Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus

Transkriptio

1 Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus Tavallisimmat muistisairaudet ja niiden vaikutuksia toimintakykyyn arjessa Liikunnan ja ulkoilun merkitys muistisairaan henkilön toimintakyvyn ylläpitämisessä Elina Rannikko ft, sosionomi Varsinais-Suomen Muistiyhdistys Aktiivinen arki-projekti

2 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry Varusmestarintie 15, Turku (Runosmäki) toimisto puh: (02) Työntekijöitä 16, Muistineuvonta puh: Tammikoti päivätoimintapaikka turkulaisille Jäsentoimintaa, virkistyslomia, retkiä, vertaistukea, kuntoutusryhmiä JUTTUTUVAT OMAISILLE (vertaistukea) Muistineuvolatoimintaa eri kunnissa Koulutuksia hoitohenkilökunnalle ja ryhmille Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia hankkeita: AKTIIVINEN ARKI, Muisti - Luotsi, Vapaaehtoiset avustajat, Työikäisten hanke Alaosastoja mm. Raisiossa, Aurassa, Paraisilla

3 DEMENTIA Laaja-alainen älyllisten toimintojen heikentyminen, joka vaikeuttaa päivittäisissä toimissa ja/tai sosiaalisissa tilanteissa selviytymistä Taustalla jokin aivojen toimintaa heikentävä sairaus Oirekokonaisuus, johon muistihäiriön lisäksi liittyy vähintään yksi seuraavista: - Kielellisten kykyjen häiriö - Kätevyyden heikkeneminen - Tunnistamisen vaikeutuminen - Vaikeudet monimutkaisissa toiminnoissa

4 DEMENTIAA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET Alzheimerin tauti % Verisuoniperäinen muistisairaus % Lewyn kappale tauti 15 % Muut syyt % - mm. otsalohkorappeumasta johtuva muistisairaus alle 5% -> Aiheuttavat 1. kognitiivisia oireita, 2. fyysisiä oireita ja 3. käytösoireita

5 Kognitiivisia oireita: Ovat tiedon vastaanottoon, käsittelyyn, säilyttämiseen ja käyttöön liittyviä oireita Esim. - Muistin heikentyminen - Oppimiskyvyn heikentyminen - Päättelykyvyn heikentyminen - Älyllisen suorituskyvyn heikentyminen - Hahmotuskyvyn häiriöt - Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeudet - Aloitekyvyttömyys

6 Käyttäytymiseen vaikuttavia oireita esim: (90%:lla jossakin vaiheessa sairautta, tärkeä pitkäaikaishoidon alkamisen syy) - Aloitekyvyttömyys - Apatia / välinpitämättömyys (at:ssa 20-90%:lla) - Juuttuminen (toiminnon, sanan, lauseen, ajatuksen tai käyttäytymisen pakonomaista toistamista) - Aistiharhat, harhaluulot - Levottomuus / aggressiivisuus - Masentuneisuus / alakuloisuus - Ahdistuneisuus - Kohonnut mieliala / epäasiallinen iloisuus, estottomuus - Ärtyisyys / mielialan vaihtelu - Poikkeava motorinen käyttäytyminen - Unen häiriöt - Ruokahalun ja syömisen häiriöt

7 Alzheimerin tauti (1.) Alkaa lähimuistin ja uuden oppimisen häiriöllä Etenee tasaisesti, melko yhdenmukaisin oirein, kesto ensioireista kuolemaan keskim. 12 v. Tavallisin kuolinsyy on keuhkokuume. Keskivaikeassa vaiheessa (MMSE 10-22p.) tyypillistä muistiong. lisäksi Hahmottamisen ja kätevyyden ongelmat Orientaation häiriöt Heikentynyt sairaudentunto, masennus Muistuttelun tarve ADL-toimissa IADL-taitojen häviäminen Pinnalliset sos. taidot säilyneet

8 Alzheimerin tauti (2.) Vaikeassa vaiheessa (MMSE 0-12p.) ADL-toimissa merkittävä avun tarve Huomattavat puheen ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeudet Töpöttävä kävely Jäykkyys, vapina, ilmeettömyys Apatia (90%:lla), levottomuus, aggressiivisuus

9 Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä Ns. Pienten suonien tauti Alkaa vaivihkaa Mieleen painaminen ja oppiminen tehotonta, mutta unohtaminen At:ta vähäisempää, vihjeet auttavat mieleen palauttamisessa Toiminnanohjauksen ongelmat, toiminnan nopeus ja sujuvuus heikentyneet Tasapainovaikeudet, kömpelyys, töpöttävä kävely Ns. Suurten suonien tauti Äkillinen alku Toispuolioireet Oireet ja eteneminen vaihtelevat vaurion sijainnin mukaan. Usein vuosiakin kestäviä tasaisia vaiheita

10 Lewyn kappale -tauti Usein alidiagnosoitu tai erheellisesti At. tai Parkinson dg. Usein alussa Parkinsonin tyyppistä vapinaa ja jäykkyyttä muistioireita selvemmin. Muisti toimii tavallisesti At:a paremmin, vihjeet auttavat. Neuropsykiatrisia oireita (mm. näköharhoja, harhaluuloisuutta). Poikkeava päiväaikainen aaltoileva väsymys/vireystilan vaihtelu. Yölliset unen häiriöt. Kaatumiset ja lyhyet tajunnanmenetykset tyypillisiä. Autonomisen hermoston häiriöt mm. ortostatismi, pyörtymiset sekä sydämen ja vatsantoiminnan häiriöt. Puheeseen vastaaminen vie aikaa. Liikkeiden jäykkyys ja hitaus.

11 Parkinsonin taudin muistisairaus v. dg:n jälkeen 80%:lla muistisairaus eli etenee ja tulee hitaammin kuin Lkt:ssa. Ilmeettömyys ja hitaus luovat kuvan kommunikoinnin ja ymmärtämisen vaikeuksista. Ajattelutoiminnot kuten motoriikka: ajatusten ja toiminnan tuottaminen on hidasta ja jähmeää -> vaikea arvioida toimintakyvyn tasoa. (Lähde: Muistisairaan kuntouttava hoito)

12 Otsa-ohimolohkorappeumat Esiintyy usein muita muistisairauksia nuoremmilla Voi liittyä edetessä jäykkyyttä, vapinaa, hitautta, pidätyskyvyttömyyttä %lla liikehermorappeuma. Omaisten tuki ja ohjaus erityisen tärkeää, sillä muistilääkkeistä ei juurikaan ole hyötyä. 1. Frontotemporaalinen dementia (½) Persoonallisuus ja käyttäytyminen muuttuvat. Apatia tai vauhti korostuvat. Sos. taitojen heikkeneminen,sairauden tunnottomuus ja tunne-elämän latistuminen tyypillisiä oireita. Impulsiivisuus, joustamattomuus, estottomuus esim. seksuaalispainotteiset puheet, kiroilu Muistioireet usein muiden oireiden jälkeen 2. Semanttinen dementia Puheen tuotto säilyy, sanojen merkitys katoaa -> tyhjä puhe 3. Etenevä sujumaton afasia Puheen tuottamisen, kirjoittamisen ja lukemisen ongelmat Etenee usein puhumattomuuteen

13 Epätyypillinen Alzheimerin tauti Usein nuoremmilla potilailla Alkaa muilla kuin muistioireilla, tavallisimmin hahmottamisen tai kielellisillä vaikeuksilla Sekatyyppiset At:n muodot At:n lisäksi muun aivoja rappeuttavan sairauden patologisia löydöksiä At.+ verenkiertosairaus Yli puolella 80-vuotiaista at. potilaista Taudin kesto lyhyempi kuin at:ssa At. + Lewynkappale (tai Pt.) Muistioire puhdasta at:ta lievempi, parkinson-tyyppiset oireet Taudin eteneminen at:ta nopeampaa

14 Mikä säilyy: Sosiaalisuus, tarve olla yhteydessä muihin ihmisiin Huumorintaju Kyky aistia tunnelmia (hyväksyvä ilmapiiri ja kanssakäyminen tuovat mielihyvää) Valmiudet tuoda esiin aidosti tunteita Kyky nauttia nykyhetkestä (tutut puheenaiheet luovat turvallisuuden tunnetta, vanhojen muistelu mieluista) Liikkeiden automaatio

15 TOIMINTAKYKY Toimintakyky on laaja käsite, joka liittyy hyvinvointiin. Se määritellään joko todettuina toiminnan vajeina tai voimavaralähtöisesti eli jäljellä olevan toimintakyvyn tasona Jaetaan muistisairaan henkilön kohdalla viiteen osaalueeseen: fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen, kognitiiviseen ja oikeudelliseen toimintakykyyn sekä ympäristön vaikutukseen, mutta nämä kaikki menevät limittäin toistensa kanssa. On yhteydessä aikaan, paikkaan ja ihmisiin, joten toimintakyvyn arviointi tulisi suorittaa tutussa ympäristössä. Selviytymiskyky / toimintakykyisyys vaihtelee tilanteen ja päivän mukaan

16 Muistisairauden vaikutuksia toimintakykyyn Toimintojen suorittaminen ja suunnitteleminen hankaloituvat (toiminnanohjaus heikkenee) Aloitekyvyttömyys aiheuttaa liikkumattomuutta Hahmottaminen heikkenee (keho, tila, tavarat, ihmiset, etäisyydet, korkeuserot) Käyttäytymisen muutokset (hankalat oireet usein pelkoa, kaaosta, turhautumista, ahdistusta, vanhojen ja uusien asioiden sekoittumista) Taidot häviävät Toiminnot hidastuvat, saattaa tulla kankeutta Ryhti kumartuu, askeleet lyhentyvät ja kävely levenee, tasapaino heikkenee Lihasvoima ja kestävyys heikentyvät

17 Liikuntakyky Alaraajojen lihasvoima ja tasapaino ovat liikkumiskyvyn kulmakiviä Ikä ei ole harjoittelun aloittamisen este Muistisairaalla henkilöllä fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen usein nopeampaa kuin normaalissa ikääntymisessä Harjoittelemalla on mahdollista parantaa fyysistä toimintakykyä, liikuntakyky säilyy vain liikkumalla Voima- ja tasapainoharjoittelun avulla myös kaatumiset voivat vähentyä

18 Muistisairaalle henkilölle liikunta on tärkeää sillä: Liikuntakyky on jäljellä olevan omatoimisuuden käyttämisen edellytys Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen vaikeuttaa hoitamista selkeästi -> resurssien tarve lisääntyy Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen vaikuttaa myös toimintakyvyn muihin ulottuvuuksiin mm. vähentää sosiaalista kanssakäymistä muiden kanssa Fyysinen aktiivisuus rauhoittaa, saattaa ehkäistä käytösoireita, tuo elämänhallintaa, onnistumista ja luonnollista väsymistä

19 ULKOILU on fyysisen toimintakyvyn tukemista - Lähes aina tulee enemmän askelia - Maastossa kävely on myös tasapainoharjoittelua - Korkeuserot vaativat lihasvoimaa - Ulkoillessa tulee vartalon kiertoja - Pidempi matka on kestävyysharjoittelua - Ulkoilu on toiminnallista harjoittelua!

20 ULKOILU on psyykkisen toimintakyvyn tukemista Ennaltaehkäisee masentumista Antaa vapauden, viihtyvyyden ja turvallisuuden tunnetta Tukee itsenäisyyttä ja oman elämän hallintaa Herättää muistoja, tunteita ja aistikokemuksia Rauhoittaa, elvyttää ja virkistää mieltä Tarjoaa mahdollisuutta käyttää omia taitojaan ja saada onnistumisen kokemuksia (Ikäinstituutti)

21 ULKOILU on sosiaalisen toimintakyvyn tukemista - Ulkona tulee juteltua hoitajan kanssa ja ulkoilusta voi jutella jälkikäteenkin - Ulkona on enemmän jutun aiheita - Ulkoilu ehkäisee mökkihöperyyttä - Ulkoilu on ohjelmanumero - Ulkona näkee muita

22 Ulkoilussa huomioitavaa! Puhelin mukaan! Varmista, ettei muistisairas henkilö eksy/karkaa Mieti etukäteen sairaudet, lääkitys, apuvälineet ja paljonko jaksaa kävellä Ohjaa mahdollisen apuvälineen käyttöä Seisomaannousut hyvää harjoittelua, joten ei haittaa, vaikka välillä on istumistaukoja Ulkoiluympäristö houkutteleva, hyvin penkitetty: edelliseltä penkiltä näkee seuraavalle -> motivoi eteenpäin

23 Ulkoilun kirjaaminen Kirjaa ulkoilu aina Kirjaa arvioitu / mitattu kävelymatka ja -aika Kirjaa käytetty apuväline Kirjaa, asiakkaan mielialaa/motivaatiota ja miten kävely sujui Asiakkaalle ulkoilulista, johon itsekin voi rukseja laittaa Ota ulkoilu osaksi liikuntasopimusta ja tee samalla ulkoilusta suunnitelmallista ja mitattavaa!

24 Liikkumisen tukeminen kotihoidossa kannattaa: Passiivinen hoito voi heikentää sairastuneen liikkumista ja toimintakykyä lyhyessäkin ajassa! Liikkumiskyvyn ongelmat ja muistisairaudet ovat suurimmat pitkäaikaishoitoon siirtymisen syyt Toimintakäytännöksi saamista kotihoidossa helpottaa, kun taustalla ovat yhteiset arvot, sovitut toimintamallit (Liikuntasopimusmalli) ja liikkumiskyvyn tukeminen nähdään osana kotihoidon ydinpalvelua => Lisää parhaimmillaan myös hoitajien työhyvinvointia

25 Toimintakykyä tukeva ohjaaminen arjessa Anna muistisairaan yrittää ja tehdä itse Yritä ohjata / auttaa, kun spontaani yritys tulee muistisairaalta Koeta saada liikemalli käyntiin esim. lyhyellä ohjeella tai näyttämällä (huom. vuorovaikutustaidot) Auta riittävästi, muttei liikaa Huomioi apuvälineen tarve Anna ohjattavan käyttää käsiään! Huom. Yhdessä tekeminen motivoi