Työpajoilla kertyvän osaamisen tunnistaminen. Valtakunnalliset työpajapäivät Pia-Leena Salo

Transkriptio

1

2 Työpajoilla kertyvän osaamisen tunnistaminen Valtakunnalliset työpajapäivät Pia-Leena Salo

3 Sisältö Osaaminen tunnistaminen Työpajoilla Opinnollistamisprosessi Opinnollistamisen työkalut hankkeen kehittämät työkalut valtakunnalliset mallit TUTKE 2 Opinnollistamiskyselyn tuloksia

4 Osaamisen tunnistaminen Työpajoilla kertyy osaamista tekemällä oppien Osaaminen pitää tunnistaa, jotta sitä voidaan hyödyntää Osaaminen tunnistetaan vertaamalla sitä OPH:n laatimiin tutkinnon perusteisiin Opinnollistamisen myötä osaaminen saadaan näkyväksi ja dokumentoiduksi Työpajaympäristö tunnistetaan oppimisympäristöksi

5 Opinnollistaminen on yhteistyötä

6 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Työnjako oppilaitosten ja muiden oppimisympäristöjen välillä on selkeä: Osaamisen tunnistaminen voi tapahtua erilaisessa oppimisympäristössä. Osaamisen tunnustaminen tapahtuu aina oppilaitoksissa

7 Opinnollistamisprosessi Lähde: Työpajapedagogiikka-valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla

8 Opinnollistamisprosessi Opinnollistamisprosessi

9 Opinnollistamisprosessi 1. Tunnistetaan oppimisympäristö käyttämällä OSSU-työkalua: fyysinen ympäristö (tilat, koneet, laitteet jne.) ohjauksen sekä tukitoimenpiteiden kokonaisuus Laaditaan oppimisympäristön tunnistamisraportti.

10 Opinnollistamisprosessi 2. Luodaan paikalliset työkalut toiminnan kuvaamiseen: Toimintaympäristökohtainen osaamiskartta = kuvaus toiminnassa kertyvästä osaamisesta

11 Opinnollistamisprosessi 3. Laaditaan valmennusprosessin arvioinnin ja seurannan välineet sekä osaamistodistuspohja Arviointilomakkeisto sis. ohjaajan version, valmentautujan version itsearviointiin sekä osaamistodistuspohjan

12 Opinnollistamisprosessi 4. Markkinoidaan oppimisympäristö ja laaditaan sopimukset yhteistyöstä työpajan ja oppilaitoksen välillä: Sovitaan vastuista ja menettelytavoista, esim. opiskelijoiden sijoittamiseksi työpajalle. Laaditaan prosessimallit siirtymien toteuttamiseksi.

13 Opinnollistamisprosessi Arvioinnin välineitä käytetään valmennusjakson alkuarvioinnissa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa väliarvioinnin yhteydessä valmennuksen suuntaamisessa ja seurannassa loppuarvioinnin yhteydessä osaamistuloksen dokumentoinnissa osaamistodistukseen.

14 Opinnollistamisen työkalut Hankkeissa kehitetyt työkalut: OSSUt Osaamiskarttapohja Käsikirja opinnollistamisen työkaluihin valmistuu maaliskuun lopussa Valtakunnalliset mallit: Osaamistodistus Oppimisympäristön tunnistamisraportti

15 OSSUt osaamisen tuottamisen ja kerryttämisen opetussuunnitelmaperusteiset suunnittelutyökalut 19 ammattialalle, yhteensä 74 ammattia valmentava ja valmistava koulutus: ohjaava ja valmistava (OHVA)= ammattistartti valmentava ja kuntouttava (VAKU)

16 Autoalan OSSU

17 Osaamiskartta työkalu, joka esittelee organisaation koko oppimisympäristön sisältää arviointitaulukot ja valtakunnallisen mallin mukaisen osaamistodistuspohjan

18 OSAAMISKARTTA = TYÖPAJAN OPETUSSUUNNITELMA

19 Osaamistodistus kuvaa tunnistettua osaamista, jota on verrattu ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteisiin apuna työnhaussa ja osaamisen markkinoinnissa osaamisen tunnistamisessa haettaessa osaamisen tunnustamista ammatillisissa opinnoissa

20 Valtakunnallinen osaamistodistustyöryhmä Kaikille avoin työryhmä kokoontui Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hankkeen kutsumana. Työskentely kesti noin vuoden ja kokouksia oli yhteensä 6 (4 vuonna 2013 ja 2 vuonna 2014). Työryhmään osallistui 32 henkilöä 21 eri organisaatiosta.

21 Osallistuneet organisaatiot Bovallius-ammattiopisto Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keuruun kaupunki Kiipulan ammattiopisto Kokkotyösäätiö Koulutuskeskus Salpaus Laptuote-säätiö Muotialan asuin- ja toimintakeskus Nuorten työpaja Fendari, Turku Oulun nuorisoasiainkeskus Oulun seudun ammattiopisto Pajasto Monitoimitalo 13, Tampere Parik-säätiö, Kouvola Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy Silta-Valmennus Sopimusvuori ry, Työ- ja toimintakeskus Kanava Tornion työvoimalasäätiö Turun kaupungin sivistystoimi Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtti-työpaja

22 Tavoitteena luoda yhtenäinen malli osaamistodistukselle nostaa osaamistodistuksen painoarvoa varmistaa taustalla olevan toimintamallin laatu

23 Mallit: Osaamistodistus osaamistodistusmalli Word-versio Excel-versio etusivu yhteinen osaamisperusta ammatillinen osaaminen liiteosioissa muu osaaminen

24 Mallit: Oppimisympäristön tunnistamisraportti pitää olla täytettynä, jotta voi käyttää valtakunnallisen osaamistodistusmallin mukaista todistusta Word-dokumentti, joka tallennetaan PDFmuodossa organisaation nettisivuille

25 Opinnollistetut oppimisympäristöt Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry (TPY) koostaa listauksen opinnollistetuista jäsentyöpajoistaan. Sivulta löytyy linkki opinnollistettujen työpajojen oppimisympäristöjen tunnistamisraportteihin.

26 Saatavuus: opinnollistamisen työkalut Kaikki mallit löytyvät Bovallius-ammattiopiston sivuilta: Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen sivuilta: ta-valityomarkkino/opinnollistamisen-tyokalut/ Googlen kautta hakusanoilla opinnollistamisen työkalut

27 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE)

28 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE) Tavoitteena siirtyä vahvempaan osaamisperusteisuuteen vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä vahvistaa tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta, mikä tukee joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa Lähde: OPH/ Sirkka-Liisa Kärki Osaamisperusteisuus

29 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE) Miksi? Oppimisympäristöjen monipuolistuminen työpaikoilla tapahtuvan opiskelun lisääntyminen Opiskeltujen tuntien ja yksityiskohtaisten oppisisältöjen sijaan hankittu osaaminen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen lähtökohdaksi Lähde: OPH/ Sirkka-Liisa Kärki Osaamisperusteisuus

30 TUTKE 2: Tutkintojärjestelmän tahtotila Opetus- ja kulttuuriministeriö: Seija Rask

31 TUTKE 2: Osaamisperusteisuus kuvaa tutkinnon suorittajan osaamista riippumatta koulutuksen järjestämismuodosta edistää aikaisemmin hankitun osaamisen, etenkin epävirallisen ja arkioppimisen, tunnistamista ja tunnustamista huomion kiinnittäminen koulutuksen tuloksiin - tukee koulutuksen laadun parantamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Seija Rask

32 TUTKE 2: Terminologia Opetussuunnitelman peruste => tutkinnon peruste opinnot => tutkinnon osa koulutusohjelma => osaamisala tutkintonimike tarkoittaa molemmissa laissa samaa puhutaan osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, ei hyväksilukemisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö: Seija Rask

33 TUTKE 2: Tutkinnon sisältö Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp) ennen 120 opintoviikkoa (ov). 1. ammatillisia tutkinnon osia (135 osp, joista 15 osp voi olla vapaasti valittavia tutkinnon osia) 2. yhteisiä tutkinnon osia (35 osp) 3. vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 osp). Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Voimaan

34 TUTKE 2: Yhteiset tutkinnon osat 1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) 2. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (9 osp) 3. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) 4. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (7 osp)

35 TUTKE 2: Opiskelijan arviointi Oppimisen ja osaamisen arviointi erotetaan aiempaa selkeämmin toisistaan ja arvioinnin periaatteita ja arvioinnista päättämistä täsmennetään. Oppimisen arviointi on pääsääntöisesti sanallista, mutta se voi olla myös numeerista. Arviointiasteikko ja sen mukaiset arvosanat ovat käytössä osaamisen arvioinnissa. Tutkinnon osan arvosana annetaan osaamisen arvioinnin perusteella.

36 TUTKE 2: osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tarvittaessa mahdollisuus muutoin osoittaa sellainen osaaminen, joka mahdollistaa opiskelun etenemisen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty Oikeus saada tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi hakemuksesta (esitettävä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edellyttämä selvitys). Osaamisen tunnustamisella voidaan saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan tai osittain.

37 Opinnollistaminen työpajoilla kysely

38 Opinnollistaminen työpajoilla kysely TPY ja Ammattiosaamista välityömarkkinoilla hanke toteuttavat oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistamiseen liittyvän kyselyn helmi-maaliskuussa 2015 Kysely lähetetty 223 TPY:n jäsenorganisaatioille Manner- Suomessa Tulokset koostettu tilanteen mukaan. Vastausaikaa jatkettu saakka Vastausprosentti 7.3. oli 38,1%, joten esitettävät tulokset ovat alustavia (=välisummaus) eli suuntaa antavia eikä vielä yleistettäviä.

39 Oppimisympäristön tunnistamisen nykytilanne organisaatiossa 49% vastanneista jossain määrin tunnistettuja Suurimmat ongelmat/esteet: Henkilöstö ja aikaresurssit Työhön tarvittavan tuen saaminen

40 Oppimisympäristön tunnistaminen (n=42) omatoimisesti, ilman ulkopuoleista apua, 21 % vastaajista tunnistamisen tukena on ollut hanke, 31 % vastaajista tunnistamisen tukena on ollut oppilaitos/oppilaitoksia, 31 % vastaajista tunnistamisen tukena on ollut hanke ja oppilaitos/oppilaitoksia, vastaajista 16 % Apuna voi olla myös toinen työpaja tai yritys Oppilaitosyhteistyötä tekee 75% vastanneista

41 Käytössä olevat opinnollistamistyökalut (n=41) OSSUT, 37 % osaamiskartta, 20 % osaamistodistus, 71 % oppimisympäristön tunnistamisraportti, 41 % muu, 24 % ei työkaluja, 10 % 71% vastaajista käyttää 2-3 työkalua

42 Tunnistetut osaamisalat Kaikilla listauksessa olleilla aloilla voidaan tunnistaa osaamista Yleisimmät tunnistetut alat: Puuala 49% KÄTA 44% Hotelli- ravintola ja catering (41%) Vaatetus- ja tekstiiliala (39%) Pintakäsittelyala (37%)

43 Osaamistodistusten antaminen

44 Osaamistodistuksista saatu palaute (n=39) Kokonaisuudessaan annetusta palautteesta 98,5 % on ollut pääosin positiivista tai enemmän positiivista. Palautetta on saatu erityisesti valmentautujilta (75 % vastaajista) oppilaitoksilta (56 % vastaajista). Työnantajien tai muiden tahojen antama palaute oli myöskin pääosin positiivista. Muina palautetta antaneina tahoina mainittiin mm. TE-toimistot ja muut palveluihin ohjaavat tahot.

45 Valtakunnallisten mallien käyttö (n=41) Valtakunnallisen mallin mukaisia osaamistodistuksia kirjoittaa 29 % vastanneista organisaatioista. 32 % on laatinut mallin mukaisen tunnistamisraportin. 37 % vastanneista organisaatioista on siirtymässä valtakunnallisten mallien käyttöön. 10 % vastanneista toteaa, etteivät tunne valtakunnallisia malleja.

46 Opinnollistamisen hyödyt(n=40) Organisaatiolle: 85% laadun kehittämisessä paljon hyötyä (43%), jonkin verran hyötyä (43%) 93% parantaa työn arvostusta sidosryhmissä paljon (40%) jonkin verran (53%).

47 Opinnollistamisen hyödyt(n=40) Valmentautujalle 100% opiskelumotivaation heräämisessä Erittäin paljon hyötyä (23%), Paljon hyötyä (38%) 67% opintoihin siirryttäessä 72% Itsetunnon kohentumisessa Erittäin paljon (26%) Paljon (46%)

48 Opinnollistamiskysely: Yhteenveto 75% kyselyyn vastaajista arvioi opinnollistamisen sopineen erittäin hyvin tai hyvin organisaationsa käytäntöihin vain 2% arvioi, ettei toiminta ole ollut omaan organisaatioon soveltuvaa. Mahdollisina ongelmina opinnollistamisen toteuttamisessa pidetään resurssien puutetta ja mahdollista henkilöstön vaihtumista.

49 Opinnollistamiskysely: Yhteenveto Opinnollistamisen edelleen kehittämistä organisaatiossaan pitää tärkeänä 95 % vastaajista. Toiveeksi ilmoitetaan uusien alojen opinnollistaminen valtakunnallisten mallien käyttöönotto laajemman valmentajajoukon kouluttaminen nykyisten käytäntöjen päivittäminen vertaiskehittäminen.

50 "En koskaan opeta oppilaitani. Yritän vain luoda heille olosuhteet, joissa he voivat oppia." - Albert Einstein

51 Kiitos Pia-Leena Salo projektityöntekijä Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hanke p Bovallius-ammattiopisto, Jyväskylä