Hyvä vastaanotto loppuraportti

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä vastaanotto loppuraportti"

Transkriptio

1 Hyvä vastaanotto loppuraportti Kiimingin terveysasemapiiri Työryhmä: ayl Irma Honkamaa, tkl Katja Kuivaniemi, lv Jarmo Koivisto, sh Päivi Korttilalli, sh Ulla Laakkonen, sh Merja Tolonen ja vs.pem Sirkku Vanttaja SISÄLTÖ

2 1. Kiimingin terveysasemapiiri 2. Lähtötilanne syksy Mittaukset 4. Kehittämistoimenpiteet - Henkilöstön sitouttaminen - Lääkäreiden työvuorolistat - Konsulttilääkäri - Neuvola-aikojen uudelleen suunnittelu - Hoitajien työnjako - Yhtenäiset hoidontarpeenarvioinnin kriteerit - Hoitosuunnitelmat ja tilastointi - Uusien tilojen tehokas hyödyntäminen 5. Jatkosuunnitelmat 6. Pohdinta

3 1. KIIMINGIN TERVEYSASEMAPIIRI Kiimingin asukasluku on ja Yli-Ii:n Väestön keski-ikä on varsin matala. Toisaalta alueellisesti vaihteluita on paljon ja Yli-Iissä on myös paljon vanhuksia. Maantieteelliset etäisyydet ovat varsin suuret verrattuna muihin Oulun terveysasemiin. Matka esimerkiksi röntgeniin OYS:aan voi etäisemmästä paikasta olla lähes 100 km ja Yli-Iin vastaanottopisteestäkin yli 50 km. Sekä Kiimingissä että Yli-Iissä on laboratorion näytteenotto. Lisäksi sekä Kiimingissä että Yli-Iissä on hoivayksiköitä, jotka vaativat kohtalaisen paljon lääkäriresursseja. Yhteensä lääkärityöpanosta on 9,5 ja sairaanhoitajia 8,5, perushoitajia 0,5 ja yksi lääkintävahtimestari. Kiimingin terveysaseman toiminnassa on paljon vahvuuksia, jotka on pyritty säilyttämään. Yhteiset konsultaatioajat päivittäin koetaan erittäin tärkeiksi. Näin siirretään osaamista ammattihenkilöiden välillä, ja jaksaminen on parempaa kun epävarmuuttaan ja toisaalta osaamistaan voi jakaa. Nuorten lääkäreiden ohjaus toimii terveysasemallamme hyvin. Lääkäri suunnittelee lääkäreiden työlistat, mikä koetaan vahvuutena. Sekä hoitajilla että lääkäreillä on omia erityisosaamisalueita; kukin pystyy kouluttautumaan itseä kiinnostavaan alueeseen ja osaaminen ja motivaatio pysyvät hyvänä. 2. LÄHTÖTILANNE SYKSY 2012 Kiimingin terveysasema on ollut viimeiset vuodet melkoisen muutoksen kourissa Kiimingin kunnan terveyspalvelut liittyivät Oulun terveyspalveluihin, vaikka kuntaliitosta ei ollut vielä tehty. Aikaisemmin olimme itsenäinen terveyskeskus. Samalla Kiimingin terveyskeskuksen nimi muuttui Kiimingin terveysasemaksi. Oulun ja Kiimingin terveyspalvelujen yhdistyessä Yli-Iin terveysasema liitettiin Kiimingin terveysasemaan ja meistä tuli Kiimingin terveysasemapiiri Kiimingin terveysasemaa on peruskorjattu ja laajennettu. Vastaanottotoiminta on toiminut 2012 lokakuusta alkaen osittain väliaikaisissa ja ahtaissa tiloissa. Muutto lopullisiin peruskorjattuihin tiloihin tulee tapahtumaan Kiimingin terveysaseman ongelmana on ollut se, että kiireettömiä aikoja lääkärille ei ole ollut riittävästi. Hoitajia on kuormittanut koko ajan lisääntyvä puhelinliikenne. Työntekijät ovat olleet väsyneitä ja henkilökunnan vaihtuvuus on ollut suurta. Uuden neuvola- ja kouluterveydenhuollon asetuksen myötä lääkäriresursseja on täytynyt lisätä ennaltaehkäisevään työhön, mikä on vienyt työpanosta pois vastaanottotyöstä. Lisäksi yhdistyminen Oulun terveyspalveluihin on tuonut mukanaan uudenlaisia käytäntöjä ja paljon koulutusta henkilökunnalle. Henkilökunta on joutunut sopeutumaan useisiin yhtäaikaisiin muutoksiin ja se on vaikuttanut työhyvinvointiin ja ilmapiiriin. Tiimimme osallistui , , ja Hyvä vastaanotto - seminaareihin. Paikkana oli Pudasjärven Iso-Syöte -keskus. Ensimmäisellä kerralla mukana oli koko seitsenhenkinen tiimimme. Tiimistä on jäänyt projektin aikana pois kaksi työntekijää virkavapauksien vuoksi ja yksi työntekijä työpisteen vaihtumisen vuoksi. Ensimmäisessä seminaarissa meitä pyydettiin asettamaan tavoite, mihin kaikella toiminnallamme Hyvä vastaanotto työskentelyssämme tähtäisimme. Asetimme tavoitteeksi sen, että T3-aikamme (kolmas vapaa kiireetön lääkärin vastaanottoaika) saataisiin tippumaan 3 viikkoon eli 21 päivään. Toiseksi päätavoitteeksi asetimme työviihtyvyyden ja yhteishengen parantamisen. 3. MITTAUKSET

4 järjestimme koko vastaanoton henkilökunnalle Pysäkkipäivän (Oulun kaupungin terveysasemilla järjestettävä kehityspäivä), jossa kerroimme tarkemmin Hyvä vastaanotto -projektista. Kerroimme mittauksista ja miten ne tultaisiin toteuttamaan. Pyrimme kertomaan myös ajatuksia siitä, miten mittauksien tuloksia voidaan hyödyntää meidän kaikkien työssä. Aloitimme T3 mediaani-mittaukset eli kolmannen vapaana olevan kiireettömän lääkäriajan mittaukset viikolla 40. Seuranta on toteutettu viikoittain torstaiaamuisin siitä lähtien. Vuoden 2013 alussa T3 aika parani 28:sta parhaimmillaan 20 päivään. Tähän vaikutti se, että terveysasemallamme aloitti yksi uusi lääkäri ja se, että vuoden alusta tulivat voimaan uudet työohjelmat. Kevään aikana T3 aika on jälleen pidentynyt 28:aan päivään, mikä johtuu lomien ajoittumisesta kevätaikaan sekä henkilökunnan vaihtuvuudesta. Lääkäriaikojen antamisen periaatteet ovat todennäköisesti jonkin verran löystyneet ja niihin on tullut paljon kirjavuutta. Tämän vuoksi päätimme parantaa yhtenäisyyttä tekemällä pysäkkipäivässä ryhmätyön aiheesta yhtenäiset hoidontarpeen arvioinnin kriteerit. Kysynnän ja tarjonnan mittaukset toteutettiin viikoilla Lääkärit täyttivät suunnitellut työajan pohjan viereen toteutuneet työajat työaikalajeittain. Hoitajien mittauksissa kartoitettiin eri aikatyyppien kysyntää ajanvarauksessa, sairaanhoitajan vastaanotolla sekä puhelimessa. Kysynnän mittaaminen epäonnistui ja tulos vääristi tasapainolaskurin tuloksia. Syynä epäonnistumisen oli osaltaan puutteellinen informaatio, osaltaan henkilöstön väsymys sekä motivaation puute. Uusintamittaus tehtiin kysynnän osalta viikolla 50. Sisäinen kysyntä yhdistettiin kokonaiskysyntään siten, että lääkärien merkitsemät omat kontrollit lisättiin ko. päivän kysyntään. Uusi kysynnän seuranta onnistui hyvin ja kysyntä ja tarjonta vastasivat lähes täydellisesti toisiaan. Havaitsimme, että ennaltaehkäisevä työ vie luultua enemmän lääkäriresursseja. Suunniteltu ja toteutunut työaika olivat melko hyvin balanssissa, mutta puhelintyö vei suunniteltua enemmän aikaa. Jonkin verran lääkärin vastaanottoaikoja ilmestyi myös tiskin alta eli lääkärit antoivat aikoja itse esim. toimistoajalle. Hoitajat joutuivat tarjoamaan ei ole lvo aikaa seurannan aikana paljon. Päivystysaikojen kysyntä ja tarjonta kohtasivat keskimäärin melko hyvin, ne jakautuivat myös sopivasti viikonpäivien mukaan. Kysynnän mittausviikolla päivystysaikojen kysyntä oli jonkin verran korkeampaa kuin keskiverto viikolla, koska syksyn flunssaaalto ajoittui mittausviikoille. Työilmapiirin ja potilastyytyväisyyden mittauksia emme tässä vaiheessa toteuttaneet. T3-Mediaani Lääkäri Mediaani Lääkäri

5 Käyntien kysyntä = Efterfrågan på Gruppbesök % Tid Extern efterfrågan 100 % 187 Intern efterfrågan 0 % 0 Efterfrågan på grupper 0 % 0 Total efterfrågan 100 % 187 Planerad mottagningskapacitet 104 % 194 Total 4 % 7 KAPACITET Aktivitet Plan. Utfall Aktiviteter - mottagning vastaanotto pikapäivystys puhelin päivystys (kiireellinen) 9 12 lääkärin omakontrolli 6 4 Summa TOM 0 0 Aktiviteter patientrelatierade konsultaatio resepti toimisto, potilas 0 0 Summa TOM 0 0 Aktiviteter - övriga toimisto, muu neuvola/kth koulutus kokous vko, ksh ruokailu, kahvi, l-e matka, siirtyminen 4 6 Summa

6 3. KEHITTÄMISTOIMENPITEET Henkilöstön sitouttaminen Kuten Hyvä vastaanotto tiimillämmekin, myös muilla työntekijöillämme ensimmäinen ajatus uudesta projektista oli melko negatiivisesti sävyttynyt. Moni ajatteli Hyvän vastaanoton olevan jälleen yksi hanke, jota rummutetaan ja joka vie aikaa pois potilastyöstä. Kun ensimmäisessä seminaarissa ymmärsimme Hyvän vastaanoton perimmäisen idean, pyrimme välittämään sitä myös muulle henkilökunnalle. Kerroimme kuulumisia ja suunnitelmia vastaanoton palavereissa, jotka järjestetään kerran kuussa. Hyvä vastaanotto työseminaarit ovat olleet antoisia ja innostavia. Jokaisen seminaarin jälkeen olemme palanneet intoa täynnä tekemään yhdessä koko henkilökunnan kanssa muutoksia ja mittauksia. Olemme yrittäneet pitää tiimin kanssa palavereita viikoittain. Palaveri ajankohta on huomioitu työvuorosuunnittelussa ja tämä on vaatinut sitoutumista ja joustamista koko henkilökunnalta. Tiimin palavereissa on ollut läsnä 2-5 tiimin jäsentä. Ajan löytäminen kokouksiin ja suunnitteluun on ollut innostuksesta ja sitoutumisesta huolimatta ajoittain erittäin haasteellista, ja tapaamisia on jonkin verran peruuntunut. Pysäkkipäivä oli ensimmäinen tilaisuus, jossa pystyimme miettimään Hyvään vastaanottoon liittyviä teemoja, yhteisiä päämääriä koko henkilökunnan voimin. Teimme ryhmätöitä ja keskustelimme siitä, mikä on hyvin ja mihin asioihin kaipaisimme muutosta. Päivän jälkeen me-henki kohosi, ja luottamus asioiden järjestymiseen kaiken muutoksen keskellä palautui ainakin osittain. Henkilökuntaa motivoitiin osallistumaan hankkeeseen terveaseman vastaanotonpalavereissa ja kahvitauoilla. Vastaanoton henkilökunnan kahvihuoneen seinällä oli posteri esillä ja T3 mittausten tulokset. Hyvä vastaanotto tiimissämme tapahtui vuoden vaihteessa suuria muutoksia kun Päivi ja Jarmo jäivät virkavapaan myötä pois joukostamme. Vapaaehtoisia uusia jäseniä ei yllättäen löytynytkään, joten päätimme jatkaa sillä kokoonpanolla, joka jäljelle jäi. Tiimin kokoonpano on tällä hetkellä kaksi lääkäriä ja kaksi sairaanhoitajaa, mikä on liian vähän. Henkilöstön sitouttaminen siten, että kaikki ottaisivat vastuuta ja touhuaisivat asian hyväksi, on ollut yllättävän vaikeaa. Kuitenkin kevään pysäkkipäivä oli jälleen hyvä osoitus siitä, että tiimihenkeä kyllä löytyy kun sille annetaan tarpeeksi tilaa ja aikaa. Kaiken työn touhussa se tahtoo välillä vain unohtua. Pysäkkipäivässä teimme ryhmätöitä, joiden aiheena olivat edellisessä Hyvä vastaanotto seminaarissa miettimämme kehityskohteet. Päivä oli hyvin antoisa, ja moni työntekijä sanoikin, että tästä olisi ollut mukava jatkaa vielä pidenpäänkin. Ilmapiiri oli keskusteleva ja innostunut. Lääkäreiden työvuorolistat Terveysasemamme lääkärit tekevät työohjelmansa itse sinisen kirjan mukaan. Sinisen kirjan on aiemmin tehnyt apulaisylilääkäri, syksystä 2012 yksi terveysaseman lääkäreistä. Sininen kirja muutettiin sähköiseen muotoon, jolloin ohjelmaa tehdessä se on helposti saatavilla. Myös esim. neuvolan terveydenhoitajat voivat katsoa sieltä, minä päivänä kukakin lääkäri pitää neuvolaa. Sovimme, että ohjelmia tulisi olla tehtynä 4 viikkoa kuluvan viikon lisäksi. Suurena ongelmana on ollut se, että eri lääkäreillä on hyvin erimittaiset ajat työohjelmaa tehtynä. Kun pyrkivät tekemään ohjelmat samana päivänä (keskiviikko iltapäivä), vapautuu aikoja yhtäaikaisesti kaikille lääkäreille ja potilaiden ohjaaminen oikealle, hänet jo tuntevalle lääkärille on helpompaa. Tämän omalääkäriyden otimme puheeksi myös pysäkkipäivässä; huomion kiinnittäminen siihen on jokaisen osapuolen etu. Ohjelmien tekemisessä näkyy edelleen hyvin paljon aaltoilua. Asiasta onkin muistutettava säännöllisin väliajoin. Aiemmissa lääkäreiden työohjelmissa sekä aamu- että iltapäivälle jäi yksi 15 minuutin vastaanottoaika, joka usein täytettiin oikeasti 30 minuutin vastaanottoaikaa tarvitsevalla potilaalla. Tämä aiheutti paljon turhaa ongelmaa päivän aikatauluihin. Siirtämällä aamun konsultaatioaikaa 15 minuuttia eteenpäin,

7 saimme ohjelmaan mahtumaan minuutin vastaanottoaikaa enemmän päivää kohden. Sovimme myös yhteiset pelisäännöt iltapäivän vastaanottoaikojen määrään. Aiemmin siinä oli ollut paljon kirjavuutta eri lääkäreiden välillä. Olemme hankkeen aikana tutustuneet myös niin sanottuun ÄLY -exel ohjelmaan työvuorojen tekemisen apuvälineenä. Palaamme tähän aiheeseen myöhemmin. Lisäsimme lääkäreiden ohjelmaan kaksi puolikiireellistä aikaa (päiv) / päivä. Näiden aikojen pituus on 30 minuuttia ja ne saa antaa aikaisintaan viikkoa aikaisemmin. Nämä ajat vähennettiin päivystysresurssista, ei normaaleista vastaanottoajoista. Puhelinaikojen huomattiin vievän hyvin paljon lääkäreiden työaikaa, joten niitä päätettiin tietoisesti pyrkiä vähentämään. Ensisijaiseksi keinoksi sovimme sen, että jokainen lääkäri pyrkii kommentoimaan esim. verikokeet tai röntgenkuvat mahdollisimman nopeasti YLE-lehdelle, josta hoitaja voi kertoa potilaalle lääkärin kommentit. Meillä jokainen lääkäri on tottunut käyttämään effican-viestipiikkiä, josta ns. viitearvoista poikkeavat on helppo poimia. Automaattisesta puhelinajan varaamisesta laboratoriokokeiden tuloksia varten on tietoisesti pyritty eroon ja tässä on mielestämme hyvin myös onnistuttu. Potilaiden informoiminen ja opettaminen uuteen tapaan toimia on oleellista. Pääsääntöisesti se on otettu hyvin vastaan. Lääkäreillä on uusissa työohjelmissa puhelinaikaa 15 minuuttia noin kolmena päivänä viikossa (noin 6 aikaa/viikko). Lisäksi tulevat toki omasta aloitteesta soitetut puhelut, jotka hoidetaan toimistoajoilla. Konsulttilääkäri Olimme kuulleet jo ennen Hyvä vastaanotto seminaareja joidenkin terveysasemien ottaneen käyttöön ns. konsulttilääkärin. Aluksi etenkin lääkärit suhtautuivat tähän ajatukseen ennakkoluuloisesti, koska ajateltiin konsulttilääkärille varatun ajan vähentävän lääkärin vastaanottoaikoja entisestään. Kun ensimmäisessä Hyvä vastaanotto seminaarissa kuulimme lisää kokemuksia asiasta, päätimme kuitenkin kokeilla konsulttilääkärijärjestelyä. Päätimme konsulttilääkärin toimivan aamupäivisin klo , jolloin sairaanhoitajan vastaanotolla käy eniten potilaita ja jolloin reseptit tulee uusia. Sovittelimme jokaiselle päivälle vakiokonsultin, jotta integroiminen entisiin työohjelmiin sujuisi mahdollisimman helposti. Konsulttilääkärin tehtävänä on uusia apteekeista ja neuvonnan kautta tulevat reseptit sekä aamupäivän aikana tulevat päivystävän sairaanhoitajan pyytämät reseptit esim. antibiootit poskiontelo- ja sidekalvontulehduksiin. Konsulttilääkäri on ensisijaisesti päivystävän sairaanhoitajan työpari, hän voi käydä katsomassa sairaanhoitajan vastaanotolla potilaita. Akuuttihoitajalle tulevat potilaat hoitaa kuitenkin pääsääntöisesti päivystävä lääkäri. Jos konsulttilääkärillä on aikaa, hän voi myös katsoa päivystävän lääkärin apuna potilaita. Konsulttilääkäriä voivat konsultoida myös neuvolan terveydenhoitajat tai puhelimeen vastaavat sairaanhoitajat silloin kun tarvitaan esim. hoidontarpeen arviointiin liittyvää konsultointiapua. Jos päivystävä lääkäri sairastuu, voidaan konsulttilääkärille antaa joitakin päivystysaikoja päivän muusta päivystysresurssista riippuen. Tässä tapauksessa reseptit jaetaan tarvittaessa muiden lääkäreiden kesken tai siirretään uusittavaksi osittain seuraavalle päivälle. Konsulttilääkärin aamupäivä on osoittautunut työntäyteiseksi, mutta siitä huolimatta se on ollut mielekästä työtä vaihtelevuutensa vuoksi. Lyhyet potilaskontaktit, vain yhden asian hoitaminen ja asioiden hoituminen joustavasti koetaan positiivisena. Muiden lääkäreiden työnkuva selkeytyy kun reseptit on keskitetty yhdelle lääkärille. Myös päivystävän lääkärin on helpompi hallita työtänsä kun se ei keskeydy niin usein puheluiden vuoksi. Päivystysreseptien siirtyminen pois päivystävältä lääkäriltä on ollut iso kevennys. Hoitajat ovat kokeneet konsulttilääkäritoiminnan erittäin hyvänä apuna hoidontarpeen arviossa sekä päivystävät sairaanhoitajat helpotuksena työkuormaansa. Toimintatavat yhtenäistyvät helpommin ja hoitajien tietotaito esim. ihottumien ja korvalöydösten osalta lisääntyy kun palautteen saa heti.

8 Myös potilaat ovat olleet tyytyväisiä asioiden sujuvaan hoitamiseen kun heidän ei esim. tarvitse tulla terveysasemalle uudestaan iltapäivällä vaan monet asiat hoituvat sairaanhoitajan vastaanotolla saman tien. Neuvola-aikojen uudelleen suunnittelu Terveysasemallamme on ollut noin kolmen vuoden ajan käytössä parityöskentelymalli lasten- ja äitiysneuvolassa sekä kouluterveydenhuollossa. Syksyllä 2012 pidimme yhteisen palaverin neuvola- ja koululääkäreiden sekä terveydenhoitajien kesken. Siinä sovittiin kokeiltavaksi käytäntöä, jossa terveydenhoitaja tarkastaa oppilaat etukäteen ja lääkärintarkastuksissa oppilaat haetaan esim. tietystä luokasta peräkkäin sitä mukaa kuin edellinen on tarkastettu. Tässä ajatuksena oli se, että jokaiselle oppilaalle voidaan käyttää se aika, mitä hänen asiansa vaatii. Tämän kokeilun kouluterveydenhoitajat kokivat hankalaksi ja siitä luovuttiin. Pysäkkipäivänä kutsuimme yhteen ryhmätyöhön mukaan terveydenhoitajat lastenneuvolasta sekä kouluterveydenhuollosta. Totesimme lakisääteisyyden antavan hyvin tarkat puitteet tarkastuksille, niiden noudattamisesta ei voi laistaa. Suunnittelimme uudet käytännöt koskien etukäteistarkastuksia sekä lääkärille varattavien aikojen pituuksia. Neuvolassa 6 vk, 8kk tarkastukset sovittiin 20 minuutin mittaisiksi ja 4kk, 1.5v ja 4v tarkastukset 30 minuutin mittaisiksi. 8kk tarkastuksessa on paljon terveydenhoitajan asioita, joten 6kk käynti sovittiin venytettäväksi vähän lähemmäs 8kk käyntiä, jolloin asioita voidaan ennakoida jo tällä käynnillä. Koululla 1.lk ja 8.lk. tarkastukset sovittiin 20 minuutin mittaisiksi ja terveydenhoitajan sovittiin tarkastavan lapset etukäteen. Jos oppilaan asia vaatii ennakkotarkastuksen perusteella pidemmän ajan, se voidaan etukäteen ennakoida. 5lk. tarkastusten pituudeksi sovittiin 30 minuuttia. Sovimme lisäksi, että pyrimme siihen, että parityöskentelyssä terveydenhoitaja olisi lapsen oma terveydenhoitaja, joka tuntee lapsen ja perheen tilanteen jo ennakkoon. Erikoissairaanhoidossa jo seurannoissa olevien lasten lääkäritarkastukset neuvolassa ja koulussa (esim. keskosena syntyneet) sovittiin arvioitavaksi tapauskohtaisesti, automaattisesti tarkastusaikoja ei tarvita. Hoitajien työnjako Terveysasemamme henkilökunnassa on ollut viimeisen vuoden aikana todella paljon vaihtuvuutta etenkin hoitajien osalta. Tämä on aiheuttanut sen, että yhtenäisten toimintakäytäntöjen löytäminen on ollut entistä haasteellisempaa. Samalla olemme huomanneet sen, että perehdytysvaiheessa kirjalliset toimintaohjeet eri tehtävien osalta olisivat hyödylliset. Tämän ajatuksen johdosta päätimme tehdä kevään pysäkkipäivässä ryhmätyön aiheesta. Tehtävänä oli määritellä päivystävän sairaanhoitajan, sairaanhoitaja 2:n ja akuuttihoitajan toimenkuvia. Päivystävän sairaanhoitajan vastaanotto toimii aamupäivisin ilman ajanvarausta, potilaat ilmoittautuvat sinne neuvonnassa. Ryhmätyössä heräsi keskustelua korvapotilaista, koska etenkin aloittelevat sairaanhoitajat kokevat ymmärrettävästikin pienet korvapotilaat haasteellisina. Sovimme käytännön niin, että alle 2-vuotiaat lapset kuuluvat automaattisesti lääkärille, heitä ei ohjata hoitajan vastaanotolle. 2-7-vuotiaat voidaan ohjata arvion mukaan myös hoitajalle, pääsääntöisesti kuitenkin lääkärille. Yli 7-vuotiaat korvapotilaat voidaan ohjata hoitajalle. Perustana ikärajalle on se, että jos tympanometrin käyttö onnistuu, voi hoitaja hyvin seuloa sen avulla korvaoireisia potilaita. Jos tympanometri näyttää normaalia käyrää, potilasta ei tarvitse ohjata lääkärille, jos taas epänormaalia, konsulttilääkäri tai päivystävä lääkäri katsoo potilaan. Verenpaineen mittauksia ei ohjata päivystävälle sairaanhoitajalle vaan potilaita ohjataan itsehoitopisteeseen. Akuuttihoitaja toimii päivystävän lääkärin työparina. Hän seuraa päivystävän lääkärin listaa ja pyrkii ennakoimaan asioita niin, että tarvittavat toimenpiteet olisi tehty mahdollisuuksien mukaan ennen lääkärille menoa. Jos akuuttihoitajalle ohjataan potilas, joka tarvitsee lääkärin hoitoa, ensisijainen konsultti on tällöin päivystävä lääkäri. Puhelimessa pyritään ohjaamaan potilaat kohdennetusti lääkärille

9 tai päivystävälle hoitajalle, ei akuuttihoitajalle, koska yleensä nämä potilaat tarvitsevat kuitenkin jatkossa lääkärin arvion. Sairaanhoitaja 2:n työnkuva sisältää yleensä Marevan-annostusten määrittämisen ja potilaille soittamisen. Sairaanhoitaja 2:n tehtävään pyritään aamupäivällä sijoittamaan jompikumpi INRhoitajista. Sairaanhoitaja 2 auttaa päivystävää sairaanhoitajaa. Lisäksi sairaanhoitaja 2 avustaa lääkäriä toimenpidekirjalla olevissa toimenpiteissä (ei päivystystoimenpiteet). Toimenpidehoitajalle olisi tarvetta, mutta resurssit eivät yleensä riitä siihen, että tehtävään olisi erikseen nimetty henkilö. Käytäntöä toimenpidehoitajasta sovittiin mietittäväksi vielä uudelleen kun uudet tilat on saatu käyttöön. Vastaanoton palaverissa 4/2013 päätimme siirtyä Oulun muilla terveysasemilla jo käytössä olevaan malliin, jossa flunssa- ja mahatautipotilaille sekä diagnosoitua migreeniä poteville voidaan kirjoittaa sairauslomatodistukset puhelimitse. Tämän toivotaan vähentävän aamupäivän kuormaa päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla. Yhtenäiset hoidontarpeenarvioinnin kriteerit Ongelmana meillä on ollut vastaanotolla vaihtuva henkilökunta sekä ajanpuute, josta johtuen perehdytys on ollut puutteellista. Lääkäreiden ja sairaanhoitajan vastaanotoille on tullut potilaita jotka ovat ns. väärässä paikassa. Kun lääkärille ei ole ollut aikoja, potilaat on ohjattu sairaanhoitajan vastaanotolle, vaikka he olisivat tarvinneet lääkärin arvion. Myös potilaiden valmistelu ennen lääkärin vastaanotolle menoa koettiin puutteelliseksi. Kävimme kevään Pysäkki-päivän ryhmätyössä läpi Rajakylän terveysaseman suunnittelemat hoidon tarpeen arviointi-lomakkeet sairaanhoitajien ja lääkäreiden ajanvarauksen sekä päivystyksen osilta. Varsinainen blokkiajanvaraus ei ole meillä käytössä, vaan harkinnan mukaan lvo- aikaa pidennetään tai lyhennetään. Muokkasimme ajanvarauskriteereistä sekä Kiimingin että Yli-iin terveysasemalle sopivat mallit. Eriäväisyyksiä asemien välille tuli lähinnä hoitajien osalta, Yli-Iissä asiaan kouluttautunut sairaanhoitaja tekee lasten korvakontrollit. Pohdimme milloin vuosikontrolliaikoja voisi siirtää ja missä tilanteissa tarvitaan lääkärin vastaanottoaika. Osittain tätä on jo toteutettu diabetespotilaiden kohdalla, käytäntöä on tarkoituksena laajentaa myös muita potilasryhmiä koskevaksi. Mietimme tilanteita, jolloin potilas tulee ns. turhaan lääkärin vastaanotolle, esim. jos potilaan tutkimukset ovat muussa yksikössä kesken tai toinen lääkäri on hoitanut potilasta aiemmin ko. asian tiimoilta. Kirjaamisen tärkeys korostuu myös aikoja annettaessa, potilas voi vastaanotolla kertoa aivan muuta kuin aikaa varattaessa. Tavoitteena on saada yhtenäiset käytännöt hoidon tarpeen arviointia tekeville ja näin ollen myös helpottaa uusien työntekijöiden perehdytystä.

10 Hoitosuunnitelmat ja tilastointi Terveydenhuoltolaissa (2011) määrätään tehtäväksi pitkäaikaissairaille hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelman mukaan potilaalla on mahdollista saada tarvitsemansa terveydenhoito toisella paikkakunnalla tilapäisen oleskelun aikana. Hoitosuunnitelmaa varten on olemassa valmis rakenne potilastietojärjestelmässä. Kokonaisuutena hoitosuunnitelman tekeminen vie toki aikaa eikä se ole läheskään jokaisen potilaskäynnin yhteydessä mahdollista eikä tarpeellistakaan. Vastaanoton palavereissa keskustelimme kuitenkin periaatteista, jotka hoitosuunnitelmasta voisi helposti ottaa käytäntöön. Etenkin suunnitelma osioon kiinnitimme huomiota. Rutiininomaisten vuosikontrollien vähentämistä pidettiin tärkeänä osana hoidontarpeen arviointia. Hoitajien työtä helpottaa jos lääkäri on kirjannut suunnitelmaan valmiiksi milloin seuraava kontrolli olisi hyvä tehdä ja kenen vastaanotolla. Sama koskee myös laboratoriokokeita, joita otetaan varmastikin usein liian rutiininomaisesti kokeiden antamatta lisähyötyä potilaan hoitoon. Lisäksi ne työllistävät henkilökuntaa ajanvarauksen, tulkintojen ja tuloskyselyjen kautta. Jos lääkäri on kirjannut hyvin seuraavan käynnin suunnitelman ja seuraavaa käyntiä edeltävät tai muuten otettavat laboratoriokokeet, on helppo perustella potilaalle, että kokeet otetaan suunnitellusti silloin, ei aiemmin. Näin etenkin silloin kun suunnitelma on tehty yhdessä potilaan kanssa niin kuin olisi pyrittävä tekemään. Uusien tilojen tehokas hyödyntäminen Koko vuoden kestänyt terveysaseman remontti alkaa olla loppusuoralla ja muutto uusiin väljempiin tiloihin on edessä. Jotta uudet huoneet ja niiden välineistö olisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset, päätimme miettiä huonejakoa ja välineistöä yhtenä ryhmätyön aiheena kevään pysäkkipäivässä. Ryhmä suunnitteli ja esitteli toimenpidehuoneiden, päivystävän sairaanhoitajan, päivystävän lääkärin, akuuttihoitajan ja ensiapuhuoneen välineistöä ja sijaintia toisiinsa nähden. Yhteiseksi periaatteeksi sovittiin se, että jokaisessa kaapissa ja kärryssä on lista siitä, mitä ne sisältävät. Jokaiseen huoneeseen tulee lisäksi paperilista, johon puutteet voi kirjata heti ne huomatessaan.

11 4. JATKOSUUNNITELMAT Hyvä vastaanotto tiimimme pienenee kesällä entisestään, joten mukaan otetaan nyt pari uutta työntekijää. Nyt kun kehittämistyö on päässyt hyvään alkuun, tarkoituksenamme on jatkaa sitä edelleen vaikka varsinainen Hyvä vastaanotto projekti päättyykin. Myös Pysäkki-päivät kaksi kertaa vuodessa jatkuvat. T3-ajan seuranta jatkuu viikoittaisena vaikka projekti päättyykin. Lisäksi päätimme toteuttaa jatkossa työilmapiirimittaukset sekä asiakastyytyväisyys-kyselyn kun toiminta on vakiintunut uusien tilojen myötä. Tarkoituksena on myös laittaa uuteen aulaan postilaatikko asiakaspalautteita varten. Aloitimme kevään pysäkkipäivässä myös kuukauden positiivisimman työntekijän palkitsemisen, tätä on tarkoitus jatkaa kuukausittain vastaanoton palaverin yhteydessä. Tarkoituksena on myös mitata potilaiden määrää, jotka eivät saa vastaanottoaikaa pyytäessään. Tavoitteena toki on, ettei tätä tilannetta pääse syntymään ainakaan pidempiaikaisesti. Lääkäreiden työohjelmien tekemisessä on edelleen parantamisen varaa. Keinoja tilanteen korjaamiseksi pyritään miettimään jatkossa lisää. Myös hoitosuunnitelmien ja etenkin jatkosuunnitelmaosion merkitystä on syytä korostaa tulevaisuudessa enemmän. Oulun Omahoidon käyttö on Kiimingissä vasta alkutekijöissään. Jonkin verran laboratoriovastausten kyselyitä yms. on pyritty ohjaamaan sinne. Jatkossa pyrimme hyödyntämään Oma hoitoa entistä tehokkaammin. Tällä hetkellä T3 aika on venynyt noin 28 päivään, joten olemme miettineet keinoja sen purkamiseksi niin, että T3 olisi maksimissaan 21 päivää. Mahdollisuutta lisätyönä tehtävään repun purkuun on kysytty esimiestasolta, vielä ei ole täyttä selvyyttä siitä, onko tämä mahdollista. Pyrimme selvittämään tilannetta toukokuun aikana. Kesällä tehdään mahdollisuuksien mukaan normaaleja lääkärinvastaanottoja, jotta syksylle ei kerry lisää jonoa ja reppua. Päivystysaikojen, lvo-aikojen ja ns. puolikiireellisten aikojen (päiv) määrää ja keskinäistä suhdetta on jatkossa tarpeen arvioida vielä tarkemmin. Myös tarpeen vaihtelu vuodenaikojen ja esim. flunssakausien mukaan olisi hyvä pystyä ennakoimaan entistä paremmin. Tämä otetaan esille syksyn Pysäkki-päivässä. Meillä pikapäivystys ajat ovat olleet 15 min mittaisia, useilla muilla asemilla 20 min. Pohdimme jatkossa tarvitaanko siihen muutosta ja tuoko se mitään etua. Nyt loppuraporttia tehdessä Hyvä vastaanotto hankkeen tiimi on kutistunut lähes puoleen. Tarkoituksena on ottaa tiimiin uusia jäseniä viimeistään syksyllä.

12 5. POHDINTA Hyvä vastaanotto -hankkeen toteutus tarjosi mielenkiintoisen mahdollisuuden aloittaa analysoimaan lääkäreiden ja hoitajien työn järjestämistä terveysasemallamme. Hankkeen tavoitteet hoidon saatavuuden parantamisesta ja "tämän päivän töiden tekemisestä tänään" ovat erittäin tärkeitä ja tavoiteltavia. Edistyksellinen saatavuus on meillä jo vuosia toteutunut reseptien osalta. Käsittelemme saapuneet reseptit jo samana tai seuraavana päivänä emmekä siirrä tämän päivän töitä tulevaisuuteen. Kehitystyössä tärkeäksi on osoittautunut se, että työryhmissä on ollut mukana sekä lääkäreitä että hoitajia ja esimiehet ovat olleet aktiivisesti työssä mukana. Vastaanoton henkilökunnan vaihtuvuus hankkeen aikana on tuonut lisähaastetta. Hyvä yhteistyöhenki, kaiken onnistumisen edellytys, on aina ollut terveysasemamme vahvuus. Kaiken kiireen keskellä se on ajoittain ollut hiipumassa, mutta nyt se on jälleen selvästi parantumassa. Vahvuutemme on se, että lääkärit ja hoitajat työskentelevät tiiminä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Ouluun liittyminen ja päätösten siirtyminen kauemmas suorittajatasolta ovat vaikuttaneet vahvasti henkilöstön sitoutumiseen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Epävarmuus tulevaisuudesta esim. henkilöstöresursseista vaikuttaa motivaatioon heikentävästi. Jos lääkäri- ja hoitajaresurssien jatko on turvattu vain lyhyeksi ajaksi eteenpäin, tuntuu turhauttavalta tehdä esim. repun purkua kun tilanne saattaa romuttua resurssipulan vuoksi seuraavan kuukauden aikana. Palveluverkon suunnittelun keskeneräisyys ja uhkakuvat virkojen täyttökiellosta Oulun kaupungissa lisäävät epävarmuutta. Vakinainen henkilökunta sitoutuu työhön ja työyhteisöön automaattisesti tiiviimmin ja kauaskantoisemmin. Työnsuunnittelu on myös helpompaa henkilökunnan pysyvyyden ollessa parempi. Projektin aikana on toteutettu samanaikaisesti suuria muutoksia terveysaseman toiminnassa ja tiloissa (remontti ja laajennus), jonka vuoksi Hyvä vastaanotto -projektin toteutusajankohta ei ole ollut paras mahdollinen. Projektiin osallistumisen siirtäminen myöhempään ajankohtaan ei ollut kuitenkaan mahdollista. Huomattavat muutokset juuri ennen projektia ja sen aikana huomioiden olemme onnistuneet tekemään monia toimivia muutoksia. Jatkuva muutos työssämme ja työyhteisössämme ei tule varmastikaan loppumaan, mutta se voidaan toivottavasti kääntää mahdollisuudeksi.

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015

HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015 HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015 Loppuraportti Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus Yleistä Valkeakosken kaupungissa on n. 21 200 asukasta. Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskuksessa on yksi terveysasema.

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa

LOPPURAPORTTI. Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa LOPPURAPORTTI Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa Sisällys 1.Johdanto... 3 1.1 Liminka kuntana... 3 1.2 Limingan terveyskeskus... 3 2. Hyvä Potku-hanke... 4 2.1 Hyvä Potku-hanke Limingassa...

Lisätiedot

Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015

Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 KOKKOLA... 1 KRUUNUPYY... 3 2 HYVÄ POTKU -HANKE KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN TERVEYSASEMILLA 5 LÄHTÖTILANNE...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015

Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvä Potku Loppuraportti Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015 Loppuraportissa kuvataan avovastaanoton kehittämistyötä Hyvä Potku-hankkeessa 10.9.2014-13.5.2015 2 1. OSALLISTUJAT Hyvä Potku

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015

Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015 Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015 Työryhmä: Broström Eila, sh Hernetkoski Maili, lh Niskakangas Peppina, tkl Paaso Saara, sh Pikkarainen Mari, tkl Pennanen Harri, tkl

Lisätiedot

Hyvä vastaanotto Bra Mottagning

Hyvä vastaanotto Bra Mottagning Hyvä vastaanotto Bra Mottagning Rajakylän terveysasema 2012-2015 LOPPURAPORTTI Työryhmä: Arponen Jesse, tkl Kahelin Hilkka, lh Kaupinmäki Eija, tkl Karppinen Pirjo, sh Karppinen Anita, th Ollila Virpi,

Lisätiedot

KESKUSTAN JA ROUTION PALVELUALUEIDEN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS. Keskustan terveysasema

KESKUSTAN JA ROUTION PALVELUALUEIDEN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS. Keskustan terveysasema 2011-2012 KESKUSTAN JA ROUTION PALVELUALUEIDEN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS Keskustan terveysasema 2011-2012 LOHJAN TERVEYSKESKUKSEN KESKUSTAN JA ROUTION HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010

ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 LOPPURAPORTTI 5.11.2010 /JL, HMT, HL ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 Osallistujat: Helena Lappalainen, apulaisylilääkäri Liselott

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen

Lisätiedot

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI TUIRAN TERVEYSASEMA

HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI TUIRAN TERVEYSASEMA HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI TUIRAN TERVEYSASEMA KIERROS 6, 2011-2012 Sisällysluettelo: Johdanto 1. Alun ongelmat ja kehittämiskohteet 2. Tavoitteet 3. Menetelmät ja muutokset terveysasemalla 4. Tulokset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2)

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) HYVÄ POTKU 8. KEHITTÄMISTYÖN RAPORTOINTI Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) Hoitolaryhmä 2:een kuuluvat

Lisätiedot

Hyvä vastaanotto Bra Mottagning

Hyvä vastaanotto Bra Mottagning Hyvä vastaanotto Bra Mottagning Kontinkankaan terveysasema 2011-2012 Työryhmä: Aspfors Harri, tkl Harju Laila, ph Kursu Sirkku, pem Moilanen Elina, tkl Rauhala Paula, sh Sirviö Marja, sh Tolonen Minna,

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tehokkuutta hoitotyöhön, hukkatyö ja Lean ajattelu terveydenhuollossa. Katja Pesonen, suunnittelija, HUS Perusterveydenhuollon yksikkö

Tehokkuutta hoitotyöhön, hukkatyö ja Lean ajattelu terveydenhuollossa. Katja Pesonen, suunnittelija, HUS Perusterveydenhuollon yksikkö Tehokkuutta hoitotyöhön, hukkatyö ja Lean ajattelu terveydenhuollossa Katja Pesonen, suunnittelija, HUS Perusterveydenhuollon yksikkö Lean ajattelu Filosofia, kulttuuri, arvo, ajattelutapa jne. Parannuskeino,

Lisätiedot

1. Esitiedot. Ilta- ja yöpäivystys on ulkoistettu.

1. Esitiedot. Ilta- ja yöpäivystys on ulkoistettu. . Esitiedot Helsinki on jaettu neljään alueeseen, joissa jokaisessa on vaihteleva määrä terveysasemia. Jokaisella alueella on johtava ylilääkäri ja jokaisella terveysasemalla on apulaisylilääkäri tai ylilääkäri.

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO. Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Puolarmetsän terveysasema

HYVÄ VASTAANOTTO. Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Puolarmetsän terveysasema HYVÄ VASTAANOTTO Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Puolarmetsän terveysasema 2 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 3 1.1 Tausta... 3 1.2 Tavoite... 3 1.3 Osallistujat... 3 1.4 Terveysasematiedot...

Lisätiedot

HYVÄ POTKU HANKE. Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015

HYVÄ POTKU HANKE. Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015 HYVÄ POTKU HANKE Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015 Huusko Jarkko Kinnunen Marke Kipinä Heli Laasonen Marja Mustakangas Pirjo Oinas Tarja Seppälä Marja-Liisa Suomi Katja 1 Sisältö sivu 1.

Lisätiedot

Hyvä Potku loppuraportti. Kontiolahden terveysasema

Hyvä Potku loppuraportti. Kontiolahden terveysasema Hyvä Potku loppuraportti Kontiolahden terveysasema Hyvä Potku loppuraportti Kontiolahden terveysasema Apulaisylilääkäri Riitta Myyry Lääkäri Tomi Kiiala Sairaanhoitaja Leena Lukkarinen Sairaanhoitaja Tea

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Hyvä vastaanotto -hanke Loppuraportti

Hyvä vastaanotto -hanke Loppuraportti Hyvä vastaanotto -hanke Loppuraportti 5.9.2012 Töölön terveysasema Markku Lehikoinen, Tuulia Meriniemi, Cinzia Sarti, Juhani Sorvo, Hillevi Tanhuanpää, Mikko Valkonen ja Shari Vierto Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Kotkansaaren ja Länsi-Kotkan terveysasemat HYVÄ VASTAANOTTO 2010

Kotkansaaren ja Länsi-Kotkan terveysasemat HYVÄ VASTAANOTTO 2010 Kotkansaaren ja Länsi-Kotkan terveysasemat HYVÄ VASTAANOTTO 2010 Reima Lavikainen ylilääkäri Saija Hämäläinen osastonhoitaja Kristina Könönen osastonhoitaja Janica Miettinen sairaanhoitaja Sirpa Borodulin

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO HANKE 24.8.2011-11.5.2012

HYVÄ VASTAANOTTO HANKE 24.8.2011-11.5.2012 HELSINGIN TERVEYSKESKUS HAAGAN TERVEYSASEMA HYVÄ VASTAANOTTO HANKE 24.8.2011-11.5.2012 LOPPURAPORTTI Projektiin osallistuneet: Ylilääkäri Outi Sammalkorpi, osastonhoitaja Eija Korhonen, tk-lääkäri Arja

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE LOPPURAPORTTI Nastolan terveysasema Suun terveydenhuolto

HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE LOPPURAPORTTI Nastolan terveysasema Suun terveydenhuolto 2013 HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE LOPPURAPORTTI Nastolan terveysasema Suun terveydenhuolto Sisällys 1. Johdanto 2. Lähtötilanne 3. Tavoitteet 4. Mittaukset 4.1 Tasapainolaskurimittaukset 4.2 Tulokset tasapainolaskurista

Lisätiedot

MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN

MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN 2011-2012 MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS Mäntynummen terveysasema 2011-2012 LOHJAN TERVEYSKESKUKSEN MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN HYVÄVASTAANOTTOHANKEEN LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

(Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p. 040 330 6002)

(Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p. 040 330 6002) LOPEN KUNNAN TERVEYSPALVELUT Kunnanhallitus 25.4.2016 ( 78): Lopen kunnanhallitus keskusteli kokouksessaan 30.3.2016 kohdassa muut asiat Lopen kunnan terveyspalveluista. Keskustelun pohjana oli kuntalaiskeskustelu

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

Sastamalan kaupunki/sotesi. Hyvä vastaanotto-hanke. Hoitajien ja lääkärien vastaanotto, pääterveysasema

Sastamalan kaupunki/sotesi. Hyvä vastaanotto-hanke. Hoitajien ja lääkärien vastaanotto, pääterveysasema Sastamalan kaupunki/sotesi Hyvä vastaanotto-hanke Hoitajien ja lääkärien vastaanotto, pääterveysasema Osallistujat: Anne Kantola, johtava hoitaja Satu Miettola, vs avohoidon ylilääkäri Päivi Peuraniemi,

Lisätiedot

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä 26.10.2010 26.10.2010 Pirjo Tuomola 1 AvoHILMO-luokitusten ylläpito ja kehittäminen AvoHILMOssa käytettävistä luokituksista ja niiden kehittämisestä vastaa pth avohoidon

Lisätiedot

Hoitosuunnitelmaan on kirjattu tärkeimmät hoidon tavoitteet, omahoitoa, lääkityksiä sekä seurantatutkimuksia koskevat asiat.

Hoitosuunnitelmaan on kirjattu tärkeimmät hoidon tavoitteet, omahoitoa, lääkityksiä sekä seurantatutkimuksia koskevat asiat. OMAHOITO Varkauden kaupunki tarjoaa asiakkailleen sähköisiä terveyspalveluita Omahoidon Terveyskansion välityksellä. Palvelun käyttö edellyttää sopimusta asiakkaan ja Varkauden kaupungin terveyskeskuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 17.02.2016 Sivu 1 / 1 259/2016 06.00.00 25 Selvitys aluehallintovirastolle hoitoonpääsyn toteutumisesta Espoon perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen,

Lisätiedot

Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015

Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015 Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015 Siilaisen terveysasema, Joensuu Heiskanen Maili, osastonhoitaja Katajavuori Tuulia, apulaisylilääkäri Kosunen Tiina, sairaanhoitaja

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Hyvä Potku Kempeleen terveyskeskus Vastaanotto Joulukuu 2014 syyskuu 2015

Hyvä Potku Kempeleen terveyskeskus Vastaanotto Joulukuu 2014 syyskuu 2015 Hyvä Potku Kempeleen terveyskeskus Vastaanotto Joulukuu 2014 syyskuu 2015 Työryhmä: Lähihoitaja Tiia Makkonen Sairaanhoitajat Jaana Huttula ja Suvi Kailaste Väestövastuulääkärit Mari Ojantakanen ja Ulla

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUS N keskiarvo

TERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUS N keskiarvo LIITE 6 1(2) Taulukko 2. Aloitusvaiheen tulosten keskiarvot ja keskihajonnat. TERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUS N keskiarvo keskihajonta Henkilökunnan riittävyys 32 2,99 6,75 Henkilökuntaa on riittävästi 32

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Kiimingin hyvinvointikeskus

Kiimingin hyvinvointikeskus Kiimingin hyvinvointikeskus Työryhmä: ayl Irma Honkamaa, pem Sirkku Vanttaja, tkl Satu Vavuli, sh Ulla Laakkonen, sh Ari Tolonen, sh Miia Keränen SISÄLLYS 1. KIIMINGIN HYVINVOINTIKESKUS 2. HYVÄ POTKU HANKE

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

HYVÄ POTKU. HELSINGIN KAUPUNKI SUUN TERVEYDENHUOLTO Hoitolaryhmä1:Kannelmäki, Malminkartano, Pitäjänmäki, LOPPURAPORTTI KIERROS 8, 2015

HYVÄ POTKU. HELSINGIN KAUPUNKI SUUN TERVEYDENHUOLTO Hoitolaryhmä1:Kannelmäki, Malminkartano, Pitäjänmäki, LOPPURAPORTTI KIERROS 8, 2015 HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI KIERROS 8, 2015 HELSINGIN KAUPUNKI SUUN TERVEYDENHUOLTO Hoitolaryhmä1:Kannelmäki, Malminkartano, Pitäjänmäki, Sofianlehto ja Vallila Osallistujat: hml Aini Kalju ja shg Matti Saksa

Lisätiedot

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen ajanvaraus Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

Hyvä Potku Juuan terveyskeskuksessa 2014 2015

Hyvä Potku Juuan terveyskeskuksessa 2014 2015 STLTK 29.9.215 Liite 5 A Hyvä Potku Juuan terveyskeskuksessa 214 215 Loppuraportti Halonen Jenni Hamunen Eeva Laaninen Matias Oksman Henna Strand Arto Tolppanen Pia 2 Sisällys 1 Juuan terveyskeskuksen

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

PIHLAJALINNAN HYVÄ POTKU-TYÖRYHMÄN RAPORTTI VUODEN 2015 HANKKEESTA

PIHLAJALINNAN HYVÄ POTKU-TYÖRYHMÄN RAPORTTI VUODEN 2015 HANKKEESTA PIHLAJALINNAN HYVÄ POTKU-TYÖRYHMÄN RAPORTTI VUODEN 2015 HANKKEESTA Työpaikan tiedot: Omapihlaja Kehräsaaren terveysasema Henkilökunta 20 Väestöpohja 18 900 Työparityöskentelymalli Lääkäri-hoitajatyöparimallin

Lisätiedot

Hyvä Potku kehittämistyön loppuraportti

Hyvä Potku kehittämistyön loppuraportti Hyvä Potku kehittämistyön loppuraportti Suomussalmen terveyskeskus Lääkäri Pertti Pasanen Terveydenhoitaja Erja Helttunen Terveyskeskuksen esittely Suomussalmen terveyskeskus on osa Kainuun sosiaali- ja

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI

HYVÄ VASTAANOTTO KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI HYVÄ VASTAANOTTO 28.9.2011 26.09.2012 KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI 1 Sisällysluettelo 2. Sisällysluettelo 3. Yleistä Osallistujat 4. Ongelmat 5. Tavoitteet 6. Keinot 7. Toteutus 8. Mittauksia

Lisätiedot

Hyvä Potku. Oulun kaupunki/suun terveydenhuolto. Loppuraportti 6.5.2015 1(11)

Hyvä Potku. Oulun kaupunki/suun terveydenhuolto. Loppuraportti 6.5.2015 1(11) 1(11) Hyvä Potku Oulun kaupunki/suun terveydenhuolto Loppuraportti 6.5.215 2(11) 1. Lähtötilanne... 3 2. Tavoitteet... 3 3. Mittaukset... 3 3.1 Tasapainolaskurit... 4 3.1.1 Hammaslääkärit... 4 3.1.2 Suuhygienistit...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 05.06.2012 Sivu 1 / 1 1552/01.01.01/2012 72 Valtuustokysymys Espoon terveysasemien rekrytoinnista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) 816 23332 Kumpulainen Tuija, puh. (09)

Lisätiedot

1. Lääkäreiden sekä terveyden- ja sairaanhoitajien ei-kiireellisille vastaanottoajoille oli pitkät jonot.

1. Lääkäreiden sekä terveyden- ja sairaanhoitajien ei-kiireellisille vastaanottoajoille oli pitkät jonot. HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI Kalajärven terveysasema YLEISTÄ Pohjois-Espoossa sijaitseva Kalajärven terveysasema kuuluu Espoon keskuksen suuralueeseen. Alueen pääterveysasema Samaria oli mukana Hyvä

Lisätiedot

TARTUNTATAUTIHOITAJAN TOIMENKUVA JOENSUUN KAUPUNGILLA

TARTUNTATAUTIHOITAJAN TOIMENKUVA JOENSUUN KAUPUNGILLA TARTUNTATAUTIHOITAJAN TOIMENKUVA JOENSUUN KAUPUNGILLA Hygienia- ja tartuntatautihoitaja, rokotushoitaja, haavahoitaja Mari Lappalainen Joensuun kaupunki 1 JOENSUUN KAUPUNKI Asukasluku 75 572 (31.12.2015)

Lisätiedot

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Loppuraportti 2014-2015

Loppuraportti 2014-2015 Loppuraportti 2014-2015 Oulaisten terveyskeskus Heidi Veteläinen Sanna Röyttä Maarit Nylund Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Oulaisten kaupunki 3 3. Oulaisten perusturva 3 4. Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Ohjeistus lääkärissäkäyntejä varten Vaalan kunta

Ohjeistus lääkärissäkäyntejä varten Vaalan kunta Ohjeistus lääkärissäkäyntejä varten Vaalan kunta KVTES Luku III 4 Työaika 5. mom. Lääkärin määräämät tutkimukset Lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimukseen

Lisätiedot

Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut YTLTK 26.3.2014 liite 5

Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut YTLTK 26.3.2014 liite 5 Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut YTLTK 26.3.2014 liite 5 Juankosken, Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue ja Kuopion

Lisätiedot

HYVÄ POTKU. Loppuraportti. Lappeenrannan keskustan ja Lauritsalan neuvolat

HYVÄ POTKU. Loppuraportti. Lappeenrannan keskustan ja Lauritsalan neuvolat HYVÄ POTKU Loppuraportti Lauritsalan neuvolat Osallistujat: Terveydenhoitaja Taru Järvinen Terveydenhoitaja Outi Martikainen Terveydenhoitaja Krista Keskisaari Perheohjaaja Anu Simpura Palveluesimies Anu

Lisätiedot

Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin?

Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin? Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin? Carita Baykan, sh Teija Leikkari, sh SEKS Ihot/pkl 16.3.2017 Atopiapotilas Ihotautien poliklinikalla Lähete, lääkäri ohjelmoi kiireellisyyden, potilaalle

Lisätiedot

Vastaus valtuustoaloitteeseen 2/2010: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen. Valtuustoaloitteita koskeva sääntely

Vastaus valtuustoaloitteeseen 2/2010: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen. Valtuustoaloitteita koskeva sääntely Perusturvalautakunta 65 4.0.03 Kunnanhallitus 488 8..03 Kunnanvaltuusto 68 9..03 Vastaus valtuustoaloitteeseen /00: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen 04/06.0.00/0 Perusturvalautakunta 4.0.03

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI Kierros 5, 2012. Keravan terveyskeskus Suun terveydenhoito

HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI Kierros 5, 2012. Keravan terveyskeskus Suun terveydenhoito HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI Kierros 5, 2012 Keravan terveyskeskus Suun terveydenhoito SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. LÄHTÖTILANNE 3. TAVOITTEET 4. MITTAUKSET 4.1 Tasapainolaskurimittaukset 4.2 Tulokset tasapainolaskurista

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010

Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010 Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010 Terveydenhoitaja Marjatta Pernu ja suunnittelija Jaana Kupulisoja 30.10.2010 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA 24.8.2013 Kunnon laiva Tiina Pekkala, Liikuntakoordinaattori, Sivistys- ja kulttuuripalvelut - liikunnanohjauspalvelut LIIKUNTANEUVONNAN HISTORIA OULUSSA käynnistyi 1996 KKI- hankerahalla

Lisätiedot

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti Saila Oldén 1. JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan perjantaina 25.2.2011 Luuppi-projektin tiimoilta suoritettujen käytettävyystestien

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi) Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Hyvä vastaanotto. Loppuraportti. Tampereen tk, Linnainmaan terveysasema

Hyvä vastaanotto. Loppuraportti. Tampereen tk, Linnainmaan terveysasema Hyvä vastaanotto Loppuraportti Tampereen tk, Linnainmaan terveysasema Sisältö Mikä on hyvä vastaanotto hanke?...3 Linnainmaan terveysasema...4 Lähtökohdat Hyvä vastaanotto hankkeeseen...4 Ongelmien kartoitus...5

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Hyvä Potku hanke 2015 Loppuraportti Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ky Suun terveydenhuolto

Hyvä Potku hanke 2015 Loppuraportti Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ky Suun terveydenhuolto 1 Hyvä Potku hanke 2015 Loppuraportti Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ky Suun terveydenhuolto Mikko Neuvonen johtava hammaslääkäri Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ky 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lähtötilanne

Lisätiedot

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN?

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? Anne Tapola hanketyöntekijä (psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalikasvattaja) Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 23.1.2012 1 JOHDANTO

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Kuinka käytät Lieksan terveyskeskuksen poliklinikan palveluita?

Kuinka käytät Lieksan terveyskeskuksen poliklinikan palveluita? Kuinka käytät Lieksan terveyskeskuksen poliklinikan palveluita? Päivystys Aika päivystykseen varataan aina ensisijaisesti puhelimitse. Hoidon tarpeen arvioinnin suorittaa aina sairaanhoitaja, joka ohjaa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:

Lisätiedot

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot