Ihmisen mittainen työura? SAK:n näkemyksiä työurien pidentämisestä ja kestävästä eläketurvasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmisen mittainen työura? SAK:n näkemyksiä työurien pidentämisestä ja kestävästä eläketurvasta"

Transkriptio

1 Ihmisen mittainen työura? SAK:n näkemyksiä työurien pidentämisestä ja kestävästä eläketurvasta

2 Tammikuu 2012 Lisätiedot: Kaija Kallinen puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 SAK Ihmisen mittainen työura? 1 SISÄLLYS 1 UUSI VAIHE TYÖURANEUVOTTELUISSA... 3 Hallitusohjelmassa neuvottelusitoumus... 3 Eläkeneuvottelut aloitettu TYÖURIEN PITUUS, ELÄKETURVAN TASO JA ELÄKKEIDEN RAHOITUS LIITTYVÄT YHTEEN TYÖURIEN PITUUS: TAVOITTEET JA TOTEUTUNUT KEHITYS... 6 Eläkeikäkiistasta työurien pidentämiseen... 6 Työurat ovat pidentyneet myös loppupäästä... 6 Ikääntyvien työllisyysasteet nousussa jo pitkään... 7 Nuorempien ikäluokkien työllisyysasteissa laskua... 9 Pitkäaikaistyöttömyys lisää työkyvyttömyysriskiä... 9 Elinajanodotteissa isot erot väestöryhmien välillä Opintojen aloittamisessa viiveitä ja koulutuksessa keskeytyksiä MIKSI TYÖELÄKETURVAN RAHOITUKSESTA SOPIMINEN ON TÄRKEÄÄ? Mistä rahat eläkkeisiin? Rahastointi ei ole itsetarkoitus Työeläkemaksuista tarvitaan sitova sopimus Miten varmistetaan julkisten alojen työeläkkeiden rahoitus? Kaikki työeläkerahastot luetaan osaksi julkista taloutta SAK:N KEINOT TYÖURIEN PIDENTÄMISEKSI Työllisyys on ykkösasia Kaikille oikeus koulutukseen ja osaamisen päivittämiseen Nuorten yhteiskuntatakuu vihdoin todeksi Työkyvyttömyyttä ehkäistävä varhaisella puuttumisella Työterveys on työpaikkojen asia Terveyseroja kavennettava Kuntoutusprosessit toimiviksi Työttömät työnhakijat ajoissa terveystarkastuksiin Työaika joustamaan työntekijöiden tarpeiden mukaan... 20

4 2 SAK Ihmisen mittainen työura? Työnantajille enemmän vastuuta työurien pidentämisestä Eläkeuudistuksen innovaatiot tuottavat tulosta Miten työurien pidentämisessä pitäisi edetä? MITEN SAK PARANTAISI ELÄKETURVAN TASOA? Kaikilla ei ole mahdollisuutta jatkaa työssä Työkyvyttömien eläkkeitä parannettava Eläke kertymään jo 15-vuotiaana Eläkkeiden piiloleikkauksesta luovuttava ELÄKETURVAN LAKISÄÄTEISYYDESTÄ JA KATTAVUUDESTA PIDETTÄVÄ KIINNI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA LIITE 1 Työmarkkinajärjestöjen laajennetun eläkeneuvotteluryhmän kokoonpano LIITE 2 Työuraväännön lyhyt historiikki... 33

5 SAK Ihmisen mittainen työura? 3 IHMISEN MITTAINEN TYÖURA? SAK:n näkemyksiä työurien pituudesta ja kestävästä eläketurvasta Tämä puheenvuoro esittelee SAK:n näkemyksiä kolmesta toisiinsa liittyvästä kokonaisuudesta: Millä keinoilla työuria voidaan pidentää? Miksi yksityisten ja julkisten alojen työeläkkeiden rahoituksesta sopiminen on tärkeää? Miten työntekijöille voidaan turvata riittävä eläketaso? 1 UUSI VAIHE TYÖURANEUVOTTELUISSA Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet työurien pidentämiseen ja keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän myöhentämiseen jo 1990-luvulta lähtien. Työurien pidentämisen parhaista keinoista ay-liikkeellä ja työnantajajärjestöillä on ollut erilaisia näkemyksiä. Siitä huolimatta työmarkkinaosapuolet ovat tehneet monia yhteisiä esityksiä työurien pidentämisestä. Hyviä esimerkkejä ovat vuoden 2005 eläkeuudistus ja Ahtelan työelämätyöryhmän esitykset osaamisen ja työkyvyn ylläpitämiseksi vuonna Siitä lähtien, kun pääministeri Matti Vanhanen helmikuussa 2009 esitti vaatimuksensa joustavan eläkeiän alarajan nostamisesta 63 vuodesta 65 vuoteen, kysymys eläkeiästä on hallinnut työurakeskustelua. Näin siitä huolimatta, että asiantuntijat pitävät työelämän kehittämistä sekä työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitämistä työurien pidentämisen kannalta ensiarvoisina keinoina. Työnantajapuolelle lakiin kirjatun eläkeiän nostaminen tuntuu olevan tärkein yksittäinen kysymys. Ay-liikkeessä katsotaan, ettei yksioikoinen eläkeiän liikuttelu ole ratkaisu työurien pidentämiseen. Hallitusohjelmassa neuvottelusitoumus Työmarkkinaosapuolet esittivät itse Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjaukset eläkeasioista. Niinpä hallitusohjelman mukaan ay-liike ja työnantajajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisut työurien pidentämisestä, työeläkkeiden rahoituksen turvaamisesta ja riittävän eläketurvan varmistamisesta. Kirjauksen mukaan myös julkisten alojen eläketurvan rahoitus on varmistettava. Hallitusohjelmassa toistetaan jo maaliskuussa 2009 sovittu tavoite keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän (eli 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odotteen) noususta 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Sen sijaan lakiin kirjatun joustavan vuoden eläkeiän muutoksista ei hallitusohjelmassa sanota mitään. Hallitusohjelmassa katsotaan työurien pidentämistä laajasti ja toistetaan tavoite pidentää työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää työkyvyttömyyden syiden torjuntaan ja ammattitaidon kehittämiseen läpi koko työuran.

6 4 SAK Ihmisen mittainen työura? Hallitusohjelman talouspoliittisessa osassa työeläketurvan rahoituksen vahvistaminen mainitaan useaan otteeseen. Se on kytketty hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja julkisen talouden kestävyyteen eli samaan kokonaisuuteen kunta- ja valtiontalouden kanssa. Eläkeneuvottelut aloitettu Syyskuun 2011 lopulla sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko lähetti kirjeen työmarkkinaosapuolille. Siinä hän esitti, että työmarkkinajärjestöt laatisivat eläkeneuvotteluryhmässään mahdollisimman nopeasti ehdotukset toimenpiteiksi, joilla hallitusohjelman tavoitteet työurien pidentämisestä, eläketurvan riittävyydestä ja sen rahoituksen kestävyydestä toteutettaisiin. Lisäksi ministeri esitti, että tähän eläkeneuvotteluryhmän työhön osallistuisivat myös sosiaali- ja terveysministeriön, valtionvarainministeriön ja kuntien eläkevakuutuksen edustajat. Ministeri Risikon toiveen mukaisesti työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä on aloittanut hallitusohjelmassa määritellyn tehtävänsä. Työryhmän koollekutsuja on Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala (ryhmän kokoonpano liitteessä 1). SAK, STTK ja Akava ovat painottaneet, että eläkeneuvotteluryhmän rinnalla on välttämätöntä edistää määrätietoisesti osaamista, työkykyä ja työelämän kehittämistä koskevia työurien pidentämisen edellytyksiä. Näitä asioita koskevia hankkeita sisältyy hallitusohjelmaan ja raamisopimukseen, ja niiden seuranta on sovittu tehtäväksi työmarkkinajärjestöjen työelämätyöryhmässä (Ahtelan työryhmä). Lisäksi työelämäryhmässä etsitään uusia, erityisesti työpaikkatason toimia, joilla voidaan parantaa mahdollisuuksia pidentää työuria.

7 SAK Ihmisen mittainen työura? 5 2 TYÖURIEN PITUUS, ELÄKETURVAN TASO JA ELÄKKEIDEN RAHOITUS LIITTYVÄT YHTEEN Työeläke karttuu ja kustannetaan työn tuloksista. Työtä tekemällä työntekijä tienaa sekä palkkaa että eläkettä. Työeläkettä onkin osuvasti nimetty jatkopalkaksi. Jokainen ansaittu ja työeläkevakuutettu euro kartuttaa työeläkettä. Työeläkkeen tasoon vaikuttaa palkan ohella työvuosien määrä ja se, miten yhtenäinen työhistoria on. Mitä useampina vuosina ja mitä vähemmin katkoksin työntekijällä on mahdollisuus tehdä palkkatyötä, sitä paremman työeläkkeen hän saa kartutetuksi. 1) Työntekijällä on siis myös eläketurvansa takia syy tavoitella pitkää ja mahdollisimman ehyttä työuraa. Tärkein edellytys työurien pitenemiselle on se, että työtä on tarjolla mahdollisimman monelle työikäiselle. Työurien pidentäminen ja työikäisten työllisyysasteen nostaminen ovat itse asiassa sama asia. Korkea työllisyysaste ja pitemmät työurat vahvistavat muun muassa julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusta: mitä useampi työllinen, sitä enemmän kertyy verotuloja ja sosiaalivakuutusmaksuja. Hyvä työllisyys ja pidemmät työurat ovat siis sekä työntekijöiden että julkisen talouden etu. Jos työmahdollisuuksia on kaikille ja jos työhön osallistumisen aika elinajasta lisääntyy, kuntien ja valtion taloutta on helpompi pitää tasapainossa. Työeläketurvan rahoitukselle parantuvat työllisyysasteet ja pitemmät työurat ovat sekä vahvistus että haaste. Jos yhä useampi Suomessa asuva on palkkatyössä ja jatkaa työuraansa, myös palkkasumma nousee ja sen perusteella maksettava työeläkemaksutulo kasvaa. Näin ollen lyhyellä aikavälillä työeläkerahoitus vahvistuu. Pidentyvät työurat merkitsevät tekijöilleen myös parempia eläkkeitä, ja aikanaan siis myös kasvavia eläkemenoja. Jos työntekijät laajassa mitassa pystyvät jatkamaan työuraansa täytettyään 63 vuotta, se nostaa pitkällä aikavälillä entisestään työeläkemaksujen kustannuksia ja nousupainetta. 1) Myös joidenkin työnteon katkosten kuten sairaus- ja työttömyyspäivärahakausien ajalta karttuu eläkekettä, mutta ei täyden palkan mukaan. Äitiys- ja vanhempainvapaat, joilta maksetaan ansiosidonnaisia päivärahoja, eivät nykyisin heikennä eläketurvaa.

8 6 SAK Ihmisen mittainen työura? 3 TYÖURIEN PITUUS: TAVOITTEET JA TOTEUTUNUT KEHITYS Ratkaisua työurien pidentämisen ja keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nousun keinoista on etsitty jo useassa työryhmässä. Tavoite on kaikkien tahojen hyväksymä, mutta keinoista väännetään edelleen. Työryhmien työn aikana työurat ovat edelleen pidentyneet, todellinen eläkkeelle siirtymisen ikä noussut ja työkykyisten halu jatkaa töissä vahvistunut. Mutta vielä riittää parannettavaa. Eläkeikäkiistasta työurien pidentämiseen Keväästä 2009 jatkunut työuravääntö ei ole mennyt hukkaan, päinvastoin. Ensinnäkin keskustelu työurien pidentämisestä on laajentunut: nyt ymmärretään, että työurien pidentämisen avaimet ovat työelämän kehittämisessä sekä työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitämisessä ja että työuran viimeiset vuodet ja eläkeikä ovat liian kapea näkökulma työura-asiassa. Toiseksi on syytä huomata, että työkykyä ja osaamista koskevissa asioissa on myös tehty konkreettisia muutosesityksiä, joista osa on edennyt lainsäädännöksi ja osan jatkovalmistelu on käynnissä hallitusohjelmaan pohjautuen. Myös raamisopimukseen sisältyy useita työurien pidentämistä edistäviä hankkeita. Kolmanneksi on tärkeää, että eläkeneuvotteluihin on työurien pidentämisen ja keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän rinnalle nostettu tavoitteeksi varmistaa riittävä eläketurva ja työeläkkeiden rahoitus. Työurat ovat pidentyneet myös loppupäästä Kun eläkeikäkeskustelu lähes kolme vuotta sitten alkoi, keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä (oikeammin 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote) oli 59,4 vuotta. Vuonna 2010 se oli 60,4 vuotta. Kehitys on siis ollut ennakoitua suotuisampaa. Kuvassa 1 on 25-vuotiaalle lasketun eläkkeelle siirtymisiän odotteen kehitys vuoden 2010 loppuun. Todellinen eläkkeelle siirtymisiän odote on viime vuosina kehittynyt odotuksia ja tavoitteita paremmin. Eläkkeelle siirtymisiän odote voidaan laskea minkä ikäiselle tahansa. Vuonna vuotiaan odote oli 61,4 vuotta ja vuonna 2010 jo 62,3 vuotta.

9 SAK Ihmisen mittainen työura? 7 Kuva 1 Eläkkeelle siirtymisiän odote on kehittynyt odotettua paremmin 63,0 Vuoden 2009 yhteisymmärrys: 62,5 tavoitteeksi 62,4 vuoteen ,0 61,5 25 vuotiaan odotteen nousu (musta viiva): mennessä (punainen viiva) 61,0 25 vuotiaan odotteen ,4 v. arvioitu nousu vuoden 60, ,4 v uudistuksessa 60,0 (sininen viiva) 59,5 59,0 58,5 58, Lähde: Työuratyöryhmän raportti, Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2011 Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten perusteella on mahdollista laskea eriikäisten miesten ja naisten niin sanottu työajan odote, jolla mitataan työmarkkinoilla olon pituutta. Eläketurvakeskuksen mukaan Suomessa on tapahtunut luvun taitteessa merkittävä käänne työurien pidentymisessä. Vuosituhannen alusta lähtien työajan odotteet ovat pidentyneet sekä naisilla että miehillä, mutta erityisesti 40 vuotta täyttäneillä naisilla ja 50 vuotta täyttäneillä miehillä. Vuosina eliniän odote piteni miehillä 2,6 vuotta ja naisilla 2,4 vuotta. Samaan aikaan työssäolovuosien määrä lisääntyi miehillä kaksi vuotta 35,2 vuoteen ja naisilla 3,6 vuotta 34,6 vuoteen (ks. Finnish Centre for Pensions, Working Papers 06/2011). Ikääntyvien työllisyysasteet nousussa jo pitkään Ikääntyvien, yli 55-vuotiaiden ikäryhmissä työllisyysasteet ovat nousseet selvästi jo 1990-lvun puolivälistä lähtien. Edes vuosien taantuma ei juuri tuonut takapakkia ikääntyvien hyvään työllisyyskehitykseen.

10 8 SAK Ihmisen mittainen työura? Kuva 2 Ikääntyvien työllisyysasteet ovat nousseet vuosina Lähde: Eläketurvakeskus Kuva 3 Ikääntyvien työllisyysasteet ovat kehittyneet paremmin kuin kaikkien työikäisten Lähde: Eläketurvakeskus

11 SAK Ihmisen mittainen työura? 9 Nuorempien ikäluokkien työllisyysasteissa laskua Vaikka ikääntyneiden työllisyysaste on noussut, alusta ja keskeltä työurat ovat lyhentyneet. On huolestuttavaa, että nuoremmissa ikäluokissa työllisyysasteet ovat laskeneet selvästi vuodesta 1989 (kuva 4). Osa laskusta selittyy sillä, että koulutusajat ovat pidentyneet ja työntekijät päivittävät osaamistaan myös myöhemmin työurallaan sekä hoitavat aiempaa enemmän lapsiaan ja muita omaisiaan. Yksi syy on myös 1990-luvun lamavuosista lähtien korkeaksi jäänyt pitkäaikaistyöttömyys. Tarkempi tutkimus ja analyysi työllisyysasteiden laskun syistä olisi enemmän kuin tarpeellinen. Kuva 4 Ikääntyvien työllisyysaste on noussut alusta ja keskeltä työurat ovat lyhentyneet Pitkäaikaistyöttömyys lisää työkyvyttömyysriskiä Joka neljättä työkyvyttömyyseläkettä edeltää pitkäaikainen työttömyys. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen ja Kelan rekisterien pohjalta tehdystä tutkimuksesta. 2) Pitkäaikainen työkyvyttömyyseläkepäätöstä edeltänyt työttömyys on yleisintä vuotiaiden ikäryhmässä ja harvinaisinta yli 55-vuotiaiden ikäryhmissä. Työttömyystaustaisten osuus oli suuri hermoston sairauksien sekä mielenterveyden häiriöiden perusteella eläkkeelle siirtyneillä. 2) Kelan tutkimusosasto, nettityöpapereita 26/2011. Tutkimusaineisto muodostui vuonna 2004 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä.

12 10 SAK Ihmisen mittainen työura? Elinajanodotteissa isot erot väestöryhmien välillä Kokonaisuutena Suomessa asuvan väestön terveydentila on parantunut, ja keskimääräinen elinikä on pidentynyt. Ei pidä kuitenkaan sulkea silmiä siltä, että väestöryhmien väliset terveyserot ovat viime vuosikymmenien aikana jopa kasvaneet. Elinajan odote on alhaisin työntekijämiehillä. Kun 35-vutoiailla ylemmillä toimihenkilöillä oli 1980-lvuun puolivälissä odotettavissa elinaikaa lähes viisi vuotta enemmän kuin työntekijämiehillä, ero oli vuoteen 2005 mennessä kasvanut kuuteen vuoteen. Samana ajanjaksona ylempien toimihenkilönaisten ja työntekijäryhmään kuuluvien naisten ero kasvoi runsaasta kahdesta vuodesta lähes kolmeen ja puoleen vuoteen. Elinajan odotteiden erot näkyvät vielä selvemmin vertailtaessa eri tuloryhmiä. Ylimpään tuloviidennekseen kuuluvalla 35-vuotiaalla miehellä oli vuonna 2007 odotettavissa 12,5 vuotta pitempi elinaika kuin samanikäisellä alimpaan tuloviidennekseen kuuluvalla miehellä. Naisilla vastaava ero oli lähes seitsemän vuotta. Opintojen aloittamisessa viiveitä ja koulutuksessa keskeytyksiä Suomessa korkeakouluopinnoista valmistutaan myöhemmin kuin monissa vertailumaissa. Yksi syy on se, että opintojen aloittaminen viivästyy. Reilusti alle puolet (40 %) ylioppilastutkinnon suorittajista aloittaa samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Lisäksi aloitettuja opintoja keskeytetään, kun opiskelijat saavat mieleisensä opiskelupaikan vasta usean yrityksen jälkeen. Myös ammatillisissa opinnoissa keskeyttäminen on iso ongelma, ja sekin johtuu usein siitä, että opiskelija ei ole päässyt ensisijaisesti haluamalleen opintolinjalle. Vuosittain ammatillisen koulutuksen keskeyttää lähes opiskelijaa, mikä on johtanut siihen, että noin 17 prosentilla 25-vuotiaista ei ole mitään perusasteen jälkeistä tutkintoa.

13 SAK Ihmisen mittainen työura? 11 4 MIKSI TYÖELÄKETURVAN RAHOITUKSESTA SOPIMINEN ON TÄRKEÄÄ? Mistä rahat eläkkeisiin? Suomessa on etuusperusteinen eläketurva. Se tarkoittaa, että eläketurvan sisältö on laissa määrätty, ja sitä varten on kerättävä riittävä rahoitus. Työeläkkeet rahoitetaan työeläkevakuutusmaksuilla. Työ- ja virkasuhteen palkkojen perusteella suoritettava työeläkemaksu jakautuu nykyään työnantajan ja työntekijän osuuteen. Työeläketurva rahoitetaan siis työn tuloksista. Suurin osa vuosittain kerättävästä työeläkemaksusta käytetään jo eläkkeellä olevien työntekijöiden eläkkeisiin. Yksityisillä aloilla on 1960-luvun alkupuolelta lähtien toteutettu niin sanottua osittaista rahastointia. Se tarkoittaa, että osa työntekijän palkan mukaan kerättävästä työeläkemaksusta rahastoidaan ja sijoitetaan hänen tulevaa eläkettään varten. Rahastoinnin takia eläkemaksuina on kerätty enemmän kuin jo maksussa oleviin eläkkeisiin on tarvittu. Lähivuosina eläkemeno näyttäisi ylittävän maksutulon, eli rahastojen purkaminen on kiihtymässä. Osittainen rahastointi muodostaa yksityisen sektorin työntekijöiden työeläkkeiden rahoitukseen jatkumon, jossa jokainen työtä tekevä sukupolvi rahoittaa sekä jo eläkkeellä olevien että oman sukupolvensa eläketurvaa. Tämä merkitsee myös sitä, että rahastoja sekä kartutetaan että puretaan koko ajan. Tällä hetkellä noin neljäsosa maksussa olevista eläke-euroista rahoitetaan rahastoista ja kolme neljäsosaa kunakin vuotena kerättävillä työeläkemaksuilla Yksityisten alojen palkansaajien eläketurvassa ei merimiesten eläketurvaa lukuun ottamatta ole valtion rahoitusosuutta. Sen sijaan yrittäjien ansioeläkkeiden rahoitukseen valtio on osallistunut alusta saakka. Julkisten alojen eläketurva rahoitettiin pitkään kädestä suuhun eli niin sanotulla jakojärjestelmällä. Siinä kunakin vuotena kerättiin maksuja niin paljon, että maksussa olevat eläkkeet saadaan kustannetuksi. Valtio- ja kuntatyönantajien työeläkemaksuosuudet kustannetaan viime kädessä verovaroin luvun lopulta lähtien myös kuntien ja valtion eläketurvan rahoittamiseksi ryhdyttiin keräämään rahastoja. Julkisten alojen työeläkkeissä rahastointi on kuitenkin erityyppistä kuin työntekijän eläkelaissa (TyEL). Kuntien ja valtion eläkejärjestelmissä rahastot ovat vain puskureita, joiden avulla maksukehitystä voidaan tasoittaa. Rahastointi ei ole itsetarkoitus Eläkerahastot eivät ole itsetarkoitus. Työikään tulevat ikäluokat ovat kuitenkin jo useita vuosia olleet pienempiä kuin työelämästä eläkkeelle siirtyvät ikäluokat. Näin ollen työikäinen väestö supistuu ja vanhuuseläkkeellä oleva väkimäärä kasvaa ainakin seuraavien parinkymmenen vuoden ajan. Rahastoinnilla on varauduttu ikärakenteen muutoksen aiheuttamaan eläkemenon kasvuun.

14 12 SAK Ihmisen mittainen työura? Toinen haaste työeläketurvan rahoitukselle on se, että suomalaisten naisten ja miesten odotettavissa oleva eläkkeellä oloaika on pidentynyt, ja sen oletetaan pidentyvän edelleen. Koska vanhuuseläkkeellä olevien määrä kasvaa ja eliniät pitenevät, työeläketurvan rahoittamiseen tarvitaan tulevina vuosikymmeninä rahaa enemmän kuin vielä vuotta sitten arvioitiin. Jos rahastojen purkautumista tässä tilanteessa kiihdytetään, kasvatetaan samalla maksunkorotustarvetta pitkällä aikavälillä. Rahastoitavat eläkevarat on lain mukaan sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Rahastoissa olevien eläkevarojen sijoitusten tuotolla on mahdollista alentaa tulevien eläkemaksujen nousua. Nyrkkisääntö on, että jos sijoitusten reaalituotto pitkällä aikavälillä nousee yhdellä prosenttiyksiköllä, se alentaa työeläkemaksun nousupainetta kahdella prosenttiyksiköllä. Työeläkevarojen sijoitustoimintaa tulee arvioida useamman kuin yhden vuoden ajanjaksoissa. Pitkällä aikavälillä (vuodesta 1997) työeläkesijoitukset ovatkin tuottaneet hyvin, mutta väliin mahtuu myös takapakkeja. Esimerkiksi vuonna 2009 työeläkelaitokset saivat sijoituksilleen ennätyshyviä reaalituottoja, ja myös vuonna 2010 sijoitustulokset olivat hyviä. Vuoden 2011 aikana myös työeläkealan sijoitukset ovat ennen näkemättömän finanssikriisin takia painuneet miinukselle. Tämä ei kuitenkaan vaaranna maksussa olevia eläkkeitä. Kuva 5 Yksityisten alojen työeläkesijoitukset ovat pitkällä aikavälillä tuottaneet hyvin ( kolmas kvartaali, % sitoutuneelle pääomalle) Lähde: Työeläkevakuuttajat TELA

15 SAK Ihmisen mittainen työura? 13 Työeläkemaksuista tarvitaan sitova sopimus Yksityisten alojen työeläkemaksujen kehityksestä vuosina on sovittu ns. sosiaalitupossa (2009). Sopimuksen mukaan sekä työnantajien että työntekijöiden maksuosuus nousee mainittuina vuosina 0,2 prosenttiyksikköä. Näin ollen kokonaismaksu nousee kyseisten neljän vuoden jaksolla yhteensä 1,6 prosenttiyksikköä. 3) Tämä sopimus koskee myös julkisia aloja sitä kautta, että lain mukaan työntekijän maksuosuus on sama riippumatta siitä, minkä työeläkelain mukaan työntekijä on vakuutettu. Sosiaalitupossa sovittujen maksunkorotusten jälkeen työntekijän ja työnantajan työeläkemaksu on yhteensä 23,6 prosenttia. Ei kuitenkaan riitä, että turvataan jo maksussa olevien eläkkeiden ja lähivuosina alkavien eläkkeiden rahoitus. Myös nuorten, työuraansa vasta aloittavien tulee voida luottaa siihen, että hekin saavat aikanaan laissa nyt luvatun eläketurvan. ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkman esitti muutama vuosi sitten yksityisten alojen työeläkemaksujen (TyEL-maksu) nostamista jopa kertarysäyksellä reippaammin eli ns. tasapainotasolle. Esityksen perustelu oli järkeenkäypä: rohkealla maksunnostolla ja rahastojen lisääntyvillä sijoitustuotoilla kutistettaisiin pitkän aikavälin maksunkorotustarvetta. Nopeampi eteneminen tulisi näin ollen pitkällä aikavälillä halvemmaksi. Ay-liikkeessä Korkmanin ajatukselle löytyi kannatusta, mutta työantajapuolelta se torjuttiin suoralta kädeltä. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien mukaan tasapainotasoinen TyEL-maksu on oletuksista riippuen prosenttia. Uusimman, syksyllä 2011 valmistuneen maksulaskelman mukaan maksutaso, joka suurella todennäköisyydellä turvaisi nykyiset eläke-edut myös tulevina vuosikymmeninä vuodesta 2012 lähtien, olisi 25,9 prosenttia. 3) Vuonna 2012 alle 53-vuotiaan työntekijän työeläkemaksu nousee yhteensä 0,45 prosenttiyksikköä. Siitä 0,2 prosenttiyksikköä on sosiaalitupon mukaista korotusta. 0,25 prosenttiyksikköä taas johtuu siitä, että vuonna 2012 ei enää tehdä pienten ja keskisuurten työnantajien ja työntekijöiden maksuun tilapäistä maksun alennusta aiempina vuosina liikaa peritystä työkyvyttömyysmaksuosasta. Lain mukaan 53 vuotta täyttäneen työntekijän työeläkemaksu on 19/15 alle 53-vuotiaan maksusta. Näin ollen yli 53-vuotiaiden työntekijöiden maksu nousee vuonna 2012 kuudesta prosentista 6,5 prosenttiin.

16 14 SAK Ihmisen mittainen työura? Kuva 6 havainnollistaa maksun etupainotteisen korottamisen vaikutuksia. Katkoviiva kuvaa kehitystä, jossa TyEL-maksun korottamista jatkettaisiin ripeästi vuodesta 2015 lähtien, ja maksu saavuttaisi näin ollen nopeammin tasapainotason. Ripeät korotukset TyEL-maksuun siis ehkäisisivät tulevaisuuden maksupaineita. Kuva 6 Ripeät korotukset TyEL-maksuun ehkäisevät tulevaisuuden maksupaineita On tärkeää, että TyEL-maksujen kehityksestä myös vuoden 2014 jälkeiselle ajalle sovitaan sitovasti, ja siten, että maksut nostetaan mahdollisimman pian tasapainotasolle. Samalla olisi järkevää tehdä päätöksiä rahastoinnin vahvistamisesta, jolloin sijoitustuottojen avulla voidaan rahoittaa osa maksusta. Näillä keinoilla voidaan ehkäistä eläketurvan leikkauksia ja samalla pienentää pitkän aikavälin maksujen korotustarvetta eli keventää nuorempien ikäluokkien maksuja. Miten varmistetaan julkisten alojen työeläkkeiden rahoitus? Julkisten alojen kokonaismaksutaso on jo nyt korkeampi kuin työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisessa eläkevakuutuksessa. Kunnallisen eläkevakuutuksen maksutaso on nyt 28,7 prosenttia. Näin korkea maksutaso johtuu muun muassa siitä, että kunnallisessa eläkejärjestelmässä on täl-

17 SAK Ihmisen mittainen työura? 15 lä hetkellä vielä runsaasti maksussa aiemmin voimassa olleita nykyistä parempia eläke-etuja. Kuntien palveluksesta on näinä vuosina siirtymässä eläkkeelle paljon työntekijöitä, eli edunsaajien joukko kasvaa voimakkaasti. Samaan aikaan kuntien työntekijöiden määrä supistuu myös kuntarakenteiden muutosten ja yksityistämisten takia, joten kuntien eläkevakuutuksen maksupohja rapautuu. Kevan mukaan työntekijöiden väheneminen 10 prosentilla nostaisi maksutason lähes 31 prosenttiin, ja väheneminen 20 prosentilla johtaisi jo yli 32 prosentin maksutasoon. Valtion eläkkeiden rahoitusta vaivaa myös vakuutettujen piirin supistuminen: valtion eläkkeensaajia on jo nyt yli kaksinkertainen määrä vakuutettuihin verrattuna. Valtion eläkkeet maksetaan valtion talousarvion kautta. Valtion eläkerahasto on budjetin ulkopuolinen puskurirahasto. On välttämätöntä, että myös julkisten alojen palveluksessa olevat voivat luottaa siihen, ettei heidän eläketurvaansa heikennetä nykytasosta. Hallitusohjelmassa onkin painotettu, että myös julkisten alojen eläketurvan rahoitus on varmistettava. Voidaanko edelleen luottaa siihen, että julkisten alojen eläkemeno henkilöpiirin kaventuessa kustannetaan kuntien ja valtion talousarvion kautta verovaroista? Kaikki työeläkerahastot luetaan osaksi julkista taloutta Edellä on todettu, että nostamalla työeläkemaksuja mahdollisimman nopeasti ja vahvistamalla rahastointia myös nuorten sukupolvien eläkkeet pystyttäisiin maksamaan luvatun tasoisina. Näin vahvistuisi työeläkejärjestelmän kestävyys. Toiseksi työllisyysasteen paraneminen ja työurien pidentyminen parantavat julkisen talouden kestävyyttä, koska palkkasumman kasvaessa kuntien ja valtion verotulot nousevat ja sosiaalivakuutusrahastot vahvistuvat. Yksityisten alojen palkansaajien työeläkkeet eivät suoraan rasita julkista taloutta, koska niihin ei (merimiesten eläkkeitä lukuun ottamatta) käytetä verovaroja. Välillistä vaikutusta on sikäli, että maksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Vaikka työeläkemaksut ovat vakuutusmaksuja eivätkä veroja, ne useimmiten rinnastetaan veroihin ja lasketaan mukaan kokonaisveroasteeseen. Lisäksi työntekijän maksuosuus on sama sekä yksityisten että julkisten alojen työeläkemaksuissa, joten työntekijämaksun nousu pienentää julkisten työnantajien maksuosuutta. Työeläkerahastoilla on ollut ja on edelleenkin iso merkitys julkisen talouden kestävyyden kannalta. Myös yksityisen sektorin eläkerahastot katsotaan kansantalouden tilinpidossa julkisen talouden varallisuudeksi. Näin ollen ne on johdonmukaisesti sisällytetty valtionvarainministeriön tekemiin julkisen talouden kestävyyttä koskeviin laskelmiin. Se merkitsee, että työeläkerahastoinnin vahvistaminen parantaa paitsi työeläkejärjestelmän omaa myös julkisen talouden kestävyyttä.

18 16 SAK Ihmisen mittainen työura? 5 SAK:N KEINOT TYÖURIEN PIDENTÄMISEKSI Työurien pidentäminen on laajasti hyväksytty tavoite, mutta tuijottaminen vain työuran loppuvuosiin ja eläkeikään on liian kapea näkökulma. Tämänkin useimmat tunnustavat. Myös hallitusohjelma toistaa tavoitteen, jonka mukaan työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta. Työllisyys on ykkösasia Ensimmäinen ja tärkein edellytys työurien pidentämiselle on se, että työtä on tarjolla. Jos työvoiman kysyntä taantuu ja työttömyys lisääntyy, se heikentää työpaikkansa menettäneiden mahdollisuuksia työuriensa pidentämiseen. Erityisen kohtalokasta työn menettäminen on työuran loppupuolella, jolloin uudelleen työllistyminen avoimille työmarkkinoille on harvinaista. Yli 55-vuotiaiden ikäryhmissä työllisyysasteet ovat nousseet tasaisesti 1990-lvun puolesta välistä lähtien. Sen sijaan on huolestuttavaa, että kaikissa nuoremmissa ikäluokissa työllisyysasteet ovat selvästi alentuneet. Työurien pidentämisen kannalta on tärkeää, että kaikkien työikäisten ikäluokkien työllisyysasteet voisivat nousta nykyisestä. Tärkeintä on, että pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä vähennetään ja ehkäistään määrätietoisesti. Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on nostaa kokonaistyöllisyysaste 72 prosenttiin. Tavoite on oikea, mutta talouden näkymien ja epävarmuuden oloissa myös hyvin kunnianhimoinen. Kaikille oikeus koulutukseen ja osaamisen päivittämiseen Työmarkkinoilla on enää hyvin vähän työtehtäviä, joihin ei vaadita vähintään ammattilista peruskoulutusta. Työpaikkoja syntyy ja häviää, toimialoja nousee ja laskee, ja sen seurauksena työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot muuttuvat. Suomessa on edelleen yli työikäistä aikuista, joilta puuttuu ammatillinen koulutus. Nuoria peruskoulun päättäviä jää ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle, ja lähes opiskelijaa keskeyttää ammatillisen koulutuksen joka vuosi. Jokaiselle työikäiselle on saatava ammatillinen koulutus. Se edellyttää niin nuorten kuin aikuistenkin koulutuksessa uusia toimia ja koulutusmahdollisuuksien lisäämistä. Työelämän muutoksissa on ensiarvoisen tärkeää, että työikäiset voivat huolehtia omasta osaamisestaan läpi työuran. Tarvitaan toimia työpaikoilla, riittävästi oppisopimuskoulutusta ja muuta tutkintoon johtavaa koulutusta sekä riittävästi koulutusmahdollisuuksia työttömille. Myös työntekijöiden mahdollisuuksia ammattitaidon päivittämiseen on parannettava. Raamisopimuksen pohjalta on käynnistymässä uudistuksia, jotka voivat parantaa työikäisten mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Pitkällä aikavälillä koulutukseen ja ammattitaitoon liittyvät asiat ovat ratkaisevassa asemassa työurien pidentämisen kannalta.

19 SAK Ihmisen mittainen työura? 17 Nuorten yhteiskuntatakuu vihdoin todeksi Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa luvataan toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Kaikkein tärkeintä on, että jatkossa kaikki nuoret saavat kunnollisen koulutuksen ja ammattitaidon, jotta työllistyminen on mahdollista. On ensiarvoisen tärkeää turvata peruskoulun voimavarat, koska hyvillä perusopinnoilla luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle. Jatkossa on huolehdittava siitä, että perusopetuksen päättävät nuoret pääsevät suoraan jatkamaan opintojaan lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Jonkun viranomaisen on kannettava vastuu myös siitä, että nuoret saavat neuvontaa ja ohjausta, jos opiskelupaikkaa ei löydy. Aivan liian moni nuori myös keskeyttää opintonsa ja jää ilman ammatillista tutkintoa. Suunta on nyt muutettava lisäämällä opetusta, ohjausta ja muuta opiskelijoiden tukea ammatillisessa koulutuksessa. Ammattitaidon omaaville nuorille tarvitaan työtä. Nuorille, jotka eivät löydä työtä avoimilta työmarkkinoilta, tarvitaan palkkatukea työllistymisen tueksi. Siirtymistä korkea-asteen opintoihin toisen asteen koulutuksen jälkeen on nopeutettava uudistamalla opiskelijavalintoja. Erityisesti yliopistoissa tarvitaan toimia, joilla edistetään opiskelijoiden valmistumista tavoiteajassa. Opintojen ohjausta on lisättävä. Opintotukea on uudistettava tukemaan päätoimista opiskelua ja tavoiteajassa valmistumista. Yksi keino on myös helpottaa mahdollisuuksia koulutusohjelman vaihtamiseen kandidaatintutkinnon jälkeen. Työkyvyttömyyttä ehkäistävä varhaisella puuttumisella Työkyvyttömyyseläkkeelle on joutunut työntekijää vuodessa jo keskimäärin 52-vuotiaana. Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on ollut laskussa, mutta silti liian moni joutuu työkyvyn menetyksen takia syrjään työelämästä ennenaikaisesti. Se merkitsee myös eläketurvan jäämistä riittämättömäksi. Työ- ja toimintakyky ja niiden säilyminen ovat yksilöllisiä. Työkyvyttömyysriski vaihtelee kuitenkin ammatin ja sukupuolen mukaan. Terveyden vahvistumiseen tai murtumiseen vaikuttavat vahvasti perimä ja kasvuolot, mutta myös se, millaisissa oloissa työtä tehdään. Uhka joutua työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia on työntekijäammateissa yli kaksinkertainen verrattuna asiantuntija-ammatteihin. Masennukseen sairastumisen riski on suurin asiantuntija-ammateissa toimivilla naisilla ja toiseksi suurin työntekijäammattien naisilla. Työkyvyttömyyseläkkeitä ei Suomessa myönnetä kevein perustein. Lääketieteellisen näytön riittävyys on ratkaisussa tärkein kriteeri, mutta kokonaisharkinnassa

20 18 SAK Ihmisen mittainen työura? myös muilla tekijöillä kuten iällä ja työn kuluttavuudella on ratkaisua tukevaa merkitystä. Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisulinjan tai lainsäädännön kiristäminen eivät ole mahdollisia. Työkyvyttömyyseläkkeiden hakemuksista hylätään jo tällä hetkellä lähes 30 prosenttia. Sen sijaan on tehostettava toimia, joiden avulla työkyvyn heikkenemistä ehkäistään ajoissa, jotta pystyttäisiin vähintäänkin lykkäämään joutumista työelämästä pois työkyvyn menettämisen takia. Työterveyshuollon vaikuttavuutta on parannettava, ja työnantajien on käytettävä hyväksi työterveyshuollon asiantuntemusta työn ja työaikojen järjestämiseksi ja siten työssä jatkamisen tukemiseksi. Hoitoketjut on saatava toimimaan siten, että asianmukainen hoito saadaan alkamaan mahdollisimman nopeasti. Nykyinen hoitotakuuaika julkisessa terveydenhuollossa on liian pitkä, joten sitä olisi lyhennettävä asteittain. Vuoden 2012 kesällä on tulossa voimaan sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutoksia, jotka tukevat varhaista puuttumista, selkeyttävät työnantajan, työntekijän työterveyshuollon ja Kelan vastuita sekä velvoittavat yhteistyöhön. Esitykset ovat lähtöisin työmarkkinajärjestöjen työelämäryhmästä (Ahtelan työryhmä). Muutosesitykset pähkinänkuoressa ovat seuraavat: Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on kestänyt kuukauden ajan. Työterveyshuollon tulee arvioida työntekijän jäljellä oleva työkyky. Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työterveyshuollon velvollisuus on laatia lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja hänen mahdollisuuksistaan jatkaa työssä. Työntekijän on toimitettava työterveyshuollon lausunto Kelalle viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Työterveys on työpaikkojen asia Uuden lainsäädännön mukaisen käytännön oikea juurruttaminen on iso tehtävä. Hyvin onnistuessaan se voi parantaa työterveyshuollon laatua ja kattavuutta sekä patistaa työnantajia toimimaan vastuullisesti ja käyttämään työterveyshuollon asiantuntemusta työntekijän työssä jatkamisen tukemisessa. Ennen kaikkea se voi auttaa ehkäisemään ja lykkäämään työkyvyttömäksi joutumista. Työterveyshuolto on asiantuntija työkyvyttömyyden ehkäisyssä, sairausloman jälkeisessä työhön paluun tukemisessa ja ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa. Jotta tämän asiantuntijuuden hoitaminen olisi tuloksellista, työterveyshuollon tulee tuntea jokainen asiakasyritys, sen työolot, työkyvyttömyysriskit ja henkilöstö. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu työpaikkaselvitysten tekeminen. Ne ovat oleellinen osa työpaikan oloihin perehtymistä. Työterveyshuollon on rohkaistuttava tekemään konkreettisia korjausesityksiä havaitsemiinsa epäkohtiin ja siten toteuttamaan ehkäisevää työterveyshuoltoa. Työnantajien taas pitäisi osata vaatia laadukasta työterveyshuoltoa, käyttää työterveyshuollon asiantuntemusta ja tehdä ehdotettuja parannuksia työoloihin.

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen

Lisätiedot

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017

Työeläkeuudistus 2017 Työeläkeuudistus 2017 Eläkeuudistus vaikuttaa vuodesta 2017 alkaen Eläkeuudistus ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin. Uudistus ei vaikuta 2017 mennessä kertyneeseen eläkekarttumaan. Eläkekarttumat

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus Jaakko Tuomikoski Työeläkeuudistus Eläkeratkaisun päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä työvoiman saatavuuden varmistaminen, kun ikärakenteen muutos

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

22.3.2012. Työmarkkinavaliokunta 28.3.2012 Jukka Ahtela

22.3.2012. Työmarkkinavaliokunta 28.3.2012 Jukka Ahtela Keskusjärjestöjen Lisää tähän otsikko työurasopimus 22.3.2012 Työmarkkinavaliokunta 28.3.2012 Jukka Ahtela Hyvinvointi syntyy työstä Yhden vuoden lisäys keskimääräiseen työuraan pienentäisi valtiovarainministeriön

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Työeläkeuudistus 2017 Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Perustelut uudistukselle Eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen v. 2025 mennessä Elinikä pitenee koko ajan. Jos työurat eivät pitene,

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn

Lisätiedot

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

Osatyökykyinen työssä vai työkyvyttömänä? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10. 11.4.2013 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva

Osatyökykyinen työssä vai työkyvyttömänä? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10. 11.4.2013 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Osatyökykyinen työssä vai työkyvyttömänä? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10. 11.4.2013 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo, mrd euroa 2012 Sijoitusten arvo, mrd euroa

Lisätiedot

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Miksi työurien pidentäminen on tärkeää? Työ on hyvinvoinnin lähde, sekä yksilölle että yhteiskunnalle Eläkejärjestelmä kestää lyhyetkin työurat, mutta kansantalous

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT 1. Vuoden 2015 vakuutusmaksu 1.1. Vuoden 2015 vakuutusmaksun rakenne Vuoden 2015 maksutasoa määrättäessä on käytetty seuraavia taloudellisia

Lisätiedot

Mitä kautta työkyvyttömyys

Mitä kautta työkyvyttömyys Mitä työkyvyttömyys maksaa? Allan Paldanius / Kuntien eläkevakuutus k Mitä kautta työkyvyttömyys maksaa? Työkyvyttömyyden eri vaiheet työkyvyn menetys alkaa näkyä satunnaiset sairaslomat, sijaisten palkat,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Mikä on työeläke? Tämä julkaisu kertoo työeläkkeestä. Kun teet työtä ja saat palkkaa, sinulle kertyy työeläkettä. Ansaitset työeläkettä siis omalla työlläsi.

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1 TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE 1 Työeläke - osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta SOSIAALIVAKUUTUS Eläkevakuutus Sairausvakuutus Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus 2 Suomen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Jukka Rantala

Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Jukka Rantala Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 3 Alkuvaihe Kansaneläkelaki

Lisätiedot

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Eläkesäätiöyhdistys ESY www.elakesaatioyhdistys.fi 1 Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Työnantajalla on mahdollisuus hoitaa johdon

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot