Kiireettömään hoitoon pääsy

Transkriptio

1 Kiireettömään hoitoon pääsy

2 Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin tai hammaslääketieteellisin perustein. Lääketieteen asiantuntijat ovat laatineet perusteet noin kahdensadan sairauden hoitoon, ja niitä laaditaan vielä lisää. (Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet Sosiaali- ja terveysministeriön selvitykset 2010/36). Lääkärit käyttävät näitä perusteita apunaan arvioidessaan potilaan hoidon tarvetta ja hoitoa. Lääkäri voi poiketa perusteista, jos yksittäisen potilaan hoito vaatii sitä. Pääsy perusterveydenhuoltoon Terveyskeskukseen on saatava virka-aikana yhteys välittömästi joko puhelimitse tai menemällä terveyskeskukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan puhelinyhteys pitää saada alle viidessä minuutissa. Terveyskeskuksessa voi olla käytössä takaisinsoittojärjestelmä. Silloin saapuneisiin puheluihin, joihin on jätetty soittopyyntö, pitää vastata mahdollisimman pian terveyskeskuksen aukioloaikana saman päivän kuluessa. Soittajalle kerrotaan arvio takaisinsoiton ajankohdasta puhelinnauhoituksella tai tekstiviestillä. Potilaan hoidon tarve on arvioitava viimeistään kolmantena päivänä yhteydenotosta, jos arviota ei ole voitu tehdä heti puhelimessa. Hoidon tarpeen voi arvioida muukin terveydenhuollon ammattihenkilö kuin lääkäri, esimerkiksi sairaanhoitaja. Tarpeelliseksi todettu kiireetön hoito on järjestettävä sairauden tai oireen vaatimassa ajassa, kuitenkin viimeistään kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista. Suun terveydenhuoltoon on päästävä kolmessa kuukaudessa, mutta perustellusta syystä hoidon aloittamista voi lykätä enimmillään kuuteen kuukauteen. Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Jos ajankohta muuttuu, uusi ajankohta ja muutoksen syy on ilmoitettava potilaalle välittömästi. 2

3 Pääsy erikoissairaanhoitoon Erikoissairaanhoitoon pääsemiseksi vaaditaan kiireellisiä tilanteita lukuun ottamatta aina lähete lääkäriltä. Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta sairaalaan. Hoidon tarve arvioidaan joko suoraan lähetteen perusteella tai potilas kutsutaan lisätutkimuksiin. Jos hoidon tarpeen arvioimiseksi tarvitaan lisätutkimuksia, ne sekä erikoislääkärin arviointi hoidon tarpeesta on tehtävä viimeistään kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta sairaalaan. Hoito ja potilaan neuvonta on aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun lääkäri on todennut hoidon tarpeelliseksi. Alle 23-vuotiaiden lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarve on arvioitava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta sairaalaan. Hoitoon on päästävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Jos sairaanhoitopiiri ei pysty itse järjestämään potilaan hoitoa määrätyssä ajassa, sen on hankittava hoito toisesta sairaanhoitopiiristä tai yksityissektorilta. Tästä ei saa aiheutua potilaalle muita kustannuksia kuin ne, jotka hän maksaisi omassa sairaanhoitopiirissä. Oma sairaanhoitopiiri vastaa siitä, että hoito toteutuu näissäkin tilanteissa edellä mainituissa enimmäisajoissa. Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Jos ajankohta muuttuu, uusi ajankohta ja muutoksen syy on ilmoitettava potilaalle välittömästi. 3

4 Odotusaikojen julkaiseminen Kunnan ja sairaanhoitopiirin on julkaistava internetissä vähintään neljän kuukauden välein tiedot hoitoon pääsyn odotusajoista. Jos kunnalla tai sairaanhoitopiirillä on useita toimintayksiköitä, tiedot on julkaistava erikseen jokaisesta toimintayksiköstä. Tiedot voi julkaista internetin lisäksi muulla kunnan tai kuntayhtymän päättämällä tavalla. Hoitopaikan valinta kiireettömässä hoidossa Terveydenhuoltolain mukaan potilas voi itse valita hoitopaikkansa tietyin rajoituksin. Terveyskeskus Potilas voi valita, miltä oman kuntansa tai kuntien yhteistoimintaalueen terveysasemalta hän haluaa saada hoitoa. Potilas ilmoittaa asiasta kirjallisesti nykyiselle terveysasemalleen ja sille asemalle, jolta haluaa jatkossa saada hoitoa. Hoitovastuu siirtyy uudelle terveysasemalle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen tekemisestä. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua. Jos henkilö oleskelee säännöllisesti tai pidempiä aikoja kotikuntansa ulkopuolella, hän voi käyttää omassa terveyskeskuksessa tehdyn hoitosuunnitelmansa mukaiseen hoitoon myös oleskelukunnan terveysasemaa. Tästäkin on tehtävä kirjalliset ilmoitukset terveysasemille. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoitoa antavan kunnallisen sairaalan voi valita yhteisymmärryksessä lähettävän lääkärin kanssa siltä erityisvastuualueelta, jolla oma kunta sijaitsee. Suomessa on viisi yliopistosairaaloiden ympärille muodostunutta erikoissairaanhoidon erityisvastuualuetta. Oikeus hoitopaikan valintaan laajenee 2014 Vuodesta 2014 alkaen potilaalla on oikeus valita hoitonsa mistä tahansa terveysasemalta tai lähetteen antavan lääkärin kanssa yhteisymmärryksessä mistä tahansa erikoissairaanhoidon toimintayksiköstä Suomessa. Hoitopaikka on valittava niin, että se vastaa potilaan hoidon edellyttämiä tarpeita. 4

5 Toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuudesta Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Kunnan, sairaanhoitopiirin, sairaalan ja terveyskeskuksen on itse seurattava, arvioitava ja varmistettava, että potilaita hoidetaan asianmukaisesti, eikä enimmäisaikoja ylitetä. Kiireettömään hoitoon pääsyä valvotaan valvontaohjelman mukaisesti Valvira ja aluehallintovirastot ovat laatineet yhdessä kiireettömään hoitoon pääsyn valvontaohjelman vuosille Valvontaohjelma on luettavissa Valviran verkkosivuilta ( > Valvontaohjelmat). Siinä on muun muassa: määritelty asiat, joita perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa valvotaan määritelty aluehallintovirastojen ja Valviran työnjako valvonnassa määritelty ehdottomat kriteerit, joiden perusteella aloitetaan valvontatoimet yhdenmukaisesti koko maassa kuvattu menettelytavat, joiden avulla valvonta toteutetaan ja kuvattu toimenpiteet, joihin valvonnan perusteella ryhdytään. Valvontaa kohdistetaan erityisesti esitteen alkupuolella kuvattuihin hoitoon pääsyyn liittyviin seikkoihin. Valvonnan työnjako Valviran ja aluehallintovirastojen kesken on kuvattu valvontaohjelmassa. 5

6 Epäasianmukaisen toiminnan seuraamukset Valvonnan seurauksena voidaan terveyskeskukselle tai sairaanhoitopiirille antaa hallinnollista ohjausta, esimerkiksi huomautus. Valvira tai aluehallintovirasto voi antaa määräyksen, että virheellinen toiminta on korjattava määräajan kuluessa. Määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla. Jos määräystä ei noudateta, sakko voidaan velvoittaa maksamaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää tiedot hoitoon pääsyn odotusajoista Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL, kerää valvontaa varten terveyskeskuksista ja sairaanhoitopiireistä tiedot yhteydensaannin ja hoidon tarpeen arvioinnin toteutumisesta, hoidon odotusajoista sekä siitä, kuinka paljon hoitojonoissa on potilaita, jotka ovat jonottaneet hoitoa yli lain salliman määräajan. Hoitoon pääsyä koskevat tiedot julkaistaan THL:n verkkosivuilla Lähteet: Terveydenhuoltolaki 2010/1326 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785 Kiireettömään hoitoon pääsy. Valtakunnallinen valvontaohjelma (Valvira, Valvontaohjelmia 8:2012) 6

7 VALVIRAN VISIO 2015 Valvira varmistaa väestön oikeuden terveyttä ja hyvinvointia tukevaan elinympäristöön sekä riittäviin ja turvallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Valviran arvot Oikeudenmukaisuus, luotettavuus ja yhdenvertaisuus Rohkeus Arvostaminen ja myönteinen suhtautuminen Asiantuntijuus ja jatkuva kehittyminen Strategiset linjaukset Tunnistamme ja ennakoimme väestön terveyteen ja hyvinvointiin sekä palvelujärjestelmään liittyvät riskit ja kohdennamme työtämme niiden perusteella. Huolehdimme erityisesti niiden ihmisten oikeuksista, jotka eivät pysty itse niitä puolustamaan. Yhdenmukaistamme sosiaali- ja terveysalan valvonnan sekä sen edellyttämän ohjauksen saumattomaksi kokonaisuudeksi koko maassa. Ohjaamme toiminnanharjoittajia tehostamaan omavalvontaa. Toimimme ja vaikutamme aktiivisesti EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä. 7

8 PL 210, Helsinki Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puhelin: Sähköposti: Esitteet 8:2012