TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla TEKEMÄLLÄ OPPII

Transkriptio

1 TEKEMÄLLÄ OPPII työpajatoiminnan kehittämishankeen ( ) päämääränä on työpajatoiminnan laadun kehittäminen, jotta toiminta on entistä vaikuttavampaa ja työpajat pystyvät paremmin vastaamaan valmentautujien tarpeisiin. Tuija Hämäläinen projektipäällikkö Susanna Palo projektityöntekijä Tekemällä oppii hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ja hallinnoinnista vastaa Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY), joka on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö. TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla TPY tuottaa jäsen-, koulutus- ja kehittämispalveluja jäsenorganisaatioille ja yhteistyökumppaneille.

2 Työpaja toimintaympäristönä Työpaja on joustava valmennus-, toiminta-, työ- ja oppimisympäristö. Työpajalla tarkoitetaan sekä fyysistä toimintaympäristöä että monialaista menetelmää. Työpaja on osa monialaista verkostoa ja sen palvelut on suunnattu heikossa koulutus- ja työmarkkinaasemassa oleville henkilöille. Työpajan perustehtävä on valmentaminen ja työ on valmentamisen väline. Työpajatoiminnalla tuetaan valmentautujan yksilöllistä kasvua, sosiaalista vahvistumista ja aktiivista osallisuutta sekä yleisiä työ- ja työelämätaitoja. Valmentamisen menetelminä ovat työ-, yksilö- ja ryhmävalmennus. Eri valmennusmenetelmiä yhdistellään valmentautujan tarpeita vastaavalla tavalla. Toimintaa voidaan muotoilla päivän pituuden, viikoittaisten toimintapäivien määrän ja toiminnan sisällön suhteen. Työpaja työympäristönä mahdollistaa osaamisen, kokemuksen ja itsetuntemuksen lisääntymisen. Niiden myötä kouluttautuminen ja sijoittuminen avoimille työmarkkinoille tulevat realistisemmaksi mahdollisuudeksi. Opetusministeriön päätöksessä 17/600/2006 Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset määritellään nuorten työpajatoiminnan tärkeimmäksi tavoitteeksi se, että se parantaa työpajatoimintaan osallistuvan nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun tai päästä avoimille työmarkkinoille. Valmentautujan näkökulmasta työpajatoiminta tukee elämänhallinnan taitoja, sosiaalista vahvistumista ja omatahtista yhteisöllistä kasvua sekä tekemällä oppimista. Valmennus työpajalla Valmennus työpajalla noudattaa kasvatuksellisia ja pedagogisia periaatteita. Sen erityispiirteitä ovat valmentautujalähtöisyyden ja räätälöinnin lisäksi muun muassa yhteisöllisyyden rakentaminen, sosiaalinen vahvistaminen, joustavuus ja reagoivuus. Valmennusprosessin läpikäymiseen tarvitaan menetelmällisen osaamisen lisäksi riittävästi aikaa. Työvalmennus, osaamisen tunnistaminen Yksilövalmennus TYÖHÖNVALMENNUS Seinätön valmennus, nivelvaiheen tuki Palveluna esim. työkokeilu, palkkatuki, työhönvalmennus, oppisopimuskoulutus, ammatillisten opintojen suorittaminen TYÖVALMENNUS Kehittää työtaitoja ja valmiuksia sekä työelämävalmiuksia Koulutusvalmiuksien tukeminen Tarvittaessa yksilövalmennusta Palveluna esim. työkokeilu, ammatillisten opintojen suorittaminen, tuotantokoulu KUNTOUTTAVA VALMENNUS Työ- ja toimintakyvyn kartoittaminen Työvalmennusta valmentautujan edellytysten mukaisesti Yksilö- ja ryhmävalmennusta Palveluna esim. Kelan mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, kuntouttava työtoiminta, opiskelijoiden arjen tukeen painottuvat palvelut STARTTIVALMENNUS Toimintakyvyn kartoittaminen Asteittainen kuntoutuminen muihin toimintamuotoihin Yksilö- ja ryhmävalmennusta Palveluna esim. kuntouttava työtoiminta, sosiaalitoimen ostopalvelut Työ- ja työelämätaitojen vahvistaminen Elämänhallinnan tukeminen KUVA 1. Työpajan valmennuspalvelut. Valmennuksella vastataan valmentautujan tarpeisiin kunkin henkilökohtaisen tilanteen mukaisesti. 1 2

3 Työpaja oppimisympäristönä Työpaja oppimisympäristönä palvelee erityisesti niitä valmentautujia, joille on haasteellista kiinnittyä perinteisen opetuksen luokkaympäristöön. Tekemällä oppivat valmentautujat voivat kerryttää taitojaan ja osaamistaan työn tekemisen kautta. Tämä mahdollistaa tutkinnon osien tai jopa kokonaisen tutkinnon suorittamiseen työpajalla, mikäli työpajan oppimisympäristö on tunnistettu ja tunnustettu ammatillisesta koulutuksesta annetun lainsäädännön ja ohjeiden mukaisesti. Opinnollistaminen työpajalla Opinnollistamisen taustalla on ajatus elinikäisen oppimisen toteutumisesta. Opinnollistaminen on valmentautujan aiemmin karttuneen osaamisen selvittämistä ja valmennuksen aikana lisääntyneen ammatillisen osaamisen tunnistamista. Tunnistettu osaaminen dokumentoidaan osaamistodistukseen. Hankittu osaaminen tulee näkyväksi ja sitä voidaan hyödyntää valmentautujan jatkopolulla. Myönteinen asenneilmasto OSSU opinnollistamisprosessi Oppimisympäristön tunnistaminen Paikallisten työkalujen luominen Arviointi ja seuranta Sopimukset ja markkinointi Organisaatio: Osaamiskartta = tunnistettu oppimisympäristö Valmentautuja: Osaamistodistus KUVA 2. OSSU opinnollistamisprosessi. Työpajalla hankittu osaaminen kuvataan opetussuunnitelman käsitteistöllä. Työpajapedagogiikka Työpajapedagogiikka tarkoittaa joustavissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa yksilön edellytysten mukaista, tekemällä oppimista korostavaa, yhteisöllistä ja suunnitelmallista valmennusta. Työpajan joustavassa toiminta-, työ- ja oppimisympäristössä tuetaan yksilöllistä kasvua, osallisuutta ja osaamisen kehittymistä. Työpajalla kiinnitetään huomiota valmentautujien yksilöllisiin tarpeisiin, etenemisvalmiuksiin ja vahvuuksiin. Työ-, toiminta- ja oppimiskokonaisuuksia voidaan rakentaa sekä työpajan sisällä että työpajan yhteistyöverkostoissa joustavasti. Valmennusprosessi on aina suunnitelmallinen ja tavoitteellinen. Suunnitelma sisältää valmentautujan ja ohjaavan tahon kanssa määriteltyjä tavoitteita, käytännön toimia ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Suunnitelmassa on yhdessä sovittu realistinen aikataulu. Valmennuksessa on tärkeää saada aikaan todellisia onnistumisen kokemuksia ja selkeästi osoitettavaa osaamisen karttumista. Tekemällä oppiminen on työpajojen yleisimmin käyttämä menetelmä. Konkreettisten tehtävien kautta valmentautujat oppivat uusia taitoja ja tietoja. Työtehtävien vaatimustaso nousee valmentautujan osaamisen kasvun myötä. Omakohtaisen tekemisen ja siitä saadun palautteen avulla valmentautuja löytää omia vahvuuksiaan ja kykyjään. 3 4

4 Työpajapedagogiikan lähtökohtia Työpajalla oppiminen ja oppimisen mielekkyys perustuvat käytännönläheiseen tekemiseen. Teoria ja käytäntö nivoutuvat yhteen työvaltaisessa valmennuksessa. Oikea-aikainen tuki, neuvonta ja valmennus edistävät kehällä olevia sosiaaliseen vahvistamiseen ja osaamisen lisääntymiseen liittyviä osa-alueita. Kokemuksellisuudella tarkoitetaan valmentautujan kykyä hyödyntää aiemmin opittua ja muita aiempia kokemuksiaan uusien asioiden opettelussa ja taitoa rakentaa uutta, itselleen käyttökelpoista tietämistä ja osaamista. Kokemuksellisuuteen liittyy mahdollisuus kokeilla, testata, erehtyä ja epäonnistua sekä saada välitöntä rakentavaa palautetta. Sosiaalinen vahvistaminen on ennaltaehkäisevää työtä. Se on valmentautujan kokonaisavaltaista tukemista, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen ja edistäminen. Osaaminen on kykyä yhdistellä olemassa olevia tietoja ja taitoja ja hyödyntää niitä uusien taitojen opettelussa. Tekemällä oppiminen Kokemuksellisuus Usko tulevaisuuteen Onnistumisen kokemus SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN OSAAMISEN LISÄÄNTYMINEN Elämänhallinta Voimaantuminen Osallisuus, toimijuus Minäpystyvyys Onnistumisen kokeminen edistää oppimista. Oppiminen on aktiivista ja sosiaalista toimintaa ja se on tehokkainta silloin, kun opittava asia on kiinnostavaa ja se jollain tapaa liittyy aiempiin kokemuksiin ja tietoihin. Voimaantuminen merkitsee sitä, että ihminen löytää omat voimavaransa onnistumisen kokemusten avulla. Voimaantuminen lähtee ihmisestä itsestään ja on prosessi, johon liittyvät omat kykyuskomukset ja tunteet. Valmentautumisen yhteydessä selkeä voimaantumisen merkki on tulevaisuudenuskon lisääntyminen ja kyky tarkastella realistisesti omia mahdollisuuksiaan ja ottaa vastuuta omasta elämästään. Minäpystyvyys on ihmisen uskoa omiin kykyihin hallita elämään liittyviä asioita ja tapahtumia. Uskomukset omasta pystyvyydestä vaikuttavat elämän valintoihin, motivaatiotasoon ja kykyyn kohdata haasteita. KUVA 3. Tekeminen, kokeminen ja kasvaminen työpajan yhteisössä. Valmentautujan henkilökohtainen kasvuprosessi vaatii aikaa ja työpajalla häntä tuetaan yksilöllisesti. Toimijuus on aloitteellisuutta ja vastuullisuutta ja sen kehittyminen edellyttää mahdollisuuksia tehdä aloitteita ja päätöksiä ja nähdä oman toiminnan vaikutus sekä omaan että muiden elämään. Valmentautuja oppii tietoja ja taitoja toimiessaan työpajan 5 6

5 yhteisössä. Osallisuus merkitsee yhteisöön kuulumista ja oikeutta osallistua itseään koskevien palvelujen suunnitteluun. Se voimaannuttaa ja lisää vaikuttamisen ja toimimisen halua. Elämänhallinnalla tarkoitetaan valmentautujan omaa eheyden tunnetta ja tunnetta siitä, että kontrolli omasta elämästä on omissa käsissä. Se pitää sisällään kaikki elämän osa-alueet, kuten perheen, asumisen, kouluttautumisen, työn, terveyden, sosiaaliset suhteet ja arkeen liittyvät haasteet. Usko tulevaisuuteen on asenne, joka rakentuu ja vahvistuu edellä kuvattujen osa-alueiden kautta. Se on kykyä unelmoida ja uskallusta tehdä omaa elämää koskevia ratkaisuja. Se on rohkeutta tarttua haasteisiin ja halua pyrkiä eteenpäin. Työpajalta eteenpäin Työpajalle tullaan, siellä valmentaudutaan ja sieltä lähdetään. Työpajan valmennusjakso on tarkoitettu siirtymävaiheeksi ja sen aikana tuetaan nivelvaiheen ylittämistä, etsitään ammatillista suuntaa tai löydetään valmentautujan tarpeita paremmin vastaava muu palvelu. Tärkeintä on, että valmentautujalla on työpajajakson jälkeen selkeä suunnitelma ja suunta tulevaisuudelleen. Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus Palveluihin ohjaaminen Ohjautuminen muihin palveluihin, tilannekartoitus Valmentajan tehtävänä on tukea, ohjata ja opastaa valmentautujaa. Valmennusprosessin edellytyksenä on valmentautujan oma riittävän korkea motivaatiotaso ja halu sitoutua prosessiin. Onnistuneen valmennusprosessin tuloksena on itseensä luottava ihminen. Työpajan valmennuspalveluihin osallistuminen Kirjallinen valmennussuunnitelma Arviointi Toiminta Jatkosuunnitelma Koulutus Työmarkkinat Tuettu työllistyminen Itsensä työllistäminen Muu sijoittuminen Työttömyys Työpajapedagogiikka edellyttää valmentamista työpajan oppimista tukevassa ympäristössä. KUVA 4. Valmennusprosessin eteneminen. Työpajan osaavat valmentajat ovat valmentautujaa varten. Heidän tehtävänään on auttaa, tukea ja kannustaa valmentautujaa. Valmentautuja päättää itse mitä tavoittelee ja ottaa vastuun päätöksistään. 7 8

6 Työpaja monialaisessa verkostossa Työpajatoiminta asemoituu palvelujärjestelmän väleihin, sektorien reuna-alueille ja niiden välisille rajapinnoille. Työpajatoiminta liittyy työllisyys- ja nuorisopolitiikan ohella vahvasti myös koulutus- ja sosiaalipolitiikkaan. Työpajatoimintaa tai sen sisältöjä ei ole määritelty lainsäädännössämme, mutta työpajan toteuttamia valmennuspalveluja ohjaa lainsäädäntö. Työllisyyspolitiikka Nuorisopolitiikka TYÖPAJATOIMINTA Koulutuspolitiikka Sosiaalipolitiikka KUVA 5. Työpajatoiminnan asemoituminen. Nuoriso-, sosiaali- ja opetustoimi sekä TE-palvelut tarkastelevat työpajatoimintaa ja sen tuloksellisuutta eri näkökulmista. Työpajatoiminnan kehityskaari 1980-luku Suomen ensimmäiset työpajat perustetaan työpaja lähinnä nuorisotyön väline 1990-luku työpajojen tarve lisääntyy tukityöllistäminen, oppisopimuskoulutus ja työpajaohjaus yhdistyvät työpajojen verkostoituminen alkaa Valtakunnallinen työpajayhdistys ry perustetaan 1997 toiminnan sisältöjä kehitetään 2000-luku työpajatoiminta kehittyy edelleen valmennuspalvelut kehittyvät edelleen pajakoulut yleistyvät valtaosassa Suomen kunnista työpajatoimintaa starttipajatoiminta ja etsivä nuorisotyö 2010-luku oppilaitosyhteistyö lisääntyy maahanmuuttajien osuus kasvaa työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon perusteet Valtakunnallisen työpajayhdistyksen jäseniä 220 työpajatoiminta kattaa noin 85% Suomen kunnista Visio 2020: kirjoita oma visiosi työpajatoiminnasta vuonna 2020 Monialaisessa yhteistyössä on kysymys eri alojen ammattilaisten osaamisen yhdistämisestä yhteisien päämäärien saavuttamiseksi. Tavoitteena on yhdistää tietoja, taitoja ja kokemuksia sekä jakaa tehtäviä ja toimivaltaa. Yhteistyö on sektorirajat ylittävää. 9 10