Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. Verkkokoulutus Susanna Palo, Valtakunnallinen työpajayhdistys

Transkriptio

1 Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet Verkkokoulutus Susanna Palo, Valtakunnallinen työpajayhdistys

2 Koulutuksessa Mitä on työpajatoiminta? Mitä on työpajan valmennustyö? Mitkä ovat työpajan tavoitteet?

3 Työpajatoiminnan asemoituminen Työpajatoiminta asemoituu sosiaalisen työllistämisen toimialalle -> välityömarkkinoille Toimialan tavoitteena on ammattimaisesti ja monialaisessa yhteistyössä vahvistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden koulutusja työllistymismahdollisuuksia sekä työllistää heitä Työpajatoiminta täydentää jo olemassa olevia paikallisia palveluja

4 Työpajatoiminnan asemoituminen työllisyys-, sosiaali-, nuoriso- ja koulutuspolitiikkaan sosiaalitoimi TE-palvelut työllisyyspolitiikka sotepolitiikka KELA oppilaitokset nuorisopolitiikka koulutuspolitiikka etsivä nuorisotyö

5 Valmentautujien ensijainen tuen tarve työttömät kuntoutustarve, sairaus, periytyvä huono-osaisuus sairaat koulutuksen ulkopuolelle valikoituvat Nuoruus elämänvaiheena, yksilölliset tapahtumat ja tilanteet

6 Työpajatoiminta järjestäjät Hallintomuoto tpy:n jäsenorganisaatioissa Kunta 70, 2% Yhdistys 15,9% Säätiö 9,1% Yritys, oy 2,4% Muu 1% Ei tietoa 1,4 %

7 Työpajojen rahoitus Rahoitus koostuu useasta tahosta ylläpitäjän osuus (kunnassa hallintokunnittain budjetointi esim. nuorisotoimi) valtionavustus työpajatoimintaan valtionavustus etsivään nuorisotyöhön hankerahoitus (ESR, STEA eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus, säätiöt, rahastot) tuotot myytävistä tuotteista valmennuspalveluiden tuotto

8 Valtionavulla tuettu työpajatoiminta Manner-Suomessa vuonna

9 Työpajan valmennuspalveluihin ohjautuminen OHJAAVAT TAHOT TE-hallinto (TEtoimistot ja TYP) Oppilaitokset Kunta (sosiaali- tai mielenterveystoimi, etsivä nuorisotyö) Muut viranomaiset (Kela, Rise, Armeija..) Omaehtoisesti Muut palvelut TYÖPAJALLA valmennuksen tavoitteena on sekä valmentautujan elämäntilanteen kohentuminen että jatkopolulle siirtymisen tekeminen mahdolliseksi JATKOPOLKUT Koulutus Työelämä Tuettu työllistyminen Kuntoutuspalvelut Muu sijoittuminen Tulevaisuus tavoitteena!

10 Työpajalle valmennukseen Työttömiä nuoria ja aikuisia, joilta puuttuu ammatillinen koulutus ja/tai työkokemus Ammatinvaihtajia Työ- ja toimintakyvyiltään heikentyneitä työnhakijoita Päihde- ja mielenterveyskuntoutujia Pitkäaikaistyöttömiä Osatyökykyisiä tulevat voivat olla Työmarkkinoille integroitumiseen tukea tarvitsevia maahanmuuttajia

11 Työpaja Valmennus Yhteisö Työ Puutyöt Metallityöt Kädentaidot Tekstiilityöt Gatering Media Taide Teatteri Pesula Siivous Kierrätys Rakennus

12 Työpajojen valmennusyksiköt

13 Työ + Yhteisö + Valmennus Työpajalla työtä tehdään yhteisössä Työpajan perustehtävänä on valmentaminen TYÖ on VÄLINE valmennukseen ei päätavoite Kaks Kättä, työpaja Maria Gnosspellius, 2016

14 Työpajan toiminnan tavoite Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään tukemaan yksilön arjen asioiden hoitamista ja elämänhallintaa parantamaan yksilön valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön Työpajalla on mahdollisuus ajan kanssa mahdollistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevalle hyvät mahdollisuudet oman tulevaisuuden luomiseen yksilöllisten jatkopolkujen avulla

15 Työpajatoiminnan valmennus Työpajatoiminta on työvaltaista ja yhteisöllistä valmennusta, jolla tuetaan valmentautujan - yksilöllistä kasvua - sosiaalista vahvistumista - aktiivista osallisuutta - yleisiä työelämä- ja työtaitoja Valmentamisen menetelmiä voivat olla työvalmennus, yksilövalmennus ja ryhmävalmennus Eri valmennusmenetelmiä yhdistellään valmentautujan tarpeita vastaavalla tavalla Toimintaa voidaan muotoilla - päivän pituuden - viikoittaisten toimintapäivien määrän ja - toiminnan sisällön suhteen huomioiden valmentautujan jaksaminen

16 Työpajan työvalmennus Arjenhallinta Työelämätaidot & Työyhteisöosaaminen Sosiaalinen vahvistumien Työn ammatillinen osaaminen Työvalmennus Yhteisö + EOAT

17 Työvalmennus Työvalmentaja on oman ammattialansa osaaja ammatillinen koulutus, osaamista & kokemusta alalta Työvalmentaja valmentaa vaikeusasteiltaan erilaisten ammatillisten työtehtävien tekemisessä sekä työelämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen hankkimisessa Työvalmennus on päivittäistä tukea valmentautujille

18 Työvalmennus Työvalmennus perustuu tekemällä oppimiseen Toiminnallisesti lahjakkaita palvelee työpajan tapa opettaa käytännön työtehtäviä ja ammatillisia työtaitoja tekemällä oppimisen kautta Omnian työpajat, Jani Laukkanen 2016

19 Työvalmennus Työvalmennus tarjoaa valmentautujalle vaihtoehtoisen tavan oppia ammatillisia taitoja mielekkäiden työtehtävien kautta Valmentautuja kehittää taitojaan ja näkee osaamisensa ja omat edistysaskeleensa itsearvioinnin ja työvalmentajan palautteen avulla Omnian työpajat, Jani Laukkanen, 2016

20 Työpajan yksilövalmennus Työelämätaidot & Työyhteisöosaaminen Arjenhallinta Yksilövalmennus Sosiaalinen vahvistumien Yhteisö Työn tekninen osaaminen Työvalmennus + EOAT

21 Yksilövalmennus Työvalmennusta tukevaa toimintaa, jossa perehdytään valmentautujan elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti tarjotaan monialaista tukea arjen taitojen ja elämänhallinnan sekä toimintakyvyn parantamiseksi tuetaan tulevaisuuden suunnittelua Nuorten työpajat, Sininen Verstas Pirjo Pihkala/Virpi Siira, 2011

22 Yksilövalmennus Yksilövalmennuksen määrä työpajajaksolla vaihtelee päivittäisestä kausittain tarjottavaan tukeen Yksilövalmennusta toteutetaan: Yksilötapaamisina (sovitusti, akuutisti) Ryhmävalmennuksena (vertaisryhmät eri aiheista, starttitoiminta) Monialainen tiimi ja verkostoyhteistyö - Palveluohjaus ja valmennussuunnitelmat

23 Valmennuksen tavoite Tavoitteena tukea onnistumista sekä elämänhallinnan että työvalmiuksien kehittymisessä ja tulevaisuuden suunnitelmien kirkastumisessa Auttaa valmentautujaa tulemaan tietoiseksi omista ajatuksistaan, tunteistaan, voimavaroistaan, vahvuuksistaan ja unelmistaan Omnian työpajat, Maria Gnosspellius, 2016

24 Työpajan valmennuksen elementit Työelämätaidot & Työyhteisöosaaminen Arjenhallinta Yksilövalmennus Sosiaalinen vahvistuminen Yhteisö Työn ammatillinen osaaminen Työvalmennus + EOAT

25 Työpajalla tärkeitä työelämätaitoja Aikataulut & työajat, täsmällisyys, rytmi Työvälineiden ja koneiden käyttö & huolto Siisteys (työtila, oma toiminta) Työilmapiiri / yhteistyötaidot & käytöstavat Työpajan sääntöjen noudattaminen Itsenäinen työskentely / vastuu omista harjoitustöistä ja niiden dokumentoinnista Itsensä ilmaiseminen Ryhmätyöskentely / vastuu omasta osuudesta ryhmän työskentelyssä

26 Työyhteisötaidot työpajalla Työyhteisötaitojen vahvistaminen ja siihen liittyvien itsensä kehittämisen taitoihin tukeminen on sekä työ- että yksilövalmentajan työtä -> Valmentautujan oman jaksamisen tukemiseen voidaan vaikuttaa yksilövalmennuksella eli keskusteluilla Jaksamiseen voidaan vaikuttaa myös työvalmennuksella; työn sopiva aikatauluttaminen kuten tauot luovat mielekästä työelämän mallia Työtehtävät kannattaa pitää maltillisina, koska työpajan keskeisin työ on aina valmennus, ei työpajan tuotteet

27 Työpajan valmennusprosessi

28 PALVELUIHIN OHJAAMINEN Valmennusprosessi työpajalla Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R A P O R T O I N T I KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys

30 Valmennuksen havainnointia Havainnoinnin tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä valmentautujan toiminnasta Aistimusten havainnointia (näkö, kuulo, haju, tunto ) Ihmisten havainnointi kohdistuu toimintaan ja käyttäytymiseen Kuka teki, mitä, milloin yms. kysymyksiin vastaaminen eli konkreettisten tapahtumien havainnointia Ei tulkintaa eli oman mielen sisäistä puhetta Hyppäys havainnoista tulkintoihin tapahtuu usein huomaamatta. Omat ennakkoluulot vaikuttavat tiedostamatta. Voi olla vaikea saada kiinni havainnoista, kun mieli on jo tehnyt tilanteesta tulkinnan

31 Valmentajan kyky havainnoida Havainnointi on jokaisen oma ajattelutapahtuma subjetiivisuus havainnoissa! Havaintoihin vaikuttaa oma elämänkokemus, mieliala, vireystila ja keskittyminen On hyvä, että useampi ihminen havainnoi valmentautujaa subjektiivisuus vähenee monien näkemysten kautta Ajattelua pitäisi saada hidastettua niin että havaintojen tekeminen erottuu omana vaiheenaan

32 Havaintojen tekemisen vaikeus Sen huomaaminen mikä on ilmeistä Tulee havainnoida valmentautujan arkea ja arjessa näkyvät kehittymisen askeleet Havaintojen dokumentointi on prosessi: Muutosten huomioiminen ja dokumentoinnin pitäminen ajan tasalla -> pienetkin edistysaskeleet kannattaa kirjata, jotta valmentautujan edistyminen tai muutokset tulevat näkyviin Havaintojen kirjaamisessa säilytettävä ammatillisuus -> kohtelias kielenkäyttö Valmentautujalla on oikeus nähdä hänestä kirjoitetut dokumentoinnit

33 Havaintojen dokumentointi arvioinnin edellytys Dokumentointi turvaa havainnon Havaintojen dokumentointi valmennuksen sanallistaminen tulee olla sovittuna työpajalla Onko dokumentointi suunnitelmallista vai satunnaista? Mielletään usein perustehtävästä irralliseksi ja aikaa vieväksi toiminnoksi Parasta, jos työpajalla on - Yhteinen dokumentoinnin väline ja toimintamalli - Työmaapäiväkirjat, portfoliot, muu tapa

34 Huomioita henkilötietolakiin viitaten Arkaluonteisten (mm. terveydentila, sosiaalihuollon tarve ja sosiaalietuudet) tietojen käsittely (mm. kerääminen, luovuttaminen sivulliselle) edellyttää rekisteröidyn yksiselitteisesti antamaa suostumusta, alaikäiseltä vanhempien tai huoltajan suostumusta Henkilötietoja ei saa luovuttaa eikä näyttää ulkopuolisille - ei edes työtovereille, jotka eivät liity oleellisesti asian hoitamiseen! Sähköisiin asiakirjoihin pääsyn tulee olla salasanojen takana Henkilötietoja sisältävät paperiset asiakirjat tulee säilyttää lukitussa kaapissa. Asiakirjojen arkistointiin vaikuttaa eripituiset arkistointiajat Tarpeettomaksi tulevia paperisia asiakirjoja ei saa laittaa roskiin vaan ne on tuhottava välittömästi (silppuri/ palvelut asiakirjatuhoamiseen). Nuorisolaki edellyttää, että heti kun dokumentteja ei enää tarvita tai viimeistään 4 vuoden jälkeen dokumentit tulee hävittää Tietosuojalaki vaikuttaa henkilötietolain lisäksi: Vaitiolovelvollisuus jatkuu, vaikka valmennussuhde tai valmentajan oma työsuhde päättyisi Uusi EU:n yleinen tietosuojaasetus astuu voimaan

36 Arviointi valmennuksen eri tasoilla Kuntouttavat palvelut Lähellä työelämää Yhteisö Yhteisö Valmennus Työ Valmennus Työ Toimintakyky suhteessa työelämän perusvaatimukseen Työkyky ja ammatinhallinta suhteessa työelämän perusvaatimukseen

37 Toimintakyky ja sen arviointi Toimintakyvyn käsite liittyy laajasti ihmisen hyvinvointiin Toimintakykyisyys henkilö selviytyy itselle merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää Toimintakyky jaetaan fyysinen toimintakyky päivittäiset perustoiminnot, arkiset askareet, työtaidot kognitiivinen toimintakyky muisti, oppiminen, keskittyminen, ongelmanratkaisut, kielellinen toiminta psyykkinen toimintakyky elämänhallinta, tyytyväisyys, hyvinvointi, mielenterveys sosiaalinen toimintakyky vuorovaikutustaidot sosiaalisissa tilanteissa

38 Työkyky ja sen arviointi Ammatilliset perustaidot - työprosessien hallinta - työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta / elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta - Ammatillisen ydinosaamisen hallinta ja osaamisen täydentäminen Persoonalliset kyvyt - henkilökohtaiset ominaisuudet, joita työssä tarvitaan mm. palvelualttius, joustavuus, vastuullisuus, työmoraali ja etiikka, motivaatio ja työssä jaksaminen - vahvuudet & lahjakkuus Työelämän pelisäännöt - työyhteisöosaaminen

39 Valmentautujan itsearviointi Itsearvioinnissa valmentautuja tekee näkyväksi - oman osaamisensa, oppimisensa kehityskaaren sekä - onnistumisen eli tavoitteiden saavuttamisen työpajalla Itsearviointia voi olla oppimispäiväkirja tai kuvallinen portfolio, jossa tulee esille valmentautujan henkilökohtainen osaaminen ja asiantuntijuus Itsearviointia voidaan käyttää työpajajaksolla osana valmentautujan toimintakyvyn että työkyvyn arviointia Portfoliota voidaan osaamisen tunnistamisen lisäksi käyttää työhakemuksessa liitteenä Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Susanna Palo,

40 Minä valmentajana ohjaan, tuen & neuvon Kärsivällisyys ei kiirehditä liikaa annetaan valmentautujan löytää halu sitoutua toimintaan ja motivaatio edistymiselle omassa tahdissaan Annetaan aikaa / siedetään hiljaisuutta Tunneäly ja empatia Valmentajan kyky asettua valmentautujan asemaan ja ymmärtää asiat hänen kannaltaan sekä toimia valmentautujan hyväksi Luodaan positiivisia odotuksia -> virittelyä Tästä työpajajaksosta tulee teille loistava työkokemus tai Tulette saamaan paljon uusia taitoja Huomataan hyvä Kiitos! Osaatte toimia hienosti! Annetaan palautetta Hyvin tehty! Onnistunut työ

41 Päätöksentekoon rohkaisu Unelmointiin ohjaaminen ja kannustaminen: Mahdollisuuksien esittely ja pohdinta (vierailut, keskustelut) Vahvuuksien ja voimavarojen tarkastelu eri menetelmillä Unelmien luominen Tavoiteltavan unelman pilkkominen pieniin tavoiteaskeliin Tavoitteena itseensä ja omiin valintoihinsa luottava ihminen Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Susanna Palo, 2016

42 Työpajojen sijoittumistiedot

43 Työpajalla olleiden valmentautujien sijoittuminen työpajajakson jälkeen v kaikki valmentautujat n =11869 Lähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely