HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI TUIRAN TERVEYSASEMA
|
|
- Helmi Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI TUIRAN TERVEYSASEMA KIERROS 6,
2 Sisällysluettelo: Johdanto 1. Alun ongelmat ja kehittämiskohteet 2. Tavoitteet 3. Menetelmät ja muutokset terveysasemalla 4. Tulokset 5. Mitä hyvä vastaanotto on tuonut terveysasemalle? 6. Pohdinta ja tulevaisuuden näkymät Liitteet (5)
3 Johdanto Tuiran terveysasema on Pohjois-Suomen suurin terveysasema. Sen asiakaskuntaan kuuluu noin asiakasta. Ikäjakauma on vauvasta vaariin, asiakaskunta kuitenkin painottuu vanhusväestöön. Tuiran terveysaseman piiriin kuuluu vastaanottotoiminnan lisäksi seitsemän kotisairaanhoitoa, kaksi neuvolaa ja kahdeksan koulua. Tuiran terveysasema lähti mukaan Hyvä vastaanotto -toimintaan syksyllä Lähdimme toimintaan mukaan odottavin mielin työpaikalla vallitsevien olojen parantamiseksi ja niiden kehittämiseksi. Hyvä vastaanotto tiimiimme kuuluivat toiminnan alussa palveluesimies Irja Palosaari, apulaisylilääkäri Jussi Piuva, lääkärit Päivi Jaakkola ja Terhi Gärding, sairaanhoitajat/terveydenhoitajat Virpi Kuparinen, Jenna Axelsson, Sari Aula sekä lähihoitaja Anne Hyvönen. Myöhemmin tuli mukaan sairaanhoitaja Mari Määttä-Hiljanen. Aloitimme Hyvä vastaanotto-toiminnan tekemällä kapasiteettimittaukset sekä hoitajille että lääkäreille kahden viikon ajalta. Analysoimme tulokset tasapainolaskurin avulla. Tulokseksi saimme balanssin olevan plussalla (LIITE 1.) Tämän tuloksen mukaan ongelmamme oli resurssien oikeassa kohdentamisessa, eikä niinkään resurssien puutteessa. Hyvä vastaanotto- kapasiteettimittausten aikana henkilöstöresurssit olivat suurin piirtein sellaiset, millaiseksi ne alun perin on suunniteltu. Toiminnan kokeilun aikana henkilöstömäärä on vaihdellut suuresti monista eri syistä. Hyvä vastaanotto-toiminnan aikana tapahtui paljon muutoksia työyksikkömme sisällä ja Hyvä vastaanotto- tiimissä. Työyksikkömme henkilökunta on muuttunut, entisiä työntekijöitä on lähtenyt pois ja tilalle on tullut uusia. Välillä etenkin lääkäreitä on ollut töissä suunniteltua vähemmän. Yksi Hyvä vastaanotto-tiimimme jäsenistä on vaihtanut työpaikkaa, yksi uusi henkilö tuli mukaan toiminnan aikana ja kaksi uutta henkilöä, lääkärit Sirpa Keränen ja Anu Rokka ovat tulossa toimintaan mukaan nyt syksyllä Yksi tiimin jäsenistä oli toiminnan aikana töissä muualla 4kk:n ajan. 1. Alun ongelmat ja kehittämiskohteet Tuiran terveysasemalla pääasialliseksi ongelmaksi toiminnan alussa nousi lääkäreiden vastaanottoaikojen suuri kysyntä suhteessa sen hetkiseen tarjontaan. Lääkärivastaanottoajan (lvo) saanti perustui sattumaan, eikä välttämättä todelliseen tarpeeseen. Emme pystyneet aina antamaan lääkärin vastaanottoaikaa niitä tarvitseville asiakkaille.
4 Toinen suuri ongelma oli kuormittava puhelinliikenne. Tämä korostui etenkin lääkäreiden puhelinajoilla, kun puheluihin suunnitellut ajat eivät riittäneet puheluiden hoitamiseen. Tämä näkyi mm. ylitöinä ja toimistoasioiden kuormittavuutena ja hallitsemattomuutena. Muun muassa näiden ongelmien takia asiakkaat olivat tyytymättömiä terveysasemalta saamaansa palveluun ja myös henkilökunta oli tyytymätön sen hetkiseen tilanteeseen. 2. Tavoitteet Edellä kuvattujen ongelmien pohjalta muotoutuivat tavoitteet ja kehittämiskohteet. Hyvä vastaanottotoiminnan kokeilun päätavoitteenamme oli ja on edelleen, että asiakas saa lääkärin vastaanottoajan viiden vuorokauden sisällä. Pyrimme siihen, että asiakkaan asiat hoidetaan mahdollisimman hyvin kerralla loppuun saakka. Lisäksi asetimme tavoitteeksi, että puhelimitse annetut ajat annetaan aamupäivällä. Tämän myötä hoitajan resurssia vapautuisi puhelimesta iltapäivään mm sairaanhoitajan vastaanottotyöhön. Tavoitteenamme oli lääkäreiden puhelinajoista luopuminen ja lääkäreiden toimistoaikojen saaminen hallintaan. Muokkasimme ajanvarauskirjoja todellisia tarpeita vastaaviksi. Tavoitteenamme oli lvo - aikojen parempi saatavuus niitä tarvitseville asiakkaille. Sitä kautta tavoitteenamme oli asiakkaiden tyytyväisyyden ja henkilökunnan työssä jaksamisen lisääminen. 3. Menetelmät ja muutokset terveysasemalla Alussa mittasimme T3:n eli kolmannen vapaana olevan lääkärin ja hoitajan vastaanottoajan. Selvitimme tasapainolaskurin avulla kysynnän ja tarjonnan suhdetta syksyllä Lvo kysynnän selvittämiseksi ja seuraamiseksi perustimme varjojonokirjan keväällä Purimme sekä lääkäreiden että hoitajien kiireettömien vastaanottoaikojen jonoja lisäksi iltavastaanottojen avulla. Tällä ei kuitenkaan ollut suurta merkitystä kokonaisuuteen. Luovuimme lääkäreiden puhelinajoista kokonaan, puhelinliikenne ohjattiin hoitajille tai asiakasta informoitiin kirjeitse. Lääkäri kuitenkin itse halutessaan pystyi edelleen soittamaan asiakkaalle toimistoajallaan. Tätä kautta lääkäreiden puhelinajat saatiin pois ja pystyimme lisäämään lvo-aikoja. Puhelimen kuormittavuutta pyrimme vähentämään myös lisäämällä hoitajan resursseja puhelimeen. Lisäsimme puhelimeen yhden ylimääräisen hoitajan päivää kohti. Muutokset ja ajanvarauskirjojen muokkaukset aloitettiin syksyllä 2011 mittausten jälkeen ja
5 muokkausta olemme jatkaneet tähän päivään asti. Otimme käyttöön blokkiajanvarauksen sekä lääkäreille että hoitajille. Blokkiaikojen antoon tehtiin selkeä kirjallinen ohjeistus koko henkilökunnan käyttöön (LIITTEET 2, 3.) Uutena kokeiluna otimme käyttöön myös triage- (=luokittelu, lajittelu) eli ns konsulttilääkärin toiminnan. Tällä pyrimme tehostamaan konsultaatiota ja tätä kautta hoidontarpeenarvion (hta) tarkentumista. Lisäksi huomioimme muiden ammattiryhmien erityisosaamisen hyödyntämisen, tästä esimerkkeinä fysioterapeutin ja psykiatrian puolen konsultaatioiden hyödyntäminen. Samoihin aikoihin käynnistynyt pilotti hanke Tule Tuira (tukija liikuntaelinsairaiden, lähinnä akuuttien alaselkäkipupotilaiden kohdalla mahdollisuus suoraan fysioterapeutin konsultaatioon/ajanvaraukseen) mahdollisti fysioterapeutin asiantuntijuuden hyödyntämisen. Avasimme myös oman reseptikirjan, jota tällä hetkellä hoitaa triagelääkäri. Jätämme ajanvarauskirjoille lvo aikoja joka viikolle kiinni. Tällä tavoin pystymme ennakoimaan mahdolliset muutokset mm poissaolot, jolloin asiakkaan peruttu aika siirretään kiinni olevalle ajalle. Kerran kuukaudessa tapahtuva terveysaseman tiimipalaveri pidetään kahdessa osassa. Näin ollen kaikki pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan terveysaseman asioihin. Palaveriajan toiselle puoliskolle avataan sen hetkisen tarpeen mukaan lääkäreille vastaanottoa tai reseptien uusintaa. Kaiken kaikkiaan olemme tiivistäneet ja järkevöittäneet ajanvarauskirjoja. Saimme näin muokattua lääkäreiden ajanvarauskirjoille lisää lvo-aikoja (LIITTEET 4, 5.) Pyrimme tehostamaan myös Oulun omahoidon käyttöä. Terveysasemallamme työskentelee aulaemäntä, jonka työtehtäviin kuuluu mm. opastaa asiakkaita Oulun omahoidon käyttöön. Myös vastaanottokäyntien yhteydessä muistutamme asiakkaita omahoidosta ja jaamme opasvihkosia. Paljon palveluja käyttäville asiakkaille on nimetty omahoitajia, pyrimme lisäksi kiinnittämään enemmän huomiota lääkäri-hoitaja - työparimallin toimivuuteen. Viimeisimpänä muutoksena terveysasemallamme otimme käyttöön jonokirjan syyskuussa Lääkärin ajanvarauskirjojen aukioloa on nyt syksystä myös lyhennetty (ennen 5 viikkoa, jatkossa 2-3 viikkoa ennakkoon kirjat auki). Asiakkaan tarpeeseen pystytään näin vastaamaan paremmin ja ajanvarauskirjat pysyvät paremmin hallinnassa. Hyvä vastaanotto-kokouksia on pyritty pitämään säännöllisesti tiimin jäsenten kesken. 4. Tulokset
6 Kysynnän ja tarjonnan mittauksessa syksyllä 2011 repun koko oli noin 500 asiakasta eli noin 500 asiakasta odotti lvo-aikaa. Keväällä 2012 varjojonokirjan tuloksena oli reilut 100 potilasta viikossa, jotka eivät olleet saaneet lvo-aikaa. Eli tilanne pysyi suunnilleen samana. Syksyllä 2012 uuden kokeilun eli jonokirjan tuloksena oli noin 94 asiakasta viikossa. Nyt jonokirjan ollessa käytössä lvo-aikoja ei anneta lainkaan suoraan ajanvarauskirjoille, vaan lvo-aikaa tarvitsevat asiakkaat merkitään ensin jonokirjalle. Kaksi lääkäriä vastaa jonokirjasta ja seuloo lvo-aikaa tarvitsevat asiakkaat. Näin ollen lvo-ajan saanti perustuu nyt todelliseen tarpeeseen, eikä sattumaan. Mikäli potilas ei tarvitse lvo-aikaa, lääkäri tekee kirjallisen jatkosuunnitelman ja antaa ohjeistuksen, miten asia muutoin hoidetaan. Jonokirja on ollut käytössä vasta viikon, joten sen avulla loppuraporttia tehdessä saatiin selvitettyä lvo -aikojen kysyntä viikon aikana ja suuntaa siitä, mitä se olisi mahdollisesti kuukaudessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että tilanne ei alkujaankaan välttämättä ollut niin huono kuin miltä repun koko ensin vaikutti. Todellinen lvo-aikoja tarvitsevien asiakkaiden määrä ei olekaan niin suuri. 5. Mitä Hyvä vastaanotto-toiminta on tuonut terveysasemalle? Hyvä vastaanotto-toiminta on tuonut terveysasemallemme melko paljon muutoksia. Muiden terveysasemien aiemmat esimerkit ovat olleet antamassa suuntaa, millaisia erilaisia kokeiluja ja toimintamalleja muualla on ollut ja mitä voisimme kokeilla omassa työyksikössämme. Pääasiallisin ongelmamme eli lvo-aikojen riittämättömyys on pakottanut pysähtymään ja miettimään toimintaamme. Osa muutoksista ja kokeiluista on ollut hyvin pieniä ja kaikkia kokeiluja ei ole voitu vakiinnuttaa. Kaiken kaikkiaan kuitenkin uusien asioiden kokeiluun on suhtauduttu myönteisesti ja ennakkoluulottomasti. Osa käytännöistä, esimerkiksi luopuminen kokonaan lääkäreiden puhelinajoista vakiintui nopeasti toimintatavaksi. Myös asiakkaat ovat jo tottuneet kyseiseen tapaan toimia. Triagelääkärin käyttö on myös vakiinnuttanut paikkansa. Päivän alussa triagelääkärin kirja on tyhjä, joten toisen päivystävän lääkärin ollessa pois triagelääkäristä tulee pääsääntöisesti toinen päivystävä lääkäri. Tuolloin sen päivän reseptit jäävät uusimatta ja ne siirretään seuraavalle päivälle. Kokemukset triagelääkäristä ovat olleet melko positiivisia. Lääkäreiden työpäivien keskeytykset ja konsultaatiot kesken vastaanottojen ovat selkeästi vähentyneet. Triagelääkärin toimenkuvaa tulee kuitenkin aika ajoin tarkentaa, välillä vaarana on, että triagelääkäri toimii kolmantena päivystävänä lääkärinä. Näin ollen hänelle suunniteltu reseptikirjan purku jää purkamatta. Terveysasemallamme reseptien käsittely on aikaa vievää. Reseptejä on paljon, viikon aikana on noin kolmesataa reseptiasiakasta. Yhdellä asiakkaalla voi olla useita reseptejä uusittavana. Jatkossa pyritään
7 uusimaan asiakkaiden reseptit aina vuodeksi kerrallaan. Uuden haasteen terveysaseman toimintaan tuo uuden lakimuutoksen myötä keväällä 2013 sähköinen resepti eli ereseptit. Blokkiajanvaraus on myös edelleen käytössä hoitajilla ja lääkäreillä. Poikkeuksena ovat YEK:t eli yleislääketieteen erityiskouluttautujat. Kaiken kaikkiaan blokkiajanvaraus on toiminut terveysasemallamme hyvin, selkeät kirjalliset ohjeet ovat helpottaneet ajanannossa. Päivystävän hoitajan kohdalla blokkiajanvaraus on kuitenkin tuonut ongelmia päivystyspäivän hallintaan. Asiakkaita on laitettu pääsääntöisesti 15 minuutin blokeissa ajanvarauskirjalle ja lisäksi vielä ylimääräisiä asiakkaita. Näin on toimittu muun muassa siitä syystä, että terveysasemallamme aikojen kysyntä on suurta. Myös kiireettömien aikojen puute kuormittaa päivystyspäiviä. Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, että toimintatapoja pitää tarkastella säännöllisesti ja tarvittaessa muuttaa sekä järkevöittää toimintaa. 6. Pohdinta ja tulevaisuuden näkymät Kaikkien muutosten ja kokeilujen taustalla ovat olleet alussa asettamamme tavoitteet. Yksi asettamistamme tavoitteista eli ajanannon painottuminen puhelimessa aamuun ei toteutunut. Yhtenä syynä tähän on mm. vakiintunut puhelinkulttuuri ja loppujen lopuksi tällä tavoitteella ei välttämättä olisi ollut suurta merkitystä kokonaistilanteeseen ja itse varsinaiseen ongelmaan eli lvo-aikojen saatavuuteen. Hoitajien resurssien lisääminen puhelimeen vähensi toisaalta hoitajien vastaanottoaikoja. Puhelinliikenne on siis edelleen kuormittavaa, vaikkakin lääkäreiden puhelinajat on saatu hallintaan. Jatkossa jonokirjan myötä olettaisi puhelinliikenteen rauhoittuvan, koska samat asiakkaat eivät soita toistamiseen kysellen lvo aikoja. Ajanannossa pyrimme huomioimaan nykyään entistä enemmän asiakkaan ohjautumisen pääsääntöisesti omalle lääkäri-hoitaja työparille. Tämä kuitenkin vaatii edelleen työstämistä. Tällä toiminnalla pyritään hoitamaan asiakkaiden asiat mahdollisimman sujuvasti. Kun potilas on molemmille tuttu, ei lääkärin vastaanottokäyntiä aina tarvita asioiden hoitamiseen. Alkuperäisen repun koko ei välttämättä ollut luotettava. Syynä tähän oli mm. mahdollisesti saman henkilön useat yhteydenotot lvo-ajan toivossa. Toisena syynä saattoi olla puutteellinen hoidontarpeenarviointi. Tilanteen toivottomuus saattoi myös osaltaan vaikuttaa hoidontarpeen arviointiin ja mittaustulokseen. Tavoitteena jatkossa on jonokirja poistaminen. Toisaalta voidaan miettiä, kannustaako jonokirja tarkempaan hoidontarpeen arviointiin, koska jonokirjaa seulotaan. Sen avulla myös pystytään konkreettisesti seuraamaan, paljonko potilaita on jonossa odottamassa lvo-aikaa. Eli jonokirjan
8 avulla pystymme mittaamaan lvo- aikojen kysyntää ja vertaamaan sitä olemassa olevaan tarjontaan. Jonokirja voisi myös toimia positiivisena kannustimena, eihän tilanne olekaan niin huono. Tulevaisuuden näkymät tällä hetkellä lääkäreiden määrän suhteen ovat valoisammat. Lokakuussa 2012 kysyntä ja tarjonta näyttää olevan balanssissa, lääkäreitä tulee lisää ja näin ollen lvo-aikoja saadaan lisättyä. Jonokirjan myötä pysymme ajan tasalla vallitsevasta kysynnästä. Kysyntä ei aina pysy vakiona ja henkilöstötilanne voi muuttua. Alun perin asettamamme tavoite eli lääkärin vastaanottoaikojen saaminen viiden vuorokauden sisällä on edelleen tavoitteenamme. Hyvä vastaanotto- toiminnan aikaiset muutokset ja kokeilut ovat osaltaan aiheuttaneet työyhteisössämme myös ymmärrettävää vastarintaa. Jatkuvat muutokset ja kokeilut sekä epätietoisuus niiden hyödystä ja tuloksista ovat saattaneet aiheuttaa hämmennystä. Laitoimme toiminnan kokeilun alkaessa kahvihuoneeseemme laatikon, johon henkilökunnalla oli ja on edelleen mahdollisuus antaa palautetta ja laittaa sekä potutuksia että positiivisia kannanottoja. Laatikkoon ei ole tullut yhtään kommenttia. Syynä tähän ei varmaankaan ole etteikö olisi kommentoitavaa. Kannanotot ovat ennemminkin tulleet spontaanisti esille työn ohessa. Hyvä vastaanotto-toiminnan aikana informoimme muuta henkilökuntaa asioiden etenemisessä liian vähän. Tämä vaikutti osaltaan koko henkilökunnan motivoitumiseen ja sitoutumiseen. Saattoi tulla tunne, että asia ei kosketa minua. Syksyllä 2012 olemmekin panostaneet koko henkilökunnan informoimiseen säännöllisin väliajoin. Hyvä vastaanotto-toiminnan tuomia uusia ajatuksia ja mahdollisuuksia tulee jatkossakin pyrkiä ylläpitää. Erittäin tärkeää on saada jokainen työntekijä tuntemaan kuuluvansa joukkoon. Se motivoi ja sitouttaa työntekijää työhönsä ja lisää työn mielekkyyttä. Hoidammehan yhteistyössä yhteisiä asiakkaitamme.
9 LIITE 1
10 TUIRAN TERVEYSASEMA, AVOSAIRAANHOITO, MUOKATTU HYÖDYNTÄEN JÄRVENPÄÄN MALLIA SAIRAANHOITAJIEN AIKAYKSIKÖT, 1 AIKAYKSIKKÖ = 15 MINUUTTIA 15 min = 1 aikayksikkö 30min= kaksi aikayksikköä 45min= 3 aikayksikköä Hoidon tarpeen arviointi Diabetes-vuosikontrolli Työläs haavahoito Ompeleiden /hakasten poisto Audit ja mini-interventio Astmatutkimusten ohjaus Lääkeinjektiot Marevan aloitus Astma (uusi 2-3kk ktr ja vuosiktr) Perusrokotukset Haavahoito Vuosikontrollit: Sydän, RR ja MBO Pieni haavahoito Ehkäisy kontrolli Ehkäisyn aloitus Sidosten vaihto Papa kontrolli Terveystarkastus/ peruskartoitus Tikun/punkin poisto Astma (uusi 6kk ktr) Painonhallinta /elämäntapaohjaus Leikkauskelpoisuuden arvio RR- seurantakäynti Infektiovastaanotot, migreeni, sloma Tupakkavieroitus Patin/luomen/ihomuutoksen näyttö Korvahuuhtelu Matkailijan rokotusselvittelyt (puhelin) PH/LH AIKAYKSIKÖT, 1 AIKAYKSIKKÖ = 15 MINUUTTIA 15 min = 1 aikayksikkö 30min= kaksi aikayksikköä 45min= 3 aikayksikköä Ompeleiden /hakasten poisto TMP avustaminen Pieni haavahoito Sidosten vaihto Verensokerin mittaus Isyysverinäytteet LIITE 2
11 Tuiran terveysasema (Muokattu Järvenpään TK:n aikayksiköistä) LÄÄKÄREIDEN AIKAYKSIKÖT, 1 AIKAYKSIKKÖ = 15 MINUUTTIA TULKIN MUKANAOLO LISÄÄ AIKOIHIN 15 MINUUTTIA 15 min = 1 aikayksikkö 30min= kaksi aikayksikköä Korvatulehdus Sinuiitti yskä Pienet ihotulehdukset Korvakontrolli Akuutti ihottuma Hankala ihottuma ( lähete) Allerginen reaktio VTI jos tarv. vo Toistuvat nivelinjektiot (Hyalgan yms.) Akuutti selkä/niska/nivelongelma Masennuspotilaan vointikontrolli Peräpukamat Alle 2kk sloman jatko (A-todistus) Isyystesti Terveystodistus Mopokortti Matkan peruuntuminen / todistus Sterilisaatiolausunto 30 min Menopaussi ensikäynti Krooniset tukielinvaivat Päänsärky Ahdistus/masennus Astmaepäily Uusi RR ongelma Toimenpiteet ( luomen/patinpoisto, max punktio, kiilaexkisio, cystofix, peg-letku) Toistuvat rintakivut, rytmihäiriöt Toistuvat vatsavaivat Syöpäkontrolli Toistuva hengenahdistus Urologiset ongelmat ( inkontinenssi kysely tehty, virtsapäiväkirja, BPH) Yleisvoinnin lasku, pidemmän ajan kuluessa tullut Toistuva huimaus Allergiaselvittelyt Raskauden keskeytys Diabetes RR vuosikontrolli Astma vuosikontrolli Ajokorttitodistus Yli 2 kk sloma jatkot ( B-lausunto) LIITE 3
12 45min= 3 aikayksikköä Uusi eläkeasia Monisairaan vuosikontrolli Työkyvyttömyyden laaja selvittely Muistihäiriön selvittely Monisairaan hoitosuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Diabetes; insuliinihoidon aloitus Aikuisen ADHD-selvittelyt lapsettomuusselvittelyt 60min= 4 aikayksikköä 60 min lääkärin harkinnan mukaan LÄÄKÄRIÄ KONSULTOIDAAN Rec: VTI, tonsilliitti, bakt.viljely Marevan-annostus, jos ongelmia Rokotteet Lääkemuutokset Jatkosuunnitelmat Puh reseptit (vain kiireellistä uusintaa vaativat) Matkanperuutus Veteraanikuntoutus, jos käynti <vuoden sis Kuukautisten siirto Luomen näyttö (pyritään katsomaan kun potilas hoitajan luona) PUH (lääkäri antaa mahd. mukaan itse ajan) RR lääkitys Masennuskontrolli Hoitopolkujen mukaiset hoitopuhelut (RR, DM, astma) Labrat, rtg, pad, skopiat, jatkosuunnitelmat
13 Uusi lääkärin pikapäivystyspäivä Vanha lääkärin pikapäivystyspäivä LIITE 4
14 Uusi lääkärin vastaanottopäivä Vanha lääkärin vastaanottopäivä LIITE 5
Hyvä vastaanotto Bra Mottagning
Hyvä vastaanotto Bra Mottagning Kontinkankaan terveysasema 2011-2012 Työryhmä: Aspfors Harri, tkl Harju Laila, ph Kursu Sirkku, pem Moilanen Elina, tkl Rauhala Paula, sh Sirviö Marja, sh Tolonen Minna,
LisätiedotOulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti
Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3
LisätiedotHyvä Potku Juuan terveyskeskuksessa 2014 2015. Loppuraportti. Halonen Jenni Hamunen Eeva Laaninen Matias Oksman Henna Strand Arto Tolppanen Pia
Hyvä Potku Juuan terveyskeskuksessa 2014 2015 Loppuraportti Halonen Jenni Hamunen Eeva Laaninen Matias Oksman Henna Strand Arto Tolppanen Pia 2 Sisällys 1 Juuan terveyskeskuksen esittely... 3 2 Lähtötilanne
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotHYVÄ POTKU HANKE. Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015
HYVÄ POTKU HANKE Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015 Huusko Jarkko Kinnunen Marke Kipinä Heli Laasonen Marja Mustakangas Pirjo Oinas Tarja Seppälä Marja-Liisa Suomi Katja 1 Sisältö sivu 1.
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI
HYVÄ VASTAANOTTO 28.9.2011 26.09.2012 KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI 1 Sisällysluettelo 2. Sisällysluettelo 3. Yleistä Osallistujat 4. Ongelmat 5. Tavoitteet 6. Keinot 7. Toteutus 8. Mittauksia
LisätiedotHyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015
Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015 Työryhmä: Broström Eila, sh Hernetkoski Maili, lh Niskakangas Peppina, tkl Paaso Saara, sh Pikkarainen Mari, tkl Pennanen Harri, tkl
LisätiedotTammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti
Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015
HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015 Loppuraportti Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus Yleistä Valkeakosken kaupungissa on n. 21 200 asukasta. Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskuksessa on yksi terveysasema.
LisätiedotHyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema
Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula
LisätiedotHyvä Potku Kempeleen terveyskeskus Vastaanotto Joulukuu 2014 syyskuu 2015
Hyvä Potku Kempeleen terveyskeskus Vastaanotto Joulukuu 2014 syyskuu 2015 Työryhmä: Lähihoitaja Tiia Makkonen Sairaanhoitajat Jaana Huttula ja Suvi Kailaste Väestövastuulääkärit Mari Ojantakanen ja Ulla
LisätiedotHyvä Vastaanotto Bra Mottagning
Hyvä Vastaanotto Bra Mottagning Kaakkurin terveysasema 2012 2013 Työryhmä: Broström Eila, sh Hernetkoski Maili, lh Niskakangas Peppina, tkl Ovaskainen Sinikka, sh Paaso Saara, sh Pikkarainen Mari, tkl
LisätiedotLOPPURAPORTTI. Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa
LOPPURAPORTTI Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa Sisällys 1.Johdanto... 3 1.1 Liminka kuntana... 3 1.2 Limingan terveyskeskus... 3 2. Hyvä Potku-hanke... 4 2.1 Hyvä Potku-hanke Limingassa...
LisätiedotHYVÄ POTKU. Loppuraportti. Lappeenrannan keskustan ja Lauritsalan neuvolat
HYVÄ POTKU Loppuraportti Lauritsalan neuvolat Osallistujat: Terveydenhoitaja Taru Järvinen Terveydenhoitaja Outi Martikainen Terveydenhoitaja Krista Keskisaari Perheohjaaja Anu Simpura Palveluesimies Anu
LisätiedotHyvä Potku Joutsenon terveysasemalla
Hyvä Potku -työskentely tarkoittaa hoidon saavutettavuuden parantamista lisäämällä palveluiden kapasiteettia, vähentämällä kysyntää, varautumalla vaihteluun sekä tekemällä tekemättömät työt. Hyvä Potku
LisätiedotHyvä Potku-työryhmä 21.4.2015
ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvä Potku Loppuraportti Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015 Loppuraportissa kuvataan avovastaanoton kehittämistyötä Hyvä Potku-hankkeessa 10.9.2014-13.5.2015 2 1. OSALLISTUJAT Hyvä Potku
LisätiedotAJANVARAUKSEN KEHITTÄMINEN LEMPÄÄLÄSSÄ. Huurne Mira Räsänen Auli 28.11.2014
AJANVARAUKSEN KEHITTÄMINEN LEMPÄÄLÄSSÄ Huurne Mira Räsänen Auli 28.11.2014 Terveyskeskuksessa otettiin käyttöön keskitetty ajanvaraus keväällä 2012. Ajanvaraushenkilökunta Kuljussa sekä Lempäälässä antaa
LisätiedotHyvä Potku Juuan terveyskeskuksessa 2014 2015
STLTK 29.9.215 Liite 5 A Hyvä Potku Juuan terveyskeskuksessa 214 215 Loppuraportti Halonen Jenni Hamunen Eeva Laaninen Matias Oksman Henna Strand Arto Tolppanen Pia 2 Sisällys 1 Juuan terveyskeskuksen
LisätiedotLOPPURAPORTTI Hyvä potku hanke Porvoon Läntisellä terveysasemalla
LOPPURAPORTTI Hyvä potku hanke Porvoon Läntisellä terveysasemalla Sisältö innehåll 1 Johdanto... 3 Läntinen terveysasema... 4 2 Hyvä potku -hanke Läntisellä terveysasemalla... 5 Hyvä potku-työryhmä...
LisätiedotLoppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015
Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 KOKKOLA... 1 KRUUNUPYY... 3 2 HYVÄ POTKU -HANKE KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN TERVEYSASEMILLA 5 LÄHTÖTILANNE...
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen
LisätiedotKysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III
LisätiedotHyvä vastaanotto Bra Mottagning
Hyvä vastaanotto Bra Mottagning Rajakylän terveysasema 2012-2015 LOPPURAPORTTI Työryhmä: Arponen Jesse, tkl Kahelin Hilkka, lh Kaupinmäki Eija, tkl Karppinen Pirjo, sh Karppinen Anita, th Ollila Virpi,
LisätiedotPikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi
Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Mikä on pikapoli? Uusi hoitajavetoinen malli tarjota
LisätiedotESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010
LOPPURAPORTTI 5.11.2010 /JL, HMT, HL ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 Osallistujat: Helena Lappalainen, apulaisylilääkäri Liselott
LisätiedotHyvä vastaanotto loppuraportti
Hyvä vastaanotto loppuraportti Kiimingin terveysasemapiiri Työryhmä: ayl Irma Honkamaa, tkl Katja Kuivaniemi, lv Jarmo Koivisto, sh Päivi Korttilalli, sh Ulla Laakkonen, sh Merja Tolonen ja vs.pem Sirkku
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO. Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Puolarmetsän terveysasema
HYVÄ VASTAANOTTO Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Puolarmetsän terveysasema 2 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 3 1.1 Tausta... 3 1.2 Tavoite... 3 1.3 Osallistujat... 3 1.4 Terveysasematiedot...
LisätiedotHyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015
Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015 Siilaisen terveysasema, Joensuu Heiskanen Maili, osastonhoitaja Katajavuori Tuulia, apulaisylilääkäri Kosunen Tiina, sairaanhoitaja
LisätiedotSairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..
Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA Nimi.. Ilomantsin kunta, terveyskeskus 1.8.2011 Johdanto Tämä opintokirja on tarkoitettu sairaanhoitajan/terveydenhoitajan
LisätiedotHyvä vastaanotto. Loppuraportti. Tampereen tk, Linnainmaan terveysasema
Hyvä vastaanotto Loppuraportti Tampereen tk, Linnainmaan terveysasema Sisältö Mikä on hyvä vastaanotto hanke?...3 Linnainmaan terveysasema...4 Lähtökohdat Hyvä vastaanotto hankkeeseen...4 Ongelmien kartoitus...5
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotHärkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto
Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut
LisätiedotKotkansaaren ja Länsi-Kotkan terveysasemat HYVÄ VASTAANOTTO 2010
Kotkansaaren ja Länsi-Kotkan terveysasemat HYVÄ VASTAANOTTO 2010 Reima Lavikainen ylilääkäri Saija Hämäläinen osastonhoitaja Kristina Könönen osastonhoitaja Janica Miettinen sairaanhoitaja Sirpa Borodulin
LisätiedotHyvä Potku loppuraportti. Kontiolahden terveysasema
Hyvä Potku loppuraportti Kontiolahden terveysasema Hyvä Potku loppuraportti Kontiolahden terveysasema Apulaisylilääkäri Riitta Myyry Lääkäri Tomi Kiiala Sairaanhoitaja Leena Lukkarinen Sairaanhoitaja Tea
LisätiedotVASTAANOTTOTOIMINTA, KELLOKOSKEN TERVEYSASEMA KESKI-UUDENMAAN SOTE
VASTAANOTTOTOIMINTA, KELLOKOSKEN TERVEYSASEMA KESKI-UUDENMAAN SOTE UUSI TOIMINTAMALLI, MIKÄ MUUTTUI Terveyspalvelut omalta terveysasemalta oman yhteyshenkilön kautta Kaikissa muissa, paitsi hätätapauksissa,
LisätiedotÄkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI
Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO -HANKE LOPPURAPORTTI Nastolan terveysasema Suun terveydenhuolto
2013 HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE LOPPURAPORTTI Nastolan terveysasema Suun terveydenhuolto Sisällys 1. Johdanto 2. Lähtötilanne 3. Tavoitteet 4. Mittaukset 4.1 Tasapainolaskurimittaukset 4.2 Tulokset tasapainolaskurista
LisätiedotHyvä vastaanotto -hanke Loppuraportti
Hyvä vastaanotto -hanke Loppuraportti 5.9.2012 Töölön terveysasema Markku Lehikoinen, Tuulia Meriniemi, Cinzia Sarti, Juhani Sorvo, Hillevi Tanhuanpää, Mikko Valkonen ja Shari Vierto Sisällysluettelo:
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 1
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 1 Vanhusneuvosto 29.05.2017 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 10 Klaukkalan terveysaseman toiminnan esittely / asiantuntijasairaanhoitaja Merja Tuominen 11 Edellisen kokouksen pöytäkirjan
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO. Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Matinkylän terveysasema
HYVÄ VASTAANOTTO Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Matinkylän terveysasema 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Tausta... 3 1.2 Tavoitteet... 3 1.3 Terveysasematiedot... 3 2 Lähtötilanne terveysasemalla...
LisätiedotAsiakaskeskeinen palvelu terveydenhuollossa
Asiakaskeskeinen palvelu terveydenhuollossa Sosiaali-ja terveysjohdon neuvottelupäivät 7.2.2107 Yel Pia Luukkonen (Savoa Partners) Th Laura Aarikka (Helsingin kaupunki) TARVE JA TAVOITE TERVEYDENHUOLLOSSA
LisätiedotPuhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen
Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600
LisätiedotKanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?
Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.2.2013 Risto Mäkinen Johtava ylilääkäri, toimitusjohtaja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Sidonnaisuudet
LisätiedotKohti liikunnan saumatonta palveluketjua
Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin
Lisätiedot(Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p. 040 330 6002)
LOPEN KUNNAN TERVEYSPALVELUT Kunnanhallitus 25.4.2016 ( 78): Lopen kunnanhallitus keskusteli kokouksessaan 30.3.2016 kohdassa muut asiat Lopen kunnan terveyspalveluista. Keskustelun pohjana oli kuntalaiskeskustelu
LisätiedotPitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana
Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut
LisätiedotTesoman terveysasema hyvä vo loppuraportti
Tesoman terveysasema hyvä vo loppuraportti Katrina Kuusela Liisa Länsipuro Pirkka Kokkonen Satu Mäkinen Terhi Tiittanen Vuokko Salonen Hyvä vastaanotto raportti Sisällys 1. PROJEKTIN TAUSTA JA TARPEET...
LisätiedotMuutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015
Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:
LisätiedotMÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN
2011-2012 MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS Mäntynummen terveysasema 2011-2012 LOHJAN TERVEYSKESKUKSEN MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN HYVÄVASTAANOTTOHANKEEN LOPPURAPORTTI
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI Kierros 5, 2012. Keravan terveyskeskus Suun terveydenhoito
HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI Kierros 5, 2012 Keravan terveyskeskus Suun terveydenhoito SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. LÄHTÖTILANNE 3. TAVOITTEET 4. MITTAUKSET 4.1 Tasapainolaskurimittaukset 4.2 Tulokset tasapainolaskurista
LisätiedotSYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli
LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle
LisätiedotJärvenpään suun terveydenhuolto. vs. Johtava hammaslääkäri Joona Iso-Lotila
Järvenpään suun terveydenhuolto vs. Johtava hammaslääkäri Joona Iso-Lotila 16.4.2014 Järvenpää ja suun terveydenhuolto n. 40000 asukkaan kaupunki Tuusulanjärven rannalla Kaksi hammashoitolaa 14 HTV hammaslääkäriä
LisätiedotEpisodin muodostuksen periaatteet pdrg luokittelussa Liisa Klemola tuotepäällikkö FCG Tietojohtaminen Oy 14.11.2012
Episodin muodostuksen periaatteet pdrg luokittelussa Liisa Klemola tuotepäällikkö FCG Tietojohtaminen Oy Käsitteitä Episodi= Yhden potilaan 1 ongelma ja kaikki siihen liittyvät hoitotapahtumat ja/tai kontaktit
LisätiedotPorin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta
Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan
LisätiedotTerveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton
Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen ajanvaraus Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen
LisätiedotMiten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa?
Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta Seinäjoki Areena 14.1.2013 Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa? Pohjanmaan Potku -hanke Nykyisiä hyviä käytänteitä Tulppa- ja Ikihyvä-ryhmät
LisätiedotKuinka käytät Lieksan terveyskeskuksen poliklinikan palveluita?
Kuinka käytät Lieksan terveyskeskuksen poliklinikan palveluita? Päivystys Aika päivystykseen varataan aina ensisijaisesti puhelimitse. Hoidon tarpeen arvioinnin suorittaa aina sairaanhoitaja, joka ohjaa
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä
Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskuksesta tarjotaan avosairaanhoidon terveysasemapalveluja psykiatria- ja päihdepalveluja
LisätiedotHelsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2)
HYVÄ POTKU 8. KEHITTÄMISTYÖN RAPORTOINTI Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) Hoitolaryhmä 2:een kuuluvat
LisätiedotTervis: Sähköisen asioinnin edistäminen
Tervis: Sähköisen asioinnin edistäminen Mikkelin pty: 6.10.2015 Arja Väänänen, terveyden edistämisen koordinaattori Timo Wirkkala, SOTE ICT järjestelmäasiantuntija Sisältö 1. Sähköisen asioinnin tilanne
LisätiedotHoitotyö terveysasemalla
Hoitotyö terveysasemalla Turun terveysasemien asiakasraati 20.9.2017 Eva Antero-Jalava Terveydenhoitaja, TtM Terveysasematyö ja hoitohenkilökunta Terveysasemalla työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitajia
LisätiedotLOPPURAPORTTI Hyvä potku hanke Porvoon Itäisellä terveysasemalla
LOPPURAPORTTI Hyvä potku hanke Porvoon Itäisellä terveysasemalla Sisältö innehåll 1 Johdanto... 3 Porvoo... 3 Itäinen terveysasema... 4 2 Hyvä potku -hanke Itäisellä terveysasemalla... 6 Hyvä potku-työryhmä...
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotLääkäripulassa palvelujen hallintaan. Sakari Ritala ja Anu Mutka
Lääkäripulassa palvelujen hallintaan Sakari Ritala ja Anu Mutka Mistä lähdettiin liikkeelle Ensimmäinen laatumittaus 2005 2006 aloitettiin hoitokäytäntöjen hiominen Tiedot vuodelta 2005 ja 2006. Standarditaso
LisätiedotTyönimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)
Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma
LisätiedotKriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa
Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Markku Pekurinen haastaa tutkijat Science slam tyyliin Pia Maria Jonsson, Timo T. Seppälä, Anne Whellams, Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Sinervo, Ilmo Keskimäki
LisätiedotKIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU
KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu
LisätiedotHUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.
HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotINR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla
INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla Marke Kinnunen, sairaanhoitaja/tiimivastaava 22.9.2016/Sairaanhoitajakoulutusta 120-vuotta Oulussa -juhlakonferenssi INR INR-termi tulee englanninkielen
LisätiedotHELSINGIN TERVEYSKESKUS PITÄJÄNMÄEN TERVEYSASEMA HYVÄ VASTAANOTTO 10.4.-29.11.2013 LOPPURAPORTTI
HELSINGIN TERVEYSKESKUS PITÄJÄNMÄEN TERVEYSASEMA HYVÄ VASTAANOTTO 10.4.-29.11.2013 LOPPURAPORTTI Hyvä vastaanotto-tiimi: Marjo Parkkila-Harju, Suvi Paananen, Terttu Henriksson, Jaana Jääskeläinen, Kirsti
LisätiedotLoppuraportti 2014-2015
Loppuraportti 2014-2015 Oulaisten terveyskeskus Heidi Veteläinen Sanna Röyttä Maarit Nylund Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Oulaisten kaupunki 3 3. Oulaisten perusturva 3 4. Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiiri
LisätiedotJonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi
Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia
Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO HANKE
HYVÄ VASTAANOTTO HANKE Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 1 30.4.2013 Herukka Anna Huusko Jarkko Kinnunen Marke Laasonen Marja Mustakangas Pirjo Seppälä Marja-Liisa Suomi Katja Sisältö 1. JOHDANTO...
LisätiedotTyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella
Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 25
17.02.2016 Sivu 1 / 1 259/2016 06.00.00 25 Selvitys aluehallintovirastolle hoitoonpääsyn toteutumisesta Espoon perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen,
LisätiedotIIN VASTAANOTON POTKUPROJEKTI 2014-2015
IIN VASTAANOTON POTKUPROJEKTI 2014-2015 TYÖRYHMÄ: ANU PARKKIMA, MINNA PYYKKÖNEN, KATI RETSU-HEIKKILÄ, HELJÄ OINAS, SANNA WIIK, LEENA TÖRMÄNEN, SOILE JYRKÄS Iin vastaanoton Potkuprojekti 2014-2015 Sivu
LisätiedotSAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI
SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI OPINNÄYTETYÖ laadullisena tutkimuksena toteutettu opinnäytetyö aineisto hankittiin
LisätiedotHoitosuunnitelmaan on kirjattu tärkeimmät hoidon tavoitteet, omahoitoa, lääkityksiä sekä seurantatutkimuksia koskevat asiat.
OMAHOITO Varkauden kaupunki tarjoaa asiakkailleen sähköisiä terveyspalveluita Omahoidon Terveyskansion välityksellä. Palvelun käyttö edellyttää sopimusta asiakkaan ja Varkauden kaupungin terveyskeskuksen
LisätiedotOulun kaupunki. Hyvä vastaanotto. Myllyojan terveysaseman loppuraportti
Oulun kaupunki Hyvä vastaanotto Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2012-2013 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3 Asetetut tavoitteet... 4
LisätiedotPisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset
Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 72
05.06.2012 Sivu 1 / 1 1552/01.01.01/2012 72 Valtuustokysymys Espoon terveysasemien rekrytoinnista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) 816 23332 Kumpulainen Tuija, puh. (09)
LisätiedotKuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk
Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
LisätiedotSastamalan kaupunki/sotesi. Hyvä vastaanotto-hanke. Hoitajien ja lääkärien vastaanotto, pääterveysasema
Sastamalan kaupunki/sotesi Hyvä vastaanotto-hanke Hoitajien ja lääkärien vastaanotto, pääterveysasema Osallistujat: Anne Kantola, johtava hoitaja Satu Miettola, vs avohoidon ylilääkäri Päivi Peuraniemi,
LisätiedotTerveysasemien toimistot ovat avoinna normaalisti klo 8.00-15.00. Yhteystiedot liitteessä 1.
TERVEYSKESKUKSEN TOIMINTA KESÄLLÄ 2008 Hämeenlinnan kaupungissa, Hauholla, Parolassa, Kalvolassa ja Rengossa terveysasemat ovat auki koko kesän. Pappilanniemen terveysasema on suljettu 23.6.- 3.8.2008.
LisätiedotHyvä Potku kehittämistyön loppuraportti
Hyvä Potku kehittämistyön loppuraportti Suomussalmen terveyskeskus Lääkäri Pertti Pasanen Terveydenhoitaja Erja Helttunen Terveyskeskuksen esittely Suomussalmen terveyskeskus on osa Kainuun sosiaali- ja
Lisätiedot40 vuotta potilaan parhaaksi
40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.
LisätiedotSepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely
Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia
LisätiedotVastaus valtuustoaloitteeseen 2/2010: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen. Valtuustoaloitteita koskeva sääntely
Perusturvalautakunta 65 4.0.03 Kunnanhallitus 488 8..03 Kunnanvaltuusto 68 9..03 Vastaus valtuustoaloitteeseen /00: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen 04/06.0.00/0 Perusturvalautakunta 4.0.03
LisätiedotPohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta
Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotMuistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki
Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,
LisätiedotOulun kotihoidon kehittäminen kuntouttava kotihoito ja toiminnanohjauksen pilotointi. Saarela Sirpa, kehittämiskoordinaattori
Oulun kotihoidon kehittäminen kuntouttava kotihoito ja toiminnanohjauksen pilotointi Saarela Sirpa, kehittämiskoordinaattori Oulun kotihoito Kaupungin oma kotihoito antoi vuonna 2015 asiakkaille palvelua
LisätiedotHyvinvointineuvola Hämeenlinnassa
Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely
LisätiedotPIHLAJALINNAN HYVÄ POTKU-TYÖRYHMÄN RAPORTTI VUODEN 2015 HANKKEESTA
PIHLAJALINNAN HYVÄ POTKU-TYÖRYHMÄN RAPORTTI VUODEN 2015 HANKKEESTA Työpaikan tiedot: Omapihlaja Kehräsaaren terveysasema Henkilökunta 20 Väestöpohja 18 900 Työparityöskentelymalli Lääkäri-hoitajatyöparimallin
Lisätiedot4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
LisätiedotLÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA
LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA Erikoislääkäri Anna- Liisa Kautio ja sairaanhoitaja Elina Rinkineva TAYS Syöpätautien poliklinikka 1 9.6.2014 9.5.2014 TYÖPARITYÖSKENTELY Omat vierekkäiset
Lisätiedot