojen määrä on laskenut 3,2 %. Töihin paluu on monesta eri syystä sen hankalampaa mitä pidempään poissaolo on jatkunut. Yli 60 päivää jatkuneiden sairauspoissaolojen syiden ehkäisyyn on panostettu ja tätä työtä jatketaan tulevaisuudessakin. Vakinaisen henkilöstön sairauspäivien määrä 2013 oli päivää ja poissaolleita henkilöitä oli yhteensä 1882 (1867). Sairauden vuoksi poissaollutta työntekijää kohden poissaolopäiviä kertyi yhteensä 19,6 (21,5). Koko henkilöstön (vakituiset ja määräaikaiset yhteensä/ ilman työllistettyjä) sairauspäivien lukumäärä oli (46 925) kalenteripäivää ja sairauspoissaoloja poissaollutta kohden oli 17,5 (19) päivää. Vakinaisesta henkilöstöstä siis 21,9 % ei ollut yhtään sairauspoissaolopäivää.

17 15 Poissaolopv / hlö/ poissaolleet Poissaolopv / hlö / vakinainen henkilöstö Ikäryhmä Vakinaiset Poissaolleiden lukumäärä Henkilöitä, joilla ei poissaoloja , ,7 12, ,2 10, ,5 13, , ,5 14, ,6 16, ,8 16, ,2 22,8 Yht ,6 15,3 Sairauspoissaolojen määrä / työntekijä kasvaa iän myötä. Työkyvyn ylläpito ja ennalta ehkäisevä toiminta tuottanee parhaiten kohdistamalla toimenpiteet yli 55 vuotiaisiin työntekijöihin. Hyvinkään kaupunki seuraa (TTH) eri syiden mukaan luokiteltuna poissaoloja. Merkittäviä muutoksia eri terveysperusteisten poissaolojen volyymissä ei ole tapahtunut seurantajaksolla. Onko jonkin terveysperusteisen poissaolosyyryhmän aiheuttamien poissaolojen pienentämiseen olemassa erityisiä keinoja; asiaa on pohdittava TTH kanssa yhdessä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että esim. nykymuotoisena terveydenhuollon palvelut (TTH) ei kykene eri terveysperusteisten poissaolosyiden volyymiä merkittävästi alentamaan Sairauspoissaolot syyn mukaan Tuki- ja liikuntaelinsairaus Hengityselinten sairaudet Muut Mielenterveys Tapaturmat Tartuntataudit Kasvaimet Sydän- ja verisuonisairaus % Yhteenvedon pohjana on sairauspoissaolopäivää. Muutoksena aikaisempiin yhteenvetoihin vuoden 2013 tilastosta puuttuu omalla vakuudella ilmoitetut sairauspoissaolot. Ko. muutos näkynee yhteenvedossa hengityselinten sairauksien ja tartuntatautien kohdalla. Sairauspoissaolojen syyseuranta on toteutettu Pegasos-tietojärjestelmän mahdollistamissa puitteissa.

18 16 5 PALKKAUSJÄRJESTELMÄT 5.1 Palkkausjärjestelmä Hyvinkään kaupungissa sovelletaan ja maksetaan palkkoja KVTES, TS, TTES, OVTES sekä lääkärisopimukseen perustella. Eri sopimusaloihin kuului v palkansaajia seuraavasti: KVTES 2066 TS 147 TTES 121 OVTES 486 LS 69 YHT: 2889 Vuonna 2013 toteutui 1,46 % yleiskorotus (OVTES 1,36%) lukien. Hyvinkään kaupunki toimii palkkauksen perusteiden järjestämisessä kunta-alan suositusten ja määräysten mukaisella tavalla. Kaupungissa on tehty usean vuoden ajan systemaattista kehittämistyötä työn vaativuuden arviointijärjestelmän luomisessa ja päivittämisessä. Hyvinkään kaupungilla on vahvistetut (KVTES II luku 9 mukainen tehtävien vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä) TVA -kriterit ja rekrytointipalkat seuraavissa KVTES:n hinnoitteluliitteissä: Liite 1 (lukuun ottamatta palkkahinnoittelukohtaa 01HAL033), Liite 3, Liite 4, Liite 5, Liite 6 ja hinnoittelemattomat ryhmä psykologit; lääkärisopimuksen TVA, TS-palkkausjärjestelmä. Palkkausjärjestelmä perustuu työn vaativuusarviointiin. Lisäksi opetusalan sopimuksen (OVTES) TVA -tekijät on niin ikään hyväksytty euroineen. Palkkausjärjestelmistä LS sekä TS TVA kriteristöt valmistuivat ja tulivat hyväksytyiksi v Tulospalkkausjärjestelmää ei sovellettu on Hyvinkäällä vuonna Henkilöstön palkitseminen Kaupunginjohtaja on myöntänyt vuosittain laatupalkinnon vuodesta 1997 ja tuloksentekijäpalkinnon vuodesta 2000 lähtien. Viimeisen kerran nämä palkinnot jaettiin vuonna Vuonna 2011 palkitsemiskäytäntöä uudistettiin ja uuden käytännön mukaan kaupunginjohtaja myöntää vuosittain työyhteisöpalkinnon ja työntekijäpalkinnon. Työtekijäpalkinto voidaan myöntää 1-3 työtekijälle, joiden työssä ja työn tuloksissa täyttyvät ainakin seuraavat henkilöstöjaoston hyväksymät myöntämisperusteet: laadukas ja tuloksellinen työskentely, innovatiiviset ideat, positiivinen julkisuus kaupungille, yhteistyökyky ja toisten auttaminen. Työyhteisöpalkinnon myönnetään vuosittain toiminnassaan hyvin onnistuneelle työyksikölle. Henkilöstöjaoston päätöksen mukaan palkinnon myöntämisen perusteita ovat ainakin: toiminnan laatu, toiminnan tuloksellisuus, työyhteisön kehittäminen/kehittyminen, työpaikan henki. Työyhteisöpalkinnon suuruus riippuu mm. työyhteisön koosta ja on enintään 5000 euroa. Vuoden 2013 työntekijä- ja työyhteisöpalkinnot ohjattiin Hyvinkään ampumastrategian jälkityöhön osallistuneille yksiköille ja henkilöille. Työyhteispalkinnon saivat: psykiatrinen yksikkö, Nuorisoasema Nuorisohelppi ja perusopetuksen oppilashuolto. Vuoden työntekijänä palkittiin viestintäpäällikkö Sari-Leena Lund.

19 17 6 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 6.1 Työvoimakustannukset muutos % 1. Työvoimakustannukset yhteensä ,6 2. Palkat ja palkkiot yhteensä ,8 Vuosiloma-ajan palkat ,6 Terveysperusteisten poissaolojen palkat ,3 Perhevapaiden palkat ,6 Muut lakisääteiset poissaolojen palkat ,8 Henkilöstökulut %:na toimintakuluista ,9 Palkkojen osuus toimintakuluissa % ,6 Palkat asukasta kohden ,4 3. Eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut ,0 KVTEL&VEL ,5 Varhe ,8 Eläkeperusteinen ,1 Muut henkilösivukulut ,7 4. Muut kustannukset Rekrytointikustannukset ,4 5. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto netto ,2 Koulutus ja kehittäminen ,6 Kuntoutus Muut (virkistys, työpaikkaruokailu, suojavaatteet, ,7 luontaisedut) Työvoimakustannukset kasvoivat vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna eurolla eli menolisäystä oli 4,6 %. Muutos 2011/2012 Muutos 2010/2011 4% 4,4 Me muutos 2009/2010-1,5 Me Vertailun vuoksi todettakoon, että yhden verotuloprosentin (kunnallisvero) tuotto kaupungille on noin 8 Me. Vuosiloma-ajalta maksetut palkat sekä lomakorvaukset ja lomarahat olivat n. 7,7 milj. euroa. Henkilöstökulujen suhteellinen osuus toimintakuluista on hienoisessa laskussa. Palkattomien vapaaehtoisten vapaiden (ns. 361 vapaat) tuoma henkilöstömenosäästö oli 2010 vuonna n euroa ja 2011 n euroa ja vuonna euroa. Säästöä saatiin viimevuonna noin euroa. 6.2 Keskiansiot Keskiansiot sopimuksittain v (säännöllisen työajan ansio) kunta-alalla olivat seuraavat (tilastokeskus): KVTES 2616 e/kk, OVTES 3634 e/kk, TS 2933 e/kk ja lääkärisopimus 5852 e/kk. Hyvinkään kaupungin palveluksessa olevan KVTES sopimukseen kuuluvan vakinaisen henkilöstön keskipalkka (ei sis. mm. lomakorvauksia tms.) on 2538 e/ kk. TS sopimukseen kuuluvilla vastaava keskipalkka on 3396 e/kk.

20 18 TEHDYN TYÖN HINTA 2013 Säännöllinen työaika Varsinaiset Palkansaajaryhmä palkat Muut palkanosat Lisä- ja ylityöaika Palkat Palkat yhteensä Muutos- % KVTES ,39 LÄÄKÄRIT ,85 OPETTAJAT ,09 TEKNINEN ALA ,87 TTES ,52 TYÖLLISTETYT ,42 alle 13 pv ,84 Kaikki yhteensä , Muita henkilöstömenoja - tekemättömän työn kustannuksia Muita henkilöstömenoja Luontaisedut ovat opettajien sekä ruokapalveluhenkilöstön ateriaetukustannuksia. Rekrytointikustannukset ovat kuluneen vuoden aikana hakuilmoitusten sekä soveltuvuustestaukseen kirjattuja kustannuksia; summa ei sisällä rekrytointiyksikön kustannuksia. Muut välilliset kustannukset muutos% Luontaisedut ,5 Suojavaatetukset ,7 Rekrytointikustannukset ,4 Työterveyshuolto ,3 Saatu KELA korvaus ,9 TTH / työntekijä netto 200,6 248,2 264,7 279,2 5,5 Varhemaksut ,8 Työterveyshuollon palvelut ostetaan kaupungin omalta työterveyspalveluja tuottavalta yksiköltä. Palveluun sisältyy lakisääteinen työterveyshuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Työterveyshuollon kustannukset ovat kasvaneet vuonna 2013 edelleen merkittävästi eli 7,3 %. TTH kustannukset ylittivät toistamiseen ns. Kelakorvausten kattorajan. Entistä suurempi osuus TTH kustannuksista jäi kaupungin maksettavaksi. Kelan korvaus kattoi v % TTH kustannuksista; vuonna 2013 enää 43,7 %.