SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS"

Mikael Lehtinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky

2 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava vuosina Noin 13 ha:n laajuinen asemakaava-alue sijaitsee Hietajärven rannalla, n. 4 km Suomussalmen keskustan (Ämmänsaaren) eteläpuolella. Kaunisniemen lomakylä sijaitsee kaava-alueen lounaispuolella. Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on sijoittaa olemassa oleville ja pääasiassa jo rakennetuille tonteille rakennusoikeuden lisäystä ja hieman muotoilla ja yhdistää rakennuspaikkoja. Voimassa olevan kaavan kaksi RM-1 korttelialuetta yhdistetään uudessa kaavassa yhdeksi RM - korttelialueeksi. Suunnittelualuetta koskeva luontoselvitys on laadittu vuonna 2000 (Metsähallitus, Suomussalmen kunta, Ympäristötaito Oy: Suomussalmen Hietajärven Kaunisniemen luontoselvitys). Yleiskaavan laadinnan yhteydessä luontoselvitystä on täsmennetty kallio- ja maaperän, pinnanmuotojen, rakennettavuuden, vesistöjen, rantojen laadun, pohjaveden, eläimistön, maisemakuvan sekä erityiskohteiden osalta. Täsmennetty luontoselvitys on kokonaisuudessaan esitetty Kaunisniemen yleiskaavan Lähtökohdat ja tavoitteet -raportissa (Suomussalmen kunta, Suunnittelukeskus Oy, 2002) sekä tiivistetysti Kaunisniemen yleiskaavan kaavaselostuksessa (Suomussalmen kunta, Suunnittelukeskus Oy, 2003). Mainittujen selvitysten ja ranta-asemakaavan (2006) mukaan Kaunisniemen huvilakorttelin alueella ei ole tunnettuja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita kohteita. Kesäkuun alussa 2013 tehtiin alueelle pienimuotoinen luontoasioiden tarkistus osana asemakaavan muutosta. Muutoksen tarkoituksena on lähinnä lisätä rakennusoikeutta ja siirtää sitä eri paikkoihin. 2. Luontoselvitys Huvilakorttelin kasvillisuudesta laadittiin kaksi kasvilajikuvausta, jotta saatiin yksityiskohtaisempi ja konkreettisempi käsitys suunnittelualueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) Korttelialueella ei ole kallioperää paljastuneena vaan se on kauttaaltaan vaihtelevan paksuisen moreenikerroksen pintamoreenin peitossa. Paikoin moreeni vaikuttaa hieman lajittuneelta. Rakentamisen kannalta maaperä on erinomaista. Varsinaisia moreeni- tai muita geomorfologisia muodostumia ei suunnittelualueella esiinny. Kaava-alueen ranta on luonteeltaan kivikkorantaa, joka on syntynyt moreenimaaperän rannoille hienoimman aineksen huuhtoutuessa rantavyöhykkeen syvempiin osiin ja lahdenpoukamiin. Eroosiota kaava-alueen kivikkorannoilla ei enää esiinny.

Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on sijoittaa olemassa oleville ja pääasiassa jo rakennetuille tonteille rakennusoikeuden lisäystä ja hieman muotoilla ja yhdistää

3 Alue on pääosin mäntyvaltaista kangasta. Vallitseva metsätyyppi on kuivahko variksenmarjapuolukka tyypin kangas. Kapealla vyöhykkeellä rannan tuntumassa tavataan paikoin pienialaisena myös puolukka - mustikkatyypin tuoretta kangasta, jolloin puustossa ovat sekapuuna mukana myös koivu ja kuusi. Jonkin verran on kanervaa. Kenttäkerroksen valtalajit ovat mustikka, kanerva ja variksenmarja Puusto on kauttaaltaan harvennettua ja iältään pääasiassa tasaikäistä talousmetsää. Maapuita tai pystypökkelöitä tai muuta lahopuustoa ei esiinny ja lehtipuuston määrä, kuten aikaisemmat selvitykset ovat todenneet, on vähäinen. Pohjoisimman tontin alueella Vaccinum myrtillus, mustikka 3-4 Calluna vulgaris, kanerva, 1-3 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Linnea borealis, vanamo 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Agrostis capillaris, nurmirölli 1-2 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Poa pratensis, niittynurmikka 1-2 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Ledum palustre, suopursu 1 Korttelialueen lounaiskulmassa sijaitsee SM merkinnällä rajattu muinaismuistoalue nimeltään Hietakangas (muinaismuistolain (295/1963) suojaama kivikautinen asuinpaikka). Muinaismuistoalueen pohjoispuolelle, pienen saaren kohdalta pohjoiseen, on suunniteltu RM korttelia, jossa aiemmat rakennuspaikat yhdistetään. Tällä alueella on puusto edellä kuvatun kaltainen, tosin muutamia pystykeloja (mäntyjä) on muuten tasaikäisen, harvennetun männikön seassa. Vesialue on laajasti luhtarantainen, mutta ranta on kovapohjainen. Pohja- ja kenttäkerros Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Empetrum nigrum, variksenmarja 2-3 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Calluna vulgaris, kanerva, 2-3 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2-3 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 2 Linnea borealis, vanamo 1 Melampyrum pratens, kangasmaitikka 2 Pensas- ja latvuskerros: Juniperus communis, kataja 1 Picea abies, kuusi 1 Pinus sylvestris, mänty 5

Jonkin verran on kanervaa. Kenttäkerroksen valtalajit ovat mustikka, kanerva ja variksenmarja Puusto on kauttaaltaan harvennettua ja iältään pääasiassa tasaikäistä talousmetsää.

4 Kuvat 1ab. Vasemmalla suunnitellun ammuntahallin sijaintipaikka. Oikealla korttelin jo rakennettuja loma-asuntoja. Puusto on koko kaava-alueella kuvien kaltaista harvaa, kuivahkoa mäntykangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Kuvat 2ab. Vasemmalla korttelin keskiosan mäntykangasta. Oikealla kuva uuden korttelin 3 eteläpäästä kohti pientä saarta. Kuvat 3ab. Vasemmalla korttelin 3 harvahkoa männikköä. Korttelin alueella on muutama pystykelo. Oikealla korttelialueen saraluhtaa. 3. Ympäristövaikutukset Maastokäynnin ja aikaisempien selvitysten perusteella voidaan todeta, että suunnittelualueelta ei esiinny sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät esitetyn kaavamuutoksen mukaista rakentamista. Alueen metsäkasvillisuus on tavanomaista mäntyvaltaista talousmetsää. Lehti- ja lahopuuston määrät ovat vähäiset. Vesilinnustoa ei esiintynyt lainkaan ja metsälinnusto oli tavanomainen: peippo, västäräkki, hömötiainen, talitiainen, kirjosieppo ja sinitiainen. Ainoastaan korttelialueen (nro 3) rannan luhta ansaitsee maininnan ja sen laajamittaista poistamista ruoppaamalla tulisi

5 välttää, etenkin lahden pohjukassa. Täten tehty venevalkaman (LV) poisto on oikean suuntainen toimenpide. Turussa 24. kesäkuuta 2011 Jari Hietaranta EKOTONI KY os. Vitikkalantie SAUVO jari.hietaranta@pp.inet.fi

Samankaltaiset tiedostot

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön