Työpajapedagogiikka levittämistyö 2014 kevät

Transkriptio

1 Työpajapedagogiikka levittämistyö 2014 kevät Tuija Hämäläinen Paimio

2 Päivän otsikko: Työpajapedagogiikka ja työpajojen monialainen yhteistyö ja työpajojen valmennustyö käsitellään käänteisessä järjestyksessä

3 TPY esittely

4 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, TPY työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö sääntöjen mukaisena tehtävänä syrjäytymisen ehkäisy työpajojen toimintaedellytysten vahvistaminen ja ammattilaisten osaamisen vahvistaminen yksi okm:nnimeämistä nuorisotyön kehittämis-ja palvelukeskuksista rahoitus okm, ray ja esr/stm toiminta valtakunnallista noin 220 jäsenorganisaatiota 15 työntekijää 9-henkinen hallitus, jonka jäsenet demokraattisesti valittuja työpaja-ammattilaisia Puheenjohtaja kansanedustaja Sari Palm

5 Hallitus 2014 Sari Palm, puheenjohtaja, kansanedustaja Niina Veko, varapuheenjohtaja, Kankaanpään aikuiskoulutussäätiö, Valtti-työpaja Varsinaiset jäsenet Samuel Juntunen, Tornion työvoimalasäätiö Risto Tolonen, Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry Heidi Halm, Vantaan kaupunki, Nuorisopalvelut Erkki Sipilä, Silta-Valmennusyhdistys ry Arto Mononen, Honkalampi-säätiö Varajäsenet Ensio Sipilä, Tuoterengas, Lahti Tapio Piilola, Hyvinkään-Riihimäen seudun Ammattikoulutussäätiö LisbetSalomonsson-Manninen, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

6 Työpajatoiminnan kehittämisen strategiset kärjet: Työpajat osana yksilöllistä koulutuspolkua TPY edistää: pajojen asemaa tunnistettuna ja tunnustettuna yksilöllisen koulutuspolun osana työpajoissa tehtyjen suoritusten hyväksilukemistaperusasteella ja ammatillisessa koulutuksessa sopimuksellista yhteistyötä työpajojen ja koulutuksenjärjestäjien välillä Laadukkaat ja vaikuttavat työpajapalvelut TPY edistää: laadun kehittämistä toiminnan vaikuttavuuden kasvattamista valmentajien ammatillisen osaamisen vahvistamista Yritysyhteistyön kehittäminen TPY edistää: työllistymisen rakenteellisten esteiden tunnistamista lainsäädännön ajanmukaistamista yrittäjäjärjestöjen tietoisuutta työpajoista hyvien käytäntöjen ja mallien jakamista jäsenilleen

7 Kehittäminen Tavoitteena on vastata työpajakentän tuleviin ja ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin laadukkaiden, vaikuttavien ja suuntaa näyttävien Kehittämishankkeiden, koulutusten ja julkaisujen avulla. Koulutukset työ-ja yksilövalmennuksen perusteet arviointi valmennuksessa havainnointia ja vuorovaikutusta toiminnalliset menetelmät ryhmävalmennuksessa yhteisövalmennus Hankkeet vuonna 2014 startti parempaan elämään juurruttamishanke (ray) tekemällä oppii (ray) ammattiosaamista välityömarkkinoilta (esr, hallinnoijana bovallius) Lisäksi sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta (OKM) Julkaisut tilattavissa tpy:n nettisivuilta

8 Tekemällä oppii hankkeen esittely

9 Tekemällä oppii hanke

10 Tekemällä oppii hanke RAY rahoittaa, Valtakunnallinen Työpajayhdistys hallinnoi Toiminta-alueena koko Suomi Tuija Hämäläinen, projektipäällikkö Susanna Palo, projektityöntekijä Seuranta ja ohjaus TPY (kehittämispäällikkö, johtoryhmä, hallitus) Ohjausryhmä Mukana olevat toimijat

11 Tekemällä oppii hankkeen tavoitteet 1. Työpajatoiminnan ja työpajoilla tehtävän valmennustyön erityispiirteiden määritteleminen eli mitä on työpajapedagogiikka. 2. Työpajojen toimintaedellytysten ja toiminnan laadun parantaminen eli kuinka tuotetaan vaikuttavaa valmennusta

12 Tekemällä oppii hanke Työpajapedagogiikan määrittelyä Työpajapedagogiikan eli työpajatoiminnan ja työpajoilla käytettävien menetelmien määritteleminen Pohjatietoa kerätty mm. työpajojen Aluverkostotapaamisissa Määrittelyssä apuna käytetään määrittelyryhmää, joka koostuu työpajojen ammattilaisista ja työpajojen yhteistyökumppaneista 2. Työpajojen toimintaedellytysten ja toiminnan laadun parantaminen Työpajojen kehittämisprosessit

13 Keväällä 2013 alkaneet kehittämisprosessit Hämeenkyrö, Monityö Paimio, Nuorten Tupa Laukaa, Puustellin työkylä Oriveden työpajat Leppävirta, Tukeva valmennussäätiö Helsinki, Vihreän Oksan Werstas Pieksämäki, PS-liikunta, POTKU Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi, Kaksineuvoisen Jelppis, Junki ja Kieppis Keitele, etsivä - Pielavesi, Monitaitoset ry Rautalampi, Nuorten työpajatoiminta Suonenjoki, Rivertech Nuorten työpaja Vesannon työpaja Syksyllä 2013 alkaneet kehittämisprosessit Joroinen, Nuorten työpaja Nastola, Kakstahti

14 Määrittelyryhmä Fasilitaattori Petteri Ora, Kiipulasäätiö, projektijohtaja Jäsenet: Ahonen-Walker, Mari TPY, toiminnanjohtaja Gardemeister, Anna-Kaarina Laptuote-säätiö, työtoimintayksikön päällikkö Hietalahti, Eino Bovalliusammattiopisto, projektipäällikkö Hämäläinen, Tuija TPY, projektipäällikkö / Tekemällä oppii -hanke Kapanen, Anna Pohjois-Savon ELY-keskus, nuoriso-ja liikuntatoimen suunnittelija Nykänen, Seija Jyväskylän kaupunki, rehtori Palo, Susanna TPY, projektityöntekijä / Tekemällä oppii -hanke Pietikäinen, Reetta TPY, kehityspäällikkö, Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta Sipilä, Erkki Silta-Valmennusyhdistys, toimialajohtaja Sijaisena Mirkka Nieminen- Hirvelä, projektityöntekijä, Avartajat -hanke Taskinen, Tarja Helsingin kaupunki, työpajaesimies

15 Ohjausryhmä Jaakola Tenho, suunnittelija, Oulun kaupunki JonssonVirpi, työpajajohtaja, Kotkan-Haminanseudun koulutuskuntayhtymä, Rannikkopajat Kiilakoski Tomi, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto Leppänen Kari, erityisopettaja, Ammattiopisto Luovi Linna Helka, toimitusjohtaja, Jupiter-säätiö Pirttiniemi Juhani, opetusneuvos, OPH / sijaisena Mikko Hytönen, projektipäällikkö, OPH Huumonen Soile, koulutus- ja kehittämispäällikkö, TPY Hämäläinen Tuija, projektipäällikkö, Tekemällä oppii hanke Palo Susanna, projektityöntekijä, Tekemällä oppii -hanke

16 Työpajatoiminnan kehityskaari 1983 Kehittyminen Suomen ensimmäiset työpajat perustetaan työpaja lähinnä nuorisotyön väline 1990 luku Laajeneminen työpajojen tarve lisääntyy tukityöllistäminen, oppisopimuskoulutus ja työpajaohjaus yhdistyvät työpajojen verkostoituminen alkaa Valtakunnallinen työpajayhdistys ry perustetaan 1997 toiminnan sisältöjä kehitetään 2000 luku Leviäminen työpajatoiminta kehittyy edelleen valmennuspalvelut kehittyvät edelleen pajakoulut yleistyvät valtaosassa Suomen kunnista työpajatoimintaa starttipajatoiminta ja etsivä nuorisotyö 2010-luku Sisällön kehittyminen oppilaitosyhteistyö lisääntyy maahanmuuttajien osuus kasvaa työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon perusteet Ammatillistuminen Valtakunnallisen työpajayhdistyksen jäseniä noin 220 työpajatoiminta kattaa noin 85% Suomen kunnista

17 Työpajatoiminnan liitoskohtia Työpajatoiminta asemoituu palvelujärjestelmän väleihin, sektorien reunaalueille ja niiden välisille rajapinnoille sosiaalisen työllistämisen toimialalle Työpajatoiminta liittyy työllisyys- ja nuorisopolitiikkaan koulutus- ja sosiaalipolitiikkaan Työpajatoiminta täydentää jo olemassa olevia palveluja

18 Työpajatoimintaan liittyvää säätelyä Työpajatoimintaa ohjaa opetusministeriön päätös: Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset, 17/600/2006 Sosiaalipolitiikka TYÖPAJA- TOIMINTA Koulutuspolitiikka Nuorisopolitiikka Työpajojen valmennuspalvelujen toteuttamiseen liittyvää lainsäädäntöä mm. Nuorisolaki 72/2006 Kuntalaki 365/1995 Henkilötietolaki 523/1999 Lastensuojelulaki 417/2007 Päihdehuoltolaki 41/1986 Työllisyyspolitiikka Kansanterveyslaki 66/1972 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Työsopimuslaki 55/2001 Työturvallisuuslaki 738/2002 Valtionavustuslaki 688/2001 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002

19 Valmennuspalveluihin ohjautuminen Palveluihin ohjaaminen Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus Ohjautuminen muihin palveluihin, tilannekartoitus Työpajan valmennuspalveluihin osallistuminen Kirjallinen sopimus Kirjallinen valmennussuunnitelma Tavoitteet, keinot, aikataulut Arviointi Suullinen ja kirjallinen Kirjallinen jatkosuunnitelma Tavoitteet, keinot, aikataulut Toiminta Valmennukset, koulutukset, tietoiskut, infot, tehtävät, tutustumiskäynnit, vierailut Koulutus Työmarkkinat Tuettu työllistyminen Itsensä työllistäminen Muu sijoittuminen Työttömyys

20 Valmennuspalvelut

21 Valmentajan erilaisia rooleja Valmentaja Valmentautuja Työyhteisön jäsen Konsultti Perehdyttäjä Kasvattaja Opettava aikuinen Työhön ohjaaja Ostava asiakas Asiakaspalvelija Työpaja imagon rakentaja Valmentaja Palvelujen kehittäjä Moniosaava resurssi Palvelujen markkinoija Asiantuntija Työpajan imagon rakentaja Palvelujen tuottaja Asiantuntija Työpajan imagon rakentaja Verkosto Lähettävä taho Työpaja

22 Työpajalla tapahtuvan valmennuksen eettinen koodisto valmentaja on tasapuolinen ja oikeudenmukainen valmentautujia kohtaan pyrkii edistämään syrjinnän vastaista työtä ymmärtää valmentautujan lähtökohtia, ajattelua ja mielipiteitä kohtaa valmentautujan hyväksyvästi ja ymmärtää työn luottamuksellisen luonteen käsittelee hienotunteisesti valmentautujan persoonaan ja yksityisyyteen liittyviä asioita noudattaa vaitiolovelvollisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita arvostaa omaa tehtäväänsä kunnioittaa työyhteisössä olevia ihmisiä pyrkii kehittämään omaa ammattitaitoaan sekä huolehtii omasta työssä jaksamisesta huomioi omassa työssään kestävän kehityksen periaatteita

23 Työpajalla tapahtuvan valmennuksen vaikutuksia Valmentautuminen työpajalla Voimaantuminen Osallisuus Usko tulevaisuuteen Elämänhallinta Toimijuus Sosiaalinen vahvistuminen Itseluottamus Minäpystyvyys Merkityksen löytyminen Oma motivaatio Elämänhallintataidot käyttöön Pohjaa tulevaisuuden suunnitteluun Aktivoituminen Työ-ja työelämätaidot vahvistuvat Osaaminen lisääntyy Opiskeluvalmiudet vahvistuvat Koulutukseen hakeutuminen on kohdennetumpaa Koulutuksen loppuun suorittaminen Väylää työmarkkinoille

24 Tavoitteita valmennukselle valmennusjaksosta muodostuu eheä kokonaisuus jakson jälkeen siirtyminen eteenpäin tapahtuu jouhevasti jatkopolku työpajan jälkeen muodostaa todellisen jatkumon valmennus koostuu erilaisista, valmentautujalle soveltuvista konkreettisista toimista ja menetelmistä laadullisena tavoitteena on auttaa valmentautujaa pohtimaan tulevaisuuttaan ja miettimään perusteita omille valinnoilleen

25 Suomen valtio Kunnan päättäjät Tuotteiden ostajaasiakkaat Kuntoutuksen yhteistyöryhmä Oppilaitokset Rahoittajat Kokeilu-ja kehittämishankkeet Monialainen yhteistyöryhmä Koulutuspalvelujen tuottajat TE-palvelut Työllisyyshankkeet Valmentautujan sosiaalinen verkosto Työkeskukset Vakuutusyhtiöt Kuntoutuslaitokset Seurakunta Yhdistykset ja järjestöt Nuorisokodit Asumispalvelut Työpaja verkostossa Kunnan vapaa-aikatoimi sivistystoimi tekninen toimi sosiaalitoimi nuorisotoimi liikuntatoimi kulttuuritoimi työllisyyspalvelut terveyspalvelut Velkaneuvonta Mielenterveys palvelut Päihdepalvelut Etsivä nuorisotyö Kansaneläkelaitos Verotoimisto Rikosseuraamuslaitos Siviilipalveluskeskus Puolustusvoimat Poliisi Työvoiman vuokrausfirmat Yritykset/ työnantajat Työpankit

26 Ohjaavia tahoja TE-toimisto (53%) Koulutuksen järjestäjät (12%) Kela, Sosiaali-ja terveystoimi, Mielenterveyspalvelut, Työeläkelaitos, Vakuutusyhtiö, Rikosseuraamuslaitos (15%) Etsivä nuorisotyö, Puolustushallinto (7%) Muut palvelut (6%) Omatoimiset (7%) TYÖPAJA Jatkopolkuja Koulutus Työelämä Tuettu työllistyminen Itsensä työllistäminen Muu sijoittuminen Muu ohjaus Työttömyys Tilastotieto vuodelta 2012

27 Verkoston muodostaminen ja muodostuminen Lähde: Seija Nykänen (2010), Ohjauksen verkoston muodostaminen 0) Verkoston ratkaistava tehtävä = mitä varten verkostoa tarvitaan 1) Aktivointivaihe = kutsutaan koolle verkoston tehtävän kannalta tarpeelliset organisaatiot ja asiantuntijat 2) Rakennusvaihe = sovitaan strategiat, toimintasäännöt, toimintasuunnitelmat ja yhteiset tavoitteet 3) Mobilisointivaihe = toiminta aloitettu, tarkoitus kirkastettu, resursseja kohdennettu, verkoston prosesseja saatu liikkeelle 4) Synkronointivaihe = näkemyserojen yhteensovittamista 5) Toimintavaihe = verkosto tekee sille kuuluvia tehtäviä 6) Verkoston muuntuminen = tehtävän mukaan verkosto muuntuu, tarpeettomat säikeet katkaistaan ja uusia säikeitä rakennetaan

28 Työpajan tavoitteena on olla nivelvaiheessa tukea antava palveluketjun ja -verkoston osa

29 Mistä työpajapedagogiikka tulee? Termi ollut käytössä ainakin vuodesta 2007 lähtien Taustateoriat on löydettävissä kasvatustieteistä Tulee kokemuksesta ja työpajoilta ja siksi määrittelytyö on tehty työpajalla tehtävästä valmennustyöstä käsin Liittyy myös opinnollistamiseen, joka puolestaan on osa oppimisympäristöajattelua

30 Työpajapedagogiikka tarkoittaa joustavissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa näkemyksellinen periaate yksilön edellytysten mukaista tekemällä oppimista korostavaa, opetuksellinen periaate yhteisöllistä ja suunnitelmallista valmennusta kasvatuksellinen periaate

31 TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA Joustavissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa yksilön edellytysten mukaista tekemällä oppimista korostavaa, yhteisöllistä ja suunnitelmallista valmennusta YKSILÖ valmentautuja YHTEISÖ työpaja ja verkosto VALMENNUS seinällinen ja seinätön OPPIMISYMPÄRISTÖ työpajalla ja verkostossa OPPIMINEN oppimistyylin mukaisesti Kasvaminen Osa kasvatustehtävää Hyvinvoiminen Kokonaisvaltainen näkökulma Kohtaaminen Keskeinen menetelmä Opinnollistaminen Osa oppimisympäristöajattelua Tekeminen Keskeinen tapa oppia TAVOITE MUUTOS Muutoksen haluaminen lähteen yksilöstä, valmentautujasta itsestään. Taustalla on motivaatio, usko itseen, minäpystyvyys-käsitys ja usko tulevaisuuteen. Muutos on mahdollista, mutta muutos on tehtävä näkyväksi (vrt. verenpaineen tai painon tarkkailukortti, muoti, porkkanapenkki, polttoaineen kulutus, sähkön hinta, harmaiden hiusten määrä, valmentautujien määrä ja valmiudet, valmennussuhteiden statukset, jne.) kirjallinen valmennussuunnitelma, jota tarkennetaan määräajoin, toimii sekä muutoksen apuvälineenä että valmentajan raportoinnin tukena valmentaja ja valmentautuja voivat havaita ja todentaa muutoksen valmentautujan usko omiin vaikuttamisen mahdollisuuksiin kasvaa valmentautujan motivoituminen vahvistuu ja tavoitteet alkavat hahmottua tarkemmin valmennusprosessi tuottaa näkyviä muutoksia ja tuloksia valmennusprosessi tuottaa toivottua ja haluttua oppimista valmennusprosessi tuottaa kasvua, hyvinvointia ja kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä

32 Oppimisympäristöajattelu Lähde: Opetushallitus Oppimista tukevat ympäristöt Oppimisympäristö on paikka, tila, yhteisö tai toimintakäytäntö, joka edistää oppimista. Oppimisympäristön tehtävänä on tukeakasvua, oppimismotivaatiota, uteliaisuutta ja oppimista, edistääaktiivisuutta, itseohjautuvuutta ja luovuutta tarjoamalla kiinnostavia haasteita, ohjataasettamaan omia tavoitteitaan, arvioimaan omaa toimintaansa sekä työskentelemään vuorovaikutuksessa ryhmän jäsenenä

33 Oppimista tukeva ympäristö tarjoaa Lähde: Opetushallitus Oppimista tukevat ympäristöt oppimista käynnistäviä innostavia asioita oppimista vaativia haasteita ja ongelmia ongelmanratkaisuun tarvittavaa informaatiota ja ratkaisumalleja oppimista tukevia rakenteita ja välineitä harjoittelu- ja kokeilumahdollisuuksia sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuden yhdessä oppimisen ja asiantuntijuuden jakamisen foorumin opitun testaus- ja soveltamismahdollisuuksia

34 Työpajan oppimisympäristö toiminnallisuutta korostava fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja emotionaalinen ympäristö palvelee erityisesti niitä valmentautujia, joille on haasteellista kiinnittyä perinteisen opetuksen luokkaympäristöön huomio valmentautujan tarpeet kokonaisvaltaisesti tukee yksilöllistä kasvua, osallisuutta ja osaamisen kehittymistä mahdollisuus rakentaa työ-, toiminta-ja oppimiskokonaisuuksia sekä työpajan sisällä että työpajan yhteistyöverkostoissa, mukaan lukien oppilaitokset työpajalla on mahdollista antaa aikaa ja tukea valmentautujaa kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla lähtökohtaisesti oppimista tukeva ympäristö

35 Opinnollistaminen osa oppimisympäristöajattelua OSSU opinnollistamisprosessi Myönteinen asenneilmasto Oppimisympäristön tunnistaminen Paikallisten työkalujen luominen Arviointi ja seuranta Sopimukset ja markkinointi Työpaja: Osaamiskartta = tunnistettu oppimisympäristö Valmentautuja: Osaamistodistus taustalla ajatus elinikäisestä oppimisesta valmentautujan aiemmin karttuneen osaamisen selvittäminen ja valmennuksen aikana lisääntyneen ammatillisen osaamisen tunnistaminen tunnistettu osaaminen dokumentoidaan => osaamistodistus työpajalla hankittu osaaminen kuvataan opetussuunnitelman käsitteistöllä

36