Työpajatoiminnan Jyväskylä

Transkriptio

1 Työpajatoiminnan Jyväskylä Susanna Palo, kouluttaja Valtakunnallinen työpajayhdistys

2 Esityksen sisältö Tpy:n esittely Työpajatoiminnan asemoituminen palvelujärjestelmässä Työpajatoiminnan valmennuspalvelut & sisällöt Tulokset

3 Kouluttaja Työkokemukseni Helsingin kaupunki: Nuorisoasiainkeskus kädentaidot, ohjaaja ja tiedotustiimin kouluttaja Nuorisoasiainkeskus -> Kaupunginkanslia -> Opetusvirasto -> Stadin ammattiopisto Sininen Verstas, nuorten työpaja kouluttaja, projektityöntekijä, projektikoordinaattori vastaava kouluttaja ja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry: Tekemällä oppii hankkeen projektityöntekijä Kouluttaja alkaen Valokuva: Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Susanna Palo, 2016 Koulutukseni FM; taidekasvatus, erityispedagogiikka, kasvatustiede, psykologia Askartelunohjaaja, Tekstiilisuunnittelun täydennyskoulutus Visuaalisen alan pedagogiset pätevyydet & JET-koulutus Psykoterapian perusteet koulutus 3

4 Koulutukseen osallistujat Kuka olet? Parasta työssäsi?

5 Valtakunnallinen työpajayhdistys Työpajakentän ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö, jonka tehtävänä on ehkäistä syrjäytymistä kehittämällä työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä sekä vahvistaa toiminnallaan työpajojen ja etsivän nuorisotyön toiminta-edellytyksiä ja alalla työskentelevien ammattilaisten osaamista. Perusrahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö: Tpy on yksi osaamiskeskuksista sosiaalisen vahvistamisen kokonaisuudessa 263 jäsenorganisaatiota Strategisesta suunnittelusta vastaa 10-henkinen alan ammattilaista koostuva hallitus, jonka pj. kansanedustaja Anneli Kiljunen Yhdistyksessä 14 työntekijää ja toiminnanjohtajana Mari Ahonen-Walker 5

6 Toiminta Vaikuttamistyö Jäsentapahtumat: Valtakunnalliset työpajapäivät ja Ihanko pihalla, työpajanuorten taide- ja kulttuuritapahtuma Työpajatoiminnan opinnollistaminen hanke

7 Toiminta Työpajatoiminnan osaamiskeskus: nuorten työpajatoiminnan alueellinen koordinaatio, koulutustoiminta sekä työpajatoiminnan vaikuttavuus- ja laatutyön vahvistaminen (Sovari) Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 2 pv Arviointi valmennuksessa 1 pv Työpajapedagogiikka 1 pv Voimavarat valmennuksessa 1 pv 7

8 Toiminta Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus aloitti > etsivän nuorisotyön alueellinen koordinaatio ja koulutustoiminta sekä etsivän nuorisotyön viestintä Viestintä sekä facebook Twitter Instagram Blogi pajainfo 8

9 Työpajatoiminnan asemoituminen 9

10 Työpajatoiminnan asemoituminen Työpajatoiminta asemoituu sosiaalisen työllistämisen toimialalle, välityömarkkinoille palvelujärjestelmän väleihin, sektorien reuna-alueille ja niiden välisille rajapinnoille Nykyaikainen työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palveluiden ja nuorisotyön sekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon OKM Työpajatoiminta täydentää jo olemassa olevia palveluja 10

11 Työpajatoiminnan asemoituminen Laki kotoutumisen edistämisestä kotoutumisen toimenpiteet sosiaalitoimi Sosiaalihuoltolaki Laki kuntouttavasta työtoiminnasta Julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki TE-palvelut palkkatuki työkokeilu työllisyyspolitiikka sotepolitiikka kuntouttava työtoiminta sosiaalinen kuntoutus KELA kuntoutusstandardit työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus paikalliset sopimukset oppilaitokset UUSI! Ammatillisen koulutuksen reformi nuorisopolitiikka koulutuspolitiikka etsivä nuorisotyö valtionrahoitus Nuorisolaki UUSI!

12 Työpajoille tulevien henkilöiden tuen tarve työttömät kuntoutustarve, sairaus, periytyvä huono-osaisuus koulutuksen ulkopuolelle valikoituvat Nuoruus elämänvaiheena, yksilölliset tapahtumat ja tilanteet 12

13 Kuntoutuksen tarve & ylisukupolvinen huono-osaisuus Mielenterveyden ongelmat Oppimisvaikeudet Ylisukupolvinen huono-osaisuus, kulttuurinen deprivaatio Näköalattomuus Yksinäisyys 13

14 Valmentautujat työpajoilla Työttömiä nuoria ja aikuisia, joilta puuttuu ammatillinen koulutus ja/tai työkokemus Ammatinvaihtajia Työ- ja toimintakyvyiltään heikentyneitä työnhakijoita Päihde- ja mielenterveyskuntoutujia Pitkäaikaistyöttömiä Osatyökykyisiä Työmarkkinoille integroitumiseen tukea tarvitsevia maahanmuuttajia Opiskelijoita sekä 14

15 Joensuun Nuorisoverstaan mainos Tilanne ennen työpajaa: v=r6todydyrri 15

16 Työpajatoiminnan palvelut hyvinvointia lisäämässä 16

17 Työpajatoiminnan palvelut Työhönvalmennusta SEINÄTÖN VALMENNUS Työvalmennusta ja yksilövalmennusta TYÖELÄMÄÄN VALMENNUS Yksilövalmennusta ja työvalmennusta KUNTOUTTAVA VALMENNUS Yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta STARTTIVALMENNUS Yksilövalmennusta ETSIVÄ NUORISOTYÖ

18 Etsivä nuorisotyö Valmennuksen tasot on yksilöllistä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa kokonaisvaltaista palveluohjausta alle 29v. nuorille Nuoren asiakkuus voi olla pitkäkestoista ja se voi ulottua perustarpeisiin kuten asumiseen, rahaasioihin yms. ja niiden selkiyttämiseen, jotta elämänhallinta saadaan kuntoon ennen mahdollista opiskelu- ja/tai työnhakua Arvostavan asenteen, toimivan vuorovaikutuksen ja kohtaamisen kautta pyritään tutustumaan nuoren vahvuuksiin, voimavaroihin ja kiinnostuksen kohteisiin. Tavoitteena on löytää yhdessä nuoren kanssa hänelle sopivia vaihtoehtoja jatkopolkuihin joko koulutukseen, työelämään tai muihin palveluihin. 18

19 Starttivalmennus on arjenhallinnan vahvistamiseen keskittyvää matalimman kynnyksen toimintaa. Starttivalmennus voi olla sekä yksilövalmennusta että ryhmävalmennusta pienryhmälle Starttivalmennus sisältää toimintaa, ei työtä kuten työpajalla. Toiminnallisia, luovia menetelmiä käytetään itsetuntemuksen kehittämiseen ja pienimuotoisia työtehtäviä toimintakyvyn parantamiseen. Keskeistä starttivalmennuksessa verkostomainen työote eli tehdään tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa nuoren hyvinvoinnin lisäämiseksi (esim. sosiaalityö, päihdetyö, asumisen toimijat, kolmas sektori esim. Marttaliitto) 19

20 Yhteistyö esim. Marttojen kanssa Arki sujuvaksi-hanke Kuva: Susanna Mähönen, Metalliverstas, Stadin Brygga, 2017

21 Kuntouttava valmennus on yksilövalmennusta, kun arjen & elämänhallintataidot vaativat kehittämistä sekä ryhmävalmennusta, josta vähitellen voidaan siirtyä työvalmennukseen, opiskelu- tai työelämään. Työelämään valmennus on ennen kaikkea työvalmennusta, jossa työtaidot, työelämätaidot ja työyhteisötaidot yms. paranevat ja siirtyminen koulutukseen tai työhön onnistuu työpajan jälkeen. Työvalmennuksen tukena on yksilövalmennus. Työhönvalmennus on tukea työelämään siirtyville tai työelämässä mukana oleville, jotta työssäolo sujuisi hyvin ja itsenäisyys työn hallitsemiseksi paranisi ja olisi mahdollista vähitellen irtaantua valmennuksesta. 21

22 Valmennuksen tasot Työ- ja työhönvalmennus Yksilö- ja ryhmävalmennus Työhönvalmennusta SEINÄTÖN VALMENNUS Palkkatuki, oppisopimus tai työhönvalmennus Työvalmennusta ja yksilövalmennusta TYÖELÄMÄÄN VALMENNUS Työkokeilu, palkkatuki, mielenterveyskunt. Yksilövalmennusta ja työvalmennusta KUNTOUTTAVA VALMENNUS Kuntouttava työtoiminta, oppilaskoht. sop. Yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta STARTTIVALMENNUS Kuntouttava työtoiminta, kuntakoht. sop. Opiskelu- ja työelämävalmiuksien tukeminen Arjen asioiden ja elämänhallinnan tukeminen ETSIVÄ NUORISOTYÖ 22 Palveluohjausta ilman sopimuksia 22

23 Kuka työpajatoimintaa järjestää ja missä muodossa? 23

24 Työpajojen monimuotoisuus Hallintomuoto tpy:n jäsenorganisaatioissa (256) Tieto kerätty vuoden 2017 lopussa Kunnalliset tai kuntayhtymät 61 % Yhdistyspohjaiset toimijat 26% Säätiöt 10% Muut (osuuskunnat, osakeyhtiöt) 3%

25 Työpajojen monimuotoisuus Rahoitus ylläpitäjän osuus (kunnassa hallintokunnittain budjetointi) valtionavustus työpajatoimintaan 25

26 Valtionavulla tuettu nuorten työpajatoiminta Manner-Suomessa vuonna

27 Työpajojen monimuotoisuus Rahoitus ylläpitäjän osuus (kunnassa hallintokunnittain budjetointi) valtionavustus työpajatoimintaan valtionavustus etsivään nuorisotyöhön 27

28 Etsivän nuorisotyön kattavuus vuonna

29 Työpajojen monimuotoisuus Hallintomuoto Kunta, säätiö, yhdistys, koulutuskuntayhtymä, osakeyhtiö Rahoitus ylläpitäjän osuus (kunnassa hallintokunnittain budjetointi) valtionavustus työpajatoimintaan valtionavustus etsivään nuorisotyöhön hankerahoitus tuotot myytävistä tuotteista valmennuspalveluiden tuotto Koko Enimmäkseen pieniä työpajoja 29

30 Työpajatoiminta 2016 (208 Organisaatiota) Työpajojen valmentautujien määrä organisaatiossa keskimäärin Lähde: OKM/AVI (Valtakunnallinen työpajakysely) 30

31 Työpajojen työntekijöiden määrä/organisaatio 2016 N=208 Lähde: OKM/AVI (Valtakunnallinen työpajakysely) 31

32 Työpajatoiminnan kasvava tarve 32

33 Työpajoille ohjautuminen Keskeiset valmennuspalveluja tilaavat/ ohjaavat tahot Työpajan tuottamat valmennuspalvelut TE-hallinto (TE-toimistot ja TYP eli työvoiman palvelukeskukset (35%) Oppilaitokset (8,7%) Kunta (27,8%) Sosiaali- ja terveystoimi, Etsivä nuorisotyö, Ohjaamot, Mielenterveyspalvelut yms. Muut viranomaiset (1,7%) Kriminaalihuolto, Kela, Vakuutusyhtiö, Armeija Omaehtoisesti (12,9%) Muut palvelut (8,6%) Ei rekisteröityä tietoa 5,4% Työkokeilu, palkkatukityö, työhönvalmennus, työvoimapoliittisessa koulutuksessa Tutkinnon osan suorittaminen (näyttö tai TOP-jakso), oppisopimuskoulutus, TET, JOPO, pajakoulu Kuntouttava työtoiminta (Kuty), Sosiaalinen kuntoutus, starttivalmennus Palveluohjaus Yhdyskuntapalvelu Työkyvyn arviointi tai työkokeilu Palveluohjaus Nuorten kesätyöt, siviilipalvelus 33

34 Työpajatoiminnan taloudellinen vaikuttavuus Työssä olevan keskiasteen tutkinnon suorittaneen talous: Yhdessä vuodessa: Koko työuran aikana (32 v.): Ansio (mediaani) Eläkemaksut /v Tienestit yhteensä /v Alhaisen koulutuksen vuosivaikutus menetettyinä ansioina: nuorta yhteensä 1,4 Mrd. /v Työpajatoiminnan kustannukset (146 M ) tulevat katetuiksi 110 nuoren tuloksekkaalla ohjauksella, kun työttömyyden sijaan onnistuu koulutus ja työllistyminen Nuoria (15-29 v.) n. miljoona, heistä n % ( ) jää pelkän peruskoulun varaan, joista 23 % ( ) alhaisen koulutuksen vuoksi työelämän ulkopuolella. Vaikka ihmiset vaihtuvat työttömien joukossa, suhteelliset (%) osuudet pysyvät vakaina. (Ohtonen: Starttivalmennus ja työpajatoiminta taloudellisia näkökulmia 34

35 Työpajatoiminnan perusteet ja käsitteet 35

36 Työpaja Yhteisö 36 Työ Puutyöt Metallityöt Kädentaidot Tekstiilityöt Gatering Musiikki Teatteri Media Taide Pesula Siivous Kuljetus Kierrätys Rakennustyö Kiinteistönhuolto

37 Työpajojen valmennusyksiköt 37

38 Mediakylpylän esittely mp6-gl3ewkg 38

39 Työpaja Valmennus Työ Yhteisö 39

40 Työ + Yhteisö + Valmennus OIKEA TYÖYMPÄRISTÖ - työ ja työelämätaitojen kehittyminen Kaks Kättä, työpaja Maria Gnosspellius

41 Työ+ Yhteisö + Valmennus Työpajan yhteisön avulla vahvistetaan osallisuutta & sosiaalista vahvistumista Omnian työpajat, Jani Leinonen,

42 Työ+ Yhteisö + Valmennus Työpajan perustehtävänä on valmentaminen, jonka kautta opitaan mm. ammatillisia taitoja sekä työelämätaitoja Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Virpi Siira,

43 Valmentautujat ovat tekijöitä Mennään valmennus edellä: Tavoitteena aina, että valmentautujat tekevät itse vaikka hitaasti ja monta kertaa kuin että valmentaja tekee Omnian työpajat, Jani Leinonen,

44 Työpajan tavoite Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään tukemaan yksilön arjen asioiden hoitamista ja elämänhallintaa parantamaan yksilön valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön Työpajalla on mahdollisuus ajan kanssa mahdollistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevalle nuorelle hyvät mahdollisuudet oman tulevaisuuden luomiseen yksilöllisten jatkopolkujen kautta 44

45 Nuorisolaki Ensimmäistä kertaa laissa säädetään nuorten työpajatoiminnasta: Nuorisolain 7 :ssä todetaan, että nuorten työpajapalvelut kuuluvat tarvittaessa kunnan nuorisotyöhön ja politiikkaan. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjinä voivat toimia kunta tai useat kunnat yhdessä tai nuorten palveluja tuottava yhteisö Suositetaan että työpajatoimintaa toteutetaan paikalliset olosuhteet huomioiden ja että paikallista työpajatoimintaa tukee ja kehittää asiantuntijoista koostuva ohjaus- tai johtoryhmä. Lisäksi ministeriö suosittaa, että työpajatoiminta / työpajatoiminnan järjestäjä on mukana kunnan/kuntien yhteisessä ohjaus- ja palveluverkostossa Lisäksi lain 2 painotetaan kaikille nuorisolain alaisille toimijoille nuoren kasvun tukemista, osallisuuden lisäämistä, yhteisöllisyyttä

46 13 Nuorten työpajatoiminta Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työ-markkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun (esim. terveydenhuollon palvelut, erilaiset asumis- ja asiointipalvelut) Nuori valmentautuu tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan. Työpajalla tehdään nuorelle henkilökohtainen valmennussuunnitelma yhdessä nuoren kanssa Nuorten työpajan on seurattava toimintansa tuloksia (sijoittumiset, asiakastyytyväisyystulokset jne.) Nuorten työpajalla tulee olla nuorten yksilö- ja työvalmennusosaamista. 46

47 Työpajatoiminnassa keskeistä Työvalmennus: Taitojen ja tietojen oppiminen Osaamisen tunnistaminen Oppilaitosyhteistyö Tukipalvelut opiskelijoille Yksilövalmennus: Omien vahvuuksien löytäminen Itsetuntemuksen ja luottamuksen vahvistaminen Vaihtoehtoisten polkujen etsiminen 47

48 Työpajan työvalmennus Arjenhallinta Sosiaalinen vahvistumien Työelämätaidot & Työyhteisöosaaminen Työn ammatillinen osaaminen Työvalmennus Työelämätaidot Yhteisö

49 Työvalmennus Työvalmennus on valmentautujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan tapahtuvaa työ- ja toimintakyvyn edistämistä. Työvalmennus on työn, yhteisön ja valmentamisen avulla tapahtuvaa suunniteltua (sisällöt) tavoitteellista dokumentoitua arvioitua 49

50 Suunnitelmallista toimintaa Esimerkkinä työpajan valmennusjakson kuvaus Osaamisen kehittäminen Työtehtävät vahvistavat helppoja perustaitoja, Onnistumisen varmistamista Itsenäisen työskentelyn vaihe Työtehtävät sujuvat työsuunnitelmien, välineiden yms. avulla melko itsenäisesti Osaamisen tunnistamista Ammattitaidon kehittäminen Työtehtävät vahvistavat ammattitaitoja, Osaamisen varmistamista Harjoittelujakso Motivointitehtäviä, ryhmäyttämistehtäviä Sitoutumisen varmistamista Arvioinnit 5 kk loppuarviointi 4 kk 3 kk 2 kk 1-3 vko Alkuarviointi -> Valmennussuunnitelma

51 Työvalmennus Työvalmentaja on oman ammattialansa osaaja hänellä on ammatillinen koulutus, osaamista & kokemusta alalta Työvalmentaja valmentaa vaikeusasteiltaan erilaisten ammatillisten työtehtävien tekemisessä sekä työelämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen hankkimisessa Työvalmennus on päivittäistä tukea valmentautujalle Työvalmennus tarjoaa valmentautujalle vaihtoehtoisen tavan oppia ammattitaitoa mielekkäiden työtehtävien kautta 51

52 Ammatillisten taitojen valmennus Työvalmentajan rooliin kuuluu keskeisenä kyky arvioida sopivia ammatillisia taitoja ja niiden jakamista osataitoihin Aivotutkimuksissa (Hari, 2007, Iacoboni 2008) on todettu demonstraatioiden olevan tehokkaita oppimistilanteita. Katsoessaan toisen ihmisen suoritusta aktivoituvat myös oppijan vastaavat aivolohkot ja oppija samaistuu vahvasti tekijään. Nuorten työpajat, Woodoo-werstas,

53 Työpajalla tärkeitä työelämätaitoja Aikataulut & työajat, täsmällisyys, rytmi Työpajan sääntöjen noudattaminen Työilmapiiri / yhteistyötaidot & käytöstavat Ryhmätyöskentely / vastuu omasta osuudesta ryhmän työskentelyssä Työvälineiden ja koneiden käyttö & huolto Siisteys (työtila, oma toiminta) Itsenäinen työskentely / vastuu omista harjoitustöistä ja niiden dokumentoinnista Itsensä ilmaiseminen

54 Työelämätaitojen tiedostaminen Valmentajat voivat kertoa mitä työpajalla opitaan työn ja tekemisen lomassa ja keskustella esim. ajoissa työpajalle tulemisesta ja sen merkityksestä työhön sitoutumiseen Voidaan myös pyytää asiantuntijoita puhumaan asiasta esim. työelämän edustajat eri ammattialoilta Voidaan pelata - Omniassa (Espoon koulutuksenjärjestäjä, jolla on myös työpajatoimintaa) on kehitetty Työtaitohankkeessa kehitettyä Työtaitopeliä, jonka avulla opetellaan työelämän pelisääntöjä - SAK:n työelämäpeli Työelämätaitoja voi oppia käytännön työssä ns. tekemällä oppien tai pelien avulla toki käytössä voi olla myös työelämätaidosta julkaistut infopaketit 54

55 Työvalmennus ja ryhmä Työvalmennus tapahtuu yleensä ryhmässä ja ryhmätyöskentely vaatii ryhmätyötaitoja sekä työvalmentajalta että valmentautujalta Työvalmentaja on osa ryhmää ryhmänvetäjänä vastuussa ryhmästä tehtävänä selittää ryhmän perustehtävä ja tavoitteet työskentelylle -> säännöt, perehdytys, työturvallisuus, työelämän pelisäännöt yms. tehtävänä on edistää ryhmäytymistä -> turvallinen me- henki edesauttaa valmentautujia uskaltamaan kokeilla ja oppia uutta sekä ottamaan vastuuta ryhmän työilmapiiristä

56 Ryhmäytyminen Nuorten työpajat, Metalli-verstas, Susanna Mähönen 2016

57 Valmentaja tasavertaisena osallistujana Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Susanna Palo,

58 Yhteisöllisyys & osallisuus Yhteisöllisyys on kokemuksellinen asia: yhteisöllisyyttä on se, että kokee olevansa osallinen ja kokee voivansa vaikuttaa - kun kokee, että sinusta välitetään ja sinä välität Osallisuutta vahvistaa se, että valmentautujien ajatukset ja ehdotukset kuullaan ja otetaan vakavasti -> jokaisella on annettavaa yhteisölle Osallisuus voi tarkoittaa osallistumista työpajan toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon - valmentautujan omassa tahdissa Onnistuminen yhteisön toiminnassa kannustaa sekä oppimaan lisää että vastuuseen yhteisöstä Omnian Nuorten työpajat, Maria Gnosspellius,

59 Työpajan yksilövalmennus Työelämätaidot & Työyhteisöosaaminen Arjenhallinta Yksilövalmennus Sosiaalinen vahvistumien Yhteisö Työn tekninen osaaminen Työvalmennus + EOAT

60 Yksilövalmennus Työvalmennusta tukevaa toimintaa, jossa perehdytään valmentautujan elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti tarjotaan monialaista tukea arjen taitojen ja elämänhallinnan sekä toimintakyvyn parantamiseksi tuetaan tulevaisuuden suunnittelua Nuorten työpajat, Sininen Verstas Pirjo Pihkala/Virpi Siira,

61 Yksilövalmennus Yksilövalmennuksen määrä työpajajaksolla vaihtelee päivittäisestä kausittain tarjottavaan tukeen Yksilövalmennusta toteutetaan: Yksilötapaamisina (sovitusti, akuutisti) Ryhmävalmennuksena (vertaisryhmä, starttitoiminta) Monialainen tiimi ja verkostoyhteistyö - Palveluohjaus ja valmennussuunnitelmat 61

62 Yksilövalmentaja on kohtaamisen ammattilainen hyväksyvä asenne antaa mahdollisuuden luottamuksellisen suhteen syntymiselle > luottamuksen kautta saadaan tarvittavaa tietoa valmentautujasta pyrkii ymmärtämään valmentautujan tilannetta ja näkökulmaa valmentautujan kannalta Yksilövalmentajat ovat pääasiassa sosiaali-/terveys-/opetus- /nuorisoalan ammattilaisia 62

63 Valmennusmenetelmät Tavoitteena tukea onnistumista sekä elämänhallinnan että työvalmiuksien kehittymisessä ja tulevaisuuden suunnitelmien kirkastumisessa Valmentajien yksilölliset & toiminnalliset menetelmät, jotka auttavat erilaisten taitojen harjoittelussa, oppimisessa ja itsenäisessä työskentelyssä Onnistumisen kulttuuri tulee olla kaiken valmentamisen perusteena! Kuva: Minä nuori Suomessa 2017 Susanna Palo 63

64 Tekemällä oppimisesta palautetta Työtä ja tekemistä on oltava, jotta valmentautuja voi saada toiminnastaan palautetta Palautteen avulla onnistuminen tulee nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa oppimiseen! Valmentajan katse, kehut ja palkitseminen ovat välineitä, jolla onnistumista vahvistetaan ja tehdään todeksi. Onnistumisen kautta syntyy luottamus omiin taitoihin -> usko omiin selviytymismahdollisuuksiin elämässä vahvistuu Omnian työpajat Jani Laukkanen

65 Sijoittuminen työpajajakson jälkeen 65

66 Aikaa sosiaaliselle vahvistumiselle Ajatuksille on annettava aikaa Ihminen ei tiedä ennen kuin ajattelee itse Kuva: Virpi Siira, Sininen Verstas Bodil Jönsson, Ajatusvoimaa,

67 Kiitos! Lisätietoja: