Ihmisen mittainen työura? SAK:n näkemyksiä työurien pidentämisestä ja kestävästä eläketurvasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmisen mittainen työura? SAK:n näkemyksiä työurien pidentämisestä ja kestävästä eläketurvasta"

Transkriptio

1 Ihmisen mittainen työura? SAK:n näkemyksiä työurien pidentämisestä ja kestävästä eläketurvasta

2 Tammikuu 2012 Lisätiedot: Kaija Kallinen puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 SAK Ihmisen mittainen työura? 1 SISÄLLYS 1 UUSI VAIHE TYÖURANEUVOTTELUISSA... 3 Hallitusohjelmassa neuvottelusitoumus... 3 Eläkeneuvottelut aloitettu TYÖURIEN PITUUS, ELÄKETURVAN TASO JA ELÄKKEIDEN RAHOITUS LIITTYVÄT YHTEEN TYÖURIEN PITUUS: TAVOITTEET JA TOTEUTUNUT KEHITYS... 6 Eläkeikäkiistasta työurien pidentämiseen... 6 Työurat ovat pidentyneet myös loppupäästä... 6 Ikääntyvien työllisyysasteet nousussa jo pitkään... 7 Nuorempien ikäluokkien työllisyysasteissa laskua... 9 Pitkäaikaistyöttömyys lisää työkyvyttömyysriskiä... 9 Elinajanodotteissa isot erot väestöryhmien välillä Opintojen aloittamisessa viiveitä ja koulutuksessa keskeytyksiä MIKSI TYÖELÄKETURVAN RAHOITUKSESTA SOPIMINEN ON TÄRKEÄÄ? Mistä rahat eläkkeisiin? Rahastointi ei ole itsetarkoitus Työeläkemaksuista tarvitaan sitova sopimus Miten varmistetaan julkisten alojen työeläkkeiden rahoitus? Kaikki työeläkerahastot luetaan osaksi julkista taloutta SAK:N KEINOT TYÖURIEN PIDENTÄMISEKSI Työllisyys on ykkösasia Kaikille oikeus koulutukseen ja osaamisen päivittämiseen Nuorten yhteiskuntatakuu vihdoin todeksi Työkyvyttömyyttä ehkäistävä varhaisella puuttumisella Työterveys on työpaikkojen asia Terveyseroja kavennettava Kuntoutusprosessit toimiviksi Työttömät työnhakijat ajoissa terveystarkastuksiin Työaika joustamaan työntekijöiden tarpeiden mukaan... 20

4 2 SAK Ihmisen mittainen työura? Työnantajille enemmän vastuuta työurien pidentämisestä Eläkeuudistuksen innovaatiot tuottavat tulosta Miten työurien pidentämisessä pitäisi edetä? MITEN SAK PARANTAISI ELÄKETURVAN TASOA? Kaikilla ei ole mahdollisuutta jatkaa työssä Työkyvyttömien eläkkeitä parannettava Eläke kertymään jo 15-vuotiaana Eläkkeiden piiloleikkauksesta luovuttava ELÄKETURVAN LAKISÄÄTEISYYDESTÄ JA KATTAVUUDESTA PIDETTÄVÄ KIINNI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA LIITE 1 Työmarkkinajärjestöjen laajennetun eläkeneuvotteluryhmän kokoonpano LIITE 2 Työuraväännön lyhyt historiikki... 33

5 SAK Ihmisen mittainen työura? 3 IHMISEN MITTAINEN TYÖURA? SAK:n näkemyksiä työurien pituudesta ja kestävästä eläketurvasta Tämä puheenvuoro esittelee SAK:n näkemyksiä kolmesta toisiinsa liittyvästä kokonaisuudesta: Millä keinoilla työuria voidaan pidentää? Miksi yksityisten ja julkisten alojen työeläkkeiden rahoituksesta sopiminen on tärkeää? Miten työntekijöille voidaan turvata riittävä eläketaso? 1 UUSI VAIHE TYÖURANEUVOTTELUISSA Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet työurien pidentämiseen ja keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän myöhentämiseen jo 1990-luvulta lähtien. Työurien pidentämisen parhaista keinoista ay-liikkeellä ja työnantajajärjestöillä on ollut erilaisia näkemyksiä. Siitä huolimatta työmarkkinaosapuolet ovat tehneet monia yhteisiä esityksiä työurien pidentämisestä. Hyviä esimerkkejä ovat vuoden 2005 eläkeuudistus ja Ahtelan työelämätyöryhmän esitykset osaamisen ja työkyvyn ylläpitämiseksi vuonna Siitä lähtien, kun pääministeri Matti Vanhanen helmikuussa 2009 esitti vaatimuksensa joustavan eläkeiän alarajan nostamisesta 63 vuodesta 65 vuoteen, kysymys eläkeiästä on hallinnut työurakeskustelua. Näin siitä huolimatta, että asiantuntijat pitävät työelämän kehittämistä sekä työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitämistä työurien pidentämisen kannalta ensiarvoisina keinoina. Työnantajapuolelle lakiin kirjatun eläkeiän nostaminen tuntuu olevan tärkein yksittäinen kysymys. Ay-liikkeessä katsotaan, ettei yksioikoinen eläkeiän liikuttelu ole ratkaisu työurien pidentämiseen. Hallitusohjelmassa neuvottelusitoumus Työmarkkinaosapuolet esittivät itse Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjaukset eläkeasioista. Niinpä hallitusohjelman mukaan ay-liike ja työnantajajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisut työurien pidentämisestä, työeläkkeiden rahoituksen turvaamisesta ja riittävän eläketurvan varmistamisesta. Kirjauksen mukaan myös julkisten alojen eläketurvan rahoitus on varmistettava. Hallitusohjelmassa toistetaan jo maaliskuussa 2009 sovittu tavoite keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän (eli 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odotteen) noususta 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Sen sijaan lakiin kirjatun joustavan vuoden eläkeiän muutoksista ei hallitusohjelmassa sanota mitään. Hallitusohjelmassa katsotaan työurien pidentämistä laajasti ja toistetaan tavoite pidentää työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää työkyvyttömyyden syiden torjuntaan ja ammattitaidon kehittämiseen läpi koko työuran.

6 4 SAK Ihmisen mittainen työura? Hallitusohjelman talouspoliittisessa osassa työeläketurvan rahoituksen vahvistaminen mainitaan useaan otteeseen. Se on kytketty hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja julkisen talouden kestävyyteen eli samaan kokonaisuuteen kunta- ja valtiontalouden kanssa. Eläkeneuvottelut aloitettu Syyskuun 2011 lopulla sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko lähetti kirjeen työmarkkinaosapuolille. Siinä hän esitti, että työmarkkinajärjestöt laatisivat eläkeneuvotteluryhmässään mahdollisimman nopeasti ehdotukset toimenpiteiksi, joilla hallitusohjelman tavoitteet työurien pidentämisestä, eläketurvan riittävyydestä ja sen rahoituksen kestävyydestä toteutettaisiin. Lisäksi ministeri esitti, että tähän eläkeneuvotteluryhmän työhön osallistuisivat myös sosiaali- ja terveysministeriön, valtionvarainministeriön ja kuntien eläkevakuutuksen edustajat. Ministeri Risikon toiveen mukaisesti työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä on aloittanut hallitusohjelmassa määritellyn tehtävänsä. Työryhmän koollekutsuja on Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala (ryhmän kokoonpano liitteessä 1). SAK, STTK ja Akava ovat painottaneet, että eläkeneuvotteluryhmän rinnalla on välttämätöntä edistää määrätietoisesti osaamista, työkykyä ja työelämän kehittämistä koskevia työurien pidentämisen edellytyksiä. Näitä asioita koskevia hankkeita sisältyy hallitusohjelmaan ja raamisopimukseen, ja niiden seuranta on sovittu tehtäväksi työmarkkinajärjestöjen työelämätyöryhmässä (Ahtelan työryhmä). Lisäksi työelämäryhmässä etsitään uusia, erityisesti työpaikkatason toimia, joilla voidaan parantaa mahdollisuuksia pidentää työuria.

7 SAK Ihmisen mittainen työura? 5 2 TYÖURIEN PITUUS, ELÄKETURVAN TASO JA ELÄKKEIDEN RAHOITUS LIITTYVÄT YHTEEN Työeläke karttuu ja kustannetaan työn tuloksista. Työtä tekemällä työntekijä tienaa sekä palkkaa että eläkettä. Työeläkettä onkin osuvasti nimetty jatkopalkaksi. Jokainen ansaittu ja työeläkevakuutettu euro kartuttaa työeläkettä. Työeläkkeen tasoon vaikuttaa palkan ohella työvuosien määrä ja se, miten yhtenäinen työhistoria on. Mitä useampina vuosina ja mitä vähemmin katkoksin työntekijällä on mahdollisuus tehdä palkkatyötä, sitä paremman työeläkkeen hän saa kartutetuksi. 1) Työntekijällä on siis myös eläketurvansa takia syy tavoitella pitkää ja mahdollisimman ehyttä työuraa. Tärkein edellytys työurien pitenemiselle on se, että työtä on tarjolla mahdollisimman monelle työikäiselle. Työurien pidentäminen ja työikäisten työllisyysasteen nostaminen ovat itse asiassa sama asia. Korkea työllisyysaste ja pitemmät työurat vahvistavat muun muassa julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusta: mitä useampi työllinen, sitä enemmän kertyy verotuloja ja sosiaalivakuutusmaksuja. Hyvä työllisyys ja pidemmät työurat ovat siis sekä työntekijöiden että julkisen talouden etu. Jos työmahdollisuuksia on kaikille ja jos työhön osallistumisen aika elinajasta lisääntyy, kuntien ja valtion taloutta on helpompi pitää tasapainossa. Työeläketurvan rahoitukselle parantuvat työllisyysasteet ja pitemmät työurat ovat sekä vahvistus että haaste. Jos yhä useampi Suomessa asuva on palkkatyössä ja jatkaa työuraansa, myös palkkasumma nousee ja sen perusteella maksettava työeläkemaksutulo kasvaa. Näin ollen lyhyellä aikavälillä työeläkerahoitus vahvistuu. Pidentyvät työurat merkitsevät tekijöilleen myös parempia eläkkeitä, ja aikanaan siis myös kasvavia eläkemenoja. Jos työntekijät laajassa mitassa pystyvät jatkamaan työuraansa täytettyään 63 vuotta, se nostaa pitkällä aikavälillä entisestään työeläkemaksujen kustannuksia ja nousupainetta. 1) Myös joidenkin työnteon katkosten kuten sairaus- ja työttömyyspäivärahakausien ajalta karttuu eläkekettä, mutta ei täyden palkan mukaan. Äitiys- ja vanhempainvapaat, joilta maksetaan ansiosidonnaisia päivärahoja, eivät nykyisin heikennä eläketurvaa.

8 6 SAK Ihmisen mittainen työura? 3 TYÖURIEN PITUUS: TAVOITTEET JA TOTEUTUNUT KEHITYS Ratkaisua työurien pidentämisen ja keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nousun keinoista on etsitty jo useassa työryhmässä. Tavoite on kaikkien tahojen hyväksymä, mutta keinoista väännetään edelleen. Työryhmien työn aikana työurat ovat edelleen pidentyneet, todellinen eläkkeelle siirtymisen ikä noussut ja työkykyisten halu jatkaa töissä vahvistunut. Mutta vielä riittää parannettavaa. Eläkeikäkiistasta työurien pidentämiseen Keväästä 2009 jatkunut työuravääntö ei ole mennyt hukkaan, päinvastoin. Ensinnäkin keskustelu työurien pidentämisestä on laajentunut: nyt ymmärretään, että työurien pidentämisen avaimet ovat työelämän kehittämisessä sekä työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitämisessä ja että työuran viimeiset vuodet ja eläkeikä ovat liian kapea näkökulma työura-asiassa. Toiseksi on syytä huomata, että työkykyä ja osaamista koskevissa asioissa on myös tehty konkreettisia muutosesityksiä, joista osa on edennyt lainsäädännöksi ja osan jatkovalmistelu on käynnissä hallitusohjelmaan pohjautuen. Myös raamisopimukseen sisältyy useita työurien pidentämistä edistäviä hankkeita. Kolmanneksi on tärkeää, että eläkeneuvotteluihin on työurien pidentämisen ja keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän rinnalle nostettu tavoitteeksi varmistaa riittävä eläketurva ja työeläkkeiden rahoitus. Työurat ovat pidentyneet myös loppupäästä Kun eläkeikäkeskustelu lähes kolme vuotta sitten alkoi, keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä (oikeammin 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote) oli 59,4 vuotta. Vuonna 2010 se oli 60,4 vuotta. Kehitys on siis ollut ennakoitua suotuisampaa. Kuvassa 1 on 25-vuotiaalle lasketun eläkkeelle siirtymisiän odotteen kehitys vuoden 2010 loppuun. Todellinen eläkkeelle siirtymisiän odote on viime vuosina kehittynyt odotuksia ja tavoitteita paremmin. Eläkkeelle siirtymisiän odote voidaan laskea minkä ikäiselle tahansa. Vuonna vuotiaan odote oli 61,4 vuotta ja vuonna 2010 jo 62,3 vuotta.

9 SAK Ihmisen mittainen työura? 7 Kuva 1 Eläkkeelle siirtymisiän odote on kehittynyt odotettua paremmin 63,0 Vuoden 2009 yhteisymmärrys: 62,5 tavoitteeksi 62,4 vuoteen ,0 61,5 25 vuotiaan odotteen nousu (musta viiva): mennessä (punainen viiva) 61,0 25 vuotiaan odotteen ,4 v. arvioitu nousu vuoden 60, ,4 v uudistuksessa 60,0 (sininen viiva) 59,5 59,0 58,5 58, Lähde: Työuratyöryhmän raportti, Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2011 Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten perusteella on mahdollista laskea eriikäisten miesten ja naisten niin sanottu työajan odote, jolla mitataan työmarkkinoilla olon pituutta. Eläketurvakeskuksen mukaan Suomessa on tapahtunut luvun taitteessa merkittävä käänne työurien pidentymisessä. Vuosituhannen alusta lähtien työajan odotteet ovat pidentyneet sekä naisilla että miehillä, mutta erityisesti 40 vuotta täyttäneillä naisilla ja 50 vuotta täyttäneillä miehillä. Vuosina eliniän odote piteni miehillä 2,6 vuotta ja naisilla 2,4 vuotta. Samaan aikaan työssäolovuosien määrä lisääntyi miehillä kaksi vuotta 35,2 vuoteen ja naisilla 3,6 vuotta 34,6 vuoteen (ks. Finnish Centre for Pensions, Working Papers 06/2011). Ikääntyvien työllisyysasteet nousussa jo pitkään Ikääntyvien, yli 55-vuotiaiden ikäryhmissä työllisyysasteet ovat nousseet selvästi jo 1990-lvun puolivälistä lähtien. Edes vuosien taantuma ei juuri tuonut takapakkia ikääntyvien hyvään työllisyyskehitykseen.

10 8 SAK Ihmisen mittainen työura? Kuva 2 Ikääntyvien työllisyysasteet ovat nousseet vuosina Lähde: Eläketurvakeskus Kuva 3 Ikääntyvien työllisyysasteet ovat kehittyneet paremmin kuin kaikkien työikäisten Lähde: Eläketurvakeskus

11 SAK Ihmisen mittainen työura? 9 Nuorempien ikäluokkien työllisyysasteissa laskua Vaikka ikääntyneiden työllisyysaste on noussut, alusta ja keskeltä työurat ovat lyhentyneet. On huolestuttavaa, että nuoremmissa ikäluokissa työllisyysasteet ovat laskeneet selvästi vuodesta 1989 (kuva 4). Osa laskusta selittyy sillä, että koulutusajat ovat pidentyneet ja työntekijät päivittävät osaamistaan myös myöhemmin työurallaan sekä hoitavat aiempaa enemmän lapsiaan ja muita omaisiaan. Yksi syy on myös 1990-luvun lamavuosista lähtien korkeaksi jäänyt pitkäaikaistyöttömyys. Tarkempi tutkimus ja analyysi työllisyysasteiden laskun syistä olisi enemmän kuin tarpeellinen. Kuva 4 Ikääntyvien työllisyysaste on noussut alusta ja keskeltä työurat ovat lyhentyneet Pitkäaikaistyöttömyys lisää työkyvyttömyysriskiä Joka neljättä työkyvyttömyyseläkettä edeltää pitkäaikainen työttömyys. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen ja Kelan rekisterien pohjalta tehdystä tutkimuksesta. 2) Pitkäaikainen työkyvyttömyyseläkepäätöstä edeltänyt työttömyys on yleisintä vuotiaiden ikäryhmässä ja harvinaisinta yli 55-vuotiaiden ikäryhmissä. Työttömyystaustaisten osuus oli suuri hermoston sairauksien sekä mielenterveyden häiriöiden perusteella eläkkeelle siirtyneillä. 2) Kelan tutkimusosasto, nettityöpapereita 26/2011. Tutkimusaineisto muodostui vuonna 2004 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä.

12 10 SAK Ihmisen mittainen työura? Elinajanodotteissa isot erot väestöryhmien välillä Kokonaisuutena Suomessa asuvan väestön terveydentila on parantunut, ja keskimääräinen elinikä on pidentynyt. Ei pidä kuitenkaan sulkea silmiä siltä, että väestöryhmien väliset terveyserot ovat viime vuosikymmenien aikana jopa kasvaneet. Elinajan odote on alhaisin työntekijämiehillä. Kun 35-vutoiailla ylemmillä toimihenkilöillä oli 1980-lvuun puolivälissä odotettavissa elinaikaa lähes viisi vuotta enemmän kuin työntekijämiehillä, ero oli vuoteen 2005 mennessä kasvanut kuuteen vuoteen. Samana ajanjaksona ylempien toimihenkilönaisten ja työntekijäryhmään kuuluvien naisten ero kasvoi runsaasta kahdesta vuodesta lähes kolmeen ja puoleen vuoteen. Elinajan odotteiden erot näkyvät vielä selvemmin vertailtaessa eri tuloryhmiä. Ylimpään tuloviidennekseen kuuluvalla 35-vuotiaalla miehellä oli vuonna 2007 odotettavissa 12,5 vuotta pitempi elinaika kuin samanikäisellä alimpaan tuloviidennekseen kuuluvalla miehellä. Naisilla vastaava ero oli lähes seitsemän vuotta. Opintojen aloittamisessa viiveitä ja koulutuksessa keskeytyksiä Suomessa korkeakouluopinnoista valmistutaan myöhemmin kuin monissa vertailumaissa. Yksi syy on se, että opintojen aloittaminen viivästyy. Reilusti alle puolet (40 %) ylioppilastutkinnon suorittajista aloittaa samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Lisäksi aloitettuja opintoja keskeytetään, kun opiskelijat saavat mieleisensä opiskelupaikan vasta usean yrityksen jälkeen. Myös ammatillisissa opinnoissa keskeyttäminen on iso ongelma, ja sekin johtuu usein siitä, että opiskelija ei ole päässyt ensisijaisesti haluamalleen opintolinjalle. Vuosittain ammatillisen koulutuksen keskeyttää lähes opiskelijaa, mikä on johtanut siihen, että noin 17 prosentilla 25-vuotiaista ei ole mitään perusasteen jälkeistä tutkintoa.

13 SAK Ihmisen mittainen työura? 11 4 MIKSI TYÖELÄKETURVAN RAHOITUKSESTA SOPIMINEN ON TÄRKEÄÄ? Mistä rahat eläkkeisiin? Suomessa on etuusperusteinen eläketurva. Se tarkoittaa, että eläketurvan sisältö on laissa määrätty, ja sitä varten on kerättävä riittävä rahoitus. Työeläkkeet rahoitetaan työeläkevakuutusmaksuilla. Työ- ja virkasuhteen palkkojen perusteella suoritettava työeläkemaksu jakautuu nykyään työnantajan ja työntekijän osuuteen. Työeläketurva rahoitetaan siis työn tuloksista. Suurin osa vuosittain kerättävästä työeläkemaksusta käytetään jo eläkkeellä olevien työntekijöiden eläkkeisiin. Yksityisillä aloilla on 1960-luvun alkupuolelta lähtien toteutettu niin sanottua osittaista rahastointia. Se tarkoittaa, että osa työntekijän palkan mukaan kerättävästä työeläkemaksusta rahastoidaan ja sijoitetaan hänen tulevaa eläkettään varten. Rahastoinnin takia eläkemaksuina on kerätty enemmän kuin jo maksussa oleviin eläkkeisiin on tarvittu. Lähivuosina eläkemeno näyttäisi ylittävän maksutulon, eli rahastojen purkaminen on kiihtymässä. Osittainen rahastointi muodostaa yksityisen sektorin työntekijöiden työeläkkeiden rahoitukseen jatkumon, jossa jokainen työtä tekevä sukupolvi rahoittaa sekä jo eläkkeellä olevien että oman sukupolvensa eläketurvaa. Tämä merkitsee myös sitä, että rahastoja sekä kartutetaan että puretaan koko ajan. Tällä hetkellä noin neljäsosa maksussa olevista eläke-euroista rahoitetaan rahastoista ja kolme neljäsosaa kunakin vuotena kerättävillä työeläkemaksuilla Yksityisten alojen palkansaajien eläketurvassa ei merimiesten eläketurvaa lukuun ottamatta ole valtion rahoitusosuutta. Sen sijaan yrittäjien ansioeläkkeiden rahoitukseen valtio on osallistunut alusta saakka. Julkisten alojen eläketurva rahoitettiin pitkään kädestä suuhun eli niin sanotulla jakojärjestelmällä. Siinä kunakin vuotena kerättiin maksuja niin paljon, että maksussa olevat eläkkeet saadaan kustannetuksi. Valtio- ja kuntatyönantajien työeläkemaksuosuudet kustannetaan viime kädessä verovaroin luvun lopulta lähtien myös kuntien ja valtion eläketurvan rahoittamiseksi ryhdyttiin keräämään rahastoja. Julkisten alojen työeläkkeissä rahastointi on kuitenkin erityyppistä kuin työntekijän eläkelaissa (TyEL). Kuntien ja valtion eläkejärjestelmissä rahastot ovat vain puskureita, joiden avulla maksukehitystä voidaan tasoittaa. Rahastointi ei ole itsetarkoitus Eläkerahastot eivät ole itsetarkoitus. Työikään tulevat ikäluokat ovat kuitenkin jo useita vuosia olleet pienempiä kuin työelämästä eläkkeelle siirtyvät ikäluokat. Näin ollen työikäinen väestö supistuu ja vanhuuseläkkeellä oleva väkimäärä kasvaa ainakin seuraavien parinkymmenen vuoden ajan. Rahastoinnilla on varauduttu ikärakenteen muutoksen aiheuttamaan eläkemenon kasvuun.

14 12 SAK Ihmisen mittainen työura? Toinen haaste työeläketurvan rahoitukselle on se, että suomalaisten naisten ja miesten odotettavissa oleva eläkkeellä oloaika on pidentynyt, ja sen oletetaan pidentyvän edelleen. Koska vanhuuseläkkeellä olevien määrä kasvaa ja eliniät pitenevät, työeläketurvan rahoittamiseen tarvitaan tulevina vuosikymmeninä rahaa enemmän kuin vielä vuotta sitten arvioitiin. Jos rahastojen purkautumista tässä tilanteessa kiihdytetään, kasvatetaan samalla maksunkorotustarvetta pitkällä aikavälillä. Rahastoitavat eläkevarat on lain mukaan sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Rahastoissa olevien eläkevarojen sijoitusten tuotolla on mahdollista alentaa tulevien eläkemaksujen nousua. Nyrkkisääntö on, että jos sijoitusten reaalituotto pitkällä aikavälillä nousee yhdellä prosenttiyksiköllä, se alentaa työeläkemaksun nousupainetta kahdella prosenttiyksiköllä. Työeläkevarojen sijoitustoimintaa tulee arvioida useamman kuin yhden vuoden ajanjaksoissa. Pitkällä aikavälillä (vuodesta 1997) työeläkesijoitukset ovatkin tuottaneet hyvin, mutta väliin mahtuu myös takapakkeja. Esimerkiksi vuonna 2009 työeläkelaitokset saivat sijoituksilleen ennätyshyviä reaalituottoja, ja myös vuonna 2010 sijoitustulokset olivat hyviä. Vuoden 2011 aikana myös työeläkealan sijoitukset ovat ennen näkemättömän finanssikriisin takia painuneet miinukselle. Tämä ei kuitenkaan vaaranna maksussa olevia eläkkeitä. Kuva 5 Yksityisten alojen työeläkesijoitukset ovat pitkällä aikavälillä tuottaneet hyvin ( kolmas kvartaali, % sitoutuneelle pääomalle) Lähde: Työeläkevakuuttajat TELA

15 SAK Ihmisen mittainen työura? 13 Työeläkemaksuista tarvitaan sitova sopimus Yksityisten alojen työeläkemaksujen kehityksestä vuosina on sovittu ns. sosiaalitupossa (2009). Sopimuksen mukaan sekä työnantajien että työntekijöiden maksuosuus nousee mainittuina vuosina 0,2 prosenttiyksikköä. Näin ollen kokonaismaksu nousee kyseisten neljän vuoden jaksolla yhteensä 1,6 prosenttiyksikköä. 3) Tämä sopimus koskee myös julkisia aloja sitä kautta, että lain mukaan työntekijän maksuosuus on sama riippumatta siitä, minkä työeläkelain mukaan työntekijä on vakuutettu. Sosiaalitupossa sovittujen maksunkorotusten jälkeen työntekijän ja työnantajan työeläkemaksu on yhteensä 23,6 prosenttia. Ei kuitenkaan riitä, että turvataan jo maksussa olevien eläkkeiden ja lähivuosina alkavien eläkkeiden rahoitus. Myös nuorten, työuraansa vasta aloittavien tulee voida luottaa siihen, että hekin saavat aikanaan laissa nyt luvatun eläketurvan. ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkman esitti muutama vuosi sitten yksityisten alojen työeläkemaksujen (TyEL-maksu) nostamista jopa kertarysäyksellä reippaammin eli ns. tasapainotasolle. Esityksen perustelu oli järkeenkäypä: rohkealla maksunnostolla ja rahastojen lisääntyvillä sijoitustuotoilla kutistettaisiin pitkän aikavälin maksunkorotustarvetta. Nopeampi eteneminen tulisi näin ollen pitkällä aikavälillä halvemmaksi. Ay-liikkeessä Korkmanin ajatukselle löytyi kannatusta, mutta työantajapuolelta se torjuttiin suoralta kädeltä. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien mukaan tasapainotasoinen TyEL-maksu on oletuksista riippuen prosenttia. Uusimman, syksyllä 2011 valmistuneen maksulaskelman mukaan maksutaso, joka suurella todennäköisyydellä turvaisi nykyiset eläke-edut myös tulevina vuosikymmeninä vuodesta 2012 lähtien, olisi 25,9 prosenttia. 3) Vuonna 2012 alle 53-vuotiaan työntekijän työeläkemaksu nousee yhteensä 0,45 prosenttiyksikköä. Siitä 0,2 prosenttiyksikköä on sosiaalitupon mukaista korotusta. 0,25 prosenttiyksikköä taas johtuu siitä, että vuonna 2012 ei enää tehdä pienten ja keskisuurten työnantajien ja työntekijöiden maksuun tilapäistä maksun alennusta aiempina vuosina liikaa peritystä työkyvyttömyysmaksuosasta. Lain mukaan 53 vuotta täyttäneen työntekijän työeläkemaksu on 19/15 alle 53-vuotiaan maksusta. Näin ollen yli 53-vuotiaiden työntekijöiden maksu nousee vuonna 2012 kuudesta prosentista 6,5 prosenttiin.

16 14 SAK Ihmisen mittainen työura? Kuva 6 havainnollistaa maksun etupainotteisen korottamisen vaikutuksia. Katkoviiva kuvaa kehitystä, jossa TyEL-maksun korottamista jatkettaisiin ripeästi vuodesta 2015 lähtien, ja maksu saavuttaisi näin ollen nopeammin tasapainotason. Ripeät korotukset TyEL-maksuun siis ehkäisisivät tulevaisuuden maksupaineita. Kuva 6 Ripeät korotukset TyEL-maksuun ehkäisevät tulevaisuuden maksupaineita On tärkeää, että TyEL-maksujen kehityksestä myös vuoden 2014 jälkeiselle ajalle sovitaan sitovasti, ja siten, että maksut nostetaan mahdollisimman pian tasapainotasolle. Samalla olisi järkevää tehdä päätöksiä rahastoinnin vahvistamisesta, jolloin sijoitustuottojen avulla voidaan rahoittaa osa maksusta. Näillä keinoilla voidaan ehkäistä eläketurvan leikkauksia ja samalla pienentää pitkän aikavälin maksujen korotustarvetta eli keventää nuorempien ikäluokkien maksuja. Miten varmistetaan julkisten alojen työeläkkeiden rahoitus? Julkisten alojen kokonaismaksutaso on jo nyt korkeampi kuin työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisessa eläkevakuutuksessa. Kunnallisen eläkevakuutuksen maksutaso on nyt 28,7 prosenttia. Näin korkea maksutaso johtuu muun muassa siitä, että kunnallisessa eläkejärjestelmässä on täl-

17 SAK Ihmisen mittainen työura? 15 lä hetkellä vielä runsaasti maksussa aiemmin voimassa olleita nykyistä parempia eläke-etuja. Kuntien palveluksesta on näinä vuosina siirtymässä eläkkeelle paljon työntekijöitä, eli edunsaajien joukko kasvaa voimakkaasti. Samaan aikaan kuntien työntekijöiden määrä supistuu myös kuntarakenteiden muutosten ja yksityistämisten takia, joten kuntien eläkevakuutuksen maksupohja rapautuu. Kevan mukaan työntekijöiden väheneminen 10 prosentilla nostaisi maksutason lähes 31 prosenttiin, ja väheneminen 20 prosentilla johtaisi jo yli 32 prosentin maksutasoon. Valtion eläkkeiden rahoitusta vaivaa myös vakuutettujen piirin supistuminen: valtion eläkkeensaajia on jo nyt yli kaksinkertainen määrä vakuutettuihin verrattuna. Valtion eläkkeet maksetaan valtion talousarvion kautta. Valtion eläkerahasto on budjetin ulkopuolinen puskurirahasto. On välttämätöntä, että myös julkisten alojen palveluksessa olevat voivat luottaa siihen, ettei heidän eläketurvaansa heikennetä nykytasosta. Hallitusohjelmassa onkin painotettu, että myös julkisten alojen eläketurvan rahoitus on varmistettava. Voidaanko edelleen luottaa siihen, että julkisten alojen eläkemeno henkilöpiirin kaventuessa kustannetaan kuntien ja valtion talousarvion kautta verovaroista? Kaikki työeläkerahastot luetaan osaksi julkista taloutta Edellä on todettu, että nostamalla työeläkemaksuja mahdollisimman nopeasti ja vahvistamalla rahastointia myös nuorten sukupolvien eläkkeet pystyttäisiin maksamaan luvatun tasoisina. Näin vahvistuisi työeläkejärjestelmän kestävyys. Toiseksi työllisyysasteen paraneminen ja työurien pidentyminen parantavat julkisen talouden kestävyyttä, koska palkkasumman kasvaessa kuntien ja valtion verotulot nousevat ja sosiaalivakuutusrahastot vahvistuvat. Yksityisten alojen palkansaajien työeläkkeet eivät suoraan rasita julkista taloutta, koska niihin ei (merimiesten eläkkeitä lukuun ottamatta) käytetä verovaroja. Välillistä vaikutusta on sikäli, että maksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Vaikka työeläkemaksut ovat vakuutusmaksuja eivätkä veroja, ne useimmiten rinnastetaan veroihin ja lasketaan mukaan kokonaisveroasteeseen. Lisäksi työntekijän maksuosuus on sama sekä yksityisten että julkisten alojen työeläkemaksuissa, joten työntekijämaksun nousu pienentää julkisten työnantajien maksuosuutta. Työeläkerahastoilla on ollut ja on edelleenkin iso merkitys julkisen talouden kestävyyden kannalta. Myös yksityisen sektorin eläkerahastot katsotaan kansantalouden tilinpidossa julkisen talouden varallisuudeksi. Näin ollen ne on johdonmukaisesti sisällytetty valtionvarainministeriön tekemiin julkisen talouden kestävyyttä koskeviin laskelmiin. Se merkitsee, että työeläkerahastoinnin vahvistaminen parantaa paitsi työeläkejärjestelmän omaa myös julkisen talouden kestävyyttä.

18 16 SAK Ihmisen mittainen työura? 5 SAK:N KEINOT TYÖURIEN PIDENTÄMISEKSI Työurien pidentäminen on laajasti hyväksytty tavoite, mutta tuijottaminen vain työuran loppuvuosiin ja eläkeikään on liian kapea näkökulma. Tämänkin useimmat tunnustavat. Myös hallitusohjelma toistaa tavoitteen, jonka mukaan työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta. Työllisyys on ykkösasia Ensimmäinen ja tärkein edellytys työurien pidentämiselle on se, että työtä on tarjolla. Jos työvoiman kysyntä taantuu ja työttömyys lisääntyy, se heikentää työpaikkansa menettäneiden mahdollisuuksia työuriensa pidentämiseen. Erityisen kohtalokasta työn menettäminen on työuran loppupuolella, jolloin uudelleen työllistyminen avoimille työmarkkinoille on harvinaista. Yli 55-vuotiaiden ikäryhmissä työllisyysasteet ovat nousseet tasaisesti 1990-lvun puolesta välistä lähtien. Sen sijaan on huolestuttavaa, että kaikissa nuoremmissa ikäluokissa työllisyysasteet ovat selvästi alentuneet. Työurien pidentämisen kannalta on tärkeää, että kaikkien työikäisten ikäluokkien työllisyysasteet voisivat nousta nykyisestä. Tärkeintä on, että pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä vähennetään ja ehkäistään määrätietoisesti. Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on nostaa kokonaistyöllisyysaste 72 prosenttiin. Tavoite on oikea, mutta talouden näkymien ja epävarmuuden oloissa myös hyvin kunnianhimoinen. Kaikille oikeus koulutukseen ja osaamisen päivittämiseen Työmarkkinoilla on enää hyvin vähän työtehtäviä, joihin ei vaadita vähintään ammattilista peruskoulutusta. Työpaikkoja syntyy ja häviää, toimialoja nousee ja laskee, ja sen seurauksena työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot muuttuvat. Suomessa on edelleen yli työikäistä aikuista, joilta puuttuu ammatillinen koulutus. Nuoria peruskoulun päättäviä jää ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle, ja lähes opiskelijaa keskeyttää ammatillisen koulutuksen joka vuosi. Jokaiselle työikäiselle on saatava ammatillinen koulutus. Se edellyttää niin nuorten kuin aikuistenkin koulutuksessa uusia toimia ja koulutusmahdollisuuksien lisäämistä. Työelämän muutoksissa on ensiarvoisen tärkeää, että työikäiset voivat huolehtia omasta osaamisestaan läpi työuran. Tarvitaan toimia työpaikoilla, riittävästi oppisopimuskoulutusta ja muuta tutkintoon johtavaa koulutusta sekä riittävästi koulutusmahdollisuuksia työttömille. Myös työntekijöiden mahdollisuuksia ammattitaidon päivittämiseen on parannettava. Raamisopimuksen pohjalta on käynnistymässä uudistuksia, jotka voivat parantaa työikäisten mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Pitkällä aikavälillä koulutukseen ja ammattitaitoon liittyvät asiat ovat ratkaisevassa asemassa työurien pidentämisen kannalta.

19 SAK Ihmisen mittainen työura? 17 Nuorten yhteiskuntatakuu vihdoin todeksi Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa luvataan toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Kaikkein tärkeintä on, että jatkossa kaikki nuoret saavat kunnollisen koulutuksen ja ammattitaidon, jotta työllistyminen on mahdollista. On ensiarvoisen tärkeää turvata peruskoulun voimavarat, koska hyvillä perusopinnoilla luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle. Jatkossa on huolehdittava siitä, että perusopetuksen päättävät nuoret pääsevät suoraan jatkamaan opintojaan lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Jonkun viranomaisen on kannettava vastuu myös siitä, että nuoret saavat neuvontaa ja ohjausta, jos opiskelupaikkaa ei löydy. Aivan liian moni nuori myös keskeyttää opintonsa ja jää ilman ammatillista tutkintoa. Suunta on nyt muutettava lisäämällä opetusta, ohjausta ja muuta opiskelijoiden tukea ammatillisessa koulutuksessa. Ammattitaidon omaaville nuorille tarvitaan työtä. Nuorille, jotka eivät löydä työtä avoimilta työmarkkinoilta, tarvitaan palkkatukea työllistymisen tueksi. Siirtymistä korkea-asteen opintoihin toisen asteen koulutuksen jälkeen on nopeutettava uudistamalla opiskelijavalintoja. Erityisesti yliopistoissa tarvitaan toimia, joilla edistetään opiskelijoiden valmistumista tavoiteajassa. Opintojen ohjausta on lisättävä. Opintotukea on uudistettava tukemaan päätoimista opiskelua ja tavoiteajassa valmistumista. Yksi keino on myös helpottaa mahdollisuuksia koulutusohjelman vaihtamiseen kandidaatintutkinnon jälkeen. Työkyvyttömyyttä ehkäistävä varhaisella puuttumisella Työkyvyttömyyseläkkeelle on joutunut työntekijää vuodessa jo keskimäärin 52-vuotiaana. Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on ollut laskussa, mutta silti liian moni joutuu työkyvyn menetyksen takia syrjään työelämästä ennenaikaisesti. Se merkitsee myös eläketurvan jäämistä riittämättömäksi. Työ- ja toimintakyky ja niiden säilyminen ovat yksilöllisiä. Työkyvyttömyysriski vaihtelee kuitenkin ammatin ja sukupuolen mukaan. Terveyden vahvistumiseen tai murtumiseen vaikuttavat vahvasti perimä ja kasvuolot, mutta myös se, millaisissa oloissa työtä tehdään. Uhka joutua työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia on työntekijäammateissa yli kaksinkertainen verrattuna asiantuntija-ammatteihin. Masennukseen sairastumisen riski on suurin asiantuntija-ammateissa toimivilla naisilla ja toiseksi suurin työntekijäammattien naisilla. Työkyvyttömyyseläkkeitä ei Suomessa myönnetä kevein perustein. Lääketieteellisen näytön riittävyys on ratkaisussa tärkein kriteeri, mutta kokonaisharkinnassa

20 18 SAK Ihmisen mittainen työura? myös muilla tekijöillä kuten iällä ja työn kuluttavuudella on ratkaisua tukevaa merkitystä. Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisulinjan tai lainsäädännön kiristäminen eivät ole mahdollisia. Työkyvyttömyyseläkkeiden hakemuksista hylätään jo tällä hetkellä lähes 30 prosenttia. Sen sijaan on tehostettava toimia, joiden avulla työkyvyn heikkenemistä ehkäistään ajoissa, jotta pystyttäisiin vähintäänkin lykkäämään joutumista työelämästä pois työkyvyn menettämisen takia. Työterveyshuollon vaikuttavuutta on parannettava, ja työnantajien on käytettävä hyväksi työterveyshuollon asiantuntemusta työn ja työaikojen järjestämiseksi ja siten työssä jatkamisen tukemiseksi. Hoitoketjut on saatava toimimaan siten, että asianmukainen hoito saadaan alkamaan mahdollisimman nopeasti. Nykyinen hoitotakuuaika julkisessa terveydenhuollossa on liian pitkä, joten sitä olisi lyhennettävä asteittain. Vuoden 2012 kesällä on tulossa voimaan sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutoksia, jotka tukevat varhaista puuttumista, selkeyttävät työnantajan, työntekijän työterveyshuollon ja Kelan vastuita sekä velvoittavat yhteistyöhön. Esitykset ovat lähtöisin työmarkkinajärjestöjen työelämäryhmästä (Ahtelan työryhmä). Muutosesitykset pähkinänkuoressa ovat seuraavat: Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on kestänyt kuukauden ajan. Työterveyshuollon tulee arvioida työntekijän jäljellä oleva työkyky. Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työterveyshuollon velvollisuus on laatia lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja hänen mahdollisuuksistaan jatkaa työssä. Työntekijän on toimitettava työterveyshuollon lausunto Kelalle viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Työterveys on työpaikkojen asia Uuden lainsäädännön mukaisen käytännön oikea juurruttaminen on iso tehtävä. Hyvin onnistuessaan se voi parantaa työterveyshuollon laatua ja kattavuutta sekä patistaa työnantajia toimimaan vastuullisesti ja käyttämään työterveyshuollon asiantuntemusta työntekijän työssä jatkamisen tukemisessa. Ennen kaikkea se voi auttaa ehkäisemään ja lykkäämään työkyvyttömäksi joutumista. Työterveyshuolto on asiantuntija työkyvyttömyyden ehkäisyssä, sairausloman jälkeisessä työhön paluun tukemisessa ja ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa. Jotta tämän asiantuntijuuden hoitaminen olisi tuloksellista, työterveyshuollon tulee tuntea jokainen asiakasyritys, sen työolot, työkyvyttömyysriskit ja henkilöstö. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu työpaikkaselvitysten tekeminen. Ne ovat oleellinen osa työpaikan oloihin perehtymistä. Työterveyshuollon on rohkaistuttava tekemään konkreettisia korjausesityksiä havaitsemiinsa epäkohtiin ja siten toteuttamaan ehkäisevää työterveyshuoltoa. Työnantajien taas pitäisi osata vaatia laadukasta työterveyshuoltoa, käyttää työterveyshuollon asiantuntemusta ja tehdä ehdotettuja parannuksia työoloihin.

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta Työeläkejärjestelmä kuvina Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. 19.1.2017 Eläkejärjestelmä ja sen hallinto Sosiaalivakuutus vuonna 2015, 39 mrd. 3 Eläkevakuutuksesta

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK Työeläkekoulu 2016 ELÄKEUUDISTUS 2017: NEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHDAT Rahoitus Tulevien vuosien eläkemaksut Riittävä maksutaso Julkisten alojen eläkkeiden rahoitus Eläketurvan sisältö Ikärajat ja varhaiseläkejärjestelyt

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen 2 MYEL-vakuutus MYEL-eläkkeen perustana Maatalousyrittäjätyö liitännäisineen vakuutetaan MYELin mukaan MVL:n mukaan verotettu MYELiin

Lisätiedot

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva 07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Sanna Tenhunen ja Janne Salonen Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva Maatalousyrittäjien työeläketurva perustuu omaan lakiin (MYEL). Pääosin eläketurva

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN

LIITE TUTKIMUKSEEN ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN MITEN KÄY TYÖURIEN JA TULONJAON?" LIITTYVÄÄN OIKAISUUN (Eläketurvakeskuksen raportteja 0/3, B 2) Jukka Lassila..3 Tutkimuksessa Eläkeiän sitominen elinaikaan

Lisätiedot

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ 02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi ja Pekka Virtanen Työpaikan menetys työuran loppuvaiheessa yli 45-vuotiaiden

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

EDUSKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNALLE

EDUSKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNALLE LAUSUNTO 1 (5) EDUSKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNALLE Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Työeläkevakuuttajat TELA ry:ltä asiantuntijaa 17.2.2017 kuulemiseen, jossa käsitellään

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa.

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa. HE 131/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun 10 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi. Isän oikeutta

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen

Lisätiedot

HE vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut

HE vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 18 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut vuodelle

Lisätiedot

Millaisen Suomen haluamme?

Millaisen Suomen haluamme? Millaisen Suomen haluamme? Akavan linjauksia taloudesta ja työstä 27.2.2012 Miksi? Talouden ja ikääntymisen haasteet ovat vakavat Julkisen talouden kestävyydelle, työn tekemisen kannustamiselle ja työurien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin.

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 43/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot