Kuhmon kaupunki. Sääskenniemen ranta-asemakaava. luontoselvitys

Transkriptio

1 Kuhmon kaupunki Sääskenniemen ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT 3.3 KASVILLISUUS LINNUSTO 3.4 MAISEMA 3.5 LINNUSTO 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET, METSO- KOHTEET 6. DIREKTIIVI- JA UHANALAISLAJISTO 7. SUOSITUKSET 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kaikki valokuvat Jari Hietaranta Kansikuva: Laajanlahden lohkareista rantaviivaa Ekotoni Ky, Vitikkalantie 4, SAUVO,

3 3 1. TAUSTA Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää Kuhmon Lentiiran rannalla sijaitsevan Sääskenniemen rantakaava-alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, mahdollista suojelua tarvitsevat alueet sekä muut kaavoituksessa huomioitavat kohteet sekä esittää suosituksia maankäytön suunnittelun tueksi. Lähtökohtana on, että kaavassa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan ja eläimistölle merkittävien alueiden ja myös maisemakuvalle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaava-alueella. Suunnittelualue sijaitsee Lentiiran pohjoisosassa. Suunnittelualueeseen ei kohdistu aluevarauksia maakuntakaavassa eikä maakuntakaavoituksen kannalta alueella ole erityisiä vaatimuksia. Järvellä on sekä loma- että ympärivuotista asutusta. Laajat alueet järven ympäristössä ovat hakkuualueita tai taimivaiheen nuorta mäntyvaltaista kangasta. Myös suunnittelualueella on toteutettu tai käynnissä (kesä 2013) metsänhoitotoimia. Suunnittelualueella ei ole tällä hetkellä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia verkostoja. 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Luontoselvitys toteutettiin maastotöiden osalta elokuun lopussa Alueen kasvillisuuden ja muun luonnon inventointiin käytettiin aikaa 9 h. Maastoinventoinnissa huomio kiinnitettiin alueen kasvillisuuteen, geomorfologiaan ja maisemakuvaan. Päähuomio maastossa kiinnitettiin ns. lakikohteiden esiintymiseen ja myös muiden, huomioarvoisten luontotyyppien ja lajiston, esiintymiseen suunnittelualueella. Selvityksen perusteella on arvioitu hankkeen vaikutuksia ja annettu suosituksia tulevan uudisrakentamisen sijoitteluun. Myöhäisestä inventointiajankohdasta johtuen alueen linnustosta ei ollut mahdollista saada tarkkaa suoraa käsitystä. Muun luonnonympäristön piirteiden perusteella arvioitiin eri alueiden linnustollista kapasiteettia Luontoselvitys toteutettiin käytännössä siten, että kaava-alueen ranta-alueet käveltiin siten, että ensin Laajanlahden puoleinen ranta (pohjoisesta etelään) ja toiseksi Enonperänlahti - Hepolahti etelästä pohjoiseen. Enonperänlahden alue katsottiin läpi myös veneestä. Inventoinnissa käytettiin apuna sanelukonetta, muistikirjaa, kasviopasta, kiikaria, karttoja ja ilmakuvia. Inventoinnin tulokset on kerätty sanalliseksi raportiksi ja kartalliseksi esitykseksi. Kuviorajoja tarkennettiin maastotöiden yhteydessä ja sen jälkeen ilmakuvilta ja metsäyhtiöltä saadulla kuviotiedoilla. Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Kartoitusalueesta on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Erityisesti huomioitiin lehtipuuston määrää. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %)

4 4 Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni tai jäkälälajistoa. Myöskään alueen eläimistöä ei inventoitu systemaattisesti. 3. LUONTOSELVITYS 3.1 Topografia ja geomorfologia Suunnittelualueeen topografia on Laajanlahden puoleisella osalla tasaista, lähinnä kankaremaata, jossa relatiiviset korkeuserot jäävät noin 7 metriin. Maaperä on lähinnä moreenia, joka etenkin rannan lähellä on voimakkaasti lajittunutta postglasiaalisen ajan rantatoiminnan seurauksena. Geomorfologiset muodostuvat liittyvät kiinteästi rantaan: geologisten prosessien tuloksena ovat syntyneet hiekkataskut, lohkarevyöt ja rantaan kohtisuoraan pistävät lohkarevyöt (mm Varsanhäntä) Hepolahden Enonperänlahden alueella relatiiviset korkeuserot ovat huomattavasti isommat. Suurimmillaan ne ovat noin 12 m luokkaa ja aluetta voidaan korkeuserojensa puolesta luonnehtia loivaksi mäkimaaksi. Varsinaisia geomorfologisia muodostumia ei ole lukuun ottamatta pientä hiekkarantaa. Hepovaaran lähteikkö on geologinen kohde. Kuva 1. Varsanhännän eteläpuolista hiekkarantaa. Kuva 2ab. Vasemmalla tyypillinen rannan lohkarevyö. Kuva Markenniemen eteläpuolelta. Oikealla Aivan suunnittelualueen rajalla sijaitseva rantaan kohden pystysuoraan sijoittuva lohkarevyö

5 5 3.2 Vesistöt Suunnittelualueen itärajalla Laajanlahteen laskeva Laajanpuro ei ole luonnontilainen se on tosin saanut hieman luonnontilaisia piirteitä. Hepolahden pohjoisrannalla on muutama suo-oja. Hepovaaran korkeimman kohdan eteläpuolella on lähde, jonka ympäristössä on myös tihkupintaa ja rinnesoistumaa. Lentiiran pinta-ala on 18,428 km² (1 842,77 ha). Suurin syvyys on 27 m ja keskisyvyys on 5,52 m. Kokonaisrantaviivaa Lentiiralla on n. 90,16 km. Lentiira on vedenlaatuluokitukseltaan ollut erinomaisessa kunnossa. 3.3 Kasvillisuus Inventointi aloitettiin Laajanlahteen laskevan Laajanpuron kohdalta. Yleisesti voidaan todeta, että Sääskenniemen keskiosassa on lähes kokonaan niemen poikki ulottuva laaja hakkuualue. Laajanlahden rantaa reunustaa kapea noin m leveä puustoinen vyöhyke. Mainittu Laajanpuro toimii samalla suunnittelualueen itärajana. Puron reunalla kasvaa melko runsaasti heinälajistoa ja saroja. Lisäksi puron varsialueella etäämpänä Lentiirasta esiintyy mm mesiangervoa, koiranheinää, kultapiiskua, metsäkurjenpolvea. Pajukko reunustaa luhtareunusta. Erityisesti puron suuosat lähellä lahtea ovat sarareunaisia. Kuva 3. Laajanpuron suistoa. Ranta on kivinen ja sarainen. Maisemakuva on kaunis. Kun siirrytään Laajanlahden puolelle Markenniemen alueelle, on puusto lähinnä mäntyvaltaista sekapuuta (ks kuva 3). Männyn ohella esiintyy hieman kuusta ja koivua. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Metsäalue on selvästi talousmetsäkäytössä olevaa. Kenttäkerros on niemialueelle lähes kokonaan mustikkaa. Hieman esiintyy puolukkaa ja kanervaa. Hakkuualueen ja rannan välinen puustoinen vyöhyke on hyvin samantyyppinen koko Laajanlahden alueella. Rantavyöhyke itsessään on kauttaaltaan Laajanlahden puoleisella rannalla kivinen ja lohkareinen. Vyöhykkeellä on myös pieniä hiekkaisia ranta-osuuksia. Hiekkaranta-alueet eivät täytä luonnonsuojelulain mukaisia kriteerejä (ks kartta ja kuvat).

6 6 Varsanhännän niemen pohjoispuolella on noin 10 m x 3 m kokoinen hiekkatasku. Taskun takana on rannan taustamaa soistuva. Mainittujen lajien lisäksi täällä esiintyy mm ruohokanukkaa, juolukkaa, suopursua, äimäsaraa, jouhisaraa, tupasvillaa, harmaasaraa, jouhivihvilää, lakkaa, suokortetta, vaivaiskoivua, jopa raatetta ja kurjenjalkaa. Hakkuualue on tälläkin kohtaa taustalla. Kuva 4. Tyypillistä metsäkasvillisuutta hakkuualueen ja rannan välissä. Mustikka ja variksenmarja ovat kenttäkerroksen valtalajit. Kuva 5. Rantavyöhykettä Laajanlahden alueen eteläosassa. Taustalla lohkarevyö. Calluna vulgaris, kanerva, 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Melampyrum pratense, kangasmaitikka 1 Ledum palustre, suopursu 2 Vaccinum uligosum, juolukka 2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1 Empetrum nigrum, variksenmarja 2 Carex vesicaria, luhtasara 2 Carex canescens, harmaasara 1

7 7 Jungus filiformis, jouhivihvilä 2 Erophorum vaginatum, tupasvilla 3 Rubus chamaemorus, lakka 2 Betula, nana, vaivaiskoivu 2 Varsanhännän eteläpuolella lohkarerannan taustalla indikoi kasvillisuus lievästi soistuvaa maaperää. Lajisto on edellä kuvatun kaltaista. Myös tällä alueella on hiekkaranta-alue, joka on kooltaan hieman Varsanhännän pohjoispuolista hiekkarantaa pidempi. Suunnittelualueen eteläosassa on lisäksi kaunis rantaa vasten kohtisuuntainen lohkarevyö, joka lienee Varsanhännän tapainen muinaisen aalto- ja glasifluviaalitoiminnan aikaansaama muodostuma (ks kuva 5 edellä). Hepolahden puoleisessa rannalla inventointi aloitettiin alueen etelärajan tuntumasta. Rantaviivan tuntumassa on puusto pääosin nuorta tuoretta kangasmetsää ja vähitellen Hepolahden puolella lehtipuuvaltaista sekametsää. Koivun ja harmaalepän ohella esiintyy kuusta ja pihlajaa. Täällä kasvillisuus on hieman monipuolisempaa. Lehtipuusto on noin ranteen vahvuista. Rannassa on pieni hiekkatasku Heponiemen puoleisessa reunassa kaava-aluetta. Kuva 6ab. Vasemmalla tyypillistä harvennettua lievästi soistuvaa rantaa Hepovaaran kohdalla. Oikealla kuva hieman lähempää Hepolahden suuta. Lähde kuvasta oikealle ylempänä rinteessä. Puusto on tavanomaista. Kuva 7ab. Hepolahden suuosaa. Ranta on kovapohjainen. Oikealla Hepolahti pohjukasta nähtynä. Lahdella havaittiin laulujoutsen 4 poikasen kanssa. Lisäksi lahdelta pyrähti lentoon viiden isokoskelon parvi. Lähteen ympäristön kasvillisuus ei merkittävästi erotu muusta kasvillisuudesta. Kenttäkerros on lähes kokonaisuudessaan mustikan dominoimaa ylempänä rinteessä on myös variksenmarjaa ja puolukkaa. Jonkin verran on nuorta lehtipuuta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny; puusto on selvästi talousmetsäkäytössä olevaa. Puuston latvuksessa ei esiinny monikerroksellisuutta. Ranta on myös Hepolahden puolella kivinen ja lohkareinen, paikoin rannassa on saraa. Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Linnea borealis, vanamo 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1

8 8 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Empetrum nigrum, variksenmarja 3-4 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Ledum palustre, suopursu 2 Calluna vulgaris, kanerva, 1-3 Hepolahden pohjukassa esiintyy mm mustikka, juolukka, lakka, suokorte, äimäsara, juolukka, lakka, karpalo jne. Pohjukka on lievästi soistuva. Lahden pohjoisrannalla on tehty hakkuita. Rannan läheisyydessä on metsäkasvillisuus pääosin mänty-kuusivaltaista tuoretta kangasta. Harvennushakkuita oli menossa kesällä Lehtipuuta on vähäisessä määrin sekapuuna ja puusto on nuorta. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Kun kuljetaan pohjoisrantaa länteen päin, alkaa maaperä hieman kuivua ja mänty alkaa runsastua. Lähellä lahden suuosaa on jossain määrin rinnesoistumaa. Kun siirrytään Enonperänlahden puolelle, muuntuu rantavyöhyke lohkareiseksi. Hieman niemen pohjoispuolella on pieni hiekkatasku. Toinen hiekkatasku sijaitsee aivan suunnittelualueen pohjoisrajalla. Laajat hakkuut ulottuvat lähelle rantavyöhykettä koko Enonperänlahden puoleisella rannalla. Hakkaamaton rantarinne on pääosin mäntyä tai koivua. Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2-3 Luzula pilosa, kevätiippo 1 Calluna vulgaris, kanerva, 1-2 Ledum palustre, suopursu 2 Empetrum nigrum, variksenmarja 1-2 Linnea borealis, vanamo 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Ebilobium angustifolium, maitohorsma 1 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1-2 Kuva 8ab. Tyypillistä Hepolahden pohjoisrannan kasvillisuutta. Puusto on tasaikäistä, verraten nuorta talousmetsää. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. 3.4 Maisema Laajanlahden puoleisella rannalla rantaviiva on mutkainen koostuen pienten niemien väliin jäävistä kaarevista lahdista, jotka ovat lohkareisia tai kivisiä. Myös lyhyttä hiekkarantaa esiintyy kahdella

9 9 paikalla (ks. edellä). Maisemakuvan kannalta kaikkein merkittävimmät näkymät tai maisemakokonaisuudet ovat Laajanpuron suistoalue ja vielä merkittävämpänä Varsanhännän kapea niemi. Niemi lienee syntynyt postglasiaalisten rantavoimien työn tuloksena. Hepolahti on kapea vuonomainen lahti, joka muodostaa kauniin maisemallisen kokonaisuuden. Kaunis saravyö reunustaa lahden rantoja. Enonperänlahden puoleinen ranta on lohkareinen, jyrkähkösti viettävä ja pieni hiekkatasku sijaitsee eteläosassa. Erityisiä maisemallisia kiintopisteitä ei ole. Hakkuut näkyvät paikoin vesialueelle. Kuva 9. Laajanpuron suuosaa. Maisemakuva on kaunis. Kuva 10. Enonperänlahden puoleista rantaa. Rantaa reunustaa kaunis lohkarevyö. Taustan hakkuut näkyvät paikoin selvästi vesialueelle (ks myös seur. kuva).

10 10 Kuva 11. Hakkuut ovat ulottuneet lähelle rantaa. 3.5 Eläimistö Eläimiston linnuston kannalta merkittävin kokonaisuus muodostuu Hepolahdesta. Inventointiajankohtana lahdella oli laulujoutsenpari, jolla oli neljä poikasta. Lisäksi muutonaikaisia levähtäjistä lahdella mainittakoon neljän linnun sinisorsaparvi ja viiden yksilön isokoskeloparvi. Yksinäinen tavi uiskenteli lahden länsiosassa. On todennäköistä, että lahdella on merkitystä muutonaikaisena levähdys- ja ruokailupaikkana ja myös pesimälahtena. Sääskenniemen ympäristössä esiintyy lähinnä talousmetsien lintuja, kuten metsäkirvisiä, rantasipejä, västäräkkejä, hömötiaisia, leppälintuja sekä teeriä, metsoja, pyitä ja mahdollisesti myös riekkoja. Vesilinnuista tyypillisiä ovat telkkä, tukkakoskelo ja isokoskelo sekä kuikka. Myös joutsenia tapaa usein. Tämän työn yhteydessä tehtiin havainnot sekä laulujoutsenesta että isokoskelosta. On todennäköistä, että Lentiiran laajat avovedet ovat lähimailla pesivien kaakkureiden ruokapaikka. Lentiiran pesimälinnustoon kuuluvat myös kalatiira, kala- ja naurulokki sekä harvinaistuva selkälokki. Sääksi käy järvellä saalistelemassa. 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO Suunnittelualueella ei ole perustettuja suojelualueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia tai alueellisissa luontoinventoinneissa mainittuja alueita. 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Merenrantaniityt Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit Katajakedot Lehdesniityt Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät

11 11 Suunnittelualueella ei ole LSL tarkoittamia elinympäristöjä. Suunnittelualueella on kolme hiekkataskua tai rantaa, mutta niitä ei voi pitää luonnonsuojelulain mukaisina kohteina vähäisen kokonsa vuoksi. Lisäksi suunnittelualueelle ulottuu kaksi muuta hiekkataskua. Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt Ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot Rehevät lehtolaikut Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla Rotkot ja kurut Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Suunnittelualueella ei esiinny metsälain kohteita kuin yksi: Hepovaaran rinteen lähdealue. Sen ympäristössä on lisäksi tihkupintaa. Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ): alle hehtaarin suuruiset fladat, kluuvijärvet ja lähteet muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet, järvet ja vesistöä pienemmät uomat tulee säilyttää luonnontilaisena. Suunnittelualueelta ei löydetty edellä mainittuja luontotyyppejä. Muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt mm Meriluoto ja Soinisen (1998) mukaan: vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat

12 12 ruohoiset suot metsäniityt hakamaat Suunnittelualueelta ei löydetty edellä esitettyjä arvokkaita elinympäristöjä tai luontotyyppejä. Lisäksi tässä yhteydessä tulee huomioida Laajanpuro. Etenkin sen suistoalueella on maisemakuvallista arvoa ja mahdollisesti myös merkitystä vesilinnuston kannalta. Hepolahti on myös linnustollisesti huomionarvoinen alue. Uhanalaiset kasvillisuustyyppit Raunion et.all (2008) mukaan Suunnittelualueelta ei löydetty uhanalaisuusarvioinnissa (Raunio ja muut 2008) mainittuja luontotyyppejä. 6. DIREKTIIVI- JA UHANALAISLAJISTO Maastokäynnillä pyrittiin kiinnittämään myös huomiota luonnonsuojelulaissa mainittujen eläinlajien esiintymiseen alueella sekä luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V mahdollisen esiintymiseen alueella Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 ) Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaisluokituksen mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät LC= runsaana esiintyvät Taulukko 3: Maastossa havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji, EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji DIR UHEX EVA teeri Tetrao tetrix X NT laulujoutsen Cygnus cygnus x LC metso Tetrao urogallus x NT Yhteensä 3 3 Lisäksi paikallishavaintojen mukaan ainakin kalasääski kalastaa järvellä sekä mahdollisesti myös kaakkuri käy ruokailemassa avonaisilla selillä. 7. SUOSITUKSET Luontoselvityksen perusteella on annettu joitain suosituksia alueella havaituista kohteista.

13 13 Kohde Maankäyttösuositus 1abc. Hiekkarannat- ja taskut Hiekkaranta-alueet tulisi säilyttää nykytilaisena, mutta esteitä kuulumiselle rakennuspaikkoihin ei ole 2. Laajanpuro maisemallisesti huomionarvoinen; ma-rajaus, ehkä myös linnustollista mrkitystä 3. Hepolahti kaunis lahti, jolla ainakin merkitystä linnuston muutonaikaisena levähdysalueena. Laulujoutsenen pesimäaluetta (luo-rajaus rantaa pitkin) 4. Lähde Metsälain mukainen kohde; ympäristössä myös tihkupintaa (MY +ge rajaus). Luontoselvityksessä ei tullut esiin sellaisia ympäristöön liittyviä arvoja, jotka edellyttäisivät varsinaisen luonnonsuojelualueen perustamista. Pääosa suunnittelualueesta voidaan luonnehtia kasvillisuudeltaan ja luonnonympäristöltään tavanomaiseksi ja ihmistoiminnan vaikutus ilmenee lähes kauttaaltaan voimakkaana laajojen metsäkäsittelytoimen kautta. Rakentamisen voimakkaaseen rajoittamiseen ei täten ole tarvetta. Huomioitavana asiana rakennusten sijoittelussa tulisi huomioida niemien hiekkaranta-alueet ja lohkareikot siten, että rakentamista niille pyrittäisiin välttämään. Suunnittelualueiden luokittelussa olemme käyttäneet jakoa viiteen luokkaan luontoarvojen perusteella. Luokkajako on jossain määrin subjektiivinen, mutta pyrkimyksenä on ollut huomioida luonnontilaisuutta, puuston ikärakennetta ja lajivalikoimaa, geomorfologiaa ja maisemakuvaa ja näiden yhteisvaikutusta. Käytetyt luokat ovat: arvoluokka 0: ympäristövaurioalueet, kasvillisuus tuhoutunut ainakin osittain arvoluokka 1: tavanomainen maisema ja luonnonympäristö arvoluokka 2: huomioitavia tai jokseenkin merkittäviä luontoarvoja (paikallinen taso) arvoluokka 3: jokseenkin merkittäviä /merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja (paikallinen-seudullinen taso) arvoluokka 4: hyvin merkittäviä luontoarvoja (seudullinen valtakunnallinen taso) 1.hiekkarannat ja taskut arvoluokka 2 GEO (geologia) 2. Laajanpuro arvoluokka 2 LUO (maisema+linnusto) 3. Hepolahti arvoluokka 2 LUO (linnusto; pesimä ja levähdys) 4. lähde arvoluokka 2 GEO (luonnontilainen) Muilta osin suunnittelualue sisältyy arvoluokkaan 1; (tavanomainen luonnonympäristö). Myöskään pysyviä maisema- tai luontovaurioalueita ei alueella esiinny. 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ranta-alueiden hakkaamaton metsäkasvillisuus on lähes kauttaaltaan tavanomaista ihmistoiminnan muovaamaa mäntyvaltaista kangasmetsää. Laajat metsänkäsittelytoimet ovat myös tyypillisiä suunnittelualueelle Lentiiran ranta-alueilla on nykyisellään runsaasti loma- ja pysyvää asutusta. Ranta-asemakaavassa osoitettava uusi väljä rantarakentaminen ei merkittävästi lisää haitallisia ympäristövaikutuksia järviympäristöön nykytilanteeseen verrattuna, koska metsän käsittelytoimet ovat olleet laajoja, ja säilytetty puusto on tavanomaista talousmetsää. Kokonaisuutena lisärakentaminen ei aiheuta merkittävää lisähaittaa alueen luontoarvoille.

14 14 Sauvossa 15. lokakuuta 2013 Jari Hietaranta EKOTONI KY