Kiimingin hyvinvointikeskus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiimingin hyvinvointikeskus"

Transkriptio

1 Kiimingin hyvinvointikeskus Työryhmä: ayl Irma Honkamaa, pem Sirkku Vanttaja, tkl Satu Vavuli, sh Ulla Laakkonen, sh Ari Tolonen, sh Miia Keränen

2 SISÄLLYS 1. KIIMINGIN HYVINVOINTIKESKUS 2. HYVÄ POTKU HANKE 3. HAASTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET 4. KEHITTÄMISTOIMENPITEET 5. JATKOSUUNNITELMA 6. POHDINTA

3 1. KIIMINGIN HYVINVOINTIKESKUS Kiimingin hyvinvointikeskus aloitti toimintansa vuoden 2014 alusta. Hyvinvointikeskus vastaa terveyspalveluiden tuottamisesta Kiimingin, Ylikiimingin ja Yli-Iin asukkaille. Hyvinvointikeskukseen kuuluvan alueen asukasluku on Lääkäriresurssia on yhteensä 11,4, sairaanhoitajaresurssia 10 ja perushoitajaresurssia 2. Tästä sairaanhoitajaresurssista menee kaupungin yhteiseen diabetesvastaanottoon 0,2 työpanosta, geriatriseen vastaanottoon (ei käytetä OKS-poliklinikkaa) 0,5 työpanosta ja hoitovälinejakeluun 0,2 työpanosta. I tyypin diabeetikot hoidetaan omalla asemalla. Aikaisemmin opiaattikorvaushoitoihin on mennyt 0,2 työpanosta, nyt tarvittaessa sijaistamme mielenterveyspuolen työntekijää lomien aikana. Ylikiimingin ja Yli-Iin hyvinvointipisteissä toimii sairaanhoitajan vastaanotto ja lääkärin vastaanotto neuvola- ja vanhuspalveluiden osalta. Hyvinvointipisteiden toiminta vie yhden lääkärin työpanoksen, 2,5 sairaanhoitajan työpanosta ja yhden lähihoitajan. Ylikiimingin liittymisen myötä lääkäriresurssi väheni yhdellä. Etävastaanottotoimintaa ollaan kehittämässä ja testaamassa. Kiimingin hyvinvointikeskuksen tilojen remontointi ja laajennus saatiin päätökseen 5/13. Uudet tilat ovat mahdollistaneet hoitaja-lääkäri-työparityöskentelyn. Hyvinvointikeskuksen tiloissa toimii myös sosiaali-, mielenterveys-, kuntoutus-, lapsiperheiden, suun terveydenhuollon, ikäihmisten kotihoito- ja päivätoiminta-, palveluohjausyksikön palvelut. Sivistys- ja kulttuuripalveluista on erityisliikunnanohjaajan ja etsivän nuorisotyön työntekijät. Toisaalta info-piste on lopetettu ja toiminnot ovat suuressa keskuksessa hajallaan. Potilaat eivät ilmoittaudu vastaanotolle ja kaipaavat asioidessaan neuvontaa. Monipuolinen palvelutarjonta on mahdollistanut moniammatillisen tiimityöskentelyn. Moniammatillinen työryhmä TESSU (asiakkaan kannalta tarvittavat ammattilaiset, esim. lääkäri, hoitaja, sosiaalityöntekijä, päihdetyöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, palveluohjaaja), kokoontuu joka pariton perjantai klo 8-8:30. TESSUN asiakasyhteistyöryhmä joka kk:n viimeinen tiistai, asiakas mukana. Ammattilaiset tekevät tarvittavat esiselvitykset ennen tapaamista. Konsultaatiossa nimetään vastuutyöntekijä/ työntekijät ja tehdään konkreettinen jatkosuunnitelma. TESSU-työryhmän toiminnallinen vastuuhenkilö on sosiaalityöntekijä. Otometri-tutkimus aloitettiin Kiimingin hyvinvointikeskuksessa keväällä 2014 Sitran Korvat?-projektiin liittyen. Tutkimukseen kuuluu otometri-mittareiden jako ja käytön opastus lapsiperheille sekä korviin liittyvien käyntimäärien seuranta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mittarin vaikutuksia perheiden käyttäytymiseen ja terveyspalveluiden käyttöön sekä samalla kartoittaa perheiden kokemuksia mittarin

4 käytöstä, käytettävyydestä ja hyödyistä tai haitoista. Vastaavasti kartoitetaan perusterveydenhuollon henkilökunnan kokemuksia mittarin käytöstä ja mittaustuloksista. Samalla kehitetään lasten korvatulehdusten hoitoprosessia ja teknologisia mahdollisuuksia. Mittareiden jako aloitettiin syksyllä 2014 ja niitä oli 2/15 mennessä jaettu yhteensä 129 kappaletta koko hyvinvointikeskuksen alueella. Mittari on käytössä yhteensä 327 lapsella. Alustavia käyntimäärämittauksia on tehty, ja perheille suunnattua kyselyä ollaan viimeistelemässä. Ambulanssipotilaat ovat aiemmin ohjautuneet Kiimingin hyvinvointikeskukseen, mutta alkaen tarkkailua vaativat potilaat ovat ohjautuneet suoraan OSYP:een. Tässä toiminnassa on vielä hiomista. 2. HYVÄ POTKU HANKE Kiimingin terveysasema lähti mukaan Hyvä vastaanotto hankkeeseen syksyllä Tällöin olimme vasta liittyneet Oulun hyvinvointipalveluihin, varsinainen kuntaliitos tapahtui Hankkeen alussa Yli-Iin terveysasemapiiri liittyi Kiimingin yhteyteen. Hyvinvointikeskuspilotti alkoi , jolloin Ylikiimingin alue liitettiin osaksi uutta hyvinvointikeskusta. Hyvä vastaanotto hankkeen alusta mukana olleista työntekijöistä vain muutama jatkaa Hyvä Potku hankkeessa. Kiireisten aikataulujen vuoksi yhteistä aikaa tiimin kokoontumiselle ei ole pystytty järjestämään, joten hankkeen edistäminen käytännön tasolla on jäänyt vähäiseksi. Hyödyllisinä koettuja PYSÄKKI-päiviä on järjestetty tarpeen mukaan, ja tällöin vastaanoton toimintaa on päästy kehittämään koko vakituisen henkilökunnan turvin. Hankkeen aikana on tehty T3-seurantaa, ja hankkeen alussa asetettuun T3-tavoitteeseen on päästy. Tasapainomittauksia on tehty kolme: näistä ensimmäinen ja viimeinen (syksy 2014) toteutuivat kohtalaisesti ja tulokset olivat suuntaa antavia todellisesta tilanteesta. Sekä kiireettömien että kiireellisten lääkärin vastaanottoaikojen tarjonta vastasi kysyntää syksyn 2014 mittauksen perusteella. Akuuttivastaanotto-toimintamallin aikana mittauksia ei ole tehty. 3. HAASTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET Hyvä vastaanotto hanketta aloitettaessa Kiimingin terveysaseman ongelmana oli se, että kiireettömiä aikoja lääkärille ei ole ollut riittävästi. Koko ajan lisääntyvä puhelinliikenne kuormitti hoitajia. Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut koko hankkeen ajan suurta, ja tuonut omat haasteensa käytäntöjen

5 kehittämiseen. Liittyminen Oulun hyvinvointipalveluihin toi paljon uusia käytäntöjä ja niihin liittyviä koulutuksia. Uusiin käytäntöihin sopeutuminen on vienyt aikaa ja vaikuttanut työhyvinvointiin ja työilmapiiriin. Työntekijät ovat olleet ajoittain uupuneita ja työilmapiiri on tämän seurauksena laskenut. Uuden neuvola- ja kouluterveydenhuollon asetuksen myötä lääkäriresursseja on täytynyt lisätä ennaltaehkäisevään työhön, mikä on vienyt työpanosta pois vastaanottotyöstä. Hyvä vastaanotto hankkeen alussa asetimmekin tavoitteeksi sen, että T3-aikamme (kolmas vapaa kiireetön lääkärin vastaanottoaika) saataisiin tippumaan 3 viikkoon eli 21 päivään. Toiseksi päätavoitteeksi asetimme työviihtyvyyden ja yhteishengen parantamisen. PYSÄKKI-päivien myötä koko henkilökunta saatiin innostumaan vastaanoton kehittämisestä Hyvä vastaanotto-hankkeen hengessä. Kevättalvella 2014 tilanne oli hankala: Lääkärivajeen vuoksi kiireettömiä vastaanottoaikoja oli erittäin niukasti. Vajetta syntyi kahden kokoaikaisen lääkärin pitkän sairasloman vuoksi, eikä sijaisia ollut mahdollisuutta ottaa. Aikojen rajallisen tarjonnan vuoksi kokeiluun otettiin jonokirjat, ja kaikki vastaanottoajat jaettiin jonosta lääkärin arvion perusteella. Jonot kasvoivat pitkiksi, ja sekä henkilökunta että potilaat olivat tyytymättömiä toimintaan. Lääkäritilanteen parannuttua jonokirjat purettiin kevään aikana ja jonokirjoja ei ole tämän jälkeen käytetty. Haasteellisena aikana työilmapiiri oli kireä ja henkilökunta väsynyttä. Viimeisen vuoden aikana lääkäriresurssi on pysynyt tasaisena, ja kiireettömiä aikoja on ollut paremmin tarjolla. Tämä on kohentanut ilmapiiriä ja työssä jaksamista. Hyvä Potku hankkeen aikana syksyllä 2014 aloitettiin akuuttivastaanotto-toimintamallin suunnittelu koko kaupungin tasolla. Toimintamalliin siirryttiin Uusi toimintamalli lähti hyvin käyntiin, koska se oli meille toimintaperiaatteiltaan tuttu, sillä Kiimingissä on ollut sairaanhoitajan ajanvarauksetonta vastaanottoa vuosien ajan. Akuuttivastaanoton alkaminen on tuonut myös paljon muutosta hyvinvointikeskuksen toimintaan: Aikaisemmin puhelimessa tapahtunut hoidontarpeenarviointi voidaan nyt tehdä potilaan läsnä ollessa. Puhelimessa tapahtuva hoidontarpeenarvio on aina haastavampaa. Akuuttivastaanoton myötä potilaan hoitopolku on lyhentynyt, vaikkakin potilas joutuu odottamaan arvioon pääsyä. Kohtuullisen mittaisena pysyvä odotusaika onkin yksi tavoitteemme. Potilaan näkökulmasta kynnys hoitoonpääsyyn on mataloitunut. Hoitoprosessi myös käynnistyy heti ensimmäisen yhteydenoton perusteella. Triagen toteuttaminen on haasteellisempaa ja perustuu lähinnä potilaan omaan aktiivisuuteen. Triagen puuttuessa kaikki vaivat (flunssa, näpyt, rintakipuiset, polvikipuiset jne.) ovat samassa asemassa. Tämä seikka aiheuttaa huolta henkilökunnallekin. Alle 7-vuotiaille lapsille on oma jononsa, joka on saanut kiitosta vanhemmilta ja odotusajat ovat pysyneet lyhyinä. Akuuttivastaanoton kiihkeä työtahti on kuormittanut lääkäreitä ja työaika venyy useana päivänä viikossa. Hoitajille muutos aiemmasta

6 toimintamallista akuuttivastaanottoon ei ole ollut yhtä radikaali. Hoitajat ovat olleet pääosin tyytyväisiä lääkärikonsultaatioiden saatavuuteen, ja koska hoitajien päivystysresurssia on lisätty aiempaan verrattuna, on hoitajilla enemmän aikaa potilaille. Haasteena on myös akuuttivastaanoton ja kiireettömien vastaanottoaikojen tasapainottaminen: kiireettömien aikojen saatavuus on oltava kohtuullinen, jotta akuuttivastaanotolta saadaan ohjattua kiireettömiä potilaita lääkärin vastaanotolle ja kontrollikäynneille. Myös pitkäaikaissairauksien kontrollien saatavuus on turvattava, jotta hoidon jatkuvuus ja potilas-lääkärisuhde taataan ja potilaiden ei tarvitse hakeutua akuuttivastaanotolle. Akuuttivastaanotto on vaatinut hoitajaresurssia siten, että hoitajien erityisosaamisalueitten (diabetes, astma, reuma, geriatria, sydän- ja verenpaine jne.) vastaanottoja on jouduttu vähentämään. Tämän seurauksena paine lääkärin vastaanotolle kasvaa ja seuranta toteutuu huonommin. 4. KEHITTÄMISTOIMENPITEET Työvuorolistat Kiimingin terveyskeskuksen ajoista lähtien kaikki lääkärit ovat tehneet ajanvarauskirjansa itse Sinisen kirjan pohjalta. Siniseen kirjaan on merkitään kaikkien pakollisten toimintojen tekijät, lisäksi sinne merkitään yhteiset kokoukset ja koulutukset sekä poissaolot. Sinisen kirjan tekemisestä on ollut aiemmin apulaisylilääkäri, mutta syksystä 2012 kirjaa on tehnyt yksi terveysaseman lääkäreistä. Kirja muutettiin tällöin myös sähköiseen muotoon. Mietimme myös ÄlyExcel-pohjan käyttöönottoa, mutta totesimme nykyisen käytännön olevan monipuolisempi ja käytännöllisempi toimintojen suunnittelussa. Omien ajanvarauskirjojen suunnittelu lisää lääkärien työajanhallintaa. Toisaalta käytännön haittoina on ajanvarauskirjojen kirjavuus ja vaihteleva kirjojen aukaisu. Tämän vuoksi sovimme yhteisiä pelisääntöjä kirjojen luomiseen. Ajanvarauskirjojen tulee olla auki 4 viikkoa eteenpäin kuluvan viikon lisäksi. Toteutuminen on kuitenkin vaatinut toistuvaa muistuttelua. Kirjoja muokattiin aamupäivän osalta siten, että päivää kohden saatiin mahtumaan min vastaanottoaikaa enemmän. Kiireettömien vastaanottoaikojen mennessä yli kuukauden päähän otimme käyttöön myös puolikiireelliset ajat, jotka voidaan antaa aikaisintaan viikkoa aikaisemmin nopeaa mutta ei päivystyksellistä arviota vaativille potilaille. Puhelinaikoja vähennettiin merkittävästi, koska ne veivät paljon suunniteltua kestoa enemmän aikaa. Automaattisesta puhelinajan varaamisesta laboratoriotuloksia tms. varten on tietoisesti pyritty eroon ja tässä on mielestämme hyvin myös onnistuttu. Potilaita on ohjattu katsomaan laboratorio vastaukset omahoidonkautta.

7 Konsulttilääkäri Hyvä vastaanotto hankkeen aikana kuormittavan sairaanhoitajan päivystysvastaanoton tueksi otettiin käyttöön konsultoivan lääkärin tehtävä. Konsulttilääkäri oli ensisijaisesti päivystävän sairaanhoitajan työpari ja kävi katsomassa sairaanhoitajan vastaanotolla potilaita. Konsulttilääkärin tehtäviin kuului myös reseptien uusiminen ja konsultointi hoidontarpeen arviossa. Alkuun konsulttilääkäri toimi vain aamupäivisin, mutta positiivisen palautteen ja työmäärän lisääntymisen myötä työaika laajennettiin kokopäiväiseksi. Akuuttivastaanotto-toimintamallin myötä konsulttilääkärin toimenkuva on laajentunut akuuttilääkärin toimenkuvaksi. Huhtikuuhun 2015 asti Kiimingissä säilytettiin myös ajanvarauksella potilaita vastaanottavan päivystävän lääkärin toimenkuva erityisesti monisairaita ja kaukaa matkustavia potilaita ajatellen. Toinen päivystävä lääkäri siirtyi akuuttilääkäriksi akuuttivastaanoton myötä. Akuuttilääkäreiden ja päivystävän lääkärin epätasaisen kuormituksen ja toiminnan yksinkertaistamisen vuoksi päivystävän lääkärin nimikkeestä ollaan kuitenkin luopumassa, ja jatkossa akuuttivastaanotolla toimisi kolme akuuttilääkäriä. Konsulttilääkärin tehtäviin on kuulunut myös reseptin uusiminen, mutta reseptimäärien kasvaessa ja akuuttivastaanoton toiminnan ollessa etusijalla suunnitelmana on siirtää reseptien uusimista myös kiireettömän vastaanoton lääkäreille. Hoitajien työnjako Sairaanhoitajien työnjakoa on arvioitu useaan otteeseen hankkeen aikana. Asiakasmäärien kasvaessa, henkilökunnan vaihtuessa ja viimeisimpänä akuuttivastaanotto-toiminnan alkaessa erityisesti päivystystoimintaan osallistuvien sairaanhoitajien tehtävät ja työnjako on pyritty määrittelemään tarkasti. Ennen akuuttivastaanoton alkamista päivystystoiminnasta vastasi päivystävä sairaanhoitaja, joka otti vastaan potilaita ilman ajanvarausta aamupäivisin klo Mikäli mahdollista, sairaanhoitaja 2 nimikkeellä oleva hoitaja auttoi päivystävää sairaanhoitajaa, mutta sairaanhoitaja 2:n tehtäviin kuului myös esimerkiksi Marevan-annostuksista soittaminen ja toimenpiteissä avustaminen. Lääkärille tulevien päivystyspotilaiden esivalmistelusta ja päivystystoimenpiteissä avustamisesta vastasi akuuttihoitaja. Akuuttivastaanoton myötä tehtävänjako mietittiin uusiksi. Akuuttivastaanotto on toiminut 2-3 sairaanhoitajan voimin. Tiistaisin ja torstaisin akuuttivastaanotolla on klo 14-15:30 kaksi sairaanhoitajaa. Yksi sairaanhoitaja tekee kiireetöntä sairaanhoitajan vastaanottoa, injektiot, cvk-huuhtelut jne. Akuuttihoitajan nimike säilytettiin edelleen ja hänen tehtävänään oli toimia päivystävän lääkärin työparina entiseen tapaan. Päivystävästä lääkäristä luovuttaessa sairaanhoitajien tehtävänjako on muuttumassa siten, että jatkossa akuuttivastaanotolla toimii 3-4 akuuttihoitajaa, joista 2-3 ottaa vastaanoton jonopotilaita, neljännelle hoitajalle ohjataan puhelimesta suoraan monisairaat ja seurantaa vaativat potilaat. Valmisteltuaan kyseiset potilaat neljäs akuuttihoitaja konsultoi akuuttilääkäriä.

8 Yhtenäiset hoidontarpeenarvion kriteerit Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut suurta erityisesti sairaanhoitajien osalta, ja tämän vuoksi perehdytys on ollut puutteellista. Myös vakituinen henkilökunta on kaivannut kertausta ja koulutusta hoidontarpeen arvioimisesta. Lisäksi on pitänyt sopia uusia yhteisiä käytäntöjä esimerkiksi potilaiden valmisteluun ennen lääkärin vastaanottoa. Hankkeen alussa PYSÄKKI-päivänä käytiin läpi Rajakylän terveysaseman suunnittelemat hoidontarpeenarviointi-lomakkeet sairaanhoitajien ja lääkäreiden ajanvarauksen sekä päivystyksen osilta. Lomakkeiden pohjalta muokattiin omaan toimintaamme sopivat mallit. Lisäksi yhden terveyskeskuslääkärin johdolla hoitajien kanssa on käyty läpi valikoitujen päivystystoiminnassa vastaantulevien sairauskokonaisuuksien hoidonporrastusta. Koulutusten pohjalta on pyritty kehittämään yhteiset käytännöt kaikkiin toimipisteisiin. Blokkiajanvaraus Blokkiajanvarausta lähdettiin kokeilemaan ensin neuvolan ja kouluterveydenhuollon lääkärintarkastuksiin. Ajat luotiin 10 minuutin blokkeina, ja näistä varattiin 20 minuutin aika 6 viikon, 8 kuukauden, 1. luokan ja 8. luokan tarkastuksiin. 4 kuukauden, 1,5 vuoden, 4 vuoden ja 5. luokan tarkastuksiin varattiin edelleen 30 minuuttia. Blokkiajanvarauksesta kuitenkin luovuttiin, koska se aiheutti sekavuutta ja turhia aukkoja ajanvarauskirjoille. Sittemmin blokkiajanvarausta on hyödynnetty päivystysajoilla ja viimeisimpänä myös kiireettömillä vastaanotoilla. Päivystyksessä on käytetty 15 minuutin blokit, joista aikaa vaativille potilaille varataan kaksi blokkia. Tämä on rauhoittanut päivystävän lääkärin työtä aikaa ollessa enemmän potilasta kohden. Kiireettömillä vastaanotoilla on käytetty myös 15 minuutin blokkiaikoja. Perusvastaanoton pituudeksi on sovittu 30 minuuttia, mutta esimerkiksi korvakontrolleille ja injektioille on annettu 15 minuutin aika ja aikaa vaativissa asioissa, kuten lausuntoja tarvitsevat potilaat, aikaa on varattu minuuttia. 5. JATKOSUUNNITELMA Akuuttivastaanotto-toiminta on tällä hetkellä eniten kuormittava ja kehittämistä vaatima toiminto hyvinvointikeskuksessa. Hoitajien toimenkuvan selkiytyessä ja koetun kuormittavuuden vähentyessä lääkärit ovat enenevässä määrin uupuneita kiireiseen työtahtiin, lyhyisiin potilaskontakteihin ja sitä kautta mahdollisesti vajavaiseen tietoon perustuviin päätöksiin sekä akuuttivastaanotolta syntyvään toimistotyön määrään. Kuormituksen tasaamiseksi päivystävä lääkäri tullaan jatkossa muuttamaan kolmanneksi akuuttilääkäriksi. Akuuttihoitaja muuttuu neljänneksi päivystäväksi sairaanhoitajaksi, mutta keskittyy enemmän seurantaa vaativiin potilaisiin. Käytännön työkalujen löytäminen vaatii jatkuvaa

9 arviointia ja yhdessä kehittämistä. Tavoitteena on resurssin jakaminen kysynnän mukaan ja töiden jakaminen tasapuolisesti kaikkien akuuttivastaanoton toimijoiden kesken. Akuuttivastaanottoon panostamisen myötä sekä hoitajien että lääkäreiden kiireetön vastaanotto on vähentynyt ja toimistotyön määrä lääkäreiden osalta lisääntynyt. Hoitajien erityisosaamisalueitten vastaanottoa on tarkoitus suunnitella kevään ja syksyn aikana. Pitkäaikaissairauksien osalta diabeteksen seurantakäynnit ovat toteutuneet erinomaisesti ja samanlaista toimintamallia on tarkoitus suunnitella keuhkosairauksien sekä sydän- ja verisuonisairauksien osalta. Sairaanhoitajan seurantakäyntien toteutuessa myös tarve lääkärin vastaanotoille vähenee. Ylikiimingin ja Yli-Iin hyvinvointipisteiden palvelutarjontaa on huomattavasti supistettu viime vuosien aikana, ja tämä on aiheuttanut tyytymättömyyttä alueiden asukkaissa. Pisteissä toteutuu tällä hetkellä sairaanhoitajan vastaanotto sekä lääkärinpalveluista neuvola- ja vanhusten palvelut. Kiireellistä ja kiireetöntä lääkärin vastaanottoa tarvitsevat potilaat ohjataan Kiiminkiin. Pitkät välimatkat ja päivystyksellisissä asioissa lisäksi pitkät jonotusajat ovat suuri syy tyytymättömyydelle. Pyrimme pisteiden toiminnan kehittämiseen asukkaiden mielipidettä kuunnellen. Palveluissa on joustettu järjestämällä esimerkiksi monisairaille vanhuksille kiireettömiä vastaanottoaikoja ja lapsiperheille korvakontrolliaikoja muun työn ohessa. Etävastaanottotoimintaa kehitetään, jotta potilasta ei tarvitsisi kaikissa lääkärin arviota vaativissa tilanteissa lähettää hyvinvointipisteen sairaanhoitajan vastaanotolta Kiiminkiin akuuttivastaanotolle. Yleiset kulkuneuvot kulkevat huonosti Kiimingin hyvinvointikeskuksen ja hyvinvointipisteiden välillä. Oulun kaupunki on aloittanut selvitystyöt voidaanko liikennettä järjestää esim. palvelulinjana. 6. POHDINTA - saatavuus lääkärinvastaanotolla on parantunut (T3), hoitajan vastaanotolla aiemminkin hyvä - vaihtuvuus rauhoittunut Kunta 10 kyselyn perusteella ei erityistä huolta työhyvinvoinnista

10 T3-mittaukset T3 lääkäri T3 hoitaja Asiakaspalaute 2/2015 (Webropol)

11

12 Hyvä potku hankkeen aikana emme ole pystyneet pitämään yhteisiä palavereita. Työskentely on ollut hyvin hajanaista. Pysäkkipäivät on koettu koko työyhteisössä hyviksi ja niitä tulee jatkaa. Yhteistä aikaa tulee löytää, jotta työtä voidaan yhdessä kehittää eteenpäin. Jatkossa on hyväksyttävä se, että kaikki hoitajat ja lääkärit eivät sovellu akuuttivastaanottotoimintaan. Asiakkaiden kohtuullinen jonotus aika olisi <2 t. Reaaliajassa olevaa vuoronumeronäkymää asiakkaille yritetään saada mahdollisimman nopeasti käyttöön. Vuoronumerolaitteen läheisyyteen tulee näyttö josta asiakas näkee jonotilanteen sekä kauiten odottaneen asiakkaan odotusajan. Jatkotyöskentelynä tähän on tulossa online - näkymä myös nettiin oukan -sivuille. Potilaiden viihtyvyyden lisääminen (juoma-automaatti ja infotaulu) Kansansairauksien hoito ja paljon paleluita tarvitsevien hoito ei saa kärsiä akuuttivastaanotosta viedystä resurssista. Kiireettömiä ajanvarausaikoja pitää löytyä riittävästi. Akuuttivastaanoton toiminnan seurannassa käytetään seuraavia mittareita; käyntimäärien vertailu 2014/ 2015 kuukausittain, käyntisyyt akuuttivastaanotolla, päivittäinen potilasmäärä, odotusajan keskiarvo, keskiarvo ja maksimi yksiköittäin, yhteispäivystyksen käyttö vertailu 2014/ 2015, virkaajalla, virka- ajan ulkopuolella, asiakastyytyväisyys ja puhelujen määrä. Kevään aikana on tulossa akuuttivastaanoton kehittämispäivä yhdessä toisten terveysasemien kanssa. Tärkeää on myös yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa, jotta palveluprosessit saadaan toimiviksi. Tärkeää on fysioterapeuttien mukaan ottaminen akuuttivastaanoton toimintaan. Tällä hetkellä he pitävät selkävastaanottoa kahtena päivä viikossa. Vastaanotto toimii ajanvaruksella. Akuuttivastaanoton toiminnan aloittamisen jälkeen selkävastaanoton aikojen käyttö on jäänyt vähenmälle.

13 Hyvä potku - projektin aikana on aloitettu akuuttivastaanotto, joka on ollut erityisesti lääkäreille haastava. Lääkärit ovat kokeneet, että se on romuttanut sen minkä Hyvä vastaanotto on saanut aikaiseksi. Toivomme että lääkärit ja hoitajat jaksavat tämän muutoksen keskellä. Jatkossa on tärkeää pitää yhteisiä palavereita ja kehittää yhteisiä toimintatapoja. Hyvän hengen ylläpitäminen on erittäin tärkeää.

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula

Lisätiedot

Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015

Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015 Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015 Työryhmä: Broström Eila, sh Hernetkoski Maili, lh Niskakangas Peppina, tkl Paaso Saara, sh Pikkarainen Mari, tkl Pennanen Harri, tkl

Lisätiedot

Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015

Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015 Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015 Siilaisen terveysasema, Joensuu Heiskanen Maili, osastonhoitaja Katajavuori Tuulia, apulaisylilääkäri Kosunen Tiina, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015

Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 KOKKOLA... 1 KRUUNUPYY... 3 2 HYVÄ POTKU -HANKE KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN TERVEYSASEMILLA 5 LÄHTÖTILANNE...

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015

HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015 HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015 Loppuraportti Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus Yleistä Valkeakosken kaupungissa on n. 21 200 asukasta. Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskuksessa on yksi terveysasema.

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

PIHLAJALINNAN HYVÄ POTKU-TYÖRYHMÄN RAPORTTI VUODEN 2015 HANKKEESTA

PIHLAJALINNAN HYVÄ POTKU-TYÖRYHMÄN RAPORTTI VUODEN 2015 HANKKEESTA PIHLAJALINNAN HYVÄ POTKU-TYÖRYHMÄN RAPORTTI VUODEN 2015 HANKKEESTA Työpaikan tiedot: Omapihlaja Kehräsaaren terveysasema Henkilökunta 20 Väestöpohja 18 900 Työparityöskentelymalli Lääkäri-hoitajatyöparimallin

Lisätiedot

Äänekosken terveyskeskus. Ylilääkäri Keijo Lukkarinen

Äänekosken terveyskeskus. Ylilääkäri Keijo Lukkarinen Äänekosken terveyskeskus Ylilääkäri Keijo Lukkarinen Shp:n talousarvio 2018 Shp:n talousarviossa on Äänekosken osuus 22,425 miljoonaa euroa ( + 2,2 % verrattuna vuoden 2017 ennusteeseen) Kaupungin raami

Lisätiedot

HYVÄ POTKU HANKE. Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015

HYVÄ POTKU HANKE. Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015 HYVÄ POTKU HANKE Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015 Huusko Jarkko Kinnunen Marke Kipinä Heli Laasonen Marja Mustakangas Pirjo Oinas Tarja Seppälä Marja-Liisa Suomi Katja 1 Sisältö sivu 1.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUS N keskiarvo

TERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUS N keskiarvo LIITE 6 1(2) Taulukko 2. Aloitusvaiheen tulosten keskiarvot ja keskihajonnat. TERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUS N keskiarvo keskihajonta Henkilökunnan riittävyys 32 2,99 6,75 Henkilökuntaa on riittävästi 32

Lisätiedot

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI

HYVÄ VASTAANOTTO KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI HYVÄ VASTAANOTTO 28.9.2011 26.09.2012 KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI 1 Sisällysluettelo 2. Sisällysluettelo 3. Yleistä Osallistujat 4. Ongelmat 5. Tavoitteet 6. Keinot 7. Toteutus 8. Mittauksia

Lisätiedot

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla

Lisätiedot

Hyvä Potku loppuraportti. Kontiolahden terveysasema

Hyvä Potku loppuraportti. Kontiolahden terveysasema Hyvä Potku loppuraportti Kontiolahden terveysasema Hyvä Potku loppuraportti Kontiolahden terveysasema Apulaisylilääkäri Riitta Myyry Lääkäri Tomi Kiiala Sairaanhoitaja Leena Lukkarinen Sairaanhoitaja Tea

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Hyvä Potku kehittämistyön loppuraportti

Hyvä Potku kehittämistyön loppuraportti Hyvä Potku kehittämistyön loppuraportti Suomussalmen terveyskeskus Lääkäri Pertti Pasanen Terveydenhoitaja Erja Helttunen Terveyskeskuksen esittely Suomussalmen terveyskeskus on osa Kainuun sosiaali- ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen ajanvaraus Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Hyvä vastaanotto Bra Mottagning

Hyvä vastaanotto Bra Mottagning Hyvä vastaanotto Bra Mottagning Rajakylän terveysasema 2012-2015 LOPPURAPORTTI Työryhmä: Arponen Jesse, tkl Kahelin Hilkka, lh Kaupinmäki Eija, tkl Karppinen Pirjo, sh Karppinen Anita, th Ollila Virpi,

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Tietohallinto. Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen. Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä.

Tietohallinto. Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen. Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Tietohallinto Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Historiaa.. Tietohallinto 2012 Tekstiviestipalveluita terveydenhuollossa Ajanvarauksen

Lisätiedot

Hyvä vastaanotto loppuraportti

Hyvä vastaanotto loppuraportti Hyvä vastaanotto loppuraportti Kiimingin terveysasemapiiri Työryhmä: ayl Irma Honkamaa, tkl Katja Kuivaniemi, lv Jarmo Koivisto, sh Päivi Korttilalli, sh Ulla Laakkonen, sh Merja Tolonen ja vs.pem Sirkku

Lisätiedot

KESKUSTAN JA ROUTION PALVELUALUEIDEN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS. Keskustan terveysasema

KESKUSTAN JA ROUTION PALVELUALUEIDEN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS. Keskustan terveysasema 2011-2012 KESKUSTAN JA ROUTION PALVELUALUEIDEN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS Keskustan terveysasema 2011-2012 LOHJAN TERVEYSKESKUKSEN KESKUSTAN JA ROUTION HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus Lauritsalan pilotin tilannekatsaus 7.3.2014 Minna Lignell, Marja Kosonen, Ritva Simpanen, Satu Simolin Taustalla palveluverkkouudistus Eksoten johtoryhmä on määritellyt organisaation strategianmukaiset

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Hyvä vastaanotto loppuraportti

Hyvä vastaanotto loppuraportti Hyvä vastaanotto loppuraportti Oulun kaupungin suun terveydenhuolto Kaijonharjun, Rajakylän ja Keskustan suun terveydenhuollon piirit (KaRaOKe) Osallistujat: Työryhmä: Tuula Hannu, Taina Hurskainen, Reija

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO HANKE 24.8.2011-11.5.2012

HYVÄ VASTAANOTTO HANKE 24.8.2011-11.5.2012 HELSINGIN TERVEYSKESKUS HAAGAN TERVEYSASEMA HYVÄ VASTAANOTTO HANKE 24.8.2011-11.5.2012 LOPPURAPORTTI Projektiin osallistuneet: Ylilääkäri Outi Sammalkorpi, osastonhoitaja Eija Korhonen, tk-lääkäri Arja

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva koulu moniammatillisena yhteistyönä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva koulu moniammatillisena yhteistyönä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Kuvakoko 910 x 405 pikseliä Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva koulu moniammatillisena yhteistyönä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 10.5.2016 Palvelupäällikkö Ritva Kuorilehto, Kontinkankaan hvk

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO RAPORTTI IISSÄ. Aloitus seminaari Isolla-Syöttellä

HYVÄ VASTAANOTTO RAPORTTI IISSÄ. Aloitus seminaari Isolla-Syöttellä HYVÄ VASTAANOTTO RAPORTTI IISSÄ Aloitus seminaari Isolla-Syöttellä 28-29.9.2011. Iin terveysasema kuuluu Oulunkaaren kuntayhtymään. Iissä on noin 9500 asukasta. Iin terveysasemalla on kaksi toimipistettä

Lisätiedot

ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010

ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 LOPPURAPORTTI 5.11.2010 /JL, HMT, HL ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 Osallistujat: Helena Lappalainen, apulaisylilääkäri Liselott

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (5) 18 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mari Rantasen ym. terveysasemien akuuttiaikoja koskevasta aloitteesta HEL 2013-007690

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III

Lisätiedot

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten

Lisätiedot

Ammattilaisten näkemys uusista omahoitopalveluista. Sari Kujala,

Ammattilaisten näkemys uusista omahoitopalveluista. Sari Kujala, Ammattilaisten näkemys uusista omahoitopalveluista Sari Kujala, sari.kujala@aalto.fi, www.stncope.fi 20.10.2017 COPE: Tavoitteena on tunnistaa työelämän muutokset ja uudet osaamistarpeet 20.10.2017 Esityksen

Lisätiedot

Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010

Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010 Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010 Terveydenhoitaja Marjatta Pernu ja suunnittelija Jaana Kupulisoja 30.10.2010 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa

LOPPURAPORTTI. Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa LOPPURAPORTTI Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa Sisällys 1.Johdanto... 3 1.1 Liminka kuntana... 3 1.2 Limingan terveyskeskus... 3 2. Hyvä Potku-hanke... 4 2.1 Hyvä Potku-hanke Limingassa...

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020 17.9.2015

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020 17.9.2015 KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ Keski-Suomen SOTE 2020 KAKSI ISOA TEEMAA SUUNNITTELUSSA PAIKALLISEN AUTONOMIAN TARVE Paikalliset hyvät käytännöt Asiakastuntemus ja osallisuus Omaiset, naapurustot,

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO. Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Puolarmetsän terveysasema

HYVÄ VASTAANOTTO. Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Puolarmetsän terveysasema HYVÄ VASTAANOTTO Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Puolarmetsän terveysasema 2 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 3 1.1 Tausta... 3 1.2 Tavoite... 3 1.3 Osallistujat... 3 1.4 Terveysasematiedot...

Lisätiedot

Yhteistyöryhmä

Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmä 17.11.201 1. Perusterveydenhuolto 2. Aikuissosiaalipalvelut 3. Palveluasuminen 4. Kotihoito. Hyvinvointineuvola & kouluasiat 6. Muut asiat Happy or not Pyhtää elokuu ja lokakuu 201 Potilasjono

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Hoitotyö terveysasemalla

Hoitotyö terveysasemalla Hoitotyö terveysasemalla Turun terveysasemien asiakasraati 20.9.2017 Eva Antero-Jalava Terveydenhoitaja, TtM Terveysasematyö ja hoitohenkilökunta Terveysasemalla työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitajia

Lisätiedot

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2)

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) HYVÄ POTKU 8. KEHITTÄMISTYÖN RAPORTOINTI Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) Hoitolaryhmä 2:een kuuluvat

Lisätiedot

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Mikä on pikapoli? Uusi hoitajavetoinen malli tarjota

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Kiireellinen ja kiireetön hoito toimivaksi Sodankylän terveyskeskuksessa. Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta

Kiireellinen ja kiireetön hoito toimivaksi Sodankylän terveyskeskuksessa. Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Kiireellinen ja kiireetön hoito toimivaksi Sodankylän terveyskeskuksessa Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2013 Lehtinen Marika Puolakka Hanna 20.12.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kiireellinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 17.02.2016 Sivu 1 / 1 259/2016 06.00.00 25 Selvitys aluehallintovirastolle hoitoonpääsyn toteutumisesta Espoon perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen,

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI TUIRAN TERVEYSASEMA

HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI TUIRAN TERVEYSASEMA HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI TUIRAN TERVEYSASEMA KIERROS 6, 2011-2012 Sisällysluettelo: Johdanto 1. Alun ongelmat ja kehittämiskohteet 2. Tavoitteet 3. Menetelmät ja muutokset terveysasemalla 4. Tulokset

Lisätiedot

Kotkansaaren ja Länsi-Kotkan terveysasemat HYVÄ VASTAANOTTO 2010

Kotkansaaren ja Länsi-Kotkan terveysasemat HYVÄ VASTAANOTTO 2010 Kotkansaaren ja Länsi-Kotkan terveysasemat HYVÄ VASTAANOTTO 2010 Reima Lavikainen ylilääkäri Saija Hämäläinen osastonhoitaja Kristina Könönen osastonhoitaja Janica Miettinen sairaanhoitaja Sirpa Borodulin

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Lisämääräraha-anomus terveyspalvelujen avosairaanhoidon palkkausmäärärahoihin/lupa-anomus terveyskeskuslääkärien virkojen täyttämiseksi

Lisämääräraha-anomus terveyspalvelujen avosairaanhoidon palkkausmäärärahoihin/lupa-anomus terveyskeskuslääkärien virkojen täyttämiseksi Terveyslautakunta 36 28.04.2015 Kaupunginhallitus 197 11.05.2015 Kaupunginhallitus 242 08.06.2015 Terveyslautakunta 66 22.09.2015 Lisämääräraha-anomus terveyspalvelujen avosairaanhoidon palkkausmäärärahoihin/lupa-anomus

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.2.2013 Risto Mäkinen Johtava ylilääkäri, toimitusjohtaja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Taustaa luennoitsijasta Yleislääketieteen erikoislääkäri 2009 Terveyskeskuslääkäri Espoo Leppävaara,

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI Hyvä Potku hanke

LOPPURAPORTTI Hyvä Potku hanke 2015 LOPPURAPORTTI Hyvä Potku hanke Raahen terveyskeskuksen vastaanotolla Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Pääterveysasema 30.4.2015 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. Johdanto... 3 1.1 Raahen

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO. Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Matinkylän terveysasema

HYVÄ VASTAANOTTO. Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Matinkylän terveysasema HYVÄ VASTAANOTTO Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Matinkylän terveysasema 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Tausta... 3 1.2 Tavoitteet... 3 1.3 Terveysasematiedot... 3 2 Lähtötilanne terveysasemalla...

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Perusterveyden suunta

Perusterveyden suunta Perusterveyden suunta Kyselyn voi keskeyttää painamalla "keskeytä". Tällöin saatte sähköpostiinne uuden linkin, josta pääsette jatkamaan myöhemmin kyselyä siitä kohdasta, johon jäitte. PERUSTERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Lääkäri fysioterapeutin työparina

Lääkäri fysioterapeutin työparina Lääkäri fysioterapeutin työparina 23.11.2017 Lotta-Sofia Kosonen, fysiatrian erikoislääkäri, Ylilääkäri ISSHP Sidonnaisuudet sivutoimi omalla vastaanotolla Elpida Lääkäriasemalla Savonlinnassa ei muita

Lisätiedot

MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN

MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN 2011-2012 MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS Mäntynummen terveysasema 2011-2012 LOHJAN TERVEYSKESKUKSEN MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN HYVÄVASTAANOTTOHANKEEN LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

JULKINEN TIEDOTE KUN HÄTÄ ON SUURIN. Opas päivystyshoitoa tarvitseville

JULKINEN TIEDOTE KUN HÄTÄ ON SUURIN. Opas päivystyshoitoa tarvitseville JULKINEN TIEDOTE KUN HÄTÄ ON SUURIN Opas päivystyshoitoa tarvitseville Päivystyksessä hoidetaan Päivystyshoito tarkoittaa välitöntä hoidon tarpeen arviointia tai hoitoa, joka johtuu äkillisestä sairaudesta,

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Sastamalan kaupunki/sotesi. Hyvä vastaanotto-hanke. Hoitajien ja lääkärien vastaanotto, pääterveysasema

Sastamalan kaupunki/sotesi. Hyvä vastaanotto-hanke. Hoitajien ja lääkärien vastaanotto, pääterveysasema Sastamalan kaupunki/sotesi Hyvä vastaanotto-hanke Hoitajien ja lääkärien vastaanotto, pääterveysasema Osallistujat: Anne Kantola, johtava hoitaja Satu Miettola, vs avohoidon ylilääkäri Päivi Peuraniemi,

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN PERUSTURVALAUTAKUNNAN SELVITYS KOSKIEN HOITOON PÄÄSYN TOTEUTUMISTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA JA SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA

KIRKKONUMMEN PERUSTURVALAUTAKUNNAN SELVITYS KOSKIEN HOITOON PÄÄSYN TOTEUTUMISTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA JA SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA 31.8.2017 1 (5) ESAVI/6779/05.07.03/2017 Aluehallintoylilääkäri Jaana Mäkelä Dno 568/06.00.00/2017 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinnan päätoimipaikka Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote 8.9.2017 Eksote kartalla Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto samassa organisaatiossa Perustettu

Lisätiedot

Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015

Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvä Potku Loppuraportti Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015 Loppuraportissa kuvataan avovastaanoton kehittämistyötä Hyvä Potku-hankkeessa 10.9.2014-13.5.2015 2 1. OSALLISTUJAT Hyvä Potku

Lisätiedot

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin

Lisätiedot

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito 276/06.00.00/2016 Vastaus Lounais-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntöön hoitoonpääsyn toteutumisesta perusterveydenhuollossa Lounais-Suomen aluehallintoviraston pyytää kirjeellään LSAVI/3818/05.07.03/2015

Lisätiedot

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön

Lisätiedot

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa Antti Peltokorpi 21.5.2014 Aalto-yliopisto/Oulun yliopisto/oulun AMK Miten hoito usein etenee

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 307 LAUSUNTO MONISAIRAIDEN POTILAIDEN HOITOA JA TERVEYSASEMIEN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVASTA ALOITTEESTA Terke 2010-2261 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Härkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke

Härkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke Härkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke Sairaanhoitaja (astmahoitaja) Katja Matikka Terveyskeskuslääkäri Maarten de Vocht 9.3.2017 Härkätien kartalla Valtakunnallisen astma-ohjelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Lataa Terveyskeskuspäivystyksen ABCDE-triagen ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset potilasvirtoihin - Jarmo Kantonen. Lataa

Lataa Terveyskeskuspäivystyksen ABCDE-triagen ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset potilasvirtoihin - Jarmo Kantonen. Lataa Lataa Terveyskeskuspäivystyksen ABCDE-triagen ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset potilasvirtoihin - Jarmo Kantonen Lataa Kirjailija: Jarmo Kantonen ISBN: 9789514496080 Sivumäärä: 108 Formaatti: PDF

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot

HYVÄ POTKU. Loppuraportti. Lappeenrannan keskustan ja Lauritsalan neuvolat

HYVÄ POTKU. Loppuraportti. Lappeenrannan keskustan ja Lauritsalan neuvolat HYVÄ POTKU Loppuraportti Lauritsalan neuvolat Osallistujat: Terveydenhoitaja Taru Järvinen Terveydenhoitaja Outi Martikainen Terveydenhoitaja Krista Keskisaari Perheohjaaja Anu Simpura Palveluesimies Anu

Lisätiedot

Loppuraportti 2014-2015

Loppuraportti 2014-2015 Loppuraportti 2014-2015 Oulaisten terveyskeskus Heidi Veteläinen Sanna Röyttä Maarit Nylund Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Oulaisten kaupunki 3 3. Oulaisten perusturva 3 4. Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Vastaus valtuustoaloitteeseen 2/2010: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen. Valtuustoaloitteita koskeva sääntely

Vastaus valtuustoaloitteeseen 2/2010: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen. Valtuustoaloitteita koskeva sääntely Perusturvalautakunta 65 4.0.03 Kunnanhallitus 488 8..03 Kunnanvaltuusto 68 9..03 Vastaus valtuustoaloitteeseen /00: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen 04/06.0.00/0 Perusturvalautakunta 4.0.03

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot