JUANKOSKEN KAUPUNKI MUURUVEDEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUANKOSKEN KAUPUNKI MUURUVEDEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS"

Transkriptio

1 JUANKOSKEN KAUPUNKI MUURUVEDEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS EKOTONI KY

2 JUANKOSKEN KAUPUNKI MUURUVEDEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS sisällysluettelo 1.Tausta ja tavoitteet 2.Tutkimusmenetelmät 3. Osa-alueiden luonto 3.1 Putaanvirran eteläpuoli 3.2 Putaansaari tien pohjoispuoli tien eteläpuoli 3.5 Kaava-alueen länsiosat 5661-tien molemmin puolin 4. Selvitysalueella havaitut lintulajit ja suojelustatukset 5. Luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälain mukaiset kohteet 6. Suositukset Kaikki valokuvat Jari Hietaranta, ellei toisin mainita Kansikuva: Karttakuva suunnittelualueesta Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky Y tunnus Vitikkalantie 4, SAUVO

3 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Savossa Juankosken kaupungissa, sen keskustaajamasta noin 10 km lounaaseen ja Kuopion kaupungista noin 30 km itäkoilliseen. Selvitysalueen sijainti ja osa-alueiden rajaus selviävät tarkemmin kansikuvasta ja kuvasta 1. Luontoselvityksen tavoitteena oli kartoittaa Muuruveden kylän osayleiskaava-alueen luontoarvoja ja antaa niiden perusteella suosituksia alueen tulevaisuuden maankäytön suunnittelulle. Selvityksissä kiinnitettiin huomiota huomionarvoisten elinympäristöjen, lajien ja maisema-alueiden siintymiseen alueella. Huomionarvoisilla tarkoitetaan ensisijaisesti luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain sekä muiden huomioitavien elinympäristöjen esiintymiseen. Lajien kohdalla päähuomio kiinnitettiin Suomen uhanalaisrekisterin lajeihin, direktiivilajeihin sekä muulla tavalla huomioitaviin lajeihin. Työ toteutettiin osayleiskaavatyön edellyttämällä tarkkuudella. 2. TUTKIMUSMENETELMÄT Linnustoselvitys toteutettiin maastokäynnillä 24. kesäkuuta Liikkuminen tapahtui kiertäen kaava-alueen maastossa jalkaisin merkaten samalla reviirejä maastokartalle. Autoa on käytetty myös liikkumiseen soveltuvilta osin, ja niiltä osin kuin oli mahdollista, käytettiin hyväksi myös teitä ja polkuja. Alueella on paljon peltoja, joita ei kävelty vaan niiden havainnointi tapahtui reunoilta kuunnellen ja kiikaroiden. Metsäalueista parhaan oloiset selvitettiin etukäteen kartalta sekä ilmakuvista, ja havainnointi keskitettiin niihin jättäen nuoremmat metsiköt ja keskustan asumaalueet vähemmälle huomiolle. Rannat pyrittiin kiertämään ja kiikaria apuna käyttäen havainnoimaan kattavasti vesi- ja rantalintuja ajatellen. Kuva 1. Luontoselvityksen osa-aluejako.

4 Kasvillisuusselvitys toteutettiin 1.-2.heinäkuuta Koko suunnittelualue pyrittiin kartoittamaan, ja huomiota kiinnitettiin erityisesti nykyisen rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön vaihettumis- ja ranta-alueille. Käytännön syistä suunnittelualue on jaettu viiteen (5) osa-alueeseen. 1. Putaanvirran eteläpuoli, 2. Putaansaari, tien pohjoispuoli, tien eteläpuoli ja 5. kaava-alueen länsiosat 5661-tien molemmin puolin (ks. kuva 1 edellä). Liito-oravaselvitys toteutettiin 21. toukokuuta Maastossa tarkistettiin aikaisempien selvitysten ja ilmakuvien perusteella potentiaalisimmiksi arvioidut kohteet. Luontoselvitys etenee siten, että kunkin osa-alueen luontoarvot kuvataan ja listataan ja lopuksi esitetään huomionarvoiset kohteet ja alueet kartalla. 3. OSA-ALUEIDEN LUONTO 3.1 Putaanvirran eteläpuoli (osa-alue 1) Osa-alueeseen kuuluu Muuruveden ammatti- ja aikuisopistoa ympäröivät alueet, osa Kivimäkeä ja sen pohjoispuoliset alueet Putaanvirtaan saakka mukaan lukien Myllymökinlahti ja Putaanvirran vesialueet. Osa-alueen pinta-alasta valtaosa on peltoa, ja tarkemmin tutkitut alueet sijaitsevat Ammatti- ja aikuisoppilaitoksen ympärillä varsinkin sen länsipuolella, Myllymökinlahden etelärannalla sekä Putaanvirran vesialueilla. Ammatti- ja aikuisopiston länsipuolen rannalla on siistiksi harvennettua kuusikkoa, ja sen ympäristössä muuten vaihtelevia sekametsiköitä. Myllymökinlahti ja sen länsipuoli ovat osin rehevähköjä ja vesilinnuille hyvin soveltuvia, Putaanvirta puolestaan on karumpi. Myllymökinlahden etelärannalla on noin 4,5 hehtaarin kokoinen sekametsikkö. Osa-alueella ei ole sellaisia luontoarvoja, että ne estäisivät rakentamista. Alue on ollut ihmistoiminnan vaikutuksen pirissä jo kauan ja alueelta on löydetty runsaasti esihistoriallisia esineitä. Osa-alueella tavattiin 42 lajia, joista 8 suojelullisesti huomioitavaa. Nämä kahdeksan olivat laulujoutsen, tavi, telkkä, kuovi, kalatiira, naurulokki, palokärki ja punavarpunen. Telkkäpoikue näkyi Myllymökinlahden länsipuolella, jossa on myös pienehkö naurulokkikolonia (n.40 paria), tavi pesii alueella myös hyvin todennäköisesti, muutama kuovipari pesii sekä opiston eteläpuolen pellolla että Polviniityn peltoalueella, yksi kalatiirapari pesinee Polviniityllä, palokärki Kivimäen alueella ja punavarpuspari Peräniityllä ja toinen pari opiston pohjoispuolen pellolla. Tavatuista lajeista laulujoutsen ja pikkukäpylintu ainakin ovat sellaisia, jotka eivät todennäköisesti pesi alueella. Yksinäinen laulujoutsen ruokaili opiston lounaispuolen rannalla ja pikkukäpylintuparvia näkyi ylilentävinä hyvän pesimäkesän jäljiltä. Suojelullisesti huomioitavien lajien suojelustatukset näkyvät alla olevasta lajilistasta ja reviirit/havaintopaikat raportin lopussa olevasta karttaliitteestä (ks.liite 1). Putaanvirran eteläpuolella tavatut lajit (42) ja suojeltavien suojelustatukset: DIR tarkoittaa Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteen I mukaista lajistoa, NT silmälläpidettävää lajia ja EVA Suomen kansainvälistä erityisvastuulajia. Laulujoutsen Tavi Sinisorsa Telkkä DIR, EVA EVA EVA Töyhtöhyyppä Kuovi Lehtokurppa Kalatiira EVA DIR, EVA

5 Naurulokki Kalalokki Kesykyyhky Sepelkyyhky Palokärki Käpytikka Kiuru Räystäspääsky Metsäkirvinen Peukaloinen Rautiainen Punarinta Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas Hernekerttu Pensaskerttu NT DIR Lehtokerttu Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Sinitiainen Talitiainen Harakka Naakka Varis Pikkuvarpunen Peippo Viherpeippo Vihervarpunen Pikkukäpylintu Punavarpunen Punatulkku Keltasirkku NT Kuva 2. Putaanvirran kaunista maisemakuvaa. (kuva Ari Parviainen). Ammatti- ja aikuisopiston länsipuolen rannalla on siistiksi harvennettua tasaikäistä tuoretta kuusikkoa, ja sen ympäristössä muuten vaihtelevia sekametsiköitä. Opiston piha on kaunista kulttuurimaisemaa ja kulttuurilajistoa on runsaasti. Varsinaista metsää on ainoastaan vain suunnittelualueen etelärajalla. Puusto on tavanomaista mänty-kuusi kangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Pteridium aquilinum sananjalka 2 Trientalis europaea metsätähti 1-2 Vaccinum myrtillus mustikka 2-3 Juncus filiformis jouhivihvilä 2 Linnaea borealis vanamo 1-2

6 Luzula pilosa kevätpiippo 2 Maianthemum bifolium oravanmarja 2 Vaccinium vitis-ideaea, puolukka 2 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 1 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Prunella vulgaris, niittyhumala 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Potentilla erecta rätvänä 2 Pyrola sp., talvikki 1 Solidago virgaurea kultapiisku 2 Muurutvirran ja Petäjälahden yhtymäkohdassa suunnittelualueen itärajaan rajoittuen sijaitsee pieni metsäalue. Selänteen rinnealueet ovat hakkuualuetta tai nuorehkoa mänty-koivu sekataimikkoa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Rakennetun laskeutusaltaan länsipuolella on myös pieni metsäselänne, jossa on sekapuustoa. Puusto on talousmetsää, ja maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Metsäaluetta on ainakin osaksi laidunnettu nykyisen laidunalueen reunoilta, ja sitä voidaan pitää aktiivisesti laidunnettavana metsähakana. Laskeutusaltaan ympärillä oli 4-6 töyhtöhyyppää. Kun kuljetaan kohti Petäjälahtea, on rannan puolella aktiivikäytössä olevia laidunniittyjä ja asutusta. Joutomaata on runsaasti. Petäjälahden etelärannalla on tasaikäistä kuusi-mänty sekapuustoa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Vaccinum myrtillus mustikka 4 Rubus saxatilis, lillukka 1-2 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Trientalis europaea, metsätähti 3 Ribes sp. viinimarja 1 Viola palustris suo-orvokki 2 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1 Geranium sylvaticum metsäkurjenpolvi Maianthemum bifolium oravanmarja 2 Pyrola rotundifolia isotalvikki 2 Ranunculus acris niittyleinikki 1 Thelypteris connectilis korpi-imarre 2 Equisetum palustre suokorte 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Linnaea borealis vanamo 1 Putaanvirran Myllymökinlahden - Kivimäen ja maantien rajaama alue muodostaa maisemallisesti kauniin kokonaisuuden ja se liittyy osana kiinteästi Putaansaaren avonaiseen viljelymaisemaan (ks. taulukko/kohde 8). Arvio: Avoimelle maisema-alueelle ei tulisi osoittaa rakentamista. Linnustollisesti huomionarvoinen kokonaisuus muodostuu Putaanvirran molemmille ranta-alueille. Myöskään ammatti- ja aikuisopiston pohjoisrannan laidunniitty -alueelle ei rakentamista tulisi osoittaa. Opiston alueelle sen sijaan voidaan täydennysrakentamista osoittaa. 3.2 Putaansaari (osa-alue 2) Itä- ja länsipuolen rannat samoin kuin pohjoispuolen Muurutvirta ovat varsin karuja, ja vesilinnuista ainoa havaittu laji olikin karuhkoilla vesillä viihtyvä silkkiuikku, joka pesinee ainakin yhden parin voimin jossain itärannalla. Saarelta löytyi kaikkiaan 27 lajia. Näistä kuusi on suojelullisesti huomioitavia: kuovi, rantasipi, kalatiira, pikkulokki, leppälintu ja punavarpunen. Näistä kuovi ja punavarpunen pesivät

7 peltoalueilla, ja mahdollisesti myös kalatiira ja pikkulokki kuuluvat pellolla pesiviin lajeihin. Kalatiira ainakin varoitteli pesimisestä vihjaten. Pikkulokkeja oleili pellolla muutamia, mutta jokunen pari saattaa pesiä myös Myllymökinlahden naurulokkien kanssa ja ne ehkä käyvätkin pellolla vain ruokailemassa. Rantasipireviiri oli saaren itärannalla ja leppälintu aivan saaren eteläkärjessä. Muista lajeista harmaalokki ei pesi alueella, vaan niitä lenteli länsirannan tuntumassa ravinnon haussa, ja toinen todennäköisesti pesimätön havaittu laji oli urpiainen. Tosin urpiaisia lienee pesinyt tavallista enemmän ainakin Pohjois-Karjalan puolella mm. Kontiolahdella kuluneena kesänä. Suojelullisesti huomioitavien lajien suojelustatukset näkyvät alla olevasta lajilistasta ja reviirit/havaintopaikat raportin lopussa olevasta karttaliitteestä (ks liite 1). Putaansaarella tavatut lajit (27) ja suojeltavien suojelustatukset: DIR tarkoittaa Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteen I mukaista lajistoa, NT silmälläpidettävää lajia ja EVA Suomen kansainvälistä erityisvastuulajia. Putaansaaren pinta-alasta yli puolet on peltoa, länsiosassa on vähän metsäistä rantaa ja asutusta, ja itäosat ovat suurelta osin hyvin nuorta sekametsää. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Laajin metsäalue sijaitsee saaren itäkärjen niemessä Petäjälahden puolella, vanhan raviradan takana. Niemen puusto on monimuotoista ja -ikäistä. Puusto on kookasta ja kenttäkerros indikoi paikoin jo lehtomaisen kankaan tyyppiä. (ks. kuvat 4ab alla): mesiangervoa, viinimarjaa, sudenmarjaa, oravanmarjaa, metsätähteä, orvokkia, metsäimarretta, isotalvikkia, kurjenjalkaa, mustikkaa, hiirenporrasta jne. (ks. kohde 7). Saaren etelärannalla ja koillisrannalla puusto on pääosin nuorta talousmetsää ja kenttäkerros on laajasti heinittynyttä. Putaansaarta halkovan tien länsipuolella on olemassa olevaa asutusta ja metsäkasvillisuus on pirstoutunut pieniin puusaarekkeisiin tonttien reunoille. Kenttäkerros on täälläkin muuntunut heinävaltaiseen suuntaan. Silkkiuikku Töyhtöhyyppä Kuovi Rantasipi Kalatiira Pikkulokki Harmaalokki Sepelkyyhky Västäräkki Leppälintu Räkättirastas Punakylkirastas Lehtokerttu Pajulintu Harmaasieppo Kirjosieppo Sinitiainen Talitiainen Kottarainen Pikkuvarpunen Peippo Viherpeippo Vihervarpunen Urpiainen Punavarpunen Keltasirkku Pajusirkku EVA NT, EVA DIR, EVA DIR, EVA EVA NT

8 Kuvat 3ab. Putaansaaren itään pistävä niemialue. Kasvillisuus on monimuotoista vaihdellen nuoresta lepikosta järeään kuusikkoon. Kuvat 4ab. Putaansaaren kulttuurimaisema on kaunis (kohde 8). Putaanvirran ranta-alueet (kuva 4b oikealla) on myös linnustollisesti suunnittelualueen arvokkainta aluetta (kohde 8). Kuva 5. Kuva kohti Putaansaaren etelärantaa (kohde 8). Taustalla Putaanvirta. Laidunnus ulottuu rantaan asti ja synnyttävän kaunista hakamaata. Alueen linnusto on myös monipuolinen; yhteensä havaittiin 27 lajia, joista 6 omaa suojelustatukset (DIR, UHEX tai EVA).

9 Arvio: Linnustollisesti arvokkain alue sijaitsee Putaansaaren ja mantereen välisellä alueella (kuva 5). Kasvistollisesti huomionarvoisin alue sijaitsee saaren itäisessä niemessä, jossa on moni - ikäistä puustoa sekä runsaasti lehti- ja eri-ikäistä lahopuuta. Putaansaaren maisema on myös hyvin huomionarvoinen (ks. taulukko ja kartta /kohteet 7 ja 8) tien pohjoispuoli (osa-alue 3) Osa alueesta jää taajamaa halkovan tien (MT 567) pohjoispuolelle Muurutvirran pohjoispuolelle. Alueen länsirajana on kylän keskustasta pohjoiseen päin lähtevä paikallistie. Keskustan asutus ulottuu jonkin verran tälle osa-alueelle. Myös tästä osa-alueesta lähes puolet on aktiivikäytössä olevaa viljelyaluetta ja loput lajikoostumukseltaan ja ikärakenteeltaan vaihtelevia talousmetsiä. Ainoa hieman varttuneempaa puustoa käsittävä metsäalue sijaitsee Ruokolahden perukan länsipuolella ulottuen aina em. maantielle asti. Puusto on järeää kuusivaltaista tuoretta kangasta. Lahden pohjukka on suorantainen ja soistuva (ks. taulukko ja kartta/ kohde 4). Kaikkiaan osa-alueella 3 lintulajeja tavattiin 29, joista vain neljä suojelullisesti huomioitavaa: laulujoutsen, kuovi, ruskosuohaukka sekä sirittäjä. Laulujoutsenpari oleskeli Ruokolahdella (pesiminen mahdollista, mutta pesää ei havaittu) ja ruskosuohaukkanaaras lensi 567-tien yli myös Ruokolahdelle päin. Lahden ruovikot ovat sen verran vähäisiä, että laji ei todennäköisesti pesi paikalla. Kuoveja pesii 1-2 paria Muurutvirran pohjoispuolen pellolla ja sirittäjäreviiri oli 567-tien länsipuolella. Suojelullisesti huomioitavien lajien suojelustatukset näkyvät alla olevasta lajilistasta ja reviirit/havaintopaikat raportin lopussa olevasta karttaliitteestä (liite 1). Osa-alueella tavatut lajit (29) ja suojeltavien suojelustatukset: DIR tarkoittaa Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteen I Kuva 6. Ranta-alueen ruovikkoa Niskasaaren kohdalla (kohde 6). mukaista lajistoa, NT silmälläpidettävää lajia ja EVA Suomen kansainvälistä erityisvastuulajia. Suojelullisesti huomioitavien lajien suojelustatukset näkyvät alla olevasta lajilistasta ja reviirit/havaintopaikat raportin lopussa olevasta karttaliitteestä (ks. liite 1). Kuovi Ruskosuohaukka Laulujoutsen Sinisorsa Silkkiuikku Taivaanvuohi Käpytikka Rautiainen Punarinta Mustarastas Räkättirastas EVA DIR DIR, EVA Laulurastas Talitiainen Töyhtötiainen Hömötiainen Puukiipijä Harakka Varis Peippo Vihervarpunen Pajusirkku Punakylkirastas

10 Ruokokerttunen Lehtokerttu Sirittäjä Tiltaltti NT Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Kuva 7. Ruokolahden tausta-alueen tuoretta kuusikangasta. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Lehtipuuston määrä on vähäinen. Kuvat 8ab. Vasemmalla Ruokolahden rantaa reunustaa rehevä, osin kuusikorpimaista vyöhyke, joka etäämpänä muuttuu tuoreeksi kankaaksi (ks. kuva 7 yllä). Oikealla näkymä kohti lahden pohjukkaa. Ranta on heinä- ja pajuluhtainen (kohde 4). Laulujoutsen (DIR) pesii lahdella. Ainoa vähän varttuneempi metsäalue sijaitsee Ruokolahden perukan länsipuolella (ks. kuva 7 yllä). Ruokolahden pohjukka on ympäröiviä alueita rehevämpi luhtainen lahti, jossa kasvaa paikoin vähän ruovikkoakin ja rannoilla on vähän heinäluhtaa ja ranta on paikoin kosteaa korpea. Taustalla on järeää kuusta (ks. kuva 8b yllä). Liito-oravan jätöksiä löytyi em. kuusikon länsireunalta maantien eteläpuolelta ja peltoalueiden itä- ja länsipuolelta rajaamalta alueelta kahdelta rungolta (ks. taulukko ja kartta /kohde 9). Ledum palustre, suopursu 1 Silene dioica, puna-ailakki 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Deschampsia cespitosa, nurmilauha 1 Glyceria fluitans, ojasorsimo 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1 Juncus filiformis, jouhivihvilä 1

11 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1-2 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1-2 Linnea borealis, vanamo 1 Carex digitata, sormisara 1 Carex canescens, harmaasara 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Calamagrostis arundinacea, luhtakastikka 1 Järeä sekapuusto reunustaa Ruokolahden etelä- ja itärantaa. Etelärannalla järeä puusto rajautuu melko kapeaksi vyöhykkeeksi, jonka taustalla puusto muuntuu verraten nuoreksi mänty-koivu sekapuustoksi. Puusto on tasaikäistä ja talousmetsäkäytössä olevaa. Muuratvirran suuntaan siirryttäessä, muuntuu nuori puusto uudelleen kuusivaltaiseksi tuoreeksi kankaaksi, ja lähempänä rantaa (peltoalueeseen rajautuen) nuoreksi taimikoksi. Ranta-alueen läheisyydessä säilyy kookas sekapuusto ja alueella on jonkin verran lahopuuta. Pellon itäpään ja rannan välissä on paikoin vanhaa metsälaidun tyyppistä aluetta, joka rannassa muuntuu melko leveäksi rantaheinikoksi. (ks. taulukko ja kartta / kohde 6). Niemen kärki on mäntyä ja haapaa kasvavaa aluetta. Kirkolta pohjoiseen Vanhaatietä kuljettaessa on tien itäpuolella rakennettua aluetta, ja länsipuolella avautuu kaunis Tervalammin viljelymaisemakokonaisuus. Tuore kuusikangas on vallitseva metsätyyppi Vanhatien itäpuolella. Kuusen ohella on koivua ja mäntyä sekapuuna. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny ja metsäalue on talousmetsäkäytössä. Puusto on kyllä melko järeää ja viimeisimmistä hakkuista on jo kulunut aikaa. Kenttäkerroksen valtalaji on mustikka ja sen ohessa esiintyy mm puolukkaa, metsälauhaa, metsätähteä ja vanamoa. Kuvat 9ab. Tervalammin puron rehevää ympäristöä Vanhatien itäpuolelta. Uomaa on pidettävä osin luonnontilaisen kaltaisena; se meanderoi kauniisti. Puustossa on mm harmaaleppää, koivua ja pajuja (kohde 3). Tervalammin lasku-uoman eteläpuolella on melko runsaasti istutettua lehtikuusta. Laskupuron ympäristö on lehtipuuvaltainen, osin niittymäinen. Uoma vaikuttaa jo luonnontilaiselta. Ympäristössä on toteutettu laajasti hakkuita. Lajistossa mm mesiangervo, koiranheinä, särmäkuisma, hiirenporras, puna-ailakki, hiirenvirna, metsäorvokki, metsäalvejuuri, niittyleinikki, metsätähti, niittylajisto jne. (ks. taulukko ja kartta/kohde 3) Uoman pohjoispuolelta avautuu peltoalue, joka ulottuu aina suunnittelualueen pohjoisrajalle asti.

12 Kuva 10. Tervalammin eteläpuolista kulttuurimaisemaa pohjoisen suunnasta nähtynä. Suotien Niittytien - Peltotien rajaama ympäristö koostuu pääosin rakennetuista pihapiireistä ja niiden välisistä joutomaista. Luoteessa asuinalue rajoittuu edellä kuvattuun kuusi-mänty sekapuustoon, ja pohjoisessa sekä koillisessa asuinalue päättyy peltoalueeseen. Peltoalueen pohjoispuolella on laajahko metsäalue. Alueen keskellä on soistuva, kuusivaltainen alue, jossa on korpimaisia piirteitä. Juankosken tien itäpuolella on kaunista kulttuurimaisemaa. Länsipuolen metsäkasvillisuus on melko tavanomaista kuusivaltaista tuoretta kangasta, jossa kuusen ohella esiintyy mäntyä. Lehtipuuston määrä on vähäinen. Samoin maapuiden ja pystykelojen osuus on niukka. Metsäalue on lajistoltaan tavanomainen. Kenttäkerroksen valtalajit ovat mustikka, puolukka ja variksenmarja. Metsäalueen pohjoispuolella on peltoaluetta, joka on suunnittelualueen rajana. Calluna vulgaris, kanerva, 2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Prunella vulgaris, niittyhumala 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 2 Empetrum nigrum, variksenmarja 2 Ebilobium angustifolium, maitohorsma 3 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Linnea borealis, vanamo 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1-2 Ledum palustre, suopursu 1 Huomionarvoinen maisemakokonaisuus avautuu Muurutvirran ylittävältä sillalta länteen Heikkilänlahden suuntaan. Arvio: Luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoisimmat alueet sijaitsevat Muurutvirran pohjoisrannalla (kohde 6), sekä Ruokolahden pohjukassa (kohde 4). Tervalammin laskupuro tulisi myös säilyttää nykytilaisena (kohde 3). Myös Tervalammin kulttuurimaisema on kaunis kokonaisuus (kohde 2).

13 tien eteläpuoli (osa-alue 4) Tämän osa-alueen rajoina toimivat pohjoisessa ja idässä MT 567, lännessä keskustasta venesatamaan kulkeva Rantatie ja etelässä Muuruvesi. Pinta-alasta suuriosa on viljelyaluetta ja rakennettua ympäristöä. Tien 567 varrella Heikkilän tilan koillispuolella on melko hyvää, osin kosteapohjaista kuusikkoa, ja se onkin alueen ainoa merkittävämpi metsikkö. Alueella havaittiin 26 lajia, ja niistä ainoat suojelullisesti huomioitavat lajit olivat kalatiira, joka ei todennäköisesti pesi alueella ja kuovi, joita peltoalueilla pesii muutama pari. Muu lajisto oli silkkiuikkua, sepelkyyhkyä ja käpytikkaa lukuun ottamatta tavanomaista varpuslinnustoa, joista erikseen voisi mainita kaksi tiltalttia, toinen venesataman pohjoispuolella sinne johtavan tien varressa ja toinen Heikkilän tilan koillispuolen kuusikossa. Kaikki havaitut lajit ja suojelullisesti huomioitavien lajien suojelustatukset ovat alla listattuna ja suojelullisesti huomioitavien lajien tapaamispaikat löytyvät raportin lopussa olevasta karttaliitteestä (ks. liite 1). MT:n 567 eteläpuolella tavatut lajit (26) ja suojeltavien suojelustatukset:

14 14 Silkkiuikku Kuovi Kalatiira Sepelkyyhky Käpytikka Haarapääsky Metsäkirvinen Rautiainen Punarinta Mustarastas Räkättirastas Ruokokerttunen Pensaskerttu EVA DIR, EVA Lehtokerttu Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Kirjosieppo Talitiainen Töyhtötiainen Pikkuvarpunen Peippo Vihervarpunen Pikkukäpylintu Pajusirkku Maantien 567- ja Heikkilänlahden välinen ranta-alue on pääosin viljelykäytössä olevaa aluetta. Paikoin peltoalueet ovat umpeen kasvamassa ja lajisto muodostuu joutomaiden ja niittyjen lajistosta. Tien itäpuolella, ao. 567-tiehen rajoittuen, on laaja hakkuualue, joka pohjoisempana muuntuu tuoreeksi kuusikankaaksi ja tietä reunustavaan laidunalueeseen. Peltoalueen itäpäässä on komea kuusta kasvava metsälaidunalue, joka lienee aktiivikäytössä (ks. taulukko ja kartta/kohde 5). On mahdollista, että aluetta on aikaisemmin laidunnettu laajemminkin. Kohteen 5 etelä- ja lounaispuoella on laaja yhtenäinen tuoretta kuusikangasta kasvava alue. Kun kuljetaan Heikkiläntietä, jää tien eteläpuolelle aktiiviviljelyksessä oleva peltoalue, ja sen pohjoispuolelle jää tasaikäistä harvennettua koivikkoa kasvava alue. Idempänä on Heikkiläntien molemmin puolin tuoretta, melko järeääkin kuusivaltaista kangasta, jossa paikoin kasvaa hieman mäntyä sekapuuna. Lehtipuustoa on niukalti ja maapuut ja pystykelot uupuvat kokonaan. Kasvillisuus jatkuu tien molemmin puolin samanlaisena aina Heikkilän talon pihapiiriin asti. Rubus saxatilis, lillukka 1 Convallaria majalis, kielo 2 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Trientalis europaea, metsätähti 3 Anemone nemorosa, valkovuokko 2 Viola riviana metsäorvokki 1 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 2 Pyrola rotundifolia isotalvikki 2 Ranunculus acris niittyleinikki 1 Thelypteris connectilis korpi-imarre 2 Equisetum palustre suokorte 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Linnaea borealis vanamo 1 Vaccinum myrtillus mustikka 4 Poa pratensis, niittynurmikka 2 Convallaria majalis, kielo 2 Luzula pilosa, kevätpiippo 2 Arvio: Heikkilänlahdella on potentiaalia vesilinnustolle, mutta käynnin aikana vesilinnuista ainoa siellä havaittu oli silkkiuikkupari. Maantienhen 5661 rajoittuva metsälaidunalue on säilyttämisen arvoinen nykyisessä aktiivikäytössä (ks. taulukko ja kartta/kohde 5). Maisemallisista ja linnustollisista syistä tulisi Heikkilänlahden ympäristön peltorannat ja Savolanniemi jättää rakentamisen ulkopuolelle.

15 Osayleiskaava-alueen länsiosa (5661-tien ympäristö, osa-alue 5) Lintulajeja tavattiin tällä osa-alueella kaikkiaan 37 ja näistä 5 kuuluu suojelullisesti huomioitaviin: kuikka, kurki, kalatiira, pikkulokki ja punavarpunen. Mitä ilmeisimmin ainoastaan punavarpunen kuuluu selvitysalueen pesimälajistoon muiden ollessa vain ruokailuvieraita. Muu lajisto oli tavanomaista metsien yleislinnustoa ja havumetsälajistoa runsaimpien lajien ollessa peippo, punarinta, pajulintu ja hippiäinen. Hieman vähälukuisemmista lajeista voisi mainita peukaloisen, jolla oli reviiri venesataman länsipuolen kuusikossa ja tiltaltin, jonka reviiri oli maantien 5661 pohjoispuolen kosteahkossa kuusikossa. Kaikki havaitut lajit ja suojelullisesti huomioitavien lajien suojelustatukset ovat alla listattuna ja suojelullisesti huomioitavien lajien tapaamispaikat löytyvät raportin lopussa olevasta liitekartasta (ks.liite 1). Kaava-alueen länsiosissa tavatut lajit (37) ja suojeltavien suojelustatukset: Kuikka Silkkiuikku Kurki Töyhtöhyyppä Lehtokurppa Kalatiira Pikkulokki Harmaalokki Sepelkyyhky Käki Käpytikka Haarapääsky Västäräkki Peukaloinen Rautiainen Punarinta Mustarastas Räkättirastas Laulurastas DIR DIR DIR, EVA DIR, EVA Punakylkirastas Pensaskerttu Lehtokerttu Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Talitiainen Töyhtötiainen Hömötiainen Harakka Varis Peippo Viherpeippo Vihervarpunen Pikkukäpylintu Punavarpunen Punatulkku NT Kasvillisuusinventointi aloitettiin aivan suunnittelualueen länsiosasta, Munamäen peltoalueen tuntumasta. Peltoalueiden reunoilla on ruderaattikasvillisuutta. Matikkasalmen tienhaaran tuntumassa on hieman kookkaampaa kuusta ja koivua. Risteyksen eteläpuolella on pienialainen harmaalepikko. Kumpumäen tienhaaran kohdalla on tien pohjoispuolella uudehko omakotitalo. Sen ympäristössä säilynyt kasvillisuus on lähinnä kuusivaltaista tuoretta kangasta. Itään päin 5661-tietä siirryttäessä, on tien eteläpuolella kapea kuusta kasvava saareke. Sekapuuna on koivua ja pihlajaa, jota on runsaahkosti. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny ja kenttäkerroksessa on runsaasti heinälajistoa. Tuoretta kuusivaltaista kangasta on myös tien pohjoispuolella, mutta koivun sijasta on mäntyä sekapuuna. Kenttäkerroksen valtalajit ovat puolukka-mustikka (ks. kuva 11a alla).

16 16 Kuvat 11ab. Vasemmalla paikallistien 5661 pohjoispuolen tuoretta kuusikangasta. Oikealla harvennettua nuorta koivikkoa. Metsäalueet ovat suurelta osin talousmetsäkäytössä. Kuvat 12ab. Vasemmalla Kumpumäentien ympäristöä. Oikealla Suntiontien kappeli. Taajaman kasvillisuus on ihmistoiminnan muokkaamaa. Puusto on verraten tasaikäistä ja harvettua mänty-kuusi tuoreen kankaan tyyppistä talousmetsää. Kenttäkerroksessa on mainittujen lajien lisäksi mm lillukkaa, metsämansikkaa, metsätähteä, sananjalkaa, oravanmarjaa, kieloa, vanamoa ja muuta tavanomaista lajistoa. Kuusivaltaisuus säilyy aina Laajanmäen metsäautotielle asti. Munamäen ja Laajanmäen välillä on metsäalue samanlaista kuusikangasta aina suunnittelualueen pohjoisrajalle asti. Mainitun metsäautotien itäpuolella rajoittuu tiehen 5661 harvennettu koivikkoa. Sekapuuna on paikoin harmaaleppää ja raitaa (ks. kuva 11b yllä).

17 17 Kuvat 13abcd. Ylhäällä vasemmalla pieni mäntyvaltainen metsikkö uimarannan lähellä. Ylhäällä oikealla veneenlaskupaikan rehevää ruovikkoa ja taustalla pajuluhtaa. Pelto-oja laskee kuvan alueelle. Alhaalla vasemmalla näkymä veneenlaskupaikasta itää kohden. Alhaalla oikealla näkymä kohti leirikeskusta. Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Viola riviniana, metsäorvokki 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Calluna vulgaris, kanerva 1 Convallaria majalis, kielo 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 2 Linnea borealis, vanamo 1 Pyrola rotundifolia, isotalvikki 1 Geranium sylvaticum, metsäkurjenpolvi 1 Thelyoteris phegopteris, korpi-imarre 1 Tien läheisyydessä kasvaa myös vaahteran taimia, ja paikka paikoin tietä reunustaa mänty-koivu vyöhyke. Kenttäkerros on lähes kokonaisuudessaan mesiangervon valtaamaa. Etäämpänä tiestä koivikko muuttuu nuoreksi mänty-kuusi sekapuustoa, joka idemmäksi siirryttäessä (teollisuushallin ympäristössä) muuttuu kuusivaltaisemmaksi ja edelleen hallin itä- ja pohjoispuolella kosteampaan kuusikorpimaiseen suuntaan. Maantien eteläpuolella on pihapiirejä ja muuta rakennettua ympäristöä. Kumpuniementien kohdalla on tien pohjoispuolella pääosin tasaikäistä tuoreehkoa mäntykangasta. Sekapuuna on jonkin verran haapaa ja harmaaleppää sekä jokunen nuori tuomi. Kumpuniementien molemmin puolin vaihtelevat pihapiirit, heinittyneet vanhat hylätyt peltoalueet ja pihapiirit. Kappelin ympärillä on järeitä mäntyjä ja kuusia (ks. kuva 12 b). Lajisto on pääosin kuusimänty sekapuustoa, joka Kumpumäen yläosissa on mäntyvaltaisempaa. Puusto on yksilatvuksista, tasaikäistä. Nuorta lehtipuustoa on paikka paikoin. Kenttäkerroksen lajisto tavanomaista puolukka, mustikka ja ylempänä jopa puolukan ohella esiintyy kanervaa. maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Kumpumäen tilan laidunalueen reunoilla kasvillisuus kuusivaltaisempaa ja alueella on vanhoja metsälaitumia. Tien 5661-pohjoispuolella (rivitalojen kohdalla) puusto on tuoretta, verrattain rehevää havupuukangasta. Kuusi on valtalaji ja sen ohella esiintyy koivua ja mäntyä. Mustikka on kenttäkerroksen ehdoton valtalaji. Hylätyn talon pohjois- ja koillispuolella, heinittyneen pienen pihapiirin ulkopuolella, on kostea, lehtomaisen kankaan alue, joka ulottuu idässä aina hautausmaalle johtavalle tielle asti. Tältä alueelta löydettiin myös liito-oravan papanoita (ks. taulukko ja kartta /kohde 1.1). Mainitun kosteamman alueen pohjoispuolella on ensin tuoretta kuusivaltaista kangasta, joka suunnittelualueen pohjoisrajan läheisyydessä muuntuu tasaikäiseksi yksilatvuksiseksi männiköksi. Kenttäkerroksen lajistoa ovat mm metsäkurjenpolvi, lillukka, talvikki (sp.), mustikka, metsätähti, oravanmarja, puolukka, metsämaitikka, metsäkastikka jne. Edellä mainitusta talosta länteen päin siirryttäessä, on maaperä jonkin verran soistunutta ja paikoin esiintyy lievää korpimaisuutta (sähkölinjan ympäristössä erityisesti). Jo edellä mainitusta teollisuushallista itään on tuoretta kuusikangasta. (ks. taulukko/ kohde 1). Hallin itäpuolella maantien 5661 rajoittuen on järeää kuusta. Maapuita on jonkin verran, mutta pystykeloja ei esiinny. Ladon ja museon välinen alue on rehevää tuoretta kuusivaltaista kangasta. Kirkon itäpuolen pieni moreeniselänne on harvennettua männikköä, jonka kenttäkerros on pääosin heinittynyttä. (ks. kuvat 14ab seur. sivu).

18 18 Kuvat 14ab. Kuvat tuoreesta kuusikankaasta museon ja teollisuushallin väliseltä alueelta tien 5661-pohjoispuolelta. Kuuset ovat paikoin järeitä. Kuvien tuore kangas ulottuu itään aina museolle asti ja pohjoisessa sähkölinjan ympäristöön. Puuston perusteella hyvinkin soveliasta liito-oravalle. Kuvat 15ab. Kuvat otettu edellisten kuvien pohjoispuolelta Kustilan länsipuolelta. Vasen sähkölinjalta ja oikea polun varrelta. Hylätyn talon lähiympäristö on niittymäinen (ks. kohde 1). Talon itäpuolelta (kuvasta oikealle) löytyi papanoita. Calluna vulgaris,, kanerva 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Trientalis europpaea, metsätähti 1-2 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1-2 Ledum palustre, suopursu 1 (rannan lähellä) Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1-2 Linnea borealis, vanamo 1 Poa pratensis, niittynurmikka 1 Gymnocarpium dryopteris, metsäimarre 1 Hautausmaan ja Vanhatien välinen alue on pääosin aktiivikäytössä olevaa avointa laidunaluetta. Siellä täällä on pieniä lehtipuu- ja sekapuusaarekkeita. Enemmän maisemakuvan kannalta mutta myös metsälaitumena oleva Tervalammilta laskevan ojan varsialue, joka erityisesti Vanhatien itäpuolella on jo luonnontilaisen kaltainen. Uoman eteläpuolella em. tiehen rajoittuen on rehevä osin vanha laidunalue, jossa on runsaasti eri-ikäistä lehtipuuta. Vaikka ympäristöä on muokattu, lajisto verraten monipuolista ja pääosin niittylajistoa; mesiangervo, särmäkuisma, puna-ailakki, metsätähti, sudenmarja, niittyleinikki, hiirenvirna, metsäorvokki, karhunputki, hiirenporras jne.

19 19 Kuva 16. Tuoretta kuusikangasta hautausmaan länsipuolelta. Puusto on verraten järeää, mutta maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Puusto on harvennettua. Kuva 17. Kuva Hautausmaan eteläpuolelta Tervalammin peltoalueen suuntaan. Puusto on eri-ikäisempää ja eri lajistoista kuin länsipuolella. Kirkon ja sen lähellä sijaitsevan museon ympäristössä on järeitä yksittäisiä kuusia, mutta muuten ympäristö on voimakkaasti ihmistoiminnan muovaamaa (ks. kuva 16 edellä). Museolta länteen on puusto järeää harvennettua kuusikkoa (ks. kuva 17 yllä). Suntiontien pohjoispäässä on järeää puustoa, lähinnä kuusta. Nahkurintien risteyksen eteläpuolella on pienimuotoisia tiiviisti rakennettuja pihapiirejä, joissa tavanomaista kulttuurilajistoa. ja tonttien reunoilla yksittäisiä havupuita. Veneenlaskupaikan ympäristössä on uudisrakentaminen käynnissä. Veneenlaskupaikan länsipuolelle laskee Muuruveteen pelto-oja. Ranta on ruovikkoinen myös laskupaikasta itään. Rannassa on yksittäisiä lehtipuita (ks. kuva 13b). Ihmistoiminnan vaikutus ilmenee rantavyöhykkeellä selvästi. Papintietä etelään kuljettaessa on tien molemmin puolin mäntyvaltaista sekapuustoa, jonka kenttäkerroksessa ilmenee vahva kulttuurivaikutus. Papintien ylittäessä peltoalueen, avautuu molempiin suuntiin kauniit näkymät viljelymaisemaan. Tietä reunustaa komea tällä kohtaa komea

20 20 koivukujanne. Leirikeskuksen kaakkoispuolella on tien molemmin puolin pihapiirejä ja joutomaaalueita. Venesatamaan ja Kurikkalahteen johtavan tien ympäristössä on pääosin pihapiirien ja niiden reunaalueiden muodostamaa kulttuuri- tai puolikulttuurikasvillisuutta. Koulun eteläpuolella on hieman luonnontilaisempaa, kuitenkin harvennettua kuusi-mäntysekakangasta. Kenttäkerros on melko heinittynyttä. Lajistossa on metsälajiston ohella kieloa, nurmirölliä, hietakastikaa, kyläkastikkaa, maitohorsma jne. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Metsäselänteen eteläpuolella on umpeen kasvamassa oleva vanha peltoalue. Sen eteläpuolella on rivitalo pihapiireineen ja sen eteläpuolella on vanha tontti tai maa-aineksen läjitysalue, jossa on ilmaantunut heinälajistoa, poimulehteä, mesiangervoa, maitohorsmaa, voikukkaa, vadelmaa, koiranputkea, syysmaitiaista, tädykettä jne. Alueen reunoilla on mänty-kuusi kangasta, jossa on nuorta lehtipuustoa sekapuuna. Venesataman ja Laajalahden väliin jää laajahko tavanomainen kuusi-mäntyä kasvava tuore sekakangas. Convallaria officianalis, kielo 2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Calluna vulgaris, kanerva, 1 Trientalis europaea,metsätähti 1-2 Luzula pilosa kevätpiippo 2 Calamagrostis canescens, hietakastikka 2 Pteridium aquilinum, sananjalka 2 Melampyrum pratene, kangasmaitikka 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 24 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Agrostis capillaris nurmirölli 2 Pinus sylvestris, mänty 3 Betula pendua, rauduskoivu 2 Juniperus communis, kataja 1 Picea abies, kuusi 3 Arvio: Lähellä rantaa on aikaisemmin löydetty liito-oravan jätöksiä, mutta nyt maastossa niitä ei kyetty löytämään. Niitä etsittiin nyt rakenteilla olevan lomarakennuksen ympäristöstä. Erityisen hyviä linnustokohteita ei osa-alueella ole. Metsäkasvillisuus alueella on ihmistoiminnan muovaavaa ja erityisen merkittäviä 4. HAVAITUT LINTULAJIT JA SUOJELUSTATUKSET Laulujoutsen (Cygnus cygnus) (DIR, EVA) Tavi (Anas crecca) (EVA) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Telkkä (Bucephala clangula) (EVA) Kuikka (Gavia arctica) (DIR) Silkkiuikku (Podiceps cristatus) Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) (DIR) Kurki (Grus grus) (DIR) Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Kuovi (Numenius arquata) (EVA) Rantasipi (Actitis hypoleucos) (NT, EVA) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Lehtokurppa (Scolopax rusticola) Kalatiira (Sterna hirundo) (DIR, EVA) Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus) (DIR, EVA) Naurulokki (Larus ridibundus) (NT) Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (Turdus pilaris) Laulurastas (Turdus philomelos) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) (NT) Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Kalalokki (Larus canus) Harmaalokki (Larus argentatus) Kesykyyhky (Columba livia domestica) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Käki (Cuculus canorus) Palokärki (Dryocopus martius) (DIR) Käpytikka (Dendrocopos major) Kiuru (Alauda arvensis) Haarapääsky (Hirundo rustica) Räystäspääsky (Delichon urbica) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Västäräkki (Motacilla alba) Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) (EVA) Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) Hernekerttu (Sylvia curruca) Pensaskerttu (Sylvia communis) Lehtokerttu (Sylvia borin) Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca)

21 21 Sinitiainen (Parus caeruleus) Talitiainen (Parus major) Hömötiainen (Parus montanus) Puukiipijä (Certhia familiaris) Harakka (Pica pica) Naakka (Corvus monedula) Varis (Corvus corone cornix) Kottarainen (Sturnus vulgaris) Pikkuvarpunen (Passer montanus) Peippo (Fringilla coelebs) Viherpeippo (Carduelis chloris) Töyhtötiainen (Parus cristatus) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Urpiainen (Carduelis flammea) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) (NT) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET A. Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt pähkinäpensaslehdot tervaleppäkorvet luonnontilaiset hiekkarannat merenrantaniityt puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit katajakedot lehdesniityt avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueella ei ole LSL tarkoittamia elinympäristöjä. B. Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: lähteet ja niiden lähiympäristöt, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen lähiympäristöt pienten lampien välittömät lähiympäristöt rehevät ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet metsäkortekorvet ja letot rehevät lehtolaikut pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla jyrkänteet, rotkot ja kurut hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot rantaluhdat Tervalammin laskupuroa lähiympäristöä ei voi pitää luonnontilaisena, mutta uoman kulku on jo osin luonnontilaisesti mutkitteleva. Rantaluhtaa esiintyy Ruokolahden ranta-alueella (kohde 4). Liito-oravan jätöksiä löytyi Ruokolahdesta lounaaseen läheltä.

22 22 C. Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ) luonnontilaisen enintään 10 hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Suunnittelualueella ei ole vesilain mukaisia kohteita. D. METSO -ohjelmaan otetaan mukaan erityisesti seuraavia LUMO -elinympäristöjä: lehdot runsaslahopuustoiset kangasmetsät pienvesien lähimetsät puustoiset suot metsäluhdat ja tulvametsät harjujen paahdeympäristöt maankohoamisrannikon metsät puustoiset perinneympäristöt kalkkikallioiden metsät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Suunnittelualueella ei ole em. mainittuja elinympäristöjä. E. Muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt mm Meriluoto ja Soinisen (1998) mukaan: vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat ruohoiset suot metsäniityt hakamaat Suunnittelualueella on Heikkilän tilan koillispuolella aktiivikäytössä metsälaidunalue (kohde 5), joka tulisi ottaa huomioon kaavoituksessa. Lisäksi Tervalammin puro (kohde 3)tulisi säilyttää nykyisen kaltaisena. Putaansaaren itäkärjessä on moni-ikäinen runsaasti lehtipuuta käsittävä sekapuusto ja runsaasti maapuita ja pökkelöitä (kohde 7). Kirkon länsipuolelta (kohde 1 ja kohde 1.1) länteen teollisuusrakennukselle ulottuva alue on kosteapohjaista, osin järeää kuusikkoa. F. Uhanalaiset kasvillisuustyyppit Raunion et.all (2008) mukaan Maastoinventoinneissa ei havaittu alueellisesti uhanalaisia luontotyyppejä.

23 23 6. SUOSITUKET Luontoselvityksen perusteella on annettu joitain suosituksia alueella havaituista kohteista: Kohde Maankäyttösuositus 1. Kustilan ympäristö luo: kookasta ja varttunutta kuusikkoa. Jonkin verran lahopuuta, korpimaisia painanteita 1.1 Liito-orava luo-1:liito-oravan papana hylätyn talon läheisyydessä 2. Tervalammin viljelymaisema MA; kaunis aktiivikäytössä oleva viljelymaisema 3. Tervalammin puro luo: viljelyalueen ulkopuolella jo luonnontilaisen kaltainen; tulisi ottaa huomioon maankäytössä 4. Ruokolahden pohjukka MY rantavyöhyke rehevä, luhta- ja ruovikkorantainen tien metsälaidun luo: Järeää kuusta; alue on metsälaidunaluetta, mahdollisesti myös nyt rajattua laajemmalti. 6. Niskasaaren kohta MY: rehevä, kostea hiljalleen maatuva rantavyöhyke Niskasaaren tyvellä, johon liittyy niittymäisiä alueita. Myös vanhaa metsälaidunaluetta 7. Putaansaaren itäkärki /s eri-ikäistä puustoa, lehtipuuta runsaasti, samoin maapuita ja pökkelöitä 8. Putaansaaren viljelymaisema ja Putaanvirta 9. liito-oravan esiintymisalue MA (maisema-alue,rannat ja vesialue) luo-1: maantien 5661 pohjoispuolla oleva alue Merkinnät MY ja MA kuvastavat alueen pääkäyttötarkoitusta. Esimerkiksi MY tarkoittaa maaja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Maankäytössä on otettava huomioon luonnon ja ympäristön arvot. Saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. MA tarkoittaa maisema-aluetta. Luo tarkoittaa paikallisesti huomionarvoista luontoaluetta. Tällaisia voivat olla esim. paikalliset linnustoarvot, mutta ei esim. lakikohteita. Luo-1 tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Tällaisia voivat olla esim. liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tai alue voi olla liito-oravalle potentiaalinen elinympäristö. Luonnonarvoja heikentäviä toimia ei saa suorittaa. /s on alue, jolla luonnonympäristön erityisarvot tulee säilyttää. Luontoselvityksessä ei tullut esiin sellaisia ympäristöön liittyviä arvoja, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelualueen (SL) perustamista. Pääosa suunnittelualueesta voidaan luonnehtia luonnonympäristöltään melko tavanomaiseksi ja ihmistoiminnan vaikutus ilmenee kauttaaltaan voimakkaana suunnittelualueella. Yllä olevassa taulukossa on esitetty sellaiset kohteet ja alueet, jotka tulisi ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa.

24 24 Putaansaari ja Putaanvirran eteläpuolen viljelyalueet muodostavat yhdessä kauniin kulttuurimaisemakokonaisuuden, Myös Tervalammin viljelyalue on maisemallisesti ehjä kokonaisuus. Näitä alueita on tarkasteltu tarkemmin erillisessä maisemaselvityksessä. Metsälaidunalueet tulisi säilyttää laidunalueina. Suunnittelualueiden luokittelussa olemme käyttäneet jakoa viiteen luokkaan luontoarvojen perusteella. Luokkajako on jossain määrin subjektiivinen, mutta pyrkimyksenä on ollut huomioida luonnontilaisuutta, puusto ikärakennetta ja lajivalikoimaa, geomorfologiaa ja maisemakuvaa ja näiden yhteisvaikutusta. Käytetyt luokat ovat: arvoluokka 0: ympäristövaurioalueet, kasvillisuus tuhoutunut ainakin osittain arvoluokka 1: tavanomainen maisema ja luonnonympäristö arvoluokka 2: huomioitavia tai jokseenkin merkittäviä luontoarvoja (paikallinen taso) arvoluokka 3: jokseenkin merkittäviä /merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja (paikallinen-seudullinen taso) arvoluokka 4: hyvin merkittäviä luontoarvoja (seudullinen valtakunnallinen taso) 1. Kustilan metsäympäristö arvoluokka 2 MUU (elinympäristö, luonnon monimuotoisuus) 1.1 liito-oravan esiintymisalue arvoluokka 2 LAJI 2. Tervalammin viljelymaisema arvoluokka 3 MUU, MA 3. Tervelammin puro arvoluokka 2 MUU, ML (luonnontilaisen kaltainen uoma) 4. Ruokolahden pohjukka arvoluokka 2 MUU (luonnon monimuotoisuus) tien metsälaidun arvoluokka 2 MUU (luonnon monimuotoisuus) 6. Niskasaaren kohta arvoluokka 2 MUU (luonnon monimuotoisuus) 7. Putaansaaren itäkärki arvoluokka 2 MUU (luonnon monimuotoisuus) 8. Putaansaaren viljelymaisema arvoluokka 3 MUU, MA ja Putaanvirta ranta-alueineen arvoluokka 2 MUU (linnusto) 9.liito-oravan esiintymisalue arvoluokka 2 LAJI Turussa 21. lokakuuta 2015 Tarkistettu 22. toukokuuta 2016 Ekotoni Ky Liite 1: luonnon kannalta huomionarvoiset alueet

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

Ristijärven kunta. KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys

Ristijärven kunta. KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys Ristijärven kunta KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 MAAPERÄ JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT JA VESIALUEET 3.3

Lisätiedot

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1 Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Murhijoen pohjoisrannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä selvityksessä tarkastellaan

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA 040110 SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava

Lisätiedot

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS LIITE 1 UPM Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSNENETELMÄT... 3 3 LUONTOSELVITYS... 4 3.1 Kallio- ja maaperä... 4 3.2 Vesistöt...

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta

Lisätiedot

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. 9M609216 Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1 Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. Liite 2. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet 0 1 1:30 000 2 km Liite 3. Kevätmuuttolaskennan

Lisätiedot

KHRONOKSEN TALO. Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja

KHRONOKSEN TALO. Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja KHRONOKSEN TALO Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja Johdanto ja menetelmät: Tehtävänä oli selvittää Pöytyän Päivölän tilalla eli Khronoksen talon pihapiirissä pesimäaikaan tavattava linnusto. Paikka edustaa

Lisätiedot

SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys

SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys 1 SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 2 SUOMUSJÄRVEN KUNTA 10.4 2008 KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Leirintäalue on puustoltaan ja muulta kasvillisuudeltaan

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki. Sääskenniemen ranta-asemakaava. luontoselvitys

Kuhmon kaupunki. Sääskenniemen ranta-asemakaava. luontoselvitys Kuhmon kaupunki 121013 Sääskenniemen ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Pesimälinnustoselvitys

Pesimälinnustoselvitys Pesimälinnustoselvitys NURMEKSEN KÄNKKÄÄLÄN KAAVA-ALUEEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija KESÄKUU 2014 www.osuuskuntatoimi.fi SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Selvitysmenetelmät... 2 3. Tulokset...

Lisätiedot

PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys

PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys 201213 PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi 1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin

Lisätiedot

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä RAPORTTI 16USP0037 8.11.2011 UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä Pieksämäki 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 2 2.1 Luonnon yleiskuvaus 2 2.2 Suojelualueet

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys

SIILINJÄRVEN KUNTA. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys SIILINJÄRVEN KUNTA Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys Kaavaharju Ekotoni Ky Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen 26.2.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA JA TAVOITTEET 2. LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

Linnustonselvitys. Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella

Linnustonselvitys. Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella Linnustonselvitys Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella Tarkastus 21/12/2012 Päivämäärä 07/08/2012 Laatija Matti Häkkilä, Ramboll Finland Oy Tarkastaja Kaisa Mustajärvi, Ramboll Finland Oy Hyväksyjä

Lisätiedot

ISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys

ISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys 1 ISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys

UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1 UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Turpeisen nimisen järven pohjois- ja etelärannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2016 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti

Linnustoselvitys 2016 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti Linnustoselvitys 2016 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu

Lisätiedot

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmonen Urho Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 30.8.2011 Viite 82137444 MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Päivämäärä 30.8.2011

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET. Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku

SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET. Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku 1 SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET Raportti 1/2008 Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku 2 SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA 2.12.2007 LUONTO 15.1 2008 1. TAUSTAA

Lisätiedot

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT Laji Tieteellinen nimi Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kalalokki Larus canus Rantasipi Actitis hypoleuca Selkälokki Larus fuscus Sinisorsa Anas platyrhynchos Naurulokki

Lisätiedot

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki

Lisätiedot

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula) Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu

Lisätiedot

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Kaukjärven luontoselvitys Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Tammelan kunta Kaukjärven luontoselvitys 2 KAUKJÄRVEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1 LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖTIEDOT

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteena oli noin kolmen neliökilometrin laajuinen laajennusalue Lehmon kaavaan viitisen

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 28.1.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 28.1.2019 Laatija Heli Lehvola Tarkastaja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

UPM SUOMUSSALMEN KUNTA. Naamankajärven ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY

UPM SUOMUSSALMEN KUNTA. Naamankajärven ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY UPM SUOMUSSALMEN KUNTA Naamankajärven ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI-

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.9.2013 Viite 1510006535 KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- MAHANKKEEN LUONTOSELVITYSTEN PÄIVITYS 2013 1 Päivämäärä 23.9.2013

Lisätiedot

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 APUS RY:N RAPORTTEJA 2 2015 Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS LIITE 2 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU JA VISUALISOINTI HENNA KOSKINEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pälkäne Seittye 8.8.2013 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti

Lisätiedot

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS. Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue. Henna Koskinen

LUONTOSELVITYS. Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue. Henna Koskinen LUONTOSELVITYS Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue Henna Koskinen 25.5.2016 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti löytyvät luonnonsuojelulain, metsälain,

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys

Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A UPM KYMMEN OYJ Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY [Asiakasnro-projektinro] Raportti 1 (9)

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

LIITE Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys

LIITE Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys LIITE Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 1. TAUSTA Jokoslahden ranta-asemakaavan muutoksen ohella, kaava-aluetta laajennettiin

Lisätiedot

Tönkinniemi (Pateniemessä)

Tönkinniemi (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Tönkinniemi (Pateniemessä) Sijainti: Tönkinniemi on välittömästi Pateniemen venesataman pohjoispuolella sijaitseva rantaalue, jossa risteilee muutamia polkuja. Sopivia

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys 2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA LUMIALAN JAKOKUNNAN RAN- TA-ASEMAKAAVAN LUON- TOSELVITYS

ASIKKALAN KUNTA LUMIALAN JAKOKUNNAN RAN- TA-ASEMAKAAVAN LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 2962015 Viite 1510019143 ASIKKALAN KUNTA LUMIALAN JAKOKUNNAN RAN- TA-ASEMAKAAVAN LUON- TOSELVITYS ASIKKALAN KUNTA Päivämäärä 2962015

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS

KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky LY tunnus 1016290-0 Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys TAIPALSAAREN KUNTA Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29913 Raportti 1 (10) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Lähtötiedot

Lisätiedot

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...

Lisätiedot

Kainuun ympäristökeskuksen kosteikkolintuseurannat

Kainuun ympäristökeskuksen kosteikkolintuseurannat A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l k a i s u t 314 Juha Huttunen, Teppo Helo ja Sirkka-Liisa Markkanen (toim.) Kainuun ympäristökeskuksen kosteikkolintuseurannat... KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUS A

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset

Lisätiedot

KITKANMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA Käylä Kuusamon kaupunki

KITKANMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA Käylä Kuusamon kaupunki 110317 KITKANMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA Käylä Kuusamon kaupunki EKOTONI KY KIMMOKAAVA KITKANMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA Käylä Kuusamon kaupunki LUONTOSELVITYKSEN TAUSTA GEOLOGIA JA GEOMORFOLOGIA KASVILLISUUS

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

UPM OYJ. Virtain kaupunki Luontoselvitys. Vuoden 2015 lisäalueet

UPM OYJ. Virtain kaupunki Luontoselvitys. Vuoden 2015 lisäalueet 12.12.2015 UPM OYJ Virtain kaupunki Luontoselvitys Vuoden 2015 lisäalueet EKOTONI KY 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. JÄRVIKUVAUKSET 3.1 Tiravinjärvi 3.2 Kortesjärvi 3.3 Sutikka 3.4 Ahvenlampi

Lisätiedot