Työpajatoiminnan ABC NUORI Tampere. Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys

Transkriptio

1 Työpajatoiminnan ABC NUORI Tampere Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys

2 Taustaa Työkokemukseni Koulutukseni Helsingin kaupunki: Nuorisoasiainkeskus kädentaidot, ohjaaja ja tiedotustiimin kouluttaja Nuorisoasiainkeskus -> Kaupunginkanslia -> Opetusvirasto Sininen Verstas, nuorten työpaja kouluttaja, projektityöntekijä, projektikoordinaattori vastaava kouluttaja ja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry: Tekemällä oppii hankkeen projektityöntekijä Kouluttaja alkaen FM (taidekasvatus, erityispedagogiikka, psykologia) Askartelunohjaaja, Tekstiilisuunnittelun täydennyskoulutus Visuaalisen alan pedagogiset pätevyydet Psykoterapian perusteet koulutus

3 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

4 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten v perustama järjestö, jonka tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä edistämällä työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen kehitystä Suomessa vahvistaa toiminnallaan sekä työpajojen toimintaedellytyksiä että työpaja-ammattilaisten osaamista Perusrahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö Yhdistys on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämistä nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksista

5 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen palvelut: Jäsenpalvelut: Alueellinen toiminta, tapahtumat ja Koulutukset Tieto ja vaikuttaminen: Vaikuttaminen, Tilastot ja muu tiedontuottaminen, Laatutyö: Sosiaalisen vahvistumisen mittari (Sovari) ja Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointi malli (STL) Tukipalvelut: Hallinto ja viestintä nettisivut Facebook Twitter ja sekä 7 työntekijää Toiminnanjohtaja (vs) Anna Kapanen Strategisesta suunnittelusta vastaa 10-henkinen hallitus, jäsenet demokraattisesti valittuja työpaja-ammattilaisia puheenjohtaja Anneli Kiljunen Toiminta valtakunnallista 243 jäsenorganisaatiota

6 Työpajatoiminnan asemoituminen palvelurakenteessa

7 Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite tavoitteena on ammattimaisesti ja monialaisessa yhteistyössä vahvistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia ja työllistää heitä tarjoaa laadukkaita, peruspalveluihin kuuluvia ja niitä täydentäviä - työllistymis- ja koulutuspalveluja, - kuntoutus- ja ohjauspalveluja sekä - työ- ja toimintapaikkoja, jotka tukevat siirtymiä koulutukseen ja työsuhteisiin Sosiaalisen työllistämisen toimialan työtä tehdään erilaisissa yksiköissä. Toimijoilla ei ole yhtenäistä toimintamallia, vaan palvelut rakentuvat paikallisten tarpeiden ja käytäntöjen pohjalta

8 Työpajatoiminnan asemoituminen työllisyys-, sosiaali-, nuoriso- ja koulutuspolitiikkaan 8

9 Työpajatoiminnan liitoskohtia Työpajatoiminta asemoituu sosiaalisen työllistämisen toimialalle, välityömarkkinoille palvelujärjestelmän väleihin, sektorien reuna-alueille ja niiden välisille rajapinnoille Nykyaikainen työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palveluiden ja nuorisotyön sekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon OKM Työpajatoiminta täydentää jo olemassa olevia palveluja

10 Työpajatoiminnan järjestäjät Hallintomuoto tpy:n jäsenorganisaatioissa Kunta 60% Yhdistys26% Säätiö 11% Muu (esim. osakeyhtiö) 3%

11 Työpajojen rahoitus Rahoitus koostuu useasta tahosta ylläpitäjän osuus (kunnassa hallintokunnittain budjetointi esim. nuorisotoimi, sivistystoimi) valtionavustus työpajatoimintaan

12 Työpajatoiminnan kattavuus Valtionavulla tuettu työpajatoiminta Manner-Suomessa vuonna

13 Työpajojen rahoitus Rahoitus koostuu useasta tahosta ylläpitäjän osuus (kunnassa hallintokunnittain budjetointi esim. nuorisotoimi, sivistystoimi) valtionavustus työpajatoimintaan valtionavustus etsivään nuorisotyöhön hankerahoitus (ESR, STEA eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus, säätiöt, rahastot) tuotot myytävistä tuotteista valmennuspalveluiden tuotto

14 Tilastotietoa työpajan rahoituksesta

15 Työpajatoiminnan perusteet ja käsitteet

16 Työpaja Valmennus Yhteisö Työ Puutyöt Metallityöt Kädentaidot Tekstiilityöt Gatering Media Taide Teatteri Pesula Siivous Kierrätys Rakennus

17 Työ + Yhteisö + Valmennus Työpajan yhteisössä tehdään työtä tavoitteellisen valmennuksen menetelmin Työpajan perustehtävänä on valmentaminen TYÖ on VÄLINE valmennukseen ei päätavoite

18 Työ + Yhteisö + Valmennus Kaks Kättä, Maria Gnosspellius, 2016 Omnian työpajat, Jani Leinonen,

19 Työ+ Yhteisö + Valmennus Omnian työpaja Maria Gnosspellius,

20 Työ+ Yhteisö + Valmennus Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Virpi Siira, 2016

21 Valmentautujat ovat tekijöitä Työn ja valmennuksen avulla valmentautujien osaamista vahvistetaan Yhteisön avulla vahvistetaan osallisuutta työpajan toiminnassa Mennään valmennus edellä: Tavoitteena aina, että valmentautujat tekevät itse vaikka hitaasti ja monta kertaa kuin että valmentaja tekee Joensuun Nuorisoverstas, Maria Gnosspellius,

22 Työpajojen asiakkaat Valmentautujat & Ohjautuminen työpajalle

23 Valmentautujat Työttömiä nuoria ja aikuisia, joilta puuttuu ammatillinen koulutus ja/tai työkokemus Ammatinvaihtajia Työ- ja toimintakyvyiltään heikentyneitä työnhakijoita Päihde- ja mielenterveyskuntoutujia Pitkäaikaistyöttömiä Osatyökykyisiä Työmarkkinoille integroitumiseen tukea tarvitsevia maahanmuuttajia

24 Valmentautujat Valmentautujat ja valmentajat Henkilöstö (htv) Työntekijät (htv) Kaikki valmentautujat Nuoret (alle 29) valmentautujat Alle 25 vuotiaat valmentautujat Aikuiset valmentautujat

25 Työpajoille ohjautuminen Keskeiset valmennuspalveluja tilaavat/ ohjaavat tahot TE-hallinto (TE-toimistot ja TYP eli työvoimanpalvelukeskukset (37%) Oppilaitokset (9,3%) Kunta (27,1%) Sosiaali- ja terveystoimi (15,8%) Mielenterveyspalvelut (2,2%), Etsivä nuorisotyö (9,1%) Muut viranomaiset (1,6%) Kriminaalihuolto (0,6%), Kela (0,8%), Vakuutusyhtiö (0,1%), Armeija (0,1%) Omaehtoisesti (11,4%) Muut palvelut (6,6%) Työpajan tuottamat valmennuspalvelut Työkokeilu, palkkatukityö, työhönvalmennus, työvoimapoliittisessa koulutuksessa Tutkinnon osan suorittaminen (näyttö tai TOP-jakso), oppisopimuskoulutus, TET, JOPO, pajakoulu Kuntouttavassa työtoiminnassa (Kuty) Palveluohjaus Yhdyskuntapalvelu Työkyvyn arviointi tai työkokeilu Palveluohjaus Nuorten kesätyöt, siviilipalvelus

26 Työpajatoiminnan valmennuksen tasot

27 Valmennuksen tasot ja tavoitteet Työhönvalmennusta SEINÄTÖN VALMENNUS NIVELVAIHEEN TUKI koulutukseen ja työmarkkinoille siirryttäessä Työvalmennusta ja yksilövalmennusta TYÖELÄMÄÄN VALMENNUS TYÖTAITOJEN, työelämä- ja -yhteisö + koulutusvalm. kehittäminen Yksilövalmennusta ja työvalmennusta KUNTOUTTAVA VALMENNUS TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN kartoittaminen Yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta STARTTIVALMENNUS TOIMINTAKYVYN KARTOITTAMINEN ja asteittainen kuntoutuminen Yksilövalmennusta ETSIVÄ NUORISOTYÖ 27 Palveluohjaus auttaviin tahoihin ja jatkopolkuihin

28 Valmennuksen tasot ja sopimukset Työhönvalmennusta SEINÄTÖN VALMENNUS Palkkatuki, oppisopimus tai työhönvalmennus Työvalmennusta ja yksilövalmennusta TYÖELÄMÄÄN VALMENNUS Työkokeilu, palkkatuki, mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Yksilövalmennusta ja työvalmennusta KUNTOUTTAVA VALMENNUS Kuntouttava työtoiminta, oppilaitoskohtaiset sopimukset Yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta STARTTIVALMENNUS Kuntouttava työtoiminta, kuntakohtaiset sos.toimen sopimukset ETSIVÄ NUORISOTYÖ 28 Ilman sopimusta palveluohjausta ja tukea alle 29 v. nuorille

29 Valmennuksen tasot Työ- ja työhönvalmennus Yksilö- ja ryhmävalmennus Työhönvalmennusta SEINÄTÖN VALMENNUS Palkkatuki, oppisopimus tai työhönvalmennus Työvalmennusta ja yksilövalmennusta TYÖELÄMÄÄN VALMENNUS Työkokeilu, palkkatuki, mielenterveyskunt. Yksilövalmennusta ja työvalmennusta KUNTOUTTAVA VALMENNUS Kuntouttava työtoiminta, oppilaskoht. sop. Yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta STARTTIVALMENNUS Kuntouttava työtoiminta, kuntakoht. sop. Opiskelu- ja työelämävalmiuksien tukeminen Arjen asioiden ja elämänhallinnan tukeminen ETSIVÄ NUORISOTYÖ 29 Palveluohjausta ilman sopimuksia

30 Valmennuksen tasot Etsivä nuorisotyö on yksilöllistä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa kokonaisvaltaista palveluohjausta alle 29v. nuorille. Toimivan vuorovaikutuksen ja kohtaamisen kautta pyritään löytämään nuorelle sopivia vaihtoehtoja jatkopolkuihin joko koulutukseen, työelämään tai muihin palveluihin. Starttivalmennus on arjenhallinnan vahvistamiseen keskittyvää matalimman kynnyksen toimintaa. Starttivalmennus voi olla sekä yksilövalmennusta että ryhmävalmennusta ja se sisältää toiminnallisia esim. luovia menetelmiä itsetuntemuksen kehittämiseen ja pienimuotoisia työtehtäviä toimintakyvyn parantamiseen. Keskeistä verkostomainen työote eli tehdään tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa nuoren hyvinvoinnin lisäämiseksi (esim. sosiaalityö, päihdetyö, asumisen toimijat, kolmas sektori esim. Marttaliitto)

31 Kuntouttava valmennus on yksilövalmennusta, kun arjen & elämänhallintataidot vaativat kehittämistä sekä ryhmävalmennusta, josta vähitellen voidaan siirtyä työvalmennukseen, opiskelu- tai työelämään. Työelämään valmennus on ennen kaikkea työvalmennusta, jossa työtaidot, työelämätaidot ja työyhteisötaidot yms. paranevat ja siirtyminen koulutukseen tai työhön onnistuu työpajan jälkeen. Työvalmennuksen tukena on yksilövalmennus. Työhönvalmennus on tukea työelämään siirtyville tai työelämässä mukana oleville, jotta työssäolo sujuisi hyvin ja itsenäisyys työn hallitsemiseksi paranisi ja olisi mahdollista vähitellen irtaantua valmennuksesta

32 Työpajan valmennuksen elementit

33 Työpajan työvalmennus Arjenhallinta Työelämätaidot & Työyhteisöosaaminen Sosiaalinen vahvistumien Työn ammatillinen osaaminen Työvalmennus Yhteisö + EOAT

34 Työvalmennus Työvalmentaja on oman ammattialansa osaaja ammatillinen koulutus, osaamista & kokemusta alalta Työvalmentaja valmentaa vaikeusasteiltaan erilaisten ammatillisten työtehtävien tekemisessä sekä työelämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen hankkimisessa Työvalmennus on päivittäistä tukea valmentautujille

35 Työvalmennus Työvalmennus perustuu tekemällä oppimiseen Toiminnallisesti lahjakkaita palvelee työpajan tapa opettaa käytännön työtehtäviä ja ammatillisia työtaitoja tekemällä oppimisen kautta Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Maria Gnosspellius,

36 Demonstraation voima Aivotutkimuksissa (Hari, 2007, Iacoboni 2008) on todettu demonstraatioiden olevan tehokkaita oppimistilanteita Katsoessaan toisen ihmisen suoritusta aktivoituvat myös oppijan vastaavat aivolohkot ja oppija samaistuu vahvasti tekijään. Nuorten työpajat, Woodoo-werstas,

37 Työvalmennus tarjoaa valmentautujalle vaihtoehtoisen tavan oppia ammattitaitoa mielekkäiden työtehtävien kautta Valmentautuja kehittää taitojaan ja kykenee näkemään osaamisensa ja omat edistysaskeleensa työvalmentajan palautteen avulla Omnian työpajat, Jani Laukkanen,

38 Elinikäisen oppimisen avaintaidot elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja toimintakyky aloitekyky ja yrittäjyys kestävä kehitys estetiikka viestintä- ja mediaosaaminen matematiikka ja luonnontieteet teknologia ja tietotekniikka aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit

39 Työvalmennus ja ryhmä Työvalmennus tapahtuu yleensä ryhmässä ja ryhmätyöskentely vaatii ryhmätyötaitoja sekä työvalmentajalta että valmentautujalta Työvalmentaja on osa ryhmää ryhmänvetäjänä vastuussa ryhmästä tehtävänä selittää ryhmän perustehtävä ja tavoitteet työskentelylle -> säännöt, perehdytys, työturvallisuus, työelämän pelisäännöt yms. tehtävänä on edistää ryhmäytymistä -> turvallinen me- henki edesauttaa valmentautujia uskaltamaan kokeilla ja oppia uutta sekä ottamaan vastuuta ryhmän työilmapiiristä

40 Nuorten työpajat, Metalli-verstas, Ryhmäytyminen

41 Valmentaja tasavertaisena osallistujana Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Susanna Palo, 2015

42 Työpajan yksilövalmennus Työelämätaidot & Työyhteisöosaaminen Arjenhallinta Yksilövalmennus Sosiaalinen vahvistumien Yhteisö Työn tekninen osaaminen Työvalmennus + EOAT

43 Yksilövalmennus Työvalmennusta tukevaa toimintaa perehdytään valmentautujan elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti tarjotaan monialaista tukea arjen taitojen ja elämänhallinnan sekä toimintakyvyn parantamiseksi tuetaan tulevaisuuden suunnittelua Nuorten työpajat Sininen Verstas Pirjo Pihkala/Virpi Siira,

44 Yksilövalmennus Yksilövalmennuksen määrä työpajajaksolla vaihtelee päivittäisestä kausittain tarjottavaan tukeen Yksilövalmennusta toteutetaan: Yksilötapaamisina sovitusti - akuutisti Ryhmävalmennuksena (vertaisryhmät, starttitoiminta) Monialainen tiimi ja verkostoyhteistyö Palveluohjaus ja valmennussuunnitelmat syntyvät yhteistyössä

45 Yksilövalmentaja on kohtaamisen ammattilainen hyväksyvä asenne antaa mahdollisuuden luottamuksellisen suhteen syntymiselle > luottamuksen kautta saadaan tarvittavaa tietoa valmentautujasta pyrkii ymmärtämään valmentautujan tilannetta ja näkökulmaa valmentautujan kannalta Yksilövalmentajat ovat pääasiassa sosiaali-/terveys-/opetus- /nuorisoalan ammattilaisia Yhteisöpedagogeja, sosionomeja, toimintaterapeutteja

46 Valmennusmenetelmät Valmentajan yksilölliset & toiminnalliset menetelmät, jotka auttavat erilaisten tehtävien harjoittelussa, oppimisessa ja itsenäisessä työskentelyssä Tavoitteena tukea onnistumista sekä elämänhallinnan että työvalmiuksien kehittymisessä ja tulevaisuuden suunnitelmien kirkastumisessa Onnistumisen kulttuuri tulee olla kaiken valmentamisen perusteena!

47 Valmennusmenetelmien tavoite Auttaa valmentautujaa tulemaan tietoiseksi omista ajatuksistaan, tunteistaan, voimavaroistaan, vahvuuksistaan ja unelmistaan Tavoitteena on myös omien ajatusten ja näkemysten jakaminen muiden kanssa eli vuorovaikutustaitojen kehittäminen Omnian työpajat, Maria Gnosspellius, 2016

48 Valmennusmenetelmien tavoite Tavoitteena auttaa mahdollisuuksien mukaan valmentautujaa kukoistamaan omien mahdollisuuksiensa mukaisesti Kukoistamisen elementit - Emotionaalinen hyvinvointi (myönteiset tunteet, resilienssi negatiivisia tunteita kohdatessa, tyytyväisyys monella elämän osa-alueella) - Sosiaalinen hyvinvointi (myönteiset ihmissuhteet, sosiaaliset ryhmät, arvostus ryhmässä ja muiden ihmisten arvostaminen) - Psykologinen hyvinvointi (itsensä hyväksyminen ja omien vahvuuksien tunteminen, uskallus haasteisiin ja oman potentiaalin tavoitteluun elämän merkityksellisyys omien arvojen mukaan)

49 Työpajan valmennuksen elementit Työelämätaidot & Työyhteisöosaaminen Arjenhallinta Yksilövalmennus Sosiaalinen vahvistuminen Yhteisö Työn ammatillinen osaaminen Työvalmennus + EOAT

50 Työpajalla tärkeitä työelämätaitoja Aikataulut & työajat, täsmällisyys, rytmi Siisteys (työtila, oma toiminta) Työvälineiden ja koneiden käyttö & huolto Työilmapiiri / yhteistyötaidot & käytöstavat Työpajan sääntöjen noudattaminen Itsenäinen työskentely / vastuu omista harjoitustöistä ja niiden dokumentoinnista Itsensä ilmaiseminen Ryhmätyöskentely / vastuu omasta osuudesta ryhmän työskentelyssä

51 Työelämätaitojen harjoittelu Valmentajat keskustelevat työelämätaidoista esim. ajoissa työpajalle tulemisesta ja sen merkityksestä työhön sitoutumiseen Voidaan myös pyytää asiantuntijoita puhumaan asiasta esim. työelämän edustajat eri ammattialoilta Voidaan pelata - Omniassa (Espoon koulutuksenjärjestäjä, jolla on myös työpajatoimintaa) on kehitetty Työtaito-hankkeessa Työtaitopeliä, jonka avulla opetellaan työelämän pelisääntöjä nuorten kanssa - SAK:n työelämäpeli Työelämätaitojen oppimisessa voi olla käytössä myös työelämätaidosta julkaistut infopaketit

52 Työyhteisötaidot = TYÖ + YHTEISÖ + TAIDOT TYÖ yhteisötaidot liittyvät työhön. Näitä taitoja tarvitsemme, tehdäksemme työmme hyvin ja voidaksemme työssä hyvin. Työ YHTEISÖ taidot liittyvät työyhteisöön, hyvään olemiseen ja tulokselliseen tekemiseen yhdessä muiden kanssa. Ne ovat vaikuttamisen ja vaikutetuksi tulemisen taitoja. Yhteistyön taitoja. Työ yhteisö TAIDOT ovat myös itsensä johtamisen taitoja, joita myös tarvitsemme toimiessamme yhdessä muiden kanssa

53 Työyhteisötaitojen kehittäminen Työyhteisötaitojen ja itsensä kehittämisen taitojen vahvistaminen on sekä työ- että yksilövalmentajan työtä -> Valmentautujan oman jaksamisen tukemiseen voidaan vaikuttaa yksilövalmennuksella eli keskusteluilla Jaksamiseen voidaan vaikuttaa myös työvalmennuksella; työn sopiva aikatauluttaminen kuten tauot luovat mielekästä työelämän mallia. Työtehtävät ovat maltillisia, koska työpajan keskeisin työ on valmennus, ei tuotteet

54 Työpajan valmennusprosessi

55 PALVELUIHIN OHJAAMINEN Valmennusprosessi työpajalla Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R A KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta P O R T O I N T I KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys

56 PALVELUIHIN OHJAAMINEN Valmennusprosessi työpajalla Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R A KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta P O R T O I N T I KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys

57 Arviointi valmennuksen eri tasoilla Lähellä työelämää Kuntouttavat palvelut Yhteisö Yhteisö Valmennus Valmennus Työ Työkyky ja ammatinhallinta suhteessa työelämän perusvaatimukseen Työ Toimintakyky suhteessa työelämän perusvaatimukseen

58 Toimintakyky ja sen arviointi Toimintakyvyn käsite liittyy laajasti ihmisen hyvinvointiin Toimintakykyisyys henkilö selviytyy itselle merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää Toimintakyky jaetaan fyysinen toimintakyky päivittäiset perustoiminnot, arkiset askareet, työtaidot kognitiivinen toimintakyky muisti, oppiminen, keskittyminen, ongelmanratkaisut, kielellinen toiminta psyykkinen toimintakyky elämänhallinta, tyytyväisyys, hyvinvointi, mielenterveys sosiaalinen toimintakyky vuorovaikutustaidot sosiaalisissa tilanteissa

59 Työkyky ja sen arviointi Ammatilliset perustaidot työprosessien hallinta työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta / elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta Ammatillisen ydinosaamisen hallinta ja osaamisen täydentäminen Persoonalliset kyvyt henkilökohtaiset ominaisuudet, joita työssä tarvitaan mm. palvelualttius, joustavuus, vastuullisuus, työmoraali ja etiikka, motivaatio ja työssä jaksaminen vahvuudet & lahjakkuus Työelämän pelisäännöt työyhteisöosaaminen

60 Valmentautujan itsearviointi Valmentautujan tulee dokumentoida omaa tekemistään, koska sitä kautta hänelle tulee oppiminen, onnistuminen ja osaaminen näkyväksi sekä vahvistuu itsetuntemus Itsearviointi voi tapahtua esim. portfoliotyöskentelyn /työnäytekansion, oppimispäiväkirjan tms. avulla Portfolio voi olla sähköinen tai paperiversio Portfoliotyöskentelyn tulee olla alusta lähtien valmennettua ja siihen on hyvä liittää portfolion sanallista arviointia, esittelyä, ja käyttöharjoituksia esim. työnhakutilanteiden simulointia Luova oppimisympäristö Sinisellä Verstaalla, Susanna Palo

61 Osaamisen tunnistaminen

62 PALVELUIHIN OHJAAMINEN Työpajalle ohjautuminen, tilannekartoitus OHJAUTUMINEN muihin palveluihin, tilannekartoitus R A KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan valmennuspalveluihin osallistumisesta P O R T O I N T I KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut ARVIOINTI Suullisen ja kirjallisen palautteen anto Osaamistodistus Tavoitteiden mukainen VALMENNUS Havaintojen dokumentointi KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA - SIJOITTUMINEN Oppimisympäristön tunnistaminen, Ammattitaitovaatimukset, Valmennusosaaminen Osaamisen tunnistaminen ja sanottaminen SEURANTA Koulutus, Työmarkkinat, Tuettu työllistyminen, Itsensä työllistäminen, Muu sijoittuminen, Työttömyys

63 Osaamisen tunnistaminen Työvaltaisessa ympäristössä kertyvän osaamisen tunnistamisesta hyötyvät nuoret, pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset sekä maahanmuuttajat, jotka tarvitsevat tukea työmarkkinoille integroitumiseen Työpajojen toteuttama osaamisen tunnistaminen käsittää: työvaltaisen oppimisympäristön ja sen tarjoamien mahdollisuuksien tunnistamisen yksittäisen valmentautujan osaamisen kasvun tunnistamisen ja sen dokumentoinnin sekä

64 Osaamisen tunnistaminen työpajalla Osaamisen tunnistamisen tarvittavat materiaalit kannattaa tehdä yhteistyössä paikallisen koulutuksenjärjestäjän kanssa Yhteistyössä voidaan tarkastella millainen on työpajan oppimisympäristö ja mitä osaamista siellä on mahdollista kerryttää suhteessa ammatillisten tutkintojen vaatimuksiin -> oppimisympäristö raportin tekeminen

65 Oppimisympäristöraportti Oppimisympäristöraporttiin kuvataan työpajan: Ammattialat, joissa osaamisperusteisuus on työelämälähtöistä Esim. työpajan puutyöryhmän valmennuksen sisältöjen vertailu Puutyön perustutkinnon tavoitteisiin (OPS) Ammattialojen rinnalle tulee työpajan valmennuksen kuvaus: - tilat - työvälineet - työmenetelmät eli työ- ja yksilövalmennus Sallan työpaja, Anne Välimaa, 2016

66 Osaamistodistus Osaamistodistus voidaan myöntää valmentautujalle työpajajakson aikana kertyneestä osaamisesta oppimisympäristöraportin mukaisesti Mikäli valmentautuja hakeutuu opiskelemaan, niin koulutuksenjärjestäjä voi hyväksyä osaamistodistuksessa esitetyn osaamisen eli tapahtuu osaamisen tunnustaminen Toinen mahdollisuus on, että osaamista vaaditaan vielä näyttö, jonka perusteella osaaminen tunnustetaan

67 Työpajan onnistumisen edellytys monialainen verkostotyö

68 Suomen valtio Kunnan päättäjät Rahoittajat Tuotteiden ostajaasiakkaat Kokeilu- ja kehittämishankkeet Kuntoutuksen yhteistyöryhmä Monialainen yhteistyöryhmä Oppilaitokset Koulutuspalvelujen tuottajat TE-palvelut Työllisyyshankkeet Valmentautujan sosiaalinen verkosto Työkeskukset Vakuutusyhtiöt Kuntoutuslaitokset Seurakunta Yhdistykset ja järjestöt Nuorisokodit Asumispalvelut Kunnan vapaa-aikatoimi sivistystoimi tekninen toimi sosiaalitoimi nuorisotoimi liikuntatoimi kulttuuritoimi työllisyyspalvelut terveyspalvelut Työpaja verkostossa Velkaneuvonta Mielenterveys palvelut Päihdepalvelut Etsivä nuorisotyö Kansaneläkelaitos Verotoimisto Rikosseuraamuslaitos Siviilipalveluskeskus Puolustusvoimat Poliisi Työvoiman vuokrausfirmat Yritykset/ työnantajat Työpankit

69 Työpajan rooli monialaisessa verkostoyhteistyössä Työpajan on tunnettava paikkakuntansa verkostot ja palvelut -> sekä välitettävä tietoa verkoston jäsenille työpajatoiminnasta Mahdollisuuksien mukaan osallistuminen verkoston toimintaan työpajatoiminnan asiantuntijana Yhteistyö verkoston kanssa auttaa Valmentautujien ohjautumisessa työpajalle Valmentautujan tarvitsemien lisäpalvelujen saamiseen työpajajakson aikana Valmentautujan jatkopolkujen suunnittelussa ja niiden mahdollistamisessa

70 Työpajojen sijoittumistiedot

71 Sijoittuminen, vaikuttavuuden mittari Positiivien sijoittuminen työpajajakson jälkeen Koulutus Työ Armeija Äitiysloma (vanhempainvapaa) Eläkkeelle Muuhun ohjattuun toimintaan Sijoittumisesta kertomiseen on erittäin tärkeää asiakastiedon kerääminen ja tallentaminen

72 Työpajojen sijoittumistiedot 2015 kaikki valmentautujat

73 Nuorten sijoittumistiedot

74 Laadullisen vaikuttavuuden mittarit Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari Sovari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuuden mittari - TPY:n kehittämä OKM:n rahoituksella - Sovarin käyttäminen on maksutonta Sovari tuottaa vaikuttavuustietoa valtakunnallisesti ja yksikkökohtaisesti 1. Kuinka hyvin työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä toteutuvat sosiaalisen vahvistamisen periaatteet? 2. Millaisia sosiaalisesti vahvistavia vaikutuksia työpajatoiminnalla ja etsivällä nuorisotyöllä on asiakkaisiin? Sovari perustuu kaikenikäisille valmentautujille työpajalla sekä nuorille etsivässä nuorisotyössä suunnattuihin nettikyselyihin -> tulokset tulevat kerran vuodessa

75 Sosiaalisen vahvistumisen mittari (Sovari) työpajatoimintaan 1. Työpajatoiminnan arviointi Työtehtävät ja toiminta Yhteisöllisyys ja osallisuus Työ- ja yksilövalmennus 2. Sosiaalisen vahvistumisen arviointi 1. Itsetuntemus 2. Sosiaaliset taidot 3. Arjen asioiden hallinta 4. Opiskelu- ja työelämävalmiudet 5. Elämänhallinta ja tavoitteellisuus 3. Vastaajan taustatietoja: ikä, sp, koulutus, palvelunsaanti

76 Valmentautujien arvioita työpajatoiminnasta Sovari tulokset 2016 Sovari-tulosten mukaan työpajan työtehtävät tukevat hyvin uuden oppimista ja tuottavat onnistumisen kokemuksia 87 % valmentautujista on saanut onnistumisen kokemuksia 80 % on oppinut työssä uusia taitoja 78 % on saanut kokeilla riittävän monipuolisesti erilaisia töitä Työpajan yhteisössä tuetaan hyvin ryhmään kuulumisen ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta 89 % arvioi, että työpajaryhmässä on hyvä yhteishenki 82 % arvioi, että valmentaja tukee ristiriitojen selvittämistä 69 % tuntee itsensä tärkeäksi työpajaryhmässä 69 % kokee saavansa vertaistukea ryhmältä Työpajavalmennusta toteutetaan luottamuksen, välittämisen ja avun antamisen hengessä 91 % valmentautujista luottaa työpajan valmentajiin 90 % kokee, että valmentaja hyväksyy hänet omana itsenään 86 % on saanut kannustavaa palautetta työn tuloksista 86 % arvioi, että valmentajat huomioivat valmentautujia tasapuolisesti 84 % on saanut tukea jatkosuunnitelmiin 83 % kokee saavansa tukea mieltään painaviin asioihin

77 Onnistumisille saa ja kuuluu hurrata sekä omille että toisten, parhaimmillaan yhteisille!

78 Tänään TPY:n 20 v. Juhlaseminaari klo Maestrossa Tervetuloa!