Loppuraportti
|
|
- Tapio Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Loppuraportti Oulaisten terveyskeskus Heidi Veteläinen Sanna Röyttä Maarit Nylund
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Oulaisten kaupunki 3 3. Oulaisten perusturva 3 4. Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulaskankaan sairaala 3 5. Oulaisten terveyskeskuksen (avoterveydenhuolto) toiminnallinen tavoite 4 6. Ongelmat Oulaisten terveyskeskuksen vastaanoton palveluissa 4 7. Hyvä-Potku hankkeen aloittaminen Oulaisten terveyskeskuksessa 5 8. Hyvä-Potku hankkeen mittaustulokset T3-mittaus Tasapainolaskurin mittaustulokset Suunniteltu ja toteutunut kapasiteetti Asiakaspalautteet 8 9. Tehdyt toimenpiteet Terveyspalveluiden tulevaisuuden kehittämiskohteet Pohdinta 11 1
3 1. Johdanto Terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ-ja toimintakykyä, sosiaalista turvallisuutta ja kaventaa terveyseroja. Perustana ovat ehkäisevä terveydenhuolto ja hyvin toimivat, koko väestön saatavilla olevat terveyspalvelut. Asiakkuudet terveydenhuollossa ovat eri osapuolten välisiä, terveydenhuollon asiakkaiden tutkimus-, hoito- ja pärjäämisprosessin kattavaa vuorovaikutustapahtumaa, joka liittyy asiakkaiden hyvinvointiin ja heidän työ- ja toimintakykyynsä. Perusta asiakkuuksille syntyy kansalaisuuden ja kuntaan kuulumisen myötä ja päättyy kuntalaisen kuolemaan. Se koostuu erilaisista kasvokkain tai verkon välityksellä tapahtuvista tavoitteellisista kohtaamisista, joissa osapuolet vaihtavat keskenään erilaisia voimavaroja, tunteita, tietoa ja tekoja.(koivuniemi & Simonen 2011, 93.) Terveydenhuollossa asiakas on muuttunut. Hänestä on tullut tai tulossa paitsi terveytensä, myös sairautensa asiantuntija. Se pakottaa terveydenhuollon organisaatiot aivan uuteen avoimuuteen ja työn tulosten tarkkailuun ja seurantaan, laatutyöhön. Asiakkuusajattelussa ja toiminnassa kohteena on suhde asiakkaaseen. Aito vuorovaikutus on asiakkuuden onnistumisen keskeinen edellytys. Asiakaskohtaamisen aikana muodostuva arvo syntyy palveluiden tarjonnasta ja prosessista, joita asiakas arvioi omien odotusten ja hoitotarpeiden pohjalta. Arvo määräytyy sen mukaan, kuinka vaivatonta kohtaaminen on asiakkaalle. Asiakkuuden arvo kytkeytyy asiakkuusprosessiin, joissa vaikuttavat tarjolla olevat palvelut ja palveluja tarjoavan vuorovaikutuksellinen yhteistyö. Hyvä-vastaanotto-ohjelma ja Potku-hanke on osa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa (KASTE). Kaste-ohjelman tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen. Hyvä-Potku ja Hyvä vastaanoton tavoite on parantaa hoidon saatavuutta kaikille potilaille sekä kehittää moniammatillisia työtapoja, joiden ansiosta hyödynnetään resursseja tehokkaasti. Keskeisenä mallina on terveyshyötymallin (Chronic Care Model, CCM) soveltaminen käytäntöön. Terveyshyötymallilla pyritään parantamaan pitkäaikaissairauksien hoidon tasoa perusterveydenhuollossa. Toiminta on yhteistyötä korostavaa ja potilaskeskeistä sekä potilasta voimaannuttavaa. Potilaalle pyritään tarjoamaan monimuotoisia omahoidon tukikeinoja. Voimaantuvan potilaan ja valmistautuneen hoitotiimin välinen yhteistyö tuottaa potilaalle terveyshyötyä. Moniammatillinen yhteistyö tarkoittaa työskentelyä asiakas- ja työlähtöisesti niin, että eri ammattiryhmät yhdistävät tietonsa ja taitonsa ja pyrkivät mahdollisimman tasa-arvoiseen päätöksentekoon. Se on käsite, jota käytetään arkikeskusteluissa ja asiantuntijapuheessa erilaisissa merkityksissä. Käsitteellä voidaan viitata myös organisaation sisäiseen tai organisaatioiden väliseen yhteistyöhön, yhteistyön satunnaisiin ja vakiintuneisiin muotoihin sekä ammattirooleissa pitäytyvään tai uutta synteesimäistä ajattelutapaa etsivään yhteistyöhön. Moniammatillisella yhteistyöllä pyritään tietojen, taitojen, tehtävien, kokemusten ja/ tai toimivallan jakamisella jonkin yhteisen päämäärän saavuttamiseen. 2
4 2. Oulaisten kaupunki Oulaisten kaupunki sijaitsee Pyhäjoen rantamailla ja tarjoaa asukkailleen (n. 8000) erinomaiset palvelut. Kaupunkimme liikenteellinen sijainti on erinomainen. Sijaitsemme kt 86:n varrella, josta on tullut merkittävä kulkuväylä etelän suunnasta Ouluun tai siitä pohjoiseen matkustaville. Lisäksi sijaitsemme Helsinki- Rovaniemi pääradan varrella ja matkustajajunat pääsääntöisesti pysähtyvät Oulaisten asemalla. Lisäksi Oulainen on monipuolinen opintokaupunki, jossa Oulun seudun ammattikorkeakoulun yksikön lisäksi toimii monipuolisesti myös ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Jedu. Oulaisissa on toisen asteen opiskelijoita sekä ammattikorkeakouluopiskelijoita opiskelemassa yhteensä noin Oulaisten perusturva Perusturvan hallinnosta vastaa perusturvalautakunta. Lautakuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä. Esittelijänä toimii perusturvajohtaja. Perusturvalautakunta huolehtii kunnan asukkaille suunnatun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Terveyspalveluihin kuuluu terveyskeskuksen vastaanottojen ja päivystyksen ajanvaraukset, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, kuntoutuspalvelut, mielenterveyspalvelut, neuvolat, potilasasiamies, sairaankuljetus, työterveyshuolto, suun terveydenhuolto ja yksi vuodeosasto sekä laboratorio- ja röntgentutkimukset. 4. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulaskankaan sairaala Oulaisten kaupungissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala kuuluu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Sairaala tarjoaa laadukasta erikoissairaanhoitoa Oulun eteläiselle alueelle. Oulaskankaan sairaala tarjoaa kirurgian, synnytys- ja naistentautien, sisätautien, keuhkosairauksien, korva-, nenä- ja kurkkutautien, lastentautien sekä anestesiologian erikoissairaanhoidon palveluja. Sairaala vastaa erikoissairaanhoidon päivystyksen lisäksi sopimuksen mukaisesti lähialueiden perusterveydenhuollon ilta-, yö- ja viikonloppupäivystyksistä. Muista erikoisaloista vastaa Oulun yliopiston sairaala, jonne potilaat lähetetään ajanvaraus- tai päivystyslähetteellä esim. neurologia, lastentaudit, syöpäsairaudet, lasten psykiatria ja muut erikoishoitoa vaativat tapaukset. Aikuispsykiatrisesta hoidosta vastaa alueella Ylivieskassa sijaitseva Visalan sairaala. 3
5 5. Oulaisten terveyskeskuksen (avoterveydenhuolto) toiminnallinen tavoite Terveyskeskus on avoinna arkisin klo Vastaanoton- ja päivystyksen toiminnallinen tavoite on lääkäripalvelujen riittävä ja tasapuolinen saatavuus. Ilta- yö- ja viikonloppupäivystys ostetaan Oulaskankaan sairaalasta. Tavoitteena on, että asiakkaat pääsevät hoidon tarpeen arviointiin hoitotakuun määrittelemän ajan puitteissa. Akuuttihoidon tarpeeseen vastataan viiveettä hoitaja-lääkärityöparimallilla toimien. Päivystävän sairaanhoitajan-, diabetes-, hengitys-, sydän-, muisti-, ja reumahoitajan ja terveysneuvonnan vastaanottopalvelut pyritään järjestämään. Hoidon saatavuuden tavoitteet: kiireellisen hoidon saatavuus: päivystyksellinen lääkärin vastaanotto samana päivänä puolikiireellisen hoidon saatavuus: ajanvarausvastaanotto lääkärille 1-2 viikon kuluessa kiireettömän hoidon saatavuus: ajanvarausvastaanotto lääkärille 3-4 viikon kuluessa, aikoja annetaan pääsääntöisesti 2 vkon päähän ja tarvittaessa potilaan nimi otetaan ns. jonokirjalle puhelinaika lääkärille: 1-3 vkon kuluessa Terveyskeskuksen vastaanoton henkilökuntaan kuuluu 5 lääkäriä (2 yleislääketieteeseen erikoistunutta, 1 geriatri, kaksi tk-lääkäriä) 2 eu-lääkäriä, sairaanhoitajia 6 ( 4 erik.päivystävää sairaanhoitajaa, muistihoitaja, diabeteshoitaja, sydänhoitaja, haavanhoitaja, astmahoitaja) 1 terveyskeskusavustaja, 1 osastonsihteeri, 2 laitosapulaista. Takaisinsoittojärjestelmä toimii terveyskeskuksessa jaettuna kolmeen eri puhelinpalveluun: 1. Päivystyspuhelut, joihin vastataan viiveettä. 2. Palvelupuhelut laboratoriovastausten kysymistä ja reseptin uusimista varten. 3. Kiireetön ajanvaraus. Kaikkiin puheluihin vastataan saman päivän aikana. 6. Ongelmat Oulaisten terveyskeskuksen vastaanoton palveluissa Hyvän toiminnallisen tavoitteen saavuttaminen terveyskeskuksessa ei ole toiminut toivotulla tavalla ja kysynnän tarve ei ole vastannut tarjontaa. Jonot terveyskeskuksen vastaanotoille kasvavat helposti, koska lääkäreiden työaika jakaantuu eri vastaanottojen ja päivystyksen hoitamiseen. Jonot kiireettömään ajanvaraukseen kasvoivat.. Etenkin potilaiden vuositarkastukset ruuhkauttivat vastaanottoja ja veivät aikaa potilalta, joilla on kiireellisemmin hoidettavia oireita ja sairauksia. Ongelman ratkaisemiseksi päädyttiin jonokirjakäytäntöön, jonne asiakkaat pääsivät ns. jonoon tarkoituksena tasa-arvoisesti antaa aika vastaanotolle jonotusjärjestelmällä. Jonokirjalla olevien asiakkaiden määrä pienelläkin paikkakunnalla kasvoi jopa 170:een henkilöön ja vastaanotolle pääsy ei enää vastannut hoitotakuuta. 4
6 Ongelmaa tuottivat vaikeudet hoidon tarpeen arvioinnissa, joka ajoittain johtui kokemattomasta ja vaihtuvasta henkilökunnasta. Päivystysvastaanotot ruuhkautuivat, koska aikaa ei ollut tarjota puolikiireelliselle tai kiireettömälle ajanvarausvastaanotolle. Lisäksi hoitajaresurssit olivat puutteelliset hoidontarpeen arviointiin ja vastaanottojen toimintaan. Lääkäreiden vastaanotot toimivat ruuhkaisesti ja ajanvaraukset oli suunniteltu saman mittaisina. Tämä aiheutti joustamattomuutta eri potilaiden kohdalla saada heille sopivan mittainen käyntiaika. Hoitosuunnitelmat olivat puutteellisia, eikä niitä ehditty laatimaan. Myös uudet atk- ja potilastietojärjestelmät veivät aikaa lääkärin työajasta. Työn kuormittavuus ja ruuhkat vaikuttivat työhyvinvointiin, työssä viihtymiseen ja asiakastyytyväisyyteen. Työ koettiin stressaavaksi ja paineet kasvoivat asiakasvalitusten myötä. Asiakaspalvelu koettiin vaikeaksi, kun ei pystytty vastaamaan ja tarjoamaan toivottua palvelua. Hoitajien työajasta suurin osa meni puhelinpalveluun, jossa etsittiin ratkaisua hoitaa potilaan asiat ilman lääkärin vastaanottoa. Lisäksi jonokirjan purkaminen vei työaikaa, kun aikoja soitettiin asiakkaille, kun niitä vapautui. Syksyllä 2014 terveyskeskuksen vuodeosastoilla alkoi remontti samaan aikaan kuin Oulaskankaan päivystyksessä. Terveyskeskuksen vastaanotto toimii osastojen ja Oulaskankaan päivystyksen välissä, joten molemmin puolin vastaanottoa remontoidaan. Lisäksi terveyskeskus vuokrasi lisätilaa sairaalan korvapoliklinikan käyttöön omista päivystystiloistaan. Jouduimme tekemään väistöremonttia ja uudet päivystystilat entisen työterveyshuollon ja arkiston tiloihin. Tämä lisäsi henkilökunnan työtä muutosvaiheessa ja stressiä toimia remonttien välissä. Remontti jatkuu edelleen ja päättyy 2015 vuoden lopulla. 7. Hyvä-Potku hankkeen aloittaminen Oulaisten terveyskeskuksessa Hyvä-Potku hankkeeseen lähdimme mukaan syksyllä Hankkeeseen osallistuivat vakituisessa toimessa olevat lääkäri ja kaksi sairaanhoitajaa. Seminaaripäivät työstimme Pudasjärven Pikku-Syötteellä ohjelman mukaisina, kaksi päivää kestävinä koulutuspäivinä. Koulutuspäivien tavoitteena oli laatia suunnitelmia ja työkaluja läpimurtotyöskentelyä ja muutosta varten eri mittaustapoja ja mittareita hyödyntäen. Alussa kartoitimme vastaanottopalveluiden ongelmat ja laadimme niiden mukaan Potku-hankkeen tavoitteet. Hyvä-Potku hankkeen kokonaistavoitteiksi asetimme lääkärin vastaanottoaikojen saatavuuden viikon sisällä toukokuussa 2015 mennessä, hoitosuunnitelmien laatimisen, pitkäaikaisten sijaisten vakinaistamisen tai riittävän pitkät määräyskirjat sekä puhelinliikenteen tavoitettavuuden säilyminen 100% päivän aikana. Laadimme Potku- hankkeen projekti-aikataulun syyskuussa Aloitimme T3 mittaukset viikottain, joissa selvitimme kolmannen varattavissa olevan vastaanottoajan lääkäreille. Työajanseuranta tehtiin viikoilla 42 ja 43. Seurannassa mittasimme lääkärin päivän aikana käyttämää työaikaa ja potilaiden vastaanoton kysyntää eli kartoitimme kysyntää ja kapasiteettia. 5
7 Henkilökunnan työtyytyväisyyskyselyt aloitettiin viikoittain arvosanoin Suunnittelimme alustavan asiakastyytyväisyyskyselyn ja teimme tiedotustaulun muulle henkilökunnalla. Lisäksi järjestimme osastotunnin ja kerroimme muulle henkilökunnalle Potku- hankkeen toiminnasta ja tavoitteista. Toimintaamme tukivat muun henkilökunnan positiivinen asenne ja mukanaolo mittauksiin ja usko projektin onnistuneeseen lopputulokseen saada aikaan positiivista muutosta. 8. Hyvä-Potku hankkeen mittaustulokset 8.1 Kolmas varattavissa oleva ei kiireellinen aika, T3 mittaus, kuvaa saatavuutta ja vastaanoton kykyä antaa potilaalle aikaa. Kolmas aika on vähemmän riippuvainen poisjääneiden potilaiden aiheuttaman vaihtelun vaikutuksista. Päiviin lasketaan arkipäivät ja viikonloput. Mikäli seuraavaa kolmatta aikaa ei ole antaa tai listoja ei ole tehty, merkitään T3 ajaksi 42 päivää. Viikot kuvaavat vuoden 2014 loppuvuotta ja viikot 1 16 alkuvuotta Viikoilla lääkärin aikojen saatavuus oli heikointa joulun pyhien vuoksi. Alkuvuonna 2015 lääkärin aikojen saatavuus parani ja hoitajien kapasiteettia lisättiin ja jonot eli reppu saatiin purettua. 8.2 Tasapainolaskurin mittaustuloksilla selvitetään vastaanottojen ulkoista- ja sisäistä kysyntää. Ulkoinen kysyntä muodostuu potilaista, jotka soittavat tai tulevat vastaanotolle ja aika annetaan. Sisäinen kysyntä tarkoittaa uusintakäyntejä, kontrolleja tai lähetteitä vastaanoton sisällä toiselle ammattilaiselle. Todellinen kysyntä vaihtelee kausittain. Siksi tarvitaan mittauksia eri aikoina. 6
8 Mittauksissa selvitettiin päivittäistä kokonaiskysyntää kiireettömän vastaanoton, päivystyksen ja puhelujen määrästä. Maanantaisin oli ylivoimaisesti eniten kysyntää, mutta päivissä oli suuria vaihteluja. Suunniteltu kapasiteetti ei vastannut kysyntää. Mittauksia suoritettiin viikoilla ja uusintamittaukset viikoilla Käyntityyppien mukaan kysyntää oli eniten päivystykseen, sitten kiireettömään ajanvaraukseen ja vähiten puhelinajoille. 7
9 8.3 Suunniteltu ja toteutunut kapasiteetti laskettiin ajanvarauskirjojen ja suunniteltujen toimintojen avulla. Laskennassa huomioitiin vastaanoton, päivystyksen, puhelinaikojen, kirjallisen työn, konsultaation, reseptien uusinnan, osastokierron, neuvoloiden, kokousten, meetingien, hallinnollisen työn, kouluterveydenhuollon ja ruokailujen ajankäyttöä päivittäin. Tuloksia mitattiin kahden viikon ajalta. Tuloksissa saatiin selville, että mm. konsultaatiot veivät suunniteltua enemmän aikaa, kun taas kirjalliset työt veivät vähemmän. Lisäksi vastaanottojen osalta päivystys kuormittui suunniteltua enemmän, mutta kiireettömän vastaanoton tarve oli pienempi mittausviikkojen aikana. 8.4 Asiakaspalautteet Asiakaspalautteet olivat pääsääntöisesti hyviä ja asiakkaat tyytyväisiä palveluun. ASIAKASPALAUTTEET 4. LÄÄKÄRINVASTAANOTTO Ei vastausta 1. Sain hyvää palvelua Kohtelu oli hyvää Pääsin tutkimuksiin/hoitoon piiriin, kun sitä tarvitsin Sain tietoa tutkimuksesta/hoidosta ymmärrettävästi Hoitoa koskevat päätökset tehtiin yhdessä Koin oloni turvalliseksi tutkimuksen/hoidon aikana Hoidosta oli minulle apua Jatkohoito-ohjeet olivat selkeät Yhteensä 60 vastausta Vastaajan ikä kpl Yli
10 9. Tehdyt toimenpiteet Mittaustuloksia hyödyntäen päivittäistä konsultaatioaikaa lisättiin ja konsulttilääkärinä toimi ns. II-päivystävä lääkäri. Samalla päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimintaa tehostettiin. Jonon purussa hyödynnettiin sen hetkisiä hoitosuunnitelmia ja hoitajien vastaanottotoimintaa tehostettiin. Blokkiajanvaraukset otettiin käyttöön ja suunniteltiin erimittaisia vastaanottoaikoja potilaan ajanvaraustarvetta vastaavaksi. Jonot ja ns. reppu saatiin purettua tammikuussa Puhelujen tavoitettavuus on säilynyt 100%. Päivystyspuheluihin pyritään vastaamaan viiveettä ja kaikki puhelut puretaan saman päivän aikana. 9
11 10. Terveyspalveluiden tulevaisuuden kehittämiskohteet Tämän päivän työt tehdään tänään Potku- hankkeen tavoitteena on parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja tukea moni sairaitten hoitoa Terveyshyötymallin mukaisesti. Toimintamallissa on kehitetty suunnitelmallisia, tarpeenmukaisia ja terveyshyötyä tuottavia palveluja pitkäaikaissairaille. Keskeisenä tavoitteena on potilaiden ottaminen mukaan oman hoitonsa suunnitteluun ja hoidon toteutukseen kehittämällä omahoitoa tukevia palveluita terveyskeskuksessa. Potilaan kanssa yhdessä laadittu hoitosuunnitelma kokoaa yhteen potilaan kannalta keskeiset terveysongelmat ja niiden hoidon, riippumatta siitä, missä potilasta hoidetaan. Pitkäaikaissairaan potilaan suunnitelmallinen hoitomalli alkaa potilaan yhteydenotosta terveyskeskukseen, jolloin tehdään hoidonarvio ja ohjataan potilas blokkiajanvarausta hyödyntäen oikealle vastaanottajalle. Seuraavaksi on valmistautuminen vastaanottoon hyödyntäen omahoitolomaketta. Omahoitolomakkeen pohjalta arvioidaan nykytilaa ja omahoidon tuen tarvetta. Seuraavaksi laaditaan yhdessä potilaan kanssa hoitosuunnitelma, jossa kartoitetaan hoidon tavoitteet ja keinot niiden toteutukselle. Hoitaja-lääkäri työparimalli tukee omahoitomallin ja hoitosuunnitelman toteutumista. Omahoidon avulla potilas tietää mitä tekee itse ja mitä tukea saa terveydenhuollon ammattilaiselta ja mahdollista hoidon uudelleen arviointia. Jatkuvat mittaukset ja analysoinnit kertovat mm. kysynnästä, kapasiteetista, resursseista ja työtavoista. Niiden avulla voidaan kartoittaa nykytilannetta, joka tukee toiminnan seurantaa ja muutosten suunnittelua. Kerran läpikäytyjä ja opittuja mittaustapoja voidaan hyödyntää tulevaisuuden suunnittelussa ja tasapainolaskurin avulla saada työtavat hallintaan. Oma-Kanta, sähköinen e-resepti ja muut hoitoa tukevat sähköiset tietokannat kannattaa tulevaisuudessa hyödyntää ja opetella niiden tehokas käyttö. Monet ajanvarukset toimivat jo nettiajanvarauksella, mahdollisesti myös tulevaisuudessa osa terveyskeskuspalveluistakin. Tärkeää on, että niiden toiminta on tasa-arvoista, kaikkien ulottuvilla, helppoja käyttää ja asiakkaan terveyttä ja omaa terveystietoa tukevaa. Henkilökunnan työhyvinvoinnin ylläpitäminen on yhteydessä sujuviin työskentelytapoihin ja mahdollisimman vähän stressiä tuottavaan työhön. Hukkatyön poistaminen ja ammatillisen tiedon hyödyntäminen lisää työtyytyväisyyttä ja onnistumisen iloa ja antaa työlle sisältöä samalla lisäämällä potilastyytyväisyyttä. Myös kehittämiskohteet voidaan tunnistaa, kun potilaiden hoidonsaatavuus paranee ja pystytään vastaamaan uusiin ja haasteellisiin hoidontarpeisiin. Tiimityön kehittäminen ja lääkäri-hoitaja työparimallin säilyminen edellyttää riittävää henkilökuntamäärää ja tukee hoitotyötä ja työn mielekkyyttä sekä laajentaa työn osaamista. 10
12 11. Pohdinta Terveydenhuollon nopeat muutokset luovat henkilökunnan palvelulle jatkuvasti haasteita ja paineita. Nopeasti kehittyvät terveydenhuollon rakennemuutokset ja tietotekniikka lisäävät työmäärää. Strateginen johto suunnittelee toimintaa muutosten mukana, mutta on haasteellista hetkessä jalkauttaa uutta toimintamallia työntekijän tasolle ohjeineen ja säädöksineen. Muutosten nopeatempoisuus ei voi olla vaikuttamatta henkilökunnan mahdollisuuteen palvella joustavasti ja hallita asiakkuuksia toivotulla tavalla. Tyytymättömyys terveydenhuollon palveluiden huonosta saatavuudesta ja pitkistä odotusajoista aiheuttaa epäluottamusta ja tyytymättömyyttä. Pitkät odotusajat stressaavat henkilökuntaa ja energiaa kuluu vastaanottojen järjestelyyn. Syntyy ns. hukkaaikaa etsiä asiakkaalle sopivia ratkaisuja vastaanoton ja täsmähoidon sijasta. Ammatillista osaamista ei hyödynnetä potilaan hoitoon, vaan puheluihin ja tilanteiden selvittelyyn. Työn sisältö ei vastaa potilaan hoitoon suunnattua järjestelmää, eikä tue potilaan terveyshyötyä. Lisäksi toiminnasta tulee lisäkustannuksia ja mahdollisesti lisää potilaan lisäsairausriskin mahdollisuutta. Työ koetaan stressaavaksi ja työn kehittämiselle ei löydetä uusia suuntia. Hyvä-Potku hankkeen tehtävänä on löytää parannuskeinoja vastaanoton palveluihin. Työyhteisöt kartoittavat omaa toimintaansa ja luovat itse mahdollisuuden muutoksiin omissa työtavoissaan. Hyvä-Potkun antamilla ohjeilla ja työkaluilla mitataan saatavuutta ja kapasiteettia. Mittaustuloksilla pyritään muutoksiin ja kohdentamaan resursseja oikein. Meidän potku-hanketta edisti johdon ja työyhteisön tuki ja purimme hankkeen aikana potilasjonot. Se että hanke jää elämään työyhteisössä, toivomme mahdollisuutta ns. kertauskursseille ja aikaa tehdä uusia mittauksia, aina kun siihen tuntuu olevan tarvetta. Potku-hanke mahdollisti eri terveyskeskusten kohtaamisia ja vertaistuki sekä esimerkit antoivat keinoja arjen työhön. Hankkeen aikana huomattiin ongelmien olevan yhteisiä ja löydettiin niihin myös ratkaisuja. Terveydenhuollon asiakas tarvitsee aitoa kohtaamista, vuorovaikutusta ja empatiaa. Se tulisi meidän, terveydenhuollon ammattilaisten, muistaa silloinkin, kun muutokset ohjaavat meidän hoitotyötämme ja tietotekniikka muuttaa hoitotyötämme teknisempään suuntaan. On hyvä tiedostaa, että tietotekniikan tulisi palvella meidän työtämme asiakaspalvelussa, mutta palveluun tarvitaan henkilöitä toteuttamaan teknistäkin palvelua. Yksittäisen ihmisen näkökulmasta hänen osaamisensa on perusta, jonka varassa hän onnistuu ja kehittyy omassa tehtävässään ja työyhteisössään ja pystyy jatkuvasti kehittämään itseään vaativassakin asiakaspalvelussa. Tämä lisää työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja luo voimaatuneen, omaan hoitoonsa sitoutuneen ja tyytyväisen potilaan. 11
Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015
Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 KOKKOLA... 1 KRUUNUPYY... 3 2 HYVÄ POTKU -HANKE KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN TERVEYSASEMILLA 5 LÄHTÖTILANNE...
LisätiedotLOPPURAPORTTI. Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa
LOPPURAPORTTI Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa Sisällys 1.Johdanto... 3 1.1 Liminka kuntana... 3 1.2 Limingan terveyskeskus... 3 2. Hyvä Potku-hanke... 4 2.1 Hyvä Potku-hanke Limingassa...
LisätiedotOulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti
Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia
Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015
HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015 Loppuraportti Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus Yleistä Valkeakosken kaupungissa on n. 21 200 asukasta. Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskuksessa on yksi terveysasema.
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen
LisätiedotOMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015
OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä
LisätiedotHyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema
Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula
LisätiedotHAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.
Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)
LisätiedotKysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III
LisätiedotHyvä Potku-työryhmä 21.4.2015
ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvä Potku Loppuraportti Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015 Loppuraportissa kuvataan avovastaanoton kehittämistyötä Hyvä Potku-hankkeessa 10.9.2014-13.5.2015 2 1. OSALLISTUJAT Hyvä Potku
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO -HANKE LOPPURAPORTTI Nastolan terveysasema Suun terveydenhuolto
2013 HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE LOPPURAPORTTI Nastolan terveysasema Suun terveydenhuolto Sisällys 1. Johdanto 2. Lähtötilanne 3. Tavoitteet 4. Mittaukset 4.1 Tasapainolaskurimittaukset 4.2 Tulokset tasapainolaskurista
LisätiedotVäestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta
Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotElinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009
Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa
LisätiedotKESKUSTAN JA ROUTION PALVELUALUEIDEN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS. Keskustan terveysasema
2011-2012 KESKUSTAN JA ROUTION PALVELUALUEIDEN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS Keskustan terveysasema 2011-2012 LOHJAN TERVEYSKESKUKSEN KESKUSTAN JA ROUTION HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
LisätiedotPisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset
Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI Kierros 5, 2012. Keravan terveyskeskus Suun terveydenhoito
HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI Kierros 5, 2012 Keravan terveyskeskus Suun terveydenhoito SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. LÄHTÖTILANNE 3. TAVOITTEET 4. MITTAUKSET 4.1 Tasapainolaskurimittaukset 4.2 Tulokset tasapainolaskurista
LisätiedotHyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen
PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien
LisätiedotAsiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen
Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma
LisätiedotKansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta
Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016
LisätiedotTammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti
Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.
LisätiedotMihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua?
ASSI-hanke Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa 1.10.2012 30.8.2014 Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella
LisätiedotATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen
ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit
LisätiedotUuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu
Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan
LisätiedotAvohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä
Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi
LisätiedotESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010
LOPPURAPORTTI 5.11.2010 /JL, HMT, HL ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 Osallistujat: Helena Lappalainen, apulaisylilääkäri Liselott
LisätiedotMiten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa?
Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta Seinäjoki Areena 14.1.2013 Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa? Pohjanmaan Potku -hanke Nykyisiä hyviä käytänteitä Tulppa- ja Ikihyvä-ryhmät
LisätiedotKansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke
Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten
LisätiedotKansalaisille suunnattujen palvelujen leviäminen. Prof. Jarmo Reponen, FinnTelemedicum /MIPT Oulun yliopisto
Kansalaisille suunnattujen palvelujen leviäminen Prof. Jarmo Reponen, FinnTelemedicum /MIPT Terveydenhuollon tietojärjestelmien organisaatiokysely 2017 Osa THL:n koordinoimaa STEPS 2.0 tutkimuskokonaisuutta
LisätiedotKanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?
Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.2.2013 Risto Mäkinen Johtava ylilääkäri, toimitusjohtaja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Sidonnaisuudet
LisätiedotPOHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15
POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru
LisätiedotMÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN
2011-2012 MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS Mäntynummen terveysasema 2011-2012 LOHJAN TERVEYSKESKUKSEN MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN HYVÄVASTAANOTTOHANKEEN LOPPURAPORTTI
LisätiedotNäkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK
Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella
LisätiedotKuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk
Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen
LisätiedotRaision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotPäivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys
Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen
LisätiedotDiabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014
Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista
LisätiedotHoSu haltuun facilitaattorikoulutus. Rovaniemi 25.03.2014
HoSu haltuun facilitaattorikoulutus Rovaniemi 25.03.2014 Tervetuloa! Pajan tavoitteet: Tutustua valtakunnallisen terveys- ja hoitosuunnitelmamalliin (1. päivä) Miettiä oman talon tapa miten suunnitelma
LisätiedotTerveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita
Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja
LisätiedotSuuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala
Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen
LisätiedotRIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA
RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen
LisätiedotKysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014
0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito
LisätiedotHYVÄ POTKU HANKE. Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015
HYVÄ POTKU HANKE Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015 Huusko Jarkko Kinnunen Marke Kipinä Heli Laasonen Marja Mustakangas Pirjo Oinas Tarja Seppälä Marja-Liisa Suomi Katja 1 Sisältö sivu 1.
LisätiedotHYVÄ POTKU. Loppuraportti. Lappeenrannan keskustan ja Lauritsalan neuvolat
HYVÄ POTKU Loppuraportti Lauritsalan neuvolat Osallistujat: Terveydenhoitaja Taru Järvinen Terveydenhoitaja Outi Martikainen Terveydenhoitaja Krista Keskisaari Perheohjaaja Anu Simpura Palveluesimies Anu
LisätiedotJonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi
Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotMedivire Työterveyspalvelut Oy
Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää Medivire Työterveyspalvelut Oy 43 paikkakunnalla yli 50 toimipistettä 3 600 asiakasorganisaatiota Yli 210 000 henkilöasiakasta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 72
05.06.2012 Sivu 1 / 1 1552/01.01.01/2012 72 Valtuustokysymys Espoon terveysasemien rekrytoinnista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) 816 23332 Kumpulainen Tuija, puh. (09)
LisätiedotParaisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen
LisätiedotPAKASTE HANKKEEN TULOKSIA
PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä
LisätiedotRavitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille
Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Riikka Suorajärvi-Bron Kehittämissuunnittelija TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti PTH-TE-yksikkö Aksila Tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen
LisätiedotParaisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Katariina Korhonen Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen hoito kaikille tarvitseville.
LisätiedotHyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015
Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015 Työryhmä: Broström Eila, sh Hernetkoski Maili, lh Niskakangas Peppina, tkl Paaso Saara, sh Pikkarainen Mari, tkl Pennanen Harri, tkl
LisätiedotKolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä
Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskuksesta tarjotaan avosairaanhoidon terveysasemapalveluja psykiatria- ja päihdepalveluja
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen
LisätiedotPerusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011
Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin tähden
Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotLAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi
LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN P KEHITTÄMINEN OSANA PÄIHDETYP IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009 Tunturi-Lappi (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi Tausta Eduskunta
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotHyvä vastaanotto. Loppuraportti. Tampereen tk, Linnainmaan terveysasema
Hyvä vastaanotto Loppuraportti Tampereen tk, Linnainmaan terveysasema Sisältö Mikä on hyvä vastaanotto hanke?...3 Linnainmaan terveysasema...4 Lähtökohdat Hyvä vastaanotto hankkeeseen...4 Ongelmien kartoitus...5
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotPohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta
Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotHoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014
0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotJS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET
JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat
LisätiedotKIRKKONUMMEN PERUSTURVALAUTAKUNNAN SELVITYS KOSKIEN HOITOON PÄÄSYN TOTEUTUMISTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA JA SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA
31.8.2017 1 (5) ESAVI/6779/05.07.03/2017 Aluehallintoylilääkäri Jaana Mäkelä Dno 568/06.00.00/2017 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinnan päätoimipaikka Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue
LisätiedotHyvä Potku loppuraportti. Kontiolahden terveysasema
Hyvä Potku loppuraportti Kontiolahden terveysasema Hyvä Potku loppuraportti Kontiolahden terveysasema Apulaisylilääkäri Riitta Myyry Lääkäri Tomi Kiiala Sairaanhoitaja Leena Lukkarinen Sairaanhoitaja Tea
LisätiedotValtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä
LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotVastaus valtuustoaloitteeseen 2/2010: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen. Valtuustoaloitteita koskeva sääntely
Perusturvalautakunta 65 4.0.03 Kunnanhallitus 488 8..03 Kunnanvaltuusto 68 9..03 Vastaus valtuustoaloitteeseen /00: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen 04/06.0.00/0 Perusturvalautakunta 4.0.03
LisätiedotTämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000.
1 PERUSTURVALAUTAKUNTA Yleistä perusturvan taloudesta ajalta 1-4/2016: Perusturvan toimintakulut 1-4/2016 ovat 8 193 995 (käyttö 102,6%) ja toimintakulujen ylitys 208 325. Ylitystä selittää suurimmaksi
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI
HYVÄ VASTAANOTTO 28.9.2011 26.09.2012 KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI 1 Sisällysluettelo 2. Sisällysluettelo 3. Yleistä Osallistujat 4. Ongelmat 5. Tavoitteet 6. Keinot 7. Toteutus 8. Mittauksia
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008
Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotKuinka käytät Lieksan terveyskeskuksen poliklinikan palveluita?
Kuinka käytät Lieksan terveyskeskuksen poliklinikan palveluita? Päivystys Aika päivystykseen varataan aina ensisijaisesti puhelimitse. Hoidon tarpeen arvioinnin suorittaa aina sairaanhoitaja, joka ohjaa
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotAkuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue
Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät
LisätiedotMIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT
MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotHoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)
Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY TERVEYSASEMIEN VASTAANOTOT YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA Viimeisimmän asiointikäynnin arviointi Sähköinen webropol-kysely 20.10.
ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY TERVEYSASEMIEN VASTAANOTOT ELLA Viimeisimmän asiointikäynnin arviointi Sähköinen webropol-kysely..-..4 (PTTK) Kyselynkki yhteistoiminta-alueen kuntien etusivulla Mediassa uutisointia
LisätiedotPuhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen
Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600
LisätiedotVerkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen
Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:
LisätiedotKYSTERI esittäytyy. Rautavaara, Juankoski ja Kaavi Mikko Korhonen, Eija Peltonen ja Juha Kauttonen
KYSTERI esittäytyy Rautavaara, Juankoski ja Kaavi 3.11.2011 Mikko Korhonen, Eija Peltonen ja Juha Kauttonen 04.11.11 1 2 3 KYSTERI PALVELUALUE Keskitetyt palvelut PALVELUYKSIKÖT Seudulliset palvelut Leppävirta
LisätiedotTYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA
TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus
LisätiedotSastamalan kaupunki/sotesi. Hyvä vastaanotto-hanke. Hoitajien ja lääkärien vastaanotto, pääterveysasema
Sastamalan kaupunki/sotesi Hyvä vastaanotto-hanke Hoitajien ja lääkärien vastaanotto, pääterveysasema Osallistujat: Anne Kantola, johtava hoitaja Satu Miettola, vs avohoidon ylilääkäri Päivi Peuraniemi,
Lisätiedot