Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Transkriptio

1 Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

2 Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työllistäville ja heidän työllistymismahdollisuuksiaan sekä toimintakykyään parantaville tai ylläpitäville toimijoille tarjoaa monialaisessa yhteistyössä laadukkaita, peruspalveluihin kuuluvia ja niitä täydentäviä työllistymis-, koulutus-, kuntoutus- ja ohjauspalveluja työ- ja toimintapaikkoja

3 Sosiaalisen työllistämisen toimialan asiakkaat Heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt pidempiaikaisia vaikeuksia työllistyä suoraan tai työhallinnon peruspalveluiden avulla tavalliseen työyhteisöön normaalin työsuhteen ehdoin Heikon työmarkkina- aseman taustalla diagnosoitu vamma tai sairaus, päihdeongelma, huono kielitaito, heikko tai vanhentunut koulutus, vähäinen työkokemus työnantajien ennakkoluulot sopivien työpaikkojen vähäisyys Sosiaalinen vahvistaminen on ennen muuta prosessi, joka tähtää arjenhallinnan ja sitä kautta elämäntilanteen parantamiseen asteittain.

4 Työpaja Valmennusympäristö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja kuntoutuspalvelujen avulla pyritään parantamaan yksilön arjen hallintaa ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön Valmennus /kuntoutus palvelut Työ Yhteisö

5 Tunnettavuus / tuntemattomuus? Työpajatoimintaa tai sen sisältöjä ei ole määritelty lainsäädännössämme. Nuorisolain 7 :ssä todetaan, että nuorten työpajapalvelut kuuluvat tarvittaessa kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan. Opetusministeriön päätöksessä 17/600/2006 (nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset) määritellään pajatoiminnan tavoitteeksi parantaa työpajatoimintaan osallistuvan nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun tai päästä avoimille työmarkkinoille lisäksi työpajatoiminnan tehtävänä on parantaa nuoren elämänhallintataitoja yksilöllisesti sovitun määräajan puitteissa.

6 Valmennusympäristön keskeiset elementit Arjenhallinta Työelämätaidot Työyhteisöosaaminen Sosiaalinen vahvistuminen Työn tekninen osaaminen Lahjakkuus Yhteisö

7 Työ- ja yksilövalmennus Arjenhallinta YKSILÖVALMENNUS Sosiaalinen vahvistuminen Työelämätaidot TYÖ- JA YKSILÖVALMENNUS Työyhteisöosaaminen Työn tekninen osaaminen TYÖVALMENNUS Lahjakkuus Pajayhteisö

8 Työvalmennus Työvalmennus on valmentautujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan tapahtuvaa Tukea työelämässä tarvittavien työyhteisötaitojen hankkimisessa Tukea työelämässä tarvittavien pelisääntöjen hankkimisessa Tukea työelämässä tarpeellisten työtaitojen ja tietojen hankkimisessa Työvalmennus on lähes päivittäistä tukea, joka on suunniteltua tavoitteellista työn avulla tapahtuvaa Työvalmentaja oman ammattialansa osaaja

9 Yksilövalmennus Työvalmennusta tukevaa toimintaa, jossa perehdytään valmentautujan elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti tarjotaan monialaista tukea arjenhallintataitojen ja toimintakyvyn parantamiseksi Yksilövalmennusta toteutetaan Yksilötapaamisina Ryhmävalmennuksena (vertaisryhmä, starttitoiminta) Yksilövalmennuksen määrä työpajajaksolla vaihtelee päivittäisestä kausittain tarjottavaan tukeen Pääasiassa Sosiaali-/terveys-/opetus-/nuorisoalan ammattilainen

10 Työpajojen asiakkaat Valmentautujia työllistävät työnantajat Seinätön valmennus Tuotteita ostavat asiakkaat Valmennuspalveluja ostavat asiakkaat TE- toimi, sosiaalitoimi, opetustoimi Valmennuspalveluiden käyttäjäasiakkaat, valmentautujat

11 Valmentajat ja valmentautujat

12 Valmennukseen ohjautuminen monialaisen verkoston kautta Keskeiset ohjaavat organisaatiot TE-palvelut Sosiaalitoimi Kela Oppilaitokset Rikosseuraamuslaitos Siviilipalveluskeskus Etsivä nuorisotyö Omatoiminen hakeutuminen Valmennuspalvelu Työkokeilu, työhönvalmennus, palkkatukityö Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta Työhönvalmennus (mt) Oppisopimuskoulutus, tutkinnon osan suorittaminen Yhdyskuntapalvelu Siviilipalvelu Palveluohjaus Palveluohjaus

13 Valmennuksen ja työn suhde eri valmennuspalvelussa TE- Työkokeilu Kuntouttava työtoiminta Ammatinvalinta/ urasuunnittelu Paluu työelämään Toimintakyky, arjenhallinta, työkyky, syrjäytymisen ehkäisy Työyhteisö Työyhteisö Valmennus/ ohjaus Työ Valmennus/ ohjaus Työ

14 Asiakasprofiilit Lähellä työelämää TE- Työkokeilu Ammatinvalinta/ urasuunnittelu Paluu työelämään Työyhteisö Kuntouttavat palvelut Kuntouttava työtoiminta Toimintakyky, arjenhallinta, työkyky, syrjäytymisen ehkäisy Työyhteisö Valmennus/ ohjaus Työ Valmennus/ ohjaus Työ

15 Valmennusprosessi R A P O R T O I N T I Valmennussuunnitelma Tavoitteet Arviointi Palaute Sopimus Yhteisöllisyys Sijoittuminen Tavoitteiden mukainen valmennus Havainnointien dokumentointi Ammattialakohtaiset työtehtävät Monialainen verkosto Seuranta

17 Sopimus Valmennus on suunnitelmallista ja ammatillista, perustuu sopimuksellisuuteen. Sopimus määrittää valmennuksen kestoa työkokeilu on useimmiten lyhyt, esimerkiksi 1-3 kuukautta. Työkokeilun enimmäiskesto voi olla enintään 6 kuukautta samalla järjestäjällä. Kuntaorganisaation osalta enimmäiskesto on 6 kuukautta samoissa tehtävissä. Työkokeilun enimmäiskeston laskenta aloitetaan alusta, kun taustalle on kertynyt vähintään 12 kuukautta työttömyyttä. (TEM/439/ /2012, s ) tuettu oppisopimus, joka kestää keskimäärin 3 vuotta. Kuntouttava työtoiminta jopa pidempään (työelämätavoite?) Sopimuksen taustalla Työnhakusuunnitelma, aktivointisuunnitelma, kuntoutussuunnitelma Pitkän aikavälin tavoitteet, ei konkreettista sisältöä valmennuksesta

19 Kirjallinen suunnitelma Valmennussuunnitelma ja tavoitteen asettelu Tavoitteiden pilkkominen ja käytännön sopimukset Valmennukselle asetetaan sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita Tavoitteen asettelu Tavoitteen tulisi olla mahdollisimman konkreettinen ja realistinen, saavutettavissa oleva Tavoitteen tulee olla mitattavissa, arvioitavissa oleva

20 Valmennusprosessi R A P O R T O I N T I Valmennussuunnitelma Tavoitteet Arviointi Palaute Sopimus Yhteisöllisyys Sijoittuminen Tavoitteiden mukainen valmennus Työ- ja yksilövalmennusta Havainnointien dokumentointi Ammattialakohtaiset työtehtävät Monialainen verkosto Seuranta

21 Tavoitteellisen valmennuksen kuvaaminen Valmennusprosessin tarkastelu Ulkoinen Sisäinen valmennusprosessi valmennusprosessi Valmentautujan silmin Selkeät työnkuvat Vastaako asiakasprofiilin Roolit arjessa haasteisiin? Vastuualueet Eri valmennuspalveluiden asiakasprofiilit Tiedonkulku Palaverikäytännöt Valmennuspalveluja ostavan asiakkaan silmin Puhumisen paikat Sopimuksen tavoitteiden Imago mukainen valmennus? Tuotteita ostavan asiakkaan ja valmentautujia työllistävien työnantajien silmin Sosiaalisen työllistämisen ideologia

23 Havaintojen jäsentyminen ja dokumentointi Havainnointi on tehokasta ja (yleensä) todellisuutta vastaavaa Dokumentointi turvaa havainnon Dokumentointi on prosessi Muutosten huomioiminen ja dokumentoinnin pitäminen ajan tasalla Dokumentointi on (lähes) välttämätöntä arvioinnin tueksi Mielletään usein perustehtävästä irralliseksi ja aikaa vieväksi toiminnoksi Yhteinen dokumentoinnin väline ja toimintamalli Viikko- ohjelmalla aikaa dokumentoinnille

25 Mitä arvioinnilla tarkoitetaan? Jokainen meistä on "joutunut" arvioinnin kohteeksi, sillä arviointi on muodossa tai toisessa aina mukana mm. muodollisessa koulutuksessa

26 Arviointi ja arvioinnin mittarit? Arviointi yhdistetään helposti arvosteluun, vaikka ne ovat täysin eri asioita Arvioinnin syyt ja menetelmät vaihtelevat - perimmäisenä tarkoituksena kuitenkin on pyrkimys jonkinlaiseen muutokseen Erilaisia alku-, väli ja loppuarviointimenetelmiä Mitä arvioidaan? Pohjana valmennussuunnitelman mukaiset tavoitteet Keskeistä työpajojen asiakasarvioinnissa: Toimintakyky, työkyky ja ammatinhallinta

27 Asiakasprofiilit Lähellä työelämää TE- Työkokeilu Ammatinvalinta/ urasuunnittelu Paluu työelämään Työyhteisö Kuntouttavat palvelut Kuntouttava työtoiminta Toimintakyky, arjenhallinta, työkyky, syrjäytymisen ehkäisy Työyhteisö Valmennus/ ohjaus Työ Valmennus/ ohjaus Työ Toimintakyky ja ammatinhallinta suhteessa työelämän perusvaatimukseen Toimintakyky

29 Raportointi ja seuranta Raportointi yksilö- ja työvalmennuksen/ hallinnon kesken, valmentautujalle, valmennuspalvelun ostajalle, työpajatoiminnan päärahoittajalle Yhtenäiset käytännöt Seuranta (OKM, Merja Hilpinen) Nuorten työpajojen tulee tehostaa oman toiminnan seurantaa ja arviointia erityisesti työpajatoimintaan osallistuvien nuorten polkujen etenemisen seurantaa ja arviointia Seurannassa suositellaan käytettäväksi PARTY järjestelmää, joka helpottaa valtionapuviranomaisen kyselyyn vastaamista. Seurantatietoina raportoidaan seuraavia tietoja: valmentautujan työpajalle ohjaava taho ja palvelu, johon on ohjattu valmentautujan sukupuoli, ikä ja koulutustausta valmennusjakson kesto valmentautujan sijoittuminen pajajakson jälkeen

31 Sijoittuminen Vaikutusten arviointi pelkästään sijoittumisena koulutukseen tai työelämään tuo esille vain osan työpajan merkityksestä nuorelle ja sen vaikutuksista nuoren elämänkulkuun Positiivien sijoittuminen Koulutus Työ Armeija Äitiysloma Muu ohjattu toiminta Laadulliset mittarit?

33 Yhteisö ja yhteisöllisyys Yhteisön tunnusomaisia piirteitä ovat yhteinen päämäärä ja mielenkiinnon kohde. Yhteisöllä on yhteinen päätösvalta sekä yhdessä sovitut säännöt, joiden rajoissa toimitaan yhteisesti laaditut toimintaohjeet ja periaatteet viikko- ohjelma tukee yhteisöllisyyttä Yhteisön toiminta suunnitelmallista, toistuvaa ja pysyvää

34 Valmennusprosessi työpajalla Sopimus Arviointi Palaute Valmennussuunnitelma VUORO- VAIKUTUS- Yhteisöllisyys TAIDOT Tavoitteiden mukainen valmennus Havainnointi Dokumentointi Sijoittuminen Raportointi/ Seuranta

35 Sanaton viestintänne menee perille

36 Kiitos! Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Yhteisövalmentaja / kouluttaja Outi.rautio@tpy.fi