NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen"

Leo Juusonen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen Työpajatoiminnan vaikuttavuus Teemu Vauhkonen & Tommi Hoikkala

2 Syrjäytyminen aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia Hankkeessa tutkitaan työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille suunnattujen palveluiden kustannusvaikutuksia. (NEET = Not in Employment, Education or Training) Suurin osa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista ei ole huomattavassa syrjäytymisriskissä Erityisessä syrjäytymisen riskissä ovat varsinkin ne työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa Vaikeudet siirtyä koulutukseen ja työhön sekä syrjäytyminen aiheuttavat merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia (kansantulon menetys ja julkisen talouden menot) 2

3 Tutkimuksen kohteena olevat palvelut ja tutkimusaineistot Tarkasteltavat palvelut ovat erityisesti etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta, mutta myös lastensuojelun toimenpiteet, työvoimapoliittiset toimenpiteet ja Ohjaamot Palveluiden vaikuttavuus suhteutetaan niiden kustannuksiin. Tutkimusaineistot Pitkittäisaineisto syntyneistä suomalaisista, joka sisältää hyvin kattavasti keskeisiä tietoja tutkimushenkilöistä vuosilta Tutkimusaineisto on koottu Tilastokeskuksen, TEM:n sekä THL:n kokonaisrekistereistä (n= ). Valtakunnallinen työpajakysely, jonka tulokset ovat yhdistetty työpajojen valtakunnallisen asiakasrekisterin tietoihin 3

4 Työpajatoiminnan kustannusvaikutusten mittaaminen Työpaja on yhteisö, jossa työnteon, tekemällä oppimisen ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön arjenhallintataitoja sekä kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Työpajojen menetelmiksi ovat vakiintuneet työ- ja yksilövalmennus. Työpajat eroavat toisistaan palvelurakenteiltaan ja resursseiltaan Tutkimuskysymykset Tuottavatko työpajat heikossa työmarkkina-asemassa oleville nuorille kestävämpiä siirtymiä koulutukseen ja työelämään verrattuna (a) tilanteeseen, jossa työpajaa ei ole tai (b) heikossa työmarkkina-asemassa oleva nuori ei osallistu työpajatoimintaan? Vauhkonen & Hoikkala 4

5 Valikoituminen työpajoille Työpajatoimintaan osallistui vuonna 2017 yhteensä valmentautujaa, joista (54,6 %) oli alle 29-vuotiaita nuoria Suurimmalla osalla työpajanuorista on korkeintaan peruskoulu suoritettuna (46 %), siitä ei ole tietoa, kuinka suuri osa heistä on keskeyttänyt peruskoulun jälkeiset opintonsa 35 prosentilla on toisen asteen ammatillinen tutkinto suoritettuna Korkeakoulututkinto Toisen asteen ammatillinen tutkinto Ei peruskoulua Ylioppilas Peruskoulu Vauhkonen & Hoikkala

Työpajatoiminta auttaa jatkamaan kesken jääneitä koulutuspolkuja Vuonna 2017 työpajajakson päättäneistä nuorista 18 % siirtyi työhön, 32% koulutukseen

siihen, mihin nuoret siirtyvät työpajalta Suurin vaikutus on peruskoulun varassa, olevien (sekä peruskoulun keskeyttäneiden että pelkän

6 Työpajatoiminta auttaa jatkamaan kesken jääneitä koulutuspolkuja Vuonna 2017 työpajajakson päättäneistä nuorista 18 % siirtyi työhön, 32% koulutukseen 22 % työpajan ulkopuoliseen toimenpiteeseen, 19 % työttömäksi ja 9 % erotettiin työpajalta Nuorten väliset erot koulutaustoissa vaikuttavat vahvasti siihen, mihin nuoret siirtyvät työpajalta Suurin vaikutus on peruskoulun varassa, olevien (sekä peruskoulun keskeyttäneiden että pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneiden) siirtyminen koulutukseen Työhön siirtyvät pääosin toisen asteen ammattitutkinnon (33 %) suorittaneet Vauhkonen & Hoikkala

7 Nuorten ohjautuminen valmennuksiin Tarvetta tukeen elämänhallinnassa Työpajalle ohjattu nuori Helpommin suoraan työllistyvä Elämänhallinnan parantamiseen tähtäävät toimenpiteet - Starttivalmennus/starttipaja - Kuntouttava valmennus - Nuottavalmennus Suoraan työllistymiseen tähtäävät toimenpiteet - Työhönvalmennus - Seinätön valmennus - Sijoittaminen työpajan ulkoisille työpaikoille 7

8 Työhönvalmennuksen vaikuttavuus työkokeilussa olevien keskuudessa (propensity scores) Työhön 0,13 Koulutukseen Muuhun toimenpiteeseen -0,07 Työttömäksi Työhön S.E 0.018, p=<0,001; työttömäksi S.E 0.032, p=0.029; Kovariaatit: ikä, sukupuoli, koulutus, äidinikieli, elämänhallintaan tähtääviin toimenpiteisiin osallistuminen ja kunnan nuorisotyöttömyysaste; teffects psmatch logit 8

9 Työpaikkasijoitusten vaikuttavuus Lineaarinen todennäköisyysmalli, vertailuryhmänä ne, joilla ei ole mahdollisuutta työpaikkasijoitukseen 9

10 Työllistyminen työllistymiseen sen mukaan kuinka moneen työllistymiseen suoraan tähtäävään toimenpiteeseen on osallistunut niillä joita ei aiemmin ole ohjattu elämänhallinnan parantamistoimenpiteisiin ja niillä jotka on ohjattu (%) Ei ole ollut elämänhallintavalmenuksessa On ollut elämänhallintavalmennuksessa 10

11 Yhteenvetoa Työpajavalmennus selvästi auttaa jatkamaan kesken jääneitä koulutuspolkuja Suoraan työllistymiseen tähtäävä työpajavalmennus edistää työpajanuorten työllistymistä Ja vielä: Koulutukseen ja työhön ohjaaminen on paitsi suotavaa kustannusten näkökulmasta, myös tapa tuottaa kestävää hyvinvointia Vauhkonen & Hoikkala 11

12 THANKS! 12

Samankaltaiset tiedostot

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorten työpajatoiminta Nykyisen nuorisolain 7 :n mukaan kunnan nuorisotyöhön