Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010

Transkriptio

1 Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010 Terveydenhoitaja Marjatta Pernu ja suunnittelija Jaana Kupulisoja

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Ranuan terveyskeskuksen toiminnan kehittämisen tavoite 3. Toteutus 4. Tulokset ja arviointi 5. Pohdinta 2

3 1. Johdanto -hanke ( on aloittanut ja kestää saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveyden huoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. 2. Ranuan terveyskeskuksen toiminnan kehittämisen tavoite Työskentelyjakson tavoitteeksi asetettiin Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittämisen jatkaminen aiemman työskentelyjakson loppuraportin mukaisesti. Siinä jatkokehittämisen tavoitteiksi asetettiin: o Laboratorion työhön, ruuhkien välttämiseksi, ehdotan, että kaikki kokeisiin tulevat varaisivat ajan/ajanvaraus, jolloin aamusta tulisivat ne joiden pitää olla ravinnotta, sokeri-ym. ja muihin rasituksiin tulevat potilaat varaavat ajan. Marevan lääkitystä käyttävät potilaat tulisivat pääsääntöisesti kello 10:00 jälkeen. o Päivystävän sairaanhoitajan työtehtävien selkiyttäminen, eli mitä toimenpiteitä hän saa tehdä. Työnopastus ja kirjallinen lupa tehtäviin johtavalta lääkäriltä. o Päivystävän- ja toimenpidehoitajan yhteistyön selkeyttäminen o Työterveyshoitajan, DM-hoitajan, fysioterapeutin (selkävastaanotto) sekä neuvola- ja kouluterveydenhoitajien työnkuvien selkeyttäminen. o Pitkäaikaissairaiden, esimerkiksi reumapotilaan hoitopolku o Tehtävien jako neuvolassa o Sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto. o Kuriiri lehdessä tiedottaminen, esimerkiksi reseptien uusintatavasta ja yleisesti artikkeleita ihmisten omahoidosta. Tämän työskentelyjakson ensisijaiseksi tavoitteeksi asetettiin vastaanoton henkilökunnan työnkuvien selkiyttäminen ja sähköiseen ajanvaraukseen siirtyminen terveyskeskuksen eri yksiköissä. 3

4 3. Toteutus Työskentelyjakson toteuttajaksi valittiin jo keväällä 2010 PaKaste hankkeen kautta palkattuna ollut terveydenhoitaja Marjatta Pernu. Hän pystyi luontevasti jatkamaan kevään työskentelyjakson aikana esiin tulleiden kehittämistavoitteiden toteutusta. Hanketyö oli kokopäiväistä ja toteutettiin välisenä aikana. Työskentelyjakson toteutuksen hanketyöntekijä suunnitteli yhdessä avohuollon osastonhoitajan kanssa. Hanketyöntekijän työnkuvaan kuului toimia vastaanoton hoitajien sijaisena, jotta he pystyvät rauhassa pohtimaan omia työnkuviaan osastonhoitajan kanssa. Työnkuvien läpikäyminen toteutettiin kahdenvälisinä keskusteluina työntekijän ja osastonhoitajan välillä. Vastaanoton päivystävä sairaanhoitaja ja toimenpidesairaanhoitaja selkiyttivät keskinäistä työnjakoaan lisäksi myös yhdessä. Pohjana käytettiin keväällä 2010 hanketyöntekijän tekemää alkuselvitystä nykyisistä työhön kuuluvista tehtävistä ja niiden kehittämistarpeista. Apuna olivat myös muista terveyskeskuksista saadut mallit työnkuvista. Toisena painopisteenä oli sähköisen ajanvarauspohjan käyttöönoton jatkaminen. Hankeajan alussa osalla terveyskeskuksen työntekijöistä ei edelleenkään ollut sähköistä ajanvarauspohjaa käytössään. Tavoitteena oli lisätä osaamista työntekijöiden omien sähköisten työpohjien käyttöön ja hallintaan. Tähän oli esiintynyt tarvetta myös eri työntekijäryhmien yhteistyön ja asiakaspalvelun kannalta. Terveyskeskuksen vastaanotolta kysytään usein aikaa esim. työterveyshoitajalle. Hanketyöntekijä perehdytti työntekijöitä sähköisen ajanvarauspohjan käyttöön ja toi esiin sen hyödyllisyyttä myös kunkin oman työajan hallinnan suhteen. Hän myös muokkasi yhdessä työntekijöiden kanssa ajanvarauspohjia kunkin työntekijän tarpeita vastaaviksi. Samassa yhteydessä käytiin myös läpi sähköisten asiakirjamerkintöjen tekemistä. 4. Tulokset ja arviointi Hanketyöntekijä on käynyt vastaanoton henkilökunnan kanssa laajemminkin läpi työnjakoasioita sekä vastaanoton toiminnan kehittämistä yleisesti. Työnkuvien läpikäynti on selkiyttänyt vastaanoton tilannetta ja se näkyy työntekijöiden välisessä kanssakäymisessä ja sitä kautta positiivisena muutoksena työyhteisön ilmapiirissä. Sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto on mahdollistanut, että myös muut työntekijät voivat tarvittaessa antaa ajan asiakkaalle. Myös lääkärit ovat toivoneet sitä, jotta voivat tarvittaessa antaa potilaalle suoraan ajan hoitajalle. Yhtenä merkittävänä tekijänä sähköisen ajanvarauspohjan käyttöönotossa on ollut myös se, 4

5 että sen avulla vastaanoton työntekijät pystyvät näkemään, onko kysytty henkilö paikalla, jolloin asiakasta voidaan tarvittaessa ohjeistaa ottamaan yhteyttä myöhemmin. Tämä on vähentänyt oville koputtelua ja rauhoittanut myös puhelinliikennettä. Sähköinen ajanvarauspohja mahdollistaa myös yhteydenottopyynnön jättämisen, jolloin asiakas voi jäädä rauhassa odottamaan hoitajan yhteydenottoa. Syksyn aikana ovat käynnistyneet viikoittaiset polipalaverit, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Perustana on lääkärikokoonpano, jota täydennetään hoitajilla. Tarvittaessa palavereihin pyydetään aiheen mukaisesti myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Kerran kuussa on koko työyhteisön yhteinen palaveri, jossa käsitellään yhteisiä asioita. Tämä toimintatapa on koettu hyväksi. Yhtenä aiheena on ollut fysioterapeutin toteuttaman selkäpotilaiden hoidon ja ohjauksen selkiyttäminen. Ranualla on aloitettu fysioterapeutin vastaanotto selkäpotilaille. Yhteispalavereissa on selkiytetty fysioterapeutille ohjattavan potilaan kriteerejä ja tarkennettu selkäpotilaan hoidon tarpeen arviointia. Samalla on tiedotettu henkilökunnalle uudesta toimintamallista. Hanketyöntekijä on myös pitänyt esillä reseptien uusimiskäytäntöjen kehittämistä edelleen. Tähän mennessä on jo saatu lääkärien työlistoihin varattua aikaa reseptien uusimista varten. Terveyskeskuksen aulaan on jo keväällä laitettu palautuslaatikko uusittaville resepteille. Jatkossa tiivistetään yhteistyötä apteekin kanssa reseptien uusimisen suhteen ja tavoitteena on, että potilaan oma lääkäri uusisi reseptit. Asian tiimoilta järjestetään Rohto-paja alkuvuodesta Hankeaikana on selkiytetty ns. lääkärien jemma-aikojen käyttöä. Näillä tarkoitetaan niitä lääkärien työlistaan jätettyjä aikoja, joita päivystävä sairaanhoitaja voi antaa potilailleen. Jatkossa ajat ovat myös toimenpidehoitajan annettavissa. Hoitajat voivat käyttää aikoja myös lääkärien konsultointiin, joskin päivittäiset konsultaatiot sujuvat joustavasti muun työn ohessa. 5. Pohdinta Kehittämistoimenpiteet on koettu hyviksi, joskin myös vastustusta on esiintynyt. Uusien toimintatapojen käyttöönoton myötä ne on kuitenkin havaittu hyviksi. Jatkossa liikkeellelähtö kehittämisen suhteen voisi olla maltillisempi. Alussa olisi myös enemmän panostettava avainhenkilöiden mukaan saamiseen ja kehittämiselle positiivisen ilmapiirin luomiseen. Hanketyöntekijän työsuhteen loppuessa tilanne on rauhallinen ja uudistuksia viedään vähitellen eteenpäin. Kokonaisuudessaan Ranuan terveyskeskuksessa on viime aikoina toteutettu useita uudistuksia, esim. sähköisen kirjaamisen käyttöönotto vuodeosastolle, ja tämä on voinut osaltaan vaikuttaa kehittämisinnokkuuteen. Jotkut työntekijät myös kokevat, että meillä on kaikki hyvin, jolloin ei koeta tarvetta uudistuksille. 5

6 Jatkossa voitaisiin panostaa toimintakulttuurin muuttamiseen sallivampaan suuntaan. Työntekijöiden ammatillista osaamista tulisi paremmin hyödyntää ja kehittää. Myös työntekijät voisivat ottaa oman osaamisensa vielä paremmin käyttöön. Hankeaikana on jo todettu, että enää ei niin tiukasti vaadita ohjeita, vaan uskalletaan rohkeammin käyttää omaa osaamista. Oman työn kokonaisvaltaiseen kehittämiseen vaaditaan vielä lisää rohkeutta ja ilmapiirin muokkautumista sallivammaksi. 6