Henkilöstökertomus Henkilöstökeskus Hyvinkään kaupunki

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökeskus Hyvinkään kaupunki

2 HYVINKÄÄN KAUPUNKI HENKILÖSTÖKERTOMUS JOHDANTO HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TOIMIALOITTAIN HTV / TEHDYN TYÖN MÄÄRÄ HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN PALVELUSSUHTEEN LUONNE / VAKINAISET / MÄÄRÄAIKAISET HENKILÖSTÖRAKENNE HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS JA REKRYTOINTI POISSAOLOT POISSAOLOT ERI SYISTÄ TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT PALKKAUSJÄRJESTELMÄT PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT TYÖVOIMAKUSTANNUKSET KESKIANSIOT MUITA HENKILÖSTÖMENOJA - TEKEMÄTTÖMÄN TYÖN KUSTANNUKSIA KOULUTUS JA AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KOULUTUSPÄIVÄT JA KUSTANNUKSET HENKILÖSTÖN KOULUTUS OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSUOJELUKOULUTUS KEHITTÄMISHANKKEET VERKOSTOKONSULTTITOIMINTA TYÖKIERTO TYÖHYVINVOINTI, TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUDEN VAHVISTAMINEN JA TYÖNOHJAUS HENKILÖSTÖN TILA JA TOIMENPITEET TYÖTAPATURMAT TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTA YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELU HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI KYSELYN PERUSTEELLA TYÖKYKYÄ TUKEVA TOIMINTA JA UUDELLEENSIJOITUS HENKILÖSTÖN VIRKISTYSTOIMINTA JA MUISTAMINEN ELÄKKEELLE SIIRTYMISET LIITE 1

3

4 1 1 JOHDANTO Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka avulla voidaan mm. seurata henkilöstövoimavarojen kehityslinjoja. Henkilöstökertomus on samalla johtamisen väline sekä henkilöstöasioiden vuotuinen tilannekatsaus. Henkilöstökertomus välittää tietoa päättäjille sekä kaupungin koko organisaatiolle, miten henkilöstöä eri tavoin kuvaavat mittarit ovat kuluneen vuoden aikana kehittyneet edellisvuosista. Henkilöstökertomuksen rakenne on ja mitattavat mittarit ovat jo aiemmilta vuosilta tuttuja, mukaan tarkasteluun on otettu muutamia uusia tarkastelukohteita. Henkilöstökertomuksen perusrakenteessa on pyritty noudattamaan KT Kuntatyönantajien raporttisuositusta. Tämä helpottaa kuntien välistä vertailua henkilöstöasioissa. Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen valmistelu leimasivat kansallista keskustelua vuonna Lisäksi kuntatalous joutui sopeutumaan valtionosuusleikkauksiin ja maltilliseen verotulojen kasvuun. Osalle kunnista kuten myös Hyvinkäälle uuden valtionosuusjärjestelmän voimaantulo merkitsi sitä, että vuoden 2015 talousarviovalmistelussa jouduttiin etsimään tehostamistoimia entistäkin pontevammin. Tämä heijastui myös työhyvinvointikyselyssä, joka toteutettiin loppusyksyllä 2014: epävarmuutta koki tuntevansa 22 % henkilöstöstä, vaikkakin kaupunkia pidetään kyselyn perusteella edelleen turvallisena työnantajana. Jatkoa varten onkin tärkeää, että avoimella ja aktiivisella tiedottamisella kyetään poistamaan epävarmuutta ja siten luomaan edellytyksiä väistämättä edessä oleville muutoksille. Hyvinkään kaupungissa syksyllä 2012 alkanut mittava uudistus henkilöstöhallinnon prosessien sähköistämisessä on viimeistä osiota lukuun ottamatta tuotannossa koko kaupungissa. Sähköisen HR-järjestelmän käyttöönotto on poistanut käytännössä kaikki paperiset lomakkeet työ- ja virkasuhteen elinkaareen aikana käsiteltävistä asioista ja siirtänyt asioiden hallinnan sähköiseen muotoon. Viimeisin osio, osaamisen hallinta, vaatii mittavaa sisällön tuottamista järjestelmään ollakseen toiminnallisesti lisäarvoa tuova. Tämä osio on käytössä vain osassa kaupungin yksiköitä. Henkilöstökertomusta on kehitetty siten, että tavoitteena on tuoda koko ajan paremmin ja selkeämmin esille erilaisten henkilöstöasioiden vaikuttavuus kuntatalouteen. Henkilöstökertomuksen 2014 sisältämät tiedot on kerätty ja koostettu kaupungin henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä ja kirjanpidosta sekä Kevan ja Tilastokeskuksen kuntakohtaisista tilastoista. Hyvinkään kaupungilla on hyvä henkilöstö. Siksi selviydymme tulevista haasteista. Markus Peevo vs henkilöstöjohtaja

5 2 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2.1 Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstön määrää ja rakennetta kuvaavat tunnusluvut kertovat tilanteen Luvuissa ei ole mukana työllistettyjä, ellei toisin ole mainittu. Tunnusluvuilla kuvataan henkilöstön määrää ja rakennetta koko kaupungin tasolla kokonaisuutena sekä palvelussuhteittain ja toimialoittain. Vertailuajankohta on aina ns. vakio, vuoden viimeinen päivä. Vuoden mittaan samaa asiaa tarkasteltaessa, esiintyy huomattavaakin kausivaihtelua Muutos Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Työllistetyt Kaikki yhteensä Hyvinkään kaupungilta palkkaa saavan henkilöstön määrä oli 2828 henkilöä (ilman työllistettyjä). Henkilöstö määrä on laskenut 2013/ työntekijällä. Vuoden 2014 talousarvio piti sisällään henkilötyövuotta vastaavaan vähennystarpeen henkilöstömenoissa. Henkilöstölukujen perusteella tavoite saavutettiin. Tavoitteeseen päästiin mm. lähtövaihtuvuuden ja eläköitymisen tehokkaalla hyödyntämisellä ja täyttölupakäytännön tehostamisella. Hyvinkään kaupungin henkilöstömäärän on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana 40 vakituisella työntekijällä. Otettaessa tarkastelussa huomioon myös määräaikaiset työntekijät, kaupungin henkilöstömäärä on kasvanut 24 henkilöllä viidessä vuodessa. Kaupungin asukasluku on vastaavana aikana kasvanut 901 asukkaalla. Työllistettyjen määrä oli 39, vähennystä oli 9 henkilöä edelliseen vuoteen verrattuna. 2.2 Henkilöstön määrä toimialoittain Vakinaiset Sijaiset Määräaik Muutos Keskushallinto Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Perusturva Hyvinkään Vesi Yhteensä Sivistystoimi on kasvattanut henkilöstöään vuoden 2014 aikana eniten (50) perusturvan pienentyessä 65 hengellä. Sivistystoimessa henkilöstömäärän lisäys johtuu erityisesti siitä, että vaikka sijaisten määrä onkin vähentynyt 21:llä, on määräaikaisten määrä tilanteessa henkilöä suurempi kuin vuotta aiemmin. Keskushallinto-organisaatioon kuuluu sekä puhtaasti hallinnollisia toimintoja että palvelutuotantoa. Suurin osa keskushallinnon henkilöstöstä tuottaa tukipalveluja kuten ateria- ja puhtauspalvelut, palkanlaskenta ja kirjanpito ja maksuliikenne. Varsinaista hallinnollista työtä tekevän henkilöstön osuus koko henkilöstöstä on noin 2 %, riippuen siitä, mitä tällaiseksi työksi halutaan lukea.

6 3 Perusturva 33,9 % Sivistystoimi 44,7 % Henkilöstö toimialoittain Tekniikka ja ympäristö 9,2 % Hyvinkään Vesi 1,2 % Keskushallinto 12 % Varsinainen Keskushallinto 1,4 % Palkanlaskenta 0,5 % Talousosasto 0,4 % Konserni- ja tukipalvelujaosto 0,0 % Hankintayksikkö 0,1 % Kehitämisyksikkö 0,1 % Tilapalvelu 0,4 % Tietohallinto 0,4 % Ateria- ja puhtauspalvelut 7,7 % 2.3 HTV / tehdyn työn määrä Tunnusluku kuvaa ja mittaa seuraavaa: Koko kalenterivuoden kokoaikatyössä ollut henkilö on ns. yksi vuosityöntekijä. Koko kalenterivuoden osa-aikatyössä ollut henkilö; työaika/säännöllinen viikkotyöaika, esim. 20/38,25= 0,52 vuosityöntekijää. Osan kalenterivuotta kokoaikatyössä ollut; palveluksessaolopäivät /365. Esim. 122 pv ( ) / 365 = 0,33 vuosityöntekijää. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina Määräaikaiset Vakinaset Vakinaset Määräaikaiset

7 4 Vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt vuonna työntekijällä. Tehdyn työn määrää HTV mittarilla mitattuna osoittaa sen, että tehdyn työn määrä on vähentynyt 16 vuosityöntekijän työpanosta vastaavalla määrällä. Vakituisen henkilöstön työpanos, josta on vähennetty poissaolot oli vuonna ,9 (edellisenä vuonna 1784,5). Kaupungin henkilöstön määrä on vähentynyt 61 työntekijällä, HTV:na mitattuna 33 vuosityöntekijän verran ja työpanos 50 verran (Työpanos vuonna 2012 oli 2206,4. Vuonna 2013 luku oli 2267,1 ja vuonna ,2). 2.4 Henkilöstö keskimäärin Vakiintunut tapa tarkastella henkilöstöä ja talouden tunnuslukuja on tilikauden viimeisen päivän vertaaminen edelliseen tilikauden vastaavaan ajankohtaan. Yhden näkökulman tarkasteluun tuo keskimääräinen työntekijämäärä. Hyvinkään kaupungin palveluksessa olleen henkilöstön määrä on tällä mittarilla tarkasteltuna vähentynyt 38:llä työntekijällä edellisvuodesta. Henkilöstöä keskimäärin muutos ed. Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Pelkkä henkilöstön määrä tunnuslukuna ei kerro miten tehokkaasti kaupungin palvelutuotanto kyetään tuottamaan. Henkilöstön määrä suhteutettuna asukaslukuun kertoo asiasta enemmän. Tunnusluvun ongelmana on aikasarjan edetessä olosuhteiden muutos. Muutosta tapahtuu, kun erilaisia palveluita mahdollisesti ulkoistetaan. Tällöin tunnusluku saattaa ns. näyttää liian tehokasta lukua suhteessa siihen määrään henkilöstöä, jolla palvelut todellisuudessa tuotetaan. Hyvinkään kaupunki on ulkoistanut suhteellisen vähän toimintoja, mutta ulkoistuksia on toki toteutettu. Suhdeluku osoittaa viimeisen kahden vuoden osalta sen, että kasvavalle kaupungin väestölle palvelut on tuotettu vähemmällä henkilöstöllä. 5,80 Henkilöstömäärä 100 asukasta kohden 5,60 5,40 5,20 5,00 4,80 4,60 4,40 4,

8 5 2.5 Palvelussuhteen luonne / vakinaiset / määräaikaiset Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön osuudet (%) Vakinaiset 82,2 82,9 83,3 83,4 83,0 Määräaikaiset 17,8 17,1 16,7 16,6 17,0 sijaiset 10,4 10,8 10,5 10,3 8,3 muut 7,3 6,3 6,2 6,3 8,7 Yhteensä ,0 Henkilöstön määrä ilman työllistettyjä Kaupungin palveluksessa olevasta henkilöstöstä oli vakituisessa palvelussuhteessa 83,0 % (2346). Määräaikaista henkilöstöä oli vuodenvaihteessa 17,0 % (482) henkilöstön kokonaismäärästä. Henkilöstömäärä yhteensä Muutos % 13/ 14 KESKUSHALLINTO *Keskushallinto Vakinaiset ,2-2 Sijaiset 4 4 6,3 0 Muut määräaikaiset 2 1 1,6-1 Yht ,0-3 Konserni- ja tukipalvelut Vakinaiset ,7-20 Sijaiset ,3-10 Muut määräaikaiset ,0 1 Ateria- ja puhtauspalvelut Vakinaiset Sijaiset Muut määräaikaiset Yht ,0-29 Keskushallinto yht SIVISTYSTOIMI Vakinaiset ,9-1 Sijaiset ,3-21 Muut määräaikaiset ,9 72 Sivistystoimi yht ,0 50 TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ Vakinaiset ,5-11 Sijaiset 8 6 2,3-2 Muut määräaikaiset ,2-3 Tekniikka ja ympäristö yht ,0-16 PERUSTURVA Vakinaiset ,5-30 Sijaiset ,7-29 Muut määräaikaiset ,8-6 Perusturva yht ,0-65 HYVINKÄÄN VESI Vakinaiset ,3 1 Sijaiset 0 0 0,0 0 Muut määräaikaiset 1 2 5,7 1 Hyvinkään Vesi yht ,0 2 Kaikki yhteensä * Keskushallinto: kaupingin kanslia, talousosasto, henkilöstökeskus, viestintä

9 6 Kaupungin palveluksessa oli määräaikaisia työntekijöitä 482. Määräaikaisten työntekijöiden määrä on kokoaikaisten työntekijöiden määrän tapaan laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisuuden perusteena sijaisuus oli 236 työntekijällä. Muilla määräaikaisuuden perusteilla oli töissä 246 henkilöä. Sijaiset ovat toimialoilla, joissa henkilöstömäärä muutoinkin on suurin. Muilla perusteilla olevia määräaikaisuuksia on selkeästi eniten sivistystoimessa. Palkattomalla virka- tai työvapaalla oli 330 henkilöä (v luku oli 300 ja vuonna 2013 luku oli 327). Em. työntekijöillä on useimmissa tapauksissa sijaiset Koko henkilöstö / % % % % % % Kokoaikaiset , , , , ,1 Osa-aikaiset , , , , , , , , , ,0 Osa-aikatyötä tekevien määrä on kasvanut 34 henkilöllä (9,5 %). Kun vastaavasti kokoaikaisen henkilöstön määrä on vähentynyt 95 henkilöllä (3,8 %), on osa-aikaisen henkilöstön osuus kasvanut 13,9 prosenttiin kaikista työntekijöistä. Tämä on korkein luku 2010-luvulla.

10 7 3 HENKILÖSTÖRAKENNE 3.1 Henkilöstön ikärakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuosina ,0 46,5 46,8 46,6 46,6 46,6 46,3 46,5 46,0 46,3 45,5 45, Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on laskenut hitaasti vuodesta 2009 lukien. Vuonna 2014 keski-ikä kuitenkin kääntyi lievään nousuun ja oli 46,5 vuotta. Määräaikainen henkilöstö on ollut keski-iältään noin kymmenen vuotta nuorempaa kuin vakituinen henkilöstö. Vuoden 2014 määräaikaisen henkilöstön keski-ikä oli 39,2 1 vuotta (ed. vuonna 38 vuotta). Kunta-alan henkilöstön keski-ikä oli vuonna ,7 vuotta, vuonna ,0 vuotta ja vuonna ,5 vuotta. Vuoden 2014 keski-ikä lukuja ei ole vielä saatavissa. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on korkein keskushallinnossa ja matalin perusturvassa. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Keskushallinto 49,8 48,3 49,5 50,6 50,1 49,8 49,8 Sivistystoimi 46,0 45,8 45,6 45,2 45,5 45,5 45,9 Tekniikka ja ympäristö 48,4 49,1 48,2 48,6 49,4 49,1 49,3 Perusturva 46,2 46,0 46,1 46,0 45,0 45,0 45,0 Hyvinkään vesi 51,0 49,9 49,7 49,2 49,2 49,8 49,8 Vakinaisten keski-ikä 46,8 46,6 46,6 46,6 46,3 46,3 46,5 1 KT kuntatyönantajat

11 8 Ikäryhmissä 45-49, ja vuotiaat (vakituinen henkilöstö) on eniten työntekijöitä eli yhteensä työntekijää. Vuosi sitten lukumäärä oli eli vähennystä oli yhteensä 16 työntekijää (1,4 %) vuotiaat oli ainoa ikäluokka, jossa henkilöstömäärä kasvoi: kasvua oli 10 henkilöä (2,7 %). Vakinaisen henkilöstön ikärakenne naiset/miehet * * vuotiaita yht. 9 Naiset Miehet Vakinaisen henkilöstön määrä ikäryhmittäin Vakinaisen henkilöstön osalta vuonna 2014 suurimmat suhteelliset henkilöstömäärän pienentymiset kohdistuivat nuorimpaan ja vanhimpaan ikäluokkaan: nuorimman ns. ikäluokan eli 24 - vuotiaiden työntekijöiden määrä väheni yhdeksällä työntekijällä (21,4 %) ja vanhimman eli vuotiaiden työntekijöiden määrä väheni kolmella (-25,0 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Alle 30- vuotiaiden ikäryhmissä työntekijöiden määrä on vähentynyt 18 työntekijällä (10,3 %) vuodesta Näin ollen alle 30-vuotiaita vakituisia työntekijöitä oli vuoden päättyessä yhteensä 156. Hyvinkään kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä 43,7 % on yli 50 -vuotiaita. Yli 50 -vuotiaiden suhteellinen osuus laski 0,2:lla.

12 9 Hyvinkään kaupungin palveluksessa olevien yli 65-vuotiaiden vakinaisten työntekijöiden määrä on pienentynyt viime vuodet hitaasti: Ikäryhmä on ikäluokka, johon osuu suurin osa normaaliaikaan tapahtuvista eläköitymisistä. Suurin osa eläkkeelle jäävistä toteuttaa eläkkeelle jäännin suhteellisen lähellä henkilökohtaista eläkeiän saavuttamisikää. Määräaikaisen henkilöstön ikärakenne naiset/miehet Naiset Miehet yht. 16 yli 65 yht. 17 Määräaikaisen henkilöstön ikärakenne poikkeaa merkittävästi vakituisen henkilöstön ikäjakaumasta. Määräaikaisia tehtäviä tekevästä henkilöstöstä valtaosa on alle 40-vuotiaita. Henkilöstön ikärakenne 2014 Palvelujakson tyypin mukaan Ikä Vakinaiset % Määräaikaiset % yht. % , ,7 99 3, , , , , , , , , , , , , ,2 46 9, , , , , ,9 38 7, , ,5 16 3, , ,4 17 3,5 26 0,9 Yht , , ,9 Suurin ikäluokka kaupungin palveluksessa olevista ovat siis vuotiaat työntekijät. Ns. tasapainoisemman ikäjakauman aikaansaamiseksi alle 35-vuotiaiden rekrytointia tulisi edistää edelleen kaikissa hallintokunnissa.

13 Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön sukupuolijakauma % Vakinaiset Määräaikaiset Kaikki % 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Miehet Naiset Sukupuolijakaumaltaan Hyvinkään kaupunki on hyvin naisvaltainen työyhteisö. Miesten osuus kaikista työntekijöistä on 16,5 %. Miesten osuus koko henkilöstöstä kasvoi hieman v aikana Miehet 17,2 16,7 16,4 16,1 15,6 15,9 16,5 Naiset 82,8 83,3 83,6 83,9 84,4 84,1 83,5 Sukupuolten välisen tasa-arvon (määrän kannalta tarkasteltuna) naisvaltaisin toimiala on perusturva ja vastaavasti miehisin on tekniikka ja ympäristö. Miesten ja naisten osuudet henkilöstöstä Keskushallinto Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Perusturva Hyvinkään vesi Yht.(ilman työll.) Työll. Yhteensä Miehet Naiset %

14 Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytointi Ulkoinen vaihtuvuus oli vuonna 2012 jopa 14,1 % ja 11,5 % vuonna Vuonna 2014 vaihtuvuus oli alhaisin moneen vuoteen ollen 10,3 %. Muutosta edelliseen vuoteen tuli -1,2 %. Henkilöstön vaihtuvuus on suurinta keskushallinnon ja perusturvan toimialalla. Ilman eläkkeelle jääneitä ulkoinen vaihtuvuus oli 6,8 %, edellisvuoden luku oli 8,9 %. Alkaneet palvelussuhteet Päättyneet palvelussuhteet Keskim. henkilöstölukumäärä 2014 Vaihtuvuus % 2013 Vaihtuvuus % 2012 Vaihtuvuus % 2011 Vaihtuvuus % Toimiala Keskushallinto ,5 14,6 10,9 17,1 10,6 Sivistystoimi ,7 6,7 8,4 11,2 9,4 Tekniikka ja ympäristö ,5 7,2 9,9 5,3 8,8 Perusturva ,0 14,2 16,4 19,5 16,1 Hyvinkään Vesi ,9 6,1 3,1 14,5 14,4 Yhteensä ,7 10,3 11,5 14,1 11,7 Hyvinkään kaupunki sijaitsee alueella, jossa osaavasta työvoimasta kilpaillaan voimakkaasti ja työpaikkoja on suhteellisen hyvin tarjolla. Toimintaympäristön lisäksi vaihtuvuuteen vaikuttavat monenlaiset tekijät; Hyvinkään työnantajakuva, palkkaukselliset tekijät sekä henkilö- tai perhekohtaiset tekijät. Selvää yksittäistä selittävää tekijää ulkoisen vaihtuvuuden pienentymiselle ei ole. Jatkossa sähköisen lähtöhaastattelun myötä on mahdollista saada kootumpaa informaatiota vaihtuvuuden taustoista. Rekrytointitoimisto rekrytoi Hyvinkään kaupungin kotihoidon, terveyskeskussairaalan, vanhainkotien, päiväkotien ja peruskoulujen yksiköille henkilökuntaa erimittaisiin sijaisuuksiin, sijoittaa kotihoidon, vanhainkotien ja terveyskeskussairaalan varahenkilöt yksiköihin akuuttien sijaistarpeiden perusteella sekä huolehtii terveyskeskussairaalan varahenkilöiden työvuorosuunnittelusta. Elintarvike- ja ympäristölaboratorion lakkauttamisen myötä rekrytointitoimistoon keskitettiin koko kaupunkia koskevat työntarjoamisvelvoitteen mukaiset toiminnot sekä siihen liittyvät vuorotteluvapaasijaisuuksien täyttämiset. Lisäksi rekrytointitoimisto toimii tukiyksikkönä vakinaisen henkilökunnan rekrytoinneissa ja hallinnoi pääkäyttäjän ominaisuudessa Kuntarekry -rekrytointiohjelmaa. Rekrytoimiston ammatillisuutta ja palvelutarjontaa laajennetaan jatkossa siten, että toimisto hoitaa kaikki kaupungin rekrytoinnit ja toimistoon keskittyy työpaikkahaastatteluun, osaamisen ja potentiaalin havainnointiin sekä rekrytointiviestintään liittyvä erikoisammattitaito. Rekrytointitoimisto edustaa kaupunkia erilaisissa rekrytointitapahtumissa. Tarkasteluvuonna Hyvinkään kaupunki oli mukana kahdessa tapahtumassa. Alkuvuodesta 2014 toimistoa työllisti nuorten kesätyöhaku. Toimisto vastasi 70 kesätyöntekijän rekrytointiprosessista. Rekrytointitoimiston strategiset päämäärät Välittää työyksiköihin sijaisia Vastata varahenkilöstön työvuorosuunnittelusta ja varauksista Uusien sijaisten haastattelu ja rekrytointi Sijaisten työsuhdeneuvonta Kehittää toimiston palveluita vastaamaan paremmin työyksiköiden ja sijaisten tarpeisiin Välittää eteenpäin positiivista työnantajakuvaa Hyvinkään kaupungista Vastata nuorten ja opiskelijoiden kesätöiden rekrytointiprosessista Luoda verkostoja alan oppilaitoksiin Tarjota tukipalveluita vakinaisen henkilökunnan rekrytointiin

15 12 Rekrytointipyynnöt ja toteuma Kotihoito, vanhainkodit ja tk-sairaala Rekrytointipyynnöt Toteutuneet pyynnit Toteutumaprosentti 92,7 91,9 88,1 93,6 Päivähoito Rekrytointipyynnöt Toteutuneet pyynnit Toteutumaprosentti 92,1 90,1 91,1 95,5 Peruskoulut Rekrytointipyynnöt Toteutuneet pyynnöt Toteutumaprosentti 0 93,8 97,9 96,8 Vuoden aikana haastatteluja yhteensä: Rekrytointitarve Kaupungin kannalta on tärkeää arvioida toiminnoittain tulevaa rekrytointitarvetta. Rekrytointitarve vuosien aikana on arvioitu käyttäen hyväksi KEVA:n eläköitymisennusteita ja vaihtuvuustilastoja. KEVA:n Hyvinkään tilasto henkilökohtaisen eläkeiän täyttymisestä perustuu marraskuussa 2012 kaupungin palveluksessa olleen henkilöstön eläkeikätietoihin. Talousarvion 2015 sisältämä arvio/suunnitelma henkilöstömuutoksista v merkitsee henkilöstömäärän vähentymistä noin 50 työntekijällä. Arvioitu rekrytointitarve vuosille vakinaisiin palvelussuhteisiin: Hyvinkään rekrytointitarve Yhteensä Eläköityminen Lähtövaihtuvuus Uusrekrytointi Toiminnan tehostaminen/toimintatapojen muutos Yhteensä Arvioitu rekrytointitarve vuosina on vuosittain noin 8,5 prosenttia vakituisesta henkilöstöstä. Yhteensä kahden vuoden aikana rekrytointitarve on noin 17 prosenttia kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä.

16 13 4 POISSAOLOT 4.1 Poissaolot eri syistä Henkilöstön poissaolot lisääntyivät 3,8 % viimevuonna. Poissaolopäivistä palkallisia oli 65,8 % ja palkattomia 34,2 %. Kun poissaoloja tarkastellaan poissaolon syyn perusteella, havaitaan poissaoloissa pääsääntöisesti kasvua: vuosiloma- ja säästövapaapoissaoloja kertyi päivää (4,22 %) edellisvuotta enemmän, sairauspoissaolopäiviä 418 päivää (1,0 %) enemmän ja koulutuspoissaoloja 368 päivää (3,7 %) edellisvuotta enemmän POISSAOLOT Palkat Päivät Palkat Päivät Asevelvollisuus ym Julkinen tehtävä Koulutus Kuntoutus Lomautus Osa-aikaiset poissaolot Perhevapaat Sairauslomat Tapaturmat ja ammattitaudit Tasoitusvapaat Työssä muualla Virkavapaus / työloma/vuorotteluv Vuosil / lrv säästövp Muut poissaolot Tapaturmista johtuvia poissaolopäiviä oli 285 (12,2 %) edellisvuotta vähemmän. Tämä on erityisen myönteinen asia siksi, että tätä ennen tapaturmien ja ammattitautien seurauksena tapahtuneet poissaolot olivat olleet kolme vuotta peräkkäin kasvussa. Koulutus Vakinaiset Määräaik. Yhteensä 2014 pv pv pv Täydennyskoulutus, ulkoinen Täydennyskoulutus, sisäinen Uudelleenkoulutus Jatkokoulutus Ammattiyhdistyskoulutus Yhteinen koulutus Muu koulutus Yhteensä Kaikki koulutuspäivät vakinaiset määräaikaiset yhteensä Koulutuspäivien määrä on ollut tarkasteluajanjaksolla ollut pääsääntöisesti laskussa. Vuosi 2013 on tuonut tähän muutoksen, koulutuspäivien määrä on kasvanut n. 17 %. ja vuonna 2014 kasvu on ollut 3,7 %.

17 Terveysperusteiset poissaolot Vuonna 2014 vakinaisen henkilöstön terveysperusteiset poissaolot nousivat hieman ollen 15,3 päivää/henkilö. Poissaolot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,2 päivää eli 1,1 %. Hyvinkään kaupunki tilastoi sairauspäivät kalenteripäivinä; toinen tapa on mitata sairaspäiviä suhteuttaen ne työpäivien lukumäärään. Perusturvassa sekä ateria- ja puhtauspalveluissa on suurimmat poissaolot henkeä kohden. Vuodelle 2014 keskushallinnon luvuista on erotettu ateria- ja puhtauspalveluhenkilöstö (n 240 henkilöä). Tämä selittänee sen, miksi keskushallinnon terveysperusteiset poissaolot henkeä kohden ovat laskeneet: ateria- ja puhtauspalveluiden henkilöstön työ on fyysisesti raskaampaa kuin keskushallinnossa keskimäärin. Toimiala 2010 Muutos ed. vuoteen % 2011 Muutos ed. vuoteen % 2012 Muutos ed. vuoteen % 2013 Muutos ed. vuoteen % 2014 Muutos ed. vuoteen % Keskushallinto 20, ,6-4 21,5 9,7 17,2-20,0 16,7-2,9 Sivistystoimi 10,5-5 13, ,1-3,0 11,4-13,0 13,0 14,0 Tekniikka ja ympäristö 13, ,7 6 14,2-3,4 14,4 1,4 11,3-21,5 Perusturva 18,7-1 20, ,8-14,4 19,1 7,3 18,6-2,6 Hyvinkään vesi 23, , ,3 5,9 6,9-51,7 4,4-36,2 Ateria- ja puhtauspalvelut 18,1 Koko kaupunki 16,5 1 16, ,8 15,1-5,6 15,3 1,1 Pv/ henkilö -tiedot saatu jakamalla vuoden terveysperusteiset poissaolopäivät vuoden henkilöstömäärällä (2517) Terveysperusteiset poissaolot sisältävät myös työtapaturmien ja ammattitautien aiheuttamat sairauspoissaolot Terveysperusteiset poissaolot suhteutettuna HTV (henkilötyövuosi) lukuun eli poissaolot tehtyä HTV:tä kohden oli ,1 kalenteripäivää. TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT Vakinaiset Sairauspoissaolot pv % pv % pv % 1-3 päivää , , ,1 4-5 päivää , , , päivää , , , päivää , , , päivää , , ,5 yli 180 päivää , , ,5 osa-aikaisten s-poissaolot 843 2, , ,2 Yht , , ,0 Vakituisen henkilöstön poissaoloista 19,1 % on lyhytaikaisia, enintään kolmen päivän pituisia. Lyhyiden poissaolojen määrän on laskenut hieman. Poissaoloista 27,3 % on alle viiden päivän poissaoloja, joihin ei pääsääntöisesti edellytetä lääkärintodistusta. Aiemmin omalla ilmoituksella on saanut olla pois enintään kolme päivää, mutta vuonna 2014 raja nostettiin viiteen päivään. Tällä rajan nostolla ei näyttäisi olevan vaikutusta sairauspoissaolojen lisääntymiseen. Alle viiden päivän poissaolojen määrä on vähentynyt 228 päivällä (2,2 %). Pituudeltaan päivän poissaoloja on 50,2 % poissaoloista ja yli 60 päivän poissaoloja 28,6 %. Töihin paluu on monesta eri syystä sen hankalampaa mitä pidempään poissaolo on jatkunut. Siksi yli 60 päivää jatkuneiden sairauspoissaolojen syiden ehkäisyyn on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

18 15 Vakinaisen henkilöstön terveysperusteisten poissaolopäivien määrä 2014 oli päivää ja poissaolleita henkilöitä oli yhteensä 1818 (1882). Terveysperusteisesti poissaollutta työntekijää kohden poissaolopäiviä kertyi yhteensä 20,4 (19,6). Koko henkilöstön (vakituiset ja määräaikaiset yhteensä/ ilman työllistettyjä) terveysperusteisten poissaolojen lukumäärä oli (42 307) kalenteripäivää ja terveysperusteisia poissaoloja poissaollutta kohden oli 18,3 (17,5) päivää. Vakinaisesta henkilöstöstä siis 22,5 % ei ollut yhtään terveysperusteista poissaolopäivää. Poissaolopv / hlö/ poissaolleet Poissaolopv / hlö / vakinainen henkilöstö Vakinaiset Poissaolleiden Henkilöitä, joilla Ikäryhmä lukumäärä ei poissaoloja ,4 12, ,8 18, ,5 14, ,6 14, ,5 13, ,5 13, ,8 18, ,5 15, ,5 19,7 Yht ,4 15,8 Terveysperusteisten poissaolojen määrä / työntekijä kasvaa iän myötä. Työkyvyn ylläpito ja ennalta ehkäisevä toiminta tuottanee parhaiten kohdistamalla toimenpiteet yli 55 vuotiaisiin työntekijöihin. Hyvinkään kaupunki seuraa (TTH) terveysperusteisia poissaoloja eri syiden mukaan luokiteltuna. Merkittäviä muutoksia eri terveysperusteisten poissaolojen volyymissä ei ole tapahtunut seurantajaksolla. Terveysperusteiset poissmolot syyn mukmmn Tuki- ja liikuntaelinsairaus Hengityselinten sairaudet Muut Mielenterveys Tapaturmat Tartuntataudit Kasvaimet Sydän- ja verisuonisairaus % Yhteenvedon pohjana on terveysperusteista poissaolopäivää. Muutoksena aikaisempiin yhteenvetoihin vuosien 2013 ja 2014 tilastosta puuttuvat omalla vakuudella ilmoitetut terveysperusteiset poissaolot. Terveysperusteisten poissaolojen syyseuranta on toteutettu Pegasostietojärjestelmän mahdollistamissa puitteissa.

19 16 5 PALKKAUSJÄRJESTELMÄT 5.1 Palkkausjärjestelmä Hyvinkään kaupungissa sovelletaan ja maksetaan palkkoja KVTES, TS, TTES, OVTES sekä lääkärisopimukseen perustella. Eri sopimusaloihin kuului v palkansaajia seuraavasti: KVTES 1939 TS 139 TTES 118 OVTES 569 LS 72 YHT: 2828 Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset astuivat voimaan Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta loppuen vuoden 2017 alussa. Ensimmäiset 22 kk ( ) muodostavat ensimmäisen jakson ja toiset 13 kk ( ) toisen jakson. Kunta-alan palkkoja korotettiin ensimmäisellä jaksolla sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla oli keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvien henkilöiden tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 20 euroa ja tuntipalkkaisen henkilöstön (TTES) yleiskorotus toteutettiin tarkistamalla perustuntipalkkoja senttiä tunnilta. Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytettiin 0,58 %:n yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen. Lääkärisopimuksen (LS) osalta korotuksia kohdistui vain kunnallisten eläinlääkärien palkkoihin. Uudet vuosilomamääräykset astuivat voimaan maaliskuussa 2014 ja ne on otettu huomioon kuntaalan sopimuksissa Vuosilomalain muutokset koskevat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä. Kokonaisuutenaan sopimukset nostavat kunta-alan työvoimakustannuksia ensimmäisen 22 kuukauden aikana keskimäärin 1,2 %. Hyvinkään kaupunki toimii palkkauksen perusteiden järjestämisessä kunta-alan suositusten ja määräysten mukaisella tavalla. Kaupungissa on tehty usean vuoden ajan systemaattista kehittämistyötä tehtävänvaativuuden arviointijärjestelmän luomisessa ja päivittämisessä. Tarkasteluvuonna jatkettiin hallintohenkilöstön TVA kriteeristön laadintaa. Valmiiksi saatiin viestinnän ja palkkatuella työllistetyn henkilöstön tehtävänvaativuuden arviointijärjestelmät. Lisäksi perusopetuksen ja lukion TVA kriteeristöä päivitettiin.

20 17 6 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 6.1 Työvoimakustannukset muutos % 1. Työvoimakustannukset yhteensä ,4 2. Palkat ja palkkiot yhteensä ,0 Vuosiloma-ajan palkat ,4 Terveysperusteisten poissaolojen palkat ,8 Perhevapaiden palkat ,6 Muut lakisääteiset poissaolojen palkat ,7 Henkilöstökulut %:na toimintakuluista ,1 Palkkojen osuus toimintakuluissa % ,7 Palkat asukasta kohden ,5 3. Eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut ,9 KVTEL&VEL ,9 Varhe ,0 Eläkeperusteinen ,6 Muut henkilösivukulut ,0 4. Muut kustannukset Rekrytointikustannukset ,5 5. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto netto ,9 Koulutus ja kehittäminen ,8 Kuntoutus Muut (virkistys, työpaikkaruokailu, suojavaatteet, ,9 luontaisedut) Työvoimakustannukset vähenivät vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna eurolla eli vähennystä oli 0,4 % Muutos 2012/2013 4,6% 5,5 Me Muutos 2011/2012 5,0% 5,8 me Muutos 2010/2011 4% 4,4 Me Muutos 2009/2010-1,5 Me Vertailun vuoksi todettakoon, että yhden verotuloprosentin (kunnallisvero) tuotto kaupungille on noin 8 Me. Vuosiloma-ajalta maksetut palkat sekä lomakorvaukset ja lomarahat olivat n. 8,1 milj. euroa. Henkilöstökulujen suhteellinen osuus toimintakuluista on hienoisessa laskussa. Lisäksi vuosilomasijaisten palkkakulut olivat euroa. Palkattomien vapaaehtoisten vapaiden (ns. 361 vapaat) tuoma henkilöstömenosäästö oli 2011 vuonna n euroa, vuonna euroa ja vuonna 2013 n euroa. Säästöä saatiin vuonna 2014 n euroa ja vapaita pidettiin päivää. Vuonna 2013 vapaita pidettiin päivää.