Tönkinniemi (Pateniemessä)

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tönkinniemi (Pateniemessä)"

Jorma Lahtinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Tönkinniemi (Pateniemessä) Sijainti: Tönkinniemi on välittömästi Pateniemen venesataman pohjoispuolella sijaitseva rantaalue, jossa risteilee muutamia polkuja. Sopivia polkuja lehtimetsään lähtee venesataman kentältä, Karhulantien päästä sekä näiden välisen sähkölinjan alta.. Havainnointialue on venesataman, sähkölinjan ja rantaniityn väliin jäävä lehtimetsä. Pohjoispuolelta havainnointialuetta rajaa Karhulantien pään tuntumasta rannan metsäniemekkeeseen johtava suora polku. Kartta: Havaintopisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN) ovat: N E Maisemakuva: Sähkölinjan varresta lähtee polkuja Tönkinniemeen. Yhden polun lähtöpisteessä on myös paikannimen kertova kyltti. Kuvaus: Tönkiniemi on maankohoamisrannikon lehtimetsää. Puustoon kuuluu koivuja, leppiä, pajuja, pihlajia ja tuomia. Pensaistosta pajua ja herukkaa on paikoin runsaasti. Maanpinnan korkeuden mukaan vaihdellen korkeammat törmät ovat matalakasvuisempia niin, että kasvillisuuteen kuuluu mm. puna-ailakki ja mesimarja. Alavammat kohdat kasvavat mm. korkeita heiniä, mesi-angervoa, vadelmaa ja lehtovirmajuurta niin, että kulku polkujen ulkopuolella on loppukesästä hiukan vaikeaa. Maasto on sen verran rehevää, että alue voidaan melkeinpä luokitella rantalehdoksi, vaikka vaateliaat lehtolajit puuttuvatkin.

Pohjoispuolelta havainnointialuetta rajaa Karhulantien pään tuntumasta rannan metsäniemekkeeseen johtava suora polku.

Historiaa: Sotien jälkeen Pateniemen rannassa laidunnettiin lehmiä. Ranta-alue oli osittain yhtiön omistuksessa ja sitä käytettiin yhteislaitumena. Alue oli tuolloin avointa niittyä.

Jannen toinen jalka oli könkkä, jonka takia häntä sanottiin Tönkki-Janneksi. Siitäpä Tönkinniemikin on saanut nimensä. Oulun puisto-osasto on nimennyt alueen myöhemmin Jukurinpuistoksi.

2 Historiaa: Sotien jälkeen Pateniemen rannassa laidunnettiin lehmiä. Ranta-alue oli osittain yhtiön omistuksessa ja sitä käytettiin yhteislaitumena. Alue oli tuolloin avointa niittyä. Tönkinniemen rannassa pidettiin myös veneitä ja ukot kävivät rannassa istumassa iltaa. Lehmien häviämisen jälkeen alue alkoi vähitellen metsittyä. Tönkinniemen alueella oli Kuivas-Jannen maata. Jannen toinen jalka oli könkkä, jonka takia häntä sanottiin Tönkki-Janneksi. Siitäpä Tönkinniemikin on saanut nimensä. Oulun puisto-osasto on nimennyt alueen myöhemmin Jukurinpuistoksi. Nykyisin alueen annettaan kehittyä melko luonnonmukaisesti. Puiden alle kasvavaa vesakkoa on tosin aika ajoin poistettu. Toinen maisemakuva: Lehtipuiden alla kasvaa monia kukkakasveja, keskikesällä paras kukinta on jo ohi. Kasvit ja eläimet: Tönkinniemen lehtimetsälle tyypillisiä kasveja ovat lehtovirmajuuri, mesiangervo, rantamatara ja terttualpi. Kuivemmalla törmällä viihtyvät matalammat kasvit kuten metsätähti, ruohokanukka ja metsämaitikka. Erilaisia heiniä on paljon ja niistä runsain on korpikastikka. Herkkujakin löytyy: mesimarjoja, vadelmia ja herukoita. Oulun seudulle harvinaisempia kasvihavaintoja ovat rantakukka, luhtatähtimö ja lehtotesma. Tönkinniemen lehtimetsässä pesii huomattavan paljon rastaita ja tiaisia. Hiukan harvinaisemmista lajeista on mainittava punavarpunen, joita viheltelee alueella parhaillaan useita yhtä aikaa. Pikkutikkojakin on metsässä toisinaan havaittu. Valokuva: Mesimarja Valokuva: Lehtovirmajuuri Mesimarjoja löytyy melko mukavasti Heinäkuussa lehtovirmajuuret kukkivat

3 Luontokokemukset: Lehtipuumetsä varjostaa kulkua Tönkiniemen halki. Oravanmarjat ja metsätähdet kukkivat valkoisenaan metsän valoisemmissa paikoissa. Meri näkyy jo, rannan asutus jää piiloon lehtiverhon taakse. Polku päättyy rantaan, jossa omintakeiset penkit odottavat retkeläisiä. Viime syksynä söimme vadelmaa noista puskista, mummi muistelee kuinka aikoinaan kerättiin litrakaupalla mesikkaa. Aurinko paistaa, pajulinnut, peipot ja lehtokertut laulelevat. Ukki kertoo miten Tönkinniemi saa nimensä. Kuivas-Jannen mukaan. Janne oli yksi Kuivaksen veljeksistä ja hän omisti maata Tönkinniemen alueella. Jannella oli tönkkö jalka, jonka takia hän käveli könkäten. Niinpä häntä sanottiin Tönkki-Janneksi. Niinpä niemestäkin tuli Tönkinniemi. Sotien jälkeen Tönkinniemessä kuulemma laidunnettiin lehmiä, pidettiin veneitä ja käytiin istumassa iltaa. Valkoisia perhosia lepattelee puiden välissä. Välillä ne pysähtyvät kukille. Silloin voi tunnistaa, että ovatko virnaperhosia, lanttuperhosia vai auroraperhosia. Oranssitäpläiset auroraperhoskoiraat erottaa kyllä jo lennostakin. Paluumatkalla löytyy jännittävä kuoppa. Ukki sanoo sen syntyneen sota-ajan pommituksissa syntynyt kuoppa. Pojat rakensivat siihen ennen majojaan. Nyt joku entinen poika, nykyinen vanha, mukava, setä on rakentanut tänne pajusta siltoja ja pölleistä penkkejä. Kasvi Runsaus Kukintoja havaittu vinkkejä havainnointiin Peltokorte X Metsäalvejuuri XX Kevätleinikki X Niittyleinikki X Rönsyleinikki XX Nokkonen XX 1.7- Hieskoivu XXX Harmaaleppä XXX Heinätähtimö X Luhtatähtimö X Puna-ailakki XXX Niittysuolaheinä X 1.6- Suo-orvokki XXX Kiiltopaju XXXX Halava X Ainakin yksi puu polkujen risteyksessä Raita XX Isotalvikki X Terttualpi XXX Metsätähti XX Punaherukka XXX Mustaherukka X Mesiangervo XXX 1.7-

Viime syksynä söimme vadelmaa noista puskista, mummi muistelee kuinka aikoinaan kerättiin litrakaupalla mesikkaa. Aurinko paistaa, pajulinnut, peipot ja lehtokertut laulelevat.

4 Vadelma XX Mesimarja XX Kurjenjalka XXX 1.7- Pihlaja XXX Tuomi XXX Hiirenvirna XX Niittynätkelmä XX Rantanätkelmä X Valkoapila X Puna-apila X Rantakukka XX Maitohorsma X 1.7- Ruohokanukka XXX Koiranputki XX 1.6- Myrkkykeiso X Karhunputki X Suoputki XX Rantamatara XX 1.6- Lehtovirmajuuri XXX 1.7- Kangasmaitikka X 1.7- Metsämaitikka XX 1.7- Kultapiisku X Ojakärsämö X Pietaryrtti X Syysmaitiainen XX 1.7- Voikukka X Oravanmarja XX Jouhivihvilä X Jokapaikansara XX Punanata XX Kylänurmikka X Polulla Niittynurmikka XX Rantanurmikka XX Juolavehnä X Nurmilauha XXX Metsälauha X Nurmirölli X Isorölli X Luhtakastikka XX Korpikastikka XXXX Timotei X 10.6-

7- Kangasmaitikka X 1.7- Metsämaitikka XX 1.7- Kultapiisku X 20.7- Ojakärsämö X 20.7- Pietaryrtti X 10.7- Syysmaitiainen XX 1.7- Voikukka X 20.5-20.6 Oravanmarja XX 1.6-20.7 Jouhivihvilä X 20.

5 Nurmipuntarpää X Lehtotesma X Niemekkeen kuivemmalla kohdalla Järviruoko X 1.7- X=yksittäin (vaikea löytää), XX=niukasti (pitäisi löytyä), XXX=paljon (helppo löytää), XXXX=valtalaji, ei voi olla löytämättä. Laji talvi kesä tavattavissa havainnointivinkki Fasaani X XX vuoden ympäri Taivaanvuohi XX Havaittu soidinlennossa 2009 Sepelkyyhky X Käpytikka X XX vuoden ympäri Haarapääsky XX Metsäkirvinen XX Räkättirastas XXXX Punakylkirastas XXXX Hernekerttu X Lehtokerttu XXX Ruokokerttunen XX Suorittaa vierailuja ranta-alueelta Pajulintu XXXX Harmaasieppo XX Kirjosieppo XX Sinitiainen XXXX XXXX vuoden ympäri Talitiainen XXXX XXXX vuoden ympäri Pikkulepinkäinen X Varoitteleva naaras 7/2009 Harakka XX XX vuoden ympäri Varis XX XX vuoden ympäri Varpunen XX XXX vuoden ympäri Pesii sähköpylväissä Punavarpunen XX Viherpeippo XXX XXX vuoden ympäri Vihervarpunen X XXX ei sydäntalvella Peippo XXXX Keltasirkku XX XXX vuoden ympäri Pajusirkku XXX XXXX=yleensä useita yksilöitä havainnointialueella XXX=havainnointialueella useimmiten vähintään yksi yksilö XX=majailee havainnointialueella päivittäin X=harvinasempi vieras

Laji talvi kesä tavattavissa havainnointivinkki Fasaani X XX vuoden ympäri Taivaanvuohi XX 20.4-20.10 Havaittu soidinlennossa 2009 Sepelkyyhky X 1.4-1.

6 Perhoslaji Runsaus Perhosia lennossa vinkkejä havainnointiin Lanttuperhonen XX Loistokultasiipi XX Paatsamasinisiipi XX Nokkosperhonen XX Angervohopeatäplä XXX Tesmaperhonen XX Metsänokiperhonen XX Suolaheinämittari XX Pihamittari XXX Mäkikenttämittari XX Juovakenttämittari X Puistomittari XX Elomittari X Keihäsmittari XX Täplänauhamittari X Reunustäplämittari XX Leppävalkomittari XX Pajuvalkomittari XX Pajukäärömittari XX Ruutumittari XX XXXX=parhaaseen lentoaikaan yleensä kymmeniä yksilöitä lennossa havainnointialueella XXX=parhaaseen lentoaikanaan havainnointialueella usein lennossa useita yksilöitä XX=parhaaseen lentoaikaan ainakin yksi yksilö havaittavissa kohtalaisen todennäköisesti X=havaittu, mutta ei välttämättä useinkaan löydettävissä parhaaseenkaan lentoaikaan Retket: Kasvihavaintoja tehtiin ympäristötyöryhmän järjestämillä yleisöretkillä , , ja Lintuhavaintoretkiä tehtiin yleisöretkellä sekä lisäksi , , , Perhoshavaintoja tehtiin ympäristötyöryhmän retkillä , , , , , , ja Tätä esitettä on päivitetty viimeksi Tekijät: Tämän esitteen on tehnyt Pateniemen suuralueen ympäristötyöryhmä osana kaupunginosan yhteisötoimintaa.

7-20.9 Elomittari X 20.7-1.9 Keihäsmittari XX 20.5-10.7 Täplänauhamittari X 20.7-20.8 Reunustäplämittari XX 1.6-10.7 Leppävalkomittari XX 1.6-20.7 Pajuvalkomittari XX 1.6-20.7 Pajukäärömittari XX 20.

Samankaltaiset tiedostot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen